RSS-linkki
Kokousasiat:https://ylojarvi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://ylojarvi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 24.04.2024/Pykälä 49
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Yhteislupahakemus kiinteistölle 980-893-1-1 /Nummenojan kallionottoalue / Metsähallitus Metsätalous Oy
Ympäristölautakunta 24.04.2024 § 49
446/11.01.00/2023
Valmistelija: ma. ympäristötarkastaja Kristiina Lindell
ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä
Asia Metsähallitus Metsätalous Oy hakee Ylöjärven ympäristölautakunnalta ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiselle sekä kallion louhinnalle ja murskaukselle omistamalleen kiinteistölle Kurun valtionmaa 980-893-1-1. Kyseessä on olemassa olevan ottamisalueen toiminnan jatkaminen. Lupaa haetaan 15 vuodeksi. Suunniteltu ottamisalueen pinta-ala on 3,58 ha ja louhinta-alueen 2,08 ha. Ottamisalue sisältää varasto- ja tukitoimintoalueet. Maa-ainesten kokonaisottomääräksi 15 vuoden aikana esitetään 55 000 m3ktr.
Hakija Metsähallitus Metsätalous Oy
(Y-tunnus 2752751-5)
Kauppakatu 32
40100 Jyväskylä
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Hakemuksen mukainen toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n (liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7 e) mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.
Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 6 a ja 6 b perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireilletulo
Hakija on jättänyt hakemuksen 28.6.2023, jolloin asia on tullut vireille.
Toimintaa koskevat luvat
Alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (ympäristölautakunta 16.2.2010 § 38). Ympäristöluvan mukainen toiminta edellyttää lainvoimaista maa-aineslupaa.
Alueella on ollut maa-aineslupa kalliokiviainesten ottamiselle (ympäristölautakunta 11.6.2013 § 67). Lupa on ollut voimassa 30.9.2023 asti.
Luvat on alkujaan myönnetty Morenia Oy:lle, jolta ne on siirretty MH-Kivi Oy:lle ja edelleen vuonna 2017 Metsähallitus Metsätalous Oy:lle.
Viimeisin tarkastuskäynti alueella on pidetty 9.10.2023.
Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne
Alue sijaitsee noin 55,2 km ajomatkan päässä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen. Alueelle johtaa nimetön metsäautotie, joka kääntyy etelään Kulokoskentieltä. Liittymä on lähinnä osoitetta Kulokoskentie 142. Loppumatkan pituus on noin 200 m.
Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-alue, Riuttaskorven virkistysmetsä). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan yleiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Ottamisalueen länsirajan tuntumasta alkaa maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä (MK-alue, Seitsemisen ja Helvetinjärven alue). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.
Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kurun rantaosayleiskaavalla kaavoitettuja alueita on lähimmillään noin 400 m etäisyydellä luoteessa ja noin 440 m etäisyydellä koillisessa/idässä.
Hakemuksen mukaan louhinta-alueesta on 301 m etäisyyttä lähimpään vakituiseen asumiseen käytettävän asuinrakennuksen pihapiiriin. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin 420 m ja 480 m etäisyydellä lännen ja luoteen suunnassa.
Luonto ja ympäristö
Kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä ja laajalti Metsähallituksen omistuksessa. Alue kasvaa havupuustoa.
Suunnitelma-alueesta lähimmillään noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa sijaitsee moottorikelkkareitti.
Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Pitkäkankaan 1-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä idän suunnassa.
Lähin suojelualue, Pitkäkankaan Natura 2000 -suojelualue, sijaitsee ottamisalueesta noin 700 m etäisyydellä idän suunnassa.
Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita. Alue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin eikä rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin.
Lähimmät vesistöt suunnitellun ottamisalueen rajasta ovat Torttijärvi 700 m etäisyydellä luoteen suuntaan ja Pitkäjärvi/Kuttulammi noin 630 m etäisyydellä koillisen suuntaan. Torttijärvestä Pitkäjärveen laskeva Torttioja sijaitsee ottamisalueesta noin 300 metrin etäisyydellä pohjoisessa.
