Ympäristölautakunta
Esityslista 25.02.2026/Asianro 30

Ympäristölautakunta 25.02.2026    

545/11.01.00/2025  

Valmistelija: Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

Seloste ja perustelut: Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniset palvelut hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 §:n mukaista ympäristöluvan muutosta. Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta on 9.11.2010 § 254 myöntänyt ympäristöluvan puhtaiden maiden sijoittamiselle Julkujärven vanhalle soranottoalueelle. Alueen lopetussuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnan päätöksellä 26.11.2013 § 173. Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniikka esittää uutta maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelmaa alueen maisemointiin.

Toiminta sijoittuu Soppeenmäen teollisuusalueen länsipuolelle ja valtatie 3:n eteläpuolelle Metsäkylän kylään kiinteistöille 980-414-4-12, -3-37, -3-35, -3-98, -1-125, -1-114, -1-112, -1-113, -3-24 ja -3-302 sekä Ylöjärven kylään kiinteistöille 980-428-7-225, -7-245, -7-244, -7-233, -7-224, -7-250 ja -7-226.

Ympäristöluvan muutoshakemukseen sisältyy hakemus aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvanhakija:

Ylöjärven kaupunki/Yhdyskuntatekniset palvelut

Y-tunnus: 0158221-7

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13f mukaan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely on ympäristöluvanvaraista.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen.

Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

Asian vireilletulo:

Hakemus on tullut vireille 19.9.2025.

Toimintaa koskevat luvat:

Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan 9.11.2010 § 254 myöntämä ympäristölupa Julkujärven vanhan soranottoalueen maisemoinnille puhtailla maa-aineksilla.

Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan päätös 26.11.2013 § 173 ympäristöluvan mukaisen toiminnan lopettamisen suunnitelman hyväksymisestä.

Toiminnan sijainti ja ympäristö:

Toiminta sijoittuu Soppeenmäen teollisuusalueen länsipuolelle ja valtatie 3:n eteläpuolelle Metsäkylän kylään kiinteistöille 980-414-4-12, -3-37, -3-35, -3-98, -1-125, -1-114, -1-112, -1-113, -3-24 ja -3-302 sekä Ylöjärven kylään kiinteistöille 980-428-7-225, -7-245, -7-244, -7-233, -7-224, -7-250 ja -7-226. Alue on Ylöjärven kaupungin omistuksessa.

Alue on vanhaa soranottoaluetta, jossa ottamistoiminta on päättynyt 1990-luvulla. Alueelle tuotiin ympäristöluvan myöntämisen jälkeen maa-aineksia, jotka tasattiin. Alueen itäosassa Pirkantien (Julkujärventien) molemmin puolin toteutettiin tien suuntaiset maavallit, joilla pyrittiin estämään ajoneuvoilla ajamista tieltä maastoon sekä maisemoitiin tien vierustaa. Alueelle on luontaisesti kasvanut mäntyä ja jonkin verran sekalaista puustoa, mutta osa alueesta on avointa hiekkakenttää.

Alue toimii nykyään ulkoilu- ja virkistysalueena. Alueella on valaistu hiihtolatu sekä frisbee golf-rata. Alueelle on muodostunut runsaasti polkuverkostoa. Alueen itäpäässä on pysäköintialue.

Aluetta halkoo Fingridin voimalinja ja Tampereen Vesi Oy:n vesijohtolinja.

Alue sijoittuu kokonaisuudessaan Ylöjärvenharjun 1E-luokan pohjavesialueelle.

Lähin luonnonsuojelualue on yksityismaiden luonnonsuojelualue Julkujärven metsä, joka sijaitsee hakemuksen mukaisesta alueesta noin 200 metrin etäisyydellä etelässä. Yksityismaiden luonnonsuojelualue Leposuon-Julkujärvenharjun luonnonsuojelualue sijaitsee noin noin 400 metrin etäisyydellä etelän/kaakon suunnassa.

Alueen kaavoitustilanne:

Alueella on voimassa harjualueen osayleiskaava, jossa hakemuksen mukainen alue sijoittuu pääosin EO/T (maankamaran aineisten ottoalue) -alueelle. Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu soranottoon, jonka päätyttyä alue on pohjantasauksella sekä kuopan reunoja ja luiskia muotoilemalla kunnostettava teollisuuskäyttöön soveltuvaksi. Etelässä alue on pieneltä osin EO/MU (maankamaran aineisten ottoalue) -merkinnän alueella. Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu soranottoon, jonka päätyttyä alue on pohjan tasauksella sekä kuopan reunoja ja luiskia muotoilemalla kunnostettava virkistyskäyttöön soveltuvaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi alueen koilliskulmassa suunnitelma-alue sijoittuu pieniltä osin osayleiskaavan MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja) -merkinnällä osoitetulle alueelle. Osayleiskaavassa alue sijoittuu myös tärkeän pohjavesialueen merkinnän alueelle.