Hakemuksen mukaan alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläinlajeja. Ottoalueella ei ole vanhaa metsää, metsälakikohteita eikä muita erityisiä elinympäristöjä. Hakijan mukaan ottotoiminnan vaikutukset luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen ovat vähäiset. Ottoalueelle ei tule myöskään vesiä ulkopuolelta muuten kuin sadantana ja alueelta lähtevä vesimäärä on vähäinen.
Ottamisalue ja ottotoiminta
Ottamistoimenpiteen tarkoituksena on maa-ainesten sekä kalliolouheesta tehtävien murskattujen lajitteiden hyödyntäminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tiestön hiekoitukseen ym. metsätalouden tarpeisiin. Aineksia käytetään yksinomaan Metsähallituksen omiin tarpeisiin. Alueelle haetaan maa-aines- ja ympäristölupia 15 vuodeksi.
Perusteluna 15 vuoden lupa-ajalle hakija esittää, että Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle koko maan kattavalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen. Tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii koko tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. Yli 10 vuoden lupa-aika tukee paremmin em. suunnitelman toteutumista.
Leikattavia maa-aineksia olisi koko louhinta-alueella ilman pintamaita yhteensä noin 105 000 m3ktr. Määrä perustuu arvioon, että pintamaita olisi kallion päällä keskimäärin 0,5 metriä. Koko ottamisalueen pinta-ala on 3,58 hehtaaria ja louhinta-alueen 2,08 hehtaaria. Ottamisalue sisältää varasto- ja tukitoimintoalueet. Lupaa haetaan kuitenkin vain määrälle 55 000 m3ktr.
Alin suunniteltu ottotaso on +144,70 (N2000), louhinta-alueen lounaisreunalla. Pohja nousee kohti itäkoillista edettäessä 0,5 prosentin (0,5 cm/m) kaltevuudella. Hakemuksen mukaan, mikäli pohjavettä havaitaan, ottamista ei uloteta alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään 2 metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. Lisäksi hakemuksessa esitetään, että suunnitelmissa esitettyjen korkeuksien lisäksi huomioidaan se, ettei synny painanteita, joissa vesi seisoo. Ne mahdolliset louhospohjan valumavedet, jotka eivät imeydy irtilouhittuun kalliopohjaan, ohjataan ojien ja tarvittaessa rumpujen kautta luoteen suuntaan kohti suota. Tarvittaessa tehdään laskeutusallas ennen niiden purkupaikkaa.
Pysyviä rakennuksia tai rakenteita ei alueelle sijoiteta, mutta ajoittain toistuvaa melko lyhytaikaista (2–5 viikkoa) kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus- ja seulontalaitteita. Louhinnalle ja louheen murskaukselle haetaan ympäristölupaa yhtä aikaa tämän maa-aineslupahakemuksen kanssa. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä.
Otto- ja varastointialueelle ei tulla tekemään asfaltoituja tai muita pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu.
Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt
Ottamistyön aikana noudatetaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Työn aikana syntyvät korkeat, vielä maisemoimattomat luiskat, aidataan huolellisesti lippusiimalla tai muulla vastaavalla tavalla. Murskaamon laitteiden mahdolliset polttoaine- ja muut päästöt maaperään estetään viranomaisten edellyttämällä tavalla. Kulku alueelle tapahtuu entiseen tapaan luoteen suunnasta Kulokoskentieltä.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Pysyvää kaivannaisjätettä ovat pintamaiden epäorgaaninen kiviaines, ei pysyvää pintamaiden humus ja hakkuutähteet.
Pintamaita (4 900 m3ktr) varastoidaan pääsääntöisesti louhinta-alueen rajan ja ottamisalueen rajan väliselle vyöhykkeelle. Läjitetyistä pintamaista ei ole vaaraa pinta- tai pohjavesille. Kannot ja muu puuaines (60 m3ktr) voidaan tarvittaessa hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena.
Kallio louhitaan ja louhe murskataan erilaisiksi murskelajitteiksi. Louhetta ja siitä murskattuja lajitteita muodostuu 55 000 m3ktr. Kivituhka voidaan hyödyntää maisemoinnissa. Suuret kivet ja lohkareet murskataan kiviainestuotteiksi.
Kaivannaisjätteet sijoitetaan alueelle, jonka ympäristö on pääosin moreenia ja sen alla olevaa kalliota. Mahdolliset pintamaista liuenneet aineet suotautuvat lopulta maa-aineksiin, eivätkä kulkeudu ympäristöön. Kaivannaisjätteen varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Moreeni ym. sekä kivet ja lohkareet ovat pilaantumattomia ja pysyviä kaivannaisjätteitä. Ne eivät aiheuta pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Kivien ja lohkareiden rikotus sekä murskaus aiheuttavat osaltaan melu- ja pölyhaittaa.
Pintamaa- ja moreenikasoja voidaan tarvittaessa käyttää estämään melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristöhaittoja kuin normaali metsänhoitokaan. Toiminnan päätyttyä kaivannaisjätteet hyödynnetään alueen maisemoinnissa.
Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua lukuun ottamatta mahdollista pintamaa- ja moreenimaakasojen pölyämistä. Luvan hakijan nimeämä vastuuhenkilö tarkkailee itse ja ohjeistaa myös alueella työskenteleviä toimijoita tarkkailemaan kaivannaisjätteiden mahdollisia ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa tai jalostettu tuotteeksi viimeistään toiminnan päättyessä. Kaivannaisjätteiden varastoalueet siistitään, maisemoidaan ja metsitetään ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.
Toiminta -ajat
Louhintaa ja murskausta tehtäisiin keskimäärin 2–4 vuoden välein maksimissaan 3–8 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä suoritettaisiin 1–2 kertaa per murskauskerta. Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin aikavälillä 1.10.–30.4.
Toiminta-aikoina tehtäisiin
- räjäytystöitä maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00
- kallion porausta ma-pe 8.00–18.00
- louheen rikotusta ma-pe 8.00–18.00
- sekä murskausta ma-to klo 7.00–21.00 ja perjantaisin klo 7.00–18.00 välisenä aikana
Kuormaamista ja kuljetuksia tehtäisiin ma-pe klo 6.00–22.00 ja tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin. Mahdollisia viikonloppukuljetuksia perustellaan sillä, että kiviaineksia saatetaan tarvita jatkuvasti mm. alueen soratiestön kunnossapitoon, päällystettyjen teiden talviaikaiseen hiekoittamiseen tms.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Toiminnasta lähimmille naapurikiinteistöille mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat ovat ajoittaisia. Ottamistoiminta ei ole Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 vastainen, eikä se aiheuta mahdollista pohjavesien pilaantumista, kun noudatetaan riittävää suojakerrosta. Ottamissuunnitelman rajauksen sisällä toimittaessa ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, eikä myöskään tuhoa erikoisia luonnonesiintymiä. Edellyttäen, että ottamissuunnitelman ohjeita noudatetaan, ottamistoiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslaissa säädettyjen rajoitusten kanssa.
Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tuulisella ja lämpimällä säällä tarvittaessa kastelemalla niitä vedellä. Kasoja sijoitetaan louhospohjalle murskaamon ympärille siten, että ne toimivat meluvalleina ja siten mahdollisimman tehokkaasti ehkäisevät melun kantautumista mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin.
Tielaitoksen määritelmän mukaan käytettävä B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Tielaitoksen ohjeen "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3; 2 tuntia) alitetaan Tielaitoksen luokituksen B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 m:n etäisyydellä.
Tukitoiminta-aluetta käytetään autojen ja työkoneiden paikoitukseen, työkoneiden tankkaukseen sekä varastokasojen sijoittamiseen. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tankkiautosta.
Valmiita tuotteita (louhe ja murskeet) kuljetetaan alueelta pois kysynnän mukaan. Hiljaisina aikoina raskasta liikennettä on noin 10 suoritetta/vrk, vilkkaana aikana 10–20 suoritetta/vrk. Viimeiset varastokasat poistetaan viimeistään ennen lupa-ajan päättymistä.
Työmaateitä ei päällystetä, vaan ne ovat murskepintaisia. Niiden pölyämistä torjutaan kastelemalla puhtaalla vedellä sekä säännöllisellä kunnossapidolla.