Hakemuksen mukainen alue sijoittuu etelässä pieneltä osin Harjualueen teollisuusalueen rakennuskaavan alueelle. Alueella on VL (lähivirkistysalue) -merkintä. Lisäksi alueen itäosassa hakemuksen mukainen alue sijoittuu pieniltä osin useamman asemakaavan EV (suojaviheralue) ja EV-1 (suojaviheralue, jossa alue on säilytettävä luonnontilaisena) alueille. Lisäksi hakemuksen mukainen alue sijoittuu itäreunassaan pieniltä osin TY-9 (teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia) -alueelle.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä koko alueella tai osittain alueelle sijoittuen on merkinnät tärkeästä vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta, teknisen huollon kehittämisen kohdealueesta (pohjavesialue) sekä kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeestä. Osa alueesta sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle arvokkaan geologisen muodostuman alueelle (Pinsiönkangas - Ketunkivenkangas, Pikku-Ahvenisto – Julkujärvi). Hakemuksen mukaisen alueen itäosassa on TP-merkinnällä oleva Elovainion työpaikka-alue. Alueen keskiosa sijoittuu maakuntakaavassa Pinsiönkankaan virkistysalueelle ja lisäksi pieniltä osin alueen länsi- ja eteläosassa on maakuntakaavassa osoitettua Pikku-Ahveniston harjun luonnonsuojelualuetta.

Hakemuksen mukainen toiminta:

Ympäristöluvan muutosta haetaan, koska aiemmassa luvassa määrätty kasvillisuus ei menestynyt alueella. Uudessa suunnitelmassa on esitty toimenpiteet, jotka todennäköisesti menestyvät kyseisellä paahteisella alueella.

Toimenpiteissä on huomioitu myös vieraslajien poisto alueelta.

Uuden hoitosuunnitelman tavoitteena on alueen ominaispiirteitä hyödyntäen kohentaa alueen viihtyisyyttä ja yleisilmettä. Alueen luonnonmukaisuus säilytetään ja luonnon monimuotoisuutta lisätään mahdollisuuksien mukaan. Toimenpiteet perustuvat hoidollisiin toimenpiteisiin, kuten vesakointiin ja kasvuston harvennuksiin. Laajoja avoimia alueita jäsennetään toimintojen läheisyyteen asennettavilla kivirakoilla / rantakivikoilla. Suunnittelualue on jaettu avoimiin alueisiin, metsäisiin alueisiin ja läjitettyihin alueisiin kuten valleihin ja kumpareeseen.

Avoimet alueet säilytetään avoimina, hoitotoimenpiteet ovat lähinnä aluetta siistivää vesakointia. Avointen alueiden hiekkapohjaisille reunoille asetellaan isommista ja pienemmistä luonnonkivistä kivirakkamaisia vyöhykkeitä. Kivirakan kivien koko vaihtelee esim. 60 % kokoa 300–600 mm ja 40 % kokoa 500–1200 mm. Kivien koko ja kivialueiden määrä tarkentuu käytettävissä olevan materiaalin mukaan. Kivirakkojen paikat on alustavasti esitetty suunnitelmakartalla. Alueen monimuotoisuutta voidaan lisätä jättämällä puuston reunaan metsän harvennuksesta saatuja suurempia runkoja maapuiksi.

Metsäiset alueet on jaettu karkeasti tehtävien hoitotoimenpiteiden mukaan: ei toimenpiteitä tai toimenpiteet vähäisiä, kevyt harvennus ja harvennus. Kulkuväylien reuna-alueet vesakoidaan.