Tukitoimintoalueen tankkaus- ja säiliöiden säilytysalue rakennetaan kalliomurskeella kantavaksi ja se suojataan tarvittaessa muovikalvolla. Alueella ei suoriteta koneiden tai autojen huoltotoimenpiteitä tai pesua.
Murskauslaitoksen polttoainesäiliö sijaitsee murskauslaitoksen rakenteessa. Murskaimet tankataan ns. IBC-pakkauksesta (Intermediate Bulk Container), joka on maksimissaan 3000 litran vetoinen polttoainesäiliö. Se on suunniteltu kestämään siirtämistä, nostamista ja kuljettamista. Säiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskaimen viereen ja tankkaus suoritetaan valvotusti käyttäen murskaimen omaa imupumppua. Tankkauksen jälkeen säiliö viedään takaisin tukitoimintoalueelle sille varatulle paikalle. Murskaimen omat polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden täyttöliitin on ns. camlock- eli nokkavipuliitin tai vaihtoehtoisesti hydraulinen pikaliitin, esimerkiksi Tema 1000 -mallinen.
Työkoneiden polttoaineena käyttämä kevyt polttoöljy sekä mahdollinen tarvittava dieselöljy varastoidaan myös IBC-säiliössä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei säiliö tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa pääse valumaan tyhjäksi. Kaikki tankkauslaitteistot lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Lisäksi työmaalla säilytetään asiallisesti imeytysmattoja ja/tai -turvetta.
Tiedot syntyvistä jätteistä
Jätenimike | Arvioitu määrä kg/a | Toimituspaikka |
Saniteettijäte | max 50 | Kuivakäymälä, syntyvä biöjäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen |
Talousjäte | max 50 | Jäteastia, joka kuljetetaan tyhjennettäväksi lähimmälle jäteasemalle tai muulle vastaavalle toimijalle, jonka kanssa murskausurakoitsijalla on sopimus |
Metallijäte, jalostuslaitoksen verkot | max 400 | Toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai vastaavaan tai palautetaan varaosatoimittajille |
Jäteöljy, on vaarallista jätettä | max 200 | Varastoidaan lukittavaan konttiin ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle |
Kiinteä öljyjäte | max 100 | Varastoidaan lukittavaan konttiin ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle |
Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle eikä astioihin pääse vettä. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt lajitellaan erikseen. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut kerätään omiin jätesäiliöihinsä. Akkuja ei varastoida pitkiä aikoja laitoksella, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn samalla kun hankitaan uusi akku. Vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden/vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.
Mustia jätevesiä ei synny. WC on kuivakäymälä. Harmaita jätevesiä syntyy sen verran, mitä tulee 3-10 henkilön käsienpesusta. Pesuvedet imeytyvät maaperään.
Louhinnan ja murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnan melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi.
Kaikki laitosalueella työskentelevät hakijan ja urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristölupaehdoista siinä laajuudessaan, kuin ne heidän työtään koskevat. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Louhinnan ja murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien polttoaineiden ja voiteluaineiden riskistä päästä maaperään ja pohjaveteen onnettomuus- tai häiriötilanteessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan edellä esitetyllä tavalla. Niiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Valvomoihin ja työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50-100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimen piteisiin. Käytetylle turpeelle tai muulle öljynimeytysaineelle varataan suojapaikka, josta se viedään asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle ja kunnan ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään toimistojen ja valvomoiden ilmoitustaululla näkyvillä paikoilla.
Valumavedet imeytyvät todennäköisesti irtilouhittuun kalliopohjaan. Siltä varalta, että niin ei kävisi, louhoksen pohjan kallistus on suunniteltu siten, että valumavedet eivät muodostaisi lammikoita koko alueelle. Valumavesille tehdään tarvittaessa laskeutusallas ennen niiden purkua maastoon. Mikäli laskeutusallas on tarpeen tehdä, sen kiintoaineksen määrää tarkkaillaan ja ainesta tarvittaessa poistetaan. Lisäksi seurataan, että altaasta edelleen virtaava vesi on kiintoaineksesta vapaata, ja että laskuojan alkuun ja sen kauempaan uomaan ei pääse syntymään padotusta aiheuttavia kynnyksiä tai muita esteitä.