• Ei toimenpiteitä tai vain vähän toimenpiteitä vaativissa alueissa puusto on pientä / hitaasti kasvavaa tai jo sopivan harvaa, alusta usein jäkäläpohjainen. Vähäisinä toimenpiteinä esim. reuna-alueiden vesakointi.
• Kevyt harvennus toteutetaan luonnontilaa muistuttavaksi: vältetään säännönmukaisuutta, kasvustoon jätetään tiheämpiä ja harvempia kohtia sekä käsittelemättömiä kohtia, puuston monilajisuus säilytetään, myös yksittäisesti pajuja ja raitoja säästetään, osa kuivista puista tai puuryppäistä jätetään lahopuuksi. Harvennustarve on enintään noin 30 % puustosta, yleensä kuitenkin tätä vähemmän. Hakkuutähteen poistetaan alueelta.
• Harvennettavat alueet ovat kookaspuustoisia alueita, joissa harvennuksilla haetaan puille lisäjäreyttä. Jyrkissä luiskissa harvennus toteutetaan vain luiskan alaosaan eroosiovaurioiden välttämiseksi.

Läjitettyjä maita ovat Julkujärventietä reunustavat vallit ja valaistun hiihtoladun vieressä oleva läjitetty kukkula. Valleissa kasvaa lupiinia. Vallien hoitotavoitteena on saada lupiini hävitettyä alueelta, toteutustapana koneellinen niitto. Valleissa kasvava taimikko säilytetään ja se merkitään maastoon ennen niittoa. Lupiinin hävittämisen jälkeen vallit laikutetaan niityksi. Vallien tavoitetilanteessa valleissa kasvaa puuryhmiä, joiden alla on kukkiva niitty. Valaistun ladun viereinen kumpare kehitetään vesakoinnin ja niiton avulla puoliavoimeksi tilaksi. Kumpareessa kasvava taimikko ja isoimmat pajut / raidat säilytetään.

Lisäksi hoitosuunnitelmassa tuodaan esille, että frisbeeratojen reunapuuston käsittelystä sovitaan erikseen ratojen hoitavan työntekijän kanssa. Fingridin voimalinjan suoja-alueen hoitotoimenpiteistä ja hoitovastuusta maanottoalueen kohdalla sovitaan Fingridin kanssa. Vesijohdon suoja-alueen leveydeksi on ilmoitettu viisi metriä.

Suunnitelmaan sisältyy erillinen asemapiirros toimenpiteistä sekä listaus toimenpiteistä kuvioittain.

Toiminnassa ei synny jätettä. Mahdolliset ympäristöriskit liittyvät koneiden mahdolliseen rikkoutumiseen. Onnettomuuksien estämiseksi töissä käytettävien laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Alueella ei säilytetä tai varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Toiminnassa noudatetaan vuoden 2010 ympäristölupapäätöksen määräyksiä.

Hakemuksessa on esitetty, että pohjavedentarkkailua jatketaan kolmesta vuonna 2011 asennetusta pohjaveden havaintoputkesta. Tarkkailuesityksen mukaan tarkkailua jatketaan vuosina 2026 ja 2027 siten, että putkista otetaan vesinäytteet ja mitataan pohjaveden pinnankorkeus vuosittain. Tutkittavat parametrit ovat haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, AOX, arseeni, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli-bakteerit.

Lupahakemuksen käsittely ja hakemuksesta tiedottaminen:

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla 18.12.2025 – 26.1.2026 välisenä aikana.

Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutiset -paikallislehdessä 30.12.2025.

Vaikutusalueen kiinteistöjä on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.

Lausunnot:

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto).

Lupa- ja valvontavirasto antoi 29.1.2026 hakemukseen seuraavan lausunnon:

Kyseessä oleva alue sijaitsee Ylöjärvenharjun 1E-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen).

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että alue voidaan maisemoida suunnitelman mukaan.

Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että alueelle sijoitettavien maa-ainesten soveltuvuuteen ja laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Toiminnan sijoittuessa pohjavesialueelle, Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että pohjavesipinnan korkeuden seurantaa tulee jatkaa toiminnan ajan ja sitä tulee jatkaa vähintään 2 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen alueen sijainnin vuoksi Lupa- ja valvontavirasto suosittelee tarkkailun jatkamista osana seudullista yhteistarkkailua. 

Lupa- ja valvontavirasto korostaa, että jälkihoidon toteutumisella ja alueen

maisemoinnilla on suuri merkitys pohjaveden suojelun kannalta.

Terveydensuojeluviranomainen (Pirteva) totesi lausunnossaan 21.1.2026, että terveydensuojelun näkökannalta terveystarkastajalla ei ole huomautettavaa hakemukseen.

Muistutukset ja mielipiteet:

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. 

Hakijan vastine:

Luvan hakija ilmoitti, ettei katso tarpeelliseksi antaa vastinetta hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin.

Lisätietoja päätöksestä: Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä, p. 044 481 1402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaali: Numeroimattomana oheismateriaalina:

 - Maisemointi ja hoitosuunnitelma

 - Suunnitelman toimenpiteet

 - Suunnitelman asemapiirros

 - Ympäristölautakunnan päätös 9.11.2010 § 254

 - Ympäristölautakunnan päätös 26.11.2013 § 173

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus:

Lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Haitallisia vieraslajeja tai niiden osia sisältävät jätteet tulee toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä ja jossa se voidaan asianmukaisesti käsitellä.

2. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita.

3. Alueella ei saa korjata tai huoltaa työ- ja kuljetuskalustoa. Työkoneiden polttonesteitä saa säilyttää alueella vain tilapäisesti töiden ollessa käynnissä. Kemikaalien käsittelyn tulee olla Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaista.

4. Toiminnassa tulee noudattaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Alueella ei saa varastoida tai sijoittaa jätteitä.

5. Alueelle saa tuoda vain maisemointi ja hoitosuunnitelman edellyttämä määrä puhtaita kiviä kivirakkojen tai rantakivikkojen rakentamiseen. Kivikuormat eivät saa sisältää risuja tai kantoja eivätkä muuta maa-ainesta.

Hoitosuunnitelman toimenpidelistauksen kohdassa 12 esitetyn kalliomurskeen tuomista ojiin ei sallita.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

6. Pohjaveden laadun tarkkailua tulee jatkaa havaintoputkista 22011, 32011 ja 042011U. Tarkkailua tulee tehdä osana Ylöjärvenharjun pohjavesialueen seudullista yhteistarkkailua.

Näytteet tulee ottaa vuosittain kevään ylivirtaamakausina vuosina 2026 ja 2027. Näytteistä tulee analysoida haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, AOX, arseeni, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, VOC-yhdisteet sekä koliformiset ja E. coli-bakteerit.

Näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden epävarmuus sekä tulosten edustavuus.

Pohjaveden korkeutta tulee tarkkailla neljännesvuosittain havaintoputkista 22011, 32011 ja 042011U vuosina 2026 ja 2027.

Näytteenottotulokset ja pohjaveden korkeustarkkailun tulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluun viimeistään kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta tai mittauksesta.

7. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa tai niiden kestoa pidentää valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavia ympäristövaikutuksia.

8. Häiriötilanteista ja muista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluun.

Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta aina polttonestekäyttöisillä koneilla työskenneltäessä alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita on päässyt ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

9. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Toiminnan päättyminen

10. Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan 9.11.2010 § 254 myöntämä ympäristölupa raukeaa 31.12.2027, mikäli maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on vuosina 2026 ja 2027 suoritettu suunnitelman mukaisesti, tarkkailu tehty lupamääräysten mukaisesti ja toimenpiteiden eteneminen on todettu lopputarkastuksessa.

Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta olennaisesti laajenee tai muuttuu, tulee hakea uusi lupa.

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

11. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon. 

Ratkaisun perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset:

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuus on ratkaistu ympäristölupapäätöksen 9.11.2010 § 254 käsittelyssä. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä. Kyseessä on päättyneeseen toimintaan käytetyn alueen maisemointi.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Maisemointi- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät muuta alueen korkeusasemia eivätkä sisällä merkittäviä maanmuokkaustöitä. Kieltämällä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö estetään haitalliset vaikutukset pohjaveden laadulle. Polttonesteiden käytöstä koneissa on määrätty lupapäätöksessä. Toimenpiteisiin ei katsota sisältyvän sellaista tavanomaisesta alueiden hoidosta eroavaa koneiden käyttöä, joka aiheuttaisi aiemmin luvitetuista toimenpiteistä poikkeavaa riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpiteet eivät vaikuta pohjaveden muodostumiseen. Alueelle ei muodosteta uusia päällystettyjä alueita. Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1 on annettu lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) 2, 4 ja 5 §:ien nojalla. Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle.

Lupamääräykset 2 ja 3 on annettu pohjaveden suojelemiseksi täydentäen päätöksen 9.11.2010 § 254 määräyksiä. Vieraslajikasvillisuus ja vesaikko tulee poistaa maisemointi- ja hoitosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti mekaanisesti. (YSL 17 §)

Lupamääräys 4 on annettu valvonnallisista syistä ja jätelain nojalla. (JL 72 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 5 on annettu sen varmistamiseksi, että alueelle ei tuoda enää muita maa-aineksia kuin esitetyssä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaatimat. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut maankaatopaikan toiminnan päättyneen ja alueella tehdään ainoastaan jälkihoitotoimenpiteitä. Kalliomurskeen tuomista ojiin ei sallita valvonnallisista syistä. Kyseessä ei ole vieraslajitorjunnan kannalta välttämätön toimenpide. Hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaisemmin määriä tai ajankohtia murskeen tuomiselle. Tarkemmin maa-ainesten, sisältäen myös kivet, laadusta on määrätty ympäristölupapäätöksessä 9.11.2010 § 254.

Lupamääräys 6. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta.

Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen.

Määräys pohjaveden yhteistarkkailuun osallistumisesta on annettu ympäristönsuojelulain 63 §:n nojalla. (YSL 6, 7 ,49, 52 ja 63 §)

Lupamääräys 7. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. (YSL 52, 62 ja 65 §)

Lupamääräys 8. Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 9. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 10. Luvassa on määrätty toiminnan päättymisen ajankohdasta. Hakijan esittämä maisemointi- ja jälkihoito on tarkoitettu pitkäaikaiseksi alueen hoidon suunnitelmaksi. Toimenpiteitä esitetään tehtäväksi määräajoin siten, että pisimmät aikajaksot ovat 10 vuoden pituisia. Maankaatopaikan toiminta on päättynyt ja esteenä ympäristöluvan rauettamiselle on ollut, että alueelle istutetut taimet eivät ole menestyneet. Muilta osin alueen jatkokäyttöä on voitu toteuttaa aiemmin esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Uusi maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelma varmistaa, että alueen ylläpitoa suoritetaan suunnitelmallisesti, mutta suunnitelman toteutuksen alkamisen jälkeen ei ole tarkoituksenmukaista, että ympäristölupa olisi toistaiseksi voimassa. Tämä määräys korvaa ympäristölautakunnan päätöksen 26.11.2013 § 173 määräyksen 3 koskien ympäristöluvan raukeamista. Ympäristöluvan rauettamisen edellytyksenä on, että suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on suoritettu alueella ja tätä päätöstä sekä ympäristölautakunnan päätöstä 9.11.2010 § 254 on noudatettu. Lupamääräykseen on sisällytetty velvoite lopputarkastuksesta.

Ympäristönsuojelulain 94 § mahdollistaa, että ympäristön ja pohjaveden tarkkailua voidaan tarvittaessa edellyttää myös luvan raukeamisen jälkeen. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Myös lupamääräys 7 mahdollistaa lisätarkkailun tai tutkimusten tekemisen, mikäli tulosten perusteella havaitaan aiheutuvan ennakoimattomia ympäristövaikutuksia.

Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten tai luvan noudattamiseen. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle muutoksen merkittävyyden arvioimiseksi. Mikäli ilmoituksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa hakemaan lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myös omasta aloitteestaan muuttaa lupaa, jos esimerkiksi toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta voi aiheutua ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus tai jos toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. (YSL 89 §)

Lupamääräys 11. Toiminta katsotaan voitavan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Alue on jo hakemuksen mukaisessa toiminnassa ja siellä on voimassa oleva ympäristölupa. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen:

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on osin huomioitu lupamääräyksin 2, 5, 6, 7 ja 10.

Korvattavat päätökset:

Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan 26.11.2013 § 173 tekemän päätöksen ympäristöluvan mukaisen toiminnan lopettamisen suunnitelman hyväksymisestä. Kyseinen päätös raukeaa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde:

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 15-17, 19, 20, 22, 27, 28, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 63, 65-66, 70, 83-85, 87, 89, 94, 133-135, 170, 190, 191, 199, 202 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 5, 8, 12, 13, 15 - 17, 24, 28, 29, 72-74, 91 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 4, 7 – 11 § 

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista

(1725/2015)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen:

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) mukainen maksu suuruudeltaan 1550 euroa. Taksan 5.2 §:n mukaan toiminnan olennaista muuttamista tai määräysten tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi.

Lisäksi peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 9 §:n mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa 180 euroa ja taksan 4 §:n mukaisesti lehtien ilmoituskulut (196,56 euroa).

Käsittelymaksu on siten 1 926,56 euroa.

Päätöksestä tiedottaminen:

Päätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Lupa- ja valvontavirastolle ja terveydensuojeluviranomaiselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku:

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös:

Jakelu:  Hakija

Tiedoksi: Lupa- ja valvontavirasto

 Terveydensuojeluviranomainen PIRTEVA

 Vaikutusalueen kiinteistöt

 Ympäristönsuojelu