Melu ja tärinä
Louhintatyössä ja murskauslaitoksella melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen suurimmat melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet.
Melu vähenee osin aluetta ympäröivään maastoon. Murskekasojen sijoittelulla, louhinnan etenemissuuntien valinnoilla sekä laitteistojen koteloinneilla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Murskauslaitoksen melun leviämistä rajoitetaan kiviainesten varastokasoilla. Murskattavan kiviaineksen pudotuskorkeutta murskaimiin voidaan myös tarvittaessa pienentää.
Porausmelu on korkeataajuuksista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytyksistä syntyvä melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä valitsemalla louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioonottaen, mikäli mahdollista.
Työkoneiden ja kuljetuskaluston peruutushälyttimistä syntyvä ääni saattaa kantautua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Työsuojelulainsäädäntö kuitenkin määrää näiden olemassaolon, joten niitä ei voida rajoittaa.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta
BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että yleisiä parhaita torjuntakäytäntöjä päästöjen ehkäisemiseksi ovat kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitteiston sijoittaminen louhoksen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä.
Jälkihoitotoimenpiteet
Alue muotoillaan siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Kallioluiskat louhitaan työn aikana noin kaltevuuteen 5:1…6:1. Viimeisen räjäytyksen louhe luiskataan ja maisemoidaan kaltevuuteen 1:2,5 niin, että alueelle voi jäädä vain alle kahden metrin korkuisia kallioseinämiä.
Alue palautuu metsätalouskäyttöön, joten leikatulle pohjalle levitetään paikalta saatavia moreenipintamaita taimettumista varten. Alueen metsittyminen tapahtuu luontaisesti. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy.
Lupahakemuksen käsittely
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 25.10.-1.12.2023 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 1.11.2023 ja Kurun Lehdessä 2.11.2023. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjen lisäksi muita vaikutusalueen kiinteistöjä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi.
Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelta, terveydensuojeluviranomaiselta, Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta ja Pirkanmaan liitolta.
Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue antoi 28.11.2023 hakemukseen seuraavan lausunnon:
Pirkanmaan ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole kattava, ja vastuu paikallisten luontoarvojen huomioimisesta on hankkeesta vastaavalla taholla.
Aiemmassa ympäristöluvassa on arvioitu, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueille. Alueelta ei kulkeudu tai ohjata hulevesiä Natura-alueiden suuntaan. Toiminnasta voisi aiheutua alueille melua, mutta suuresta etäisyydestä johtuen sen arvioidaan jäävän vähäiseksi. Myös uuden hakemuksen mukaan louhinta ja murskaus on rajattu ajalle 1.10.–30.4. ELY-keskus katsoo, että toiminta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Petäjäjärven tai Pitkäkankaan Natura 2000-alueiden suojeluperusteena olevia luontoarvoja. Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa.
Luvan käsittelyssä tulee huomioida seuraavaa:
Hulevedet
Alueelle tulee rakentaa tarvittaessa laskeutusallas, mikäli hankealueen vedet eivät imeydy hankealueelle. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Tällöin laskeutusaltaasta poistuvan veden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Tarkkailtavina parametreinä tulee olla ainakin kiintoaines, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi ja öljyhiilivedyt. Näytteenottohetken virtaama tulee mitata.
Melu
Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminta tulee toteuttaa siten, että aiheutuvat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Lisäksi tulee huomioida VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus), joka määrittää viikko- ja päivätason toiminta-aikoja, koska asuin- ja lomarakennuksia on alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Ottoalueen louhintatöissä tulee huomioida asutuksen läheisyys, etäisyys lähimpään rakennukseen on noin 300 metriä. Toiminnassa on valtioneuvoston asetuksen 800/2010 6 § 3 momentin mukaan torjuttava melua ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Mahdollisuuksien mukaan on kiinnitettävä huomiota eri toimintojen sijoittamiseen alueella siten, että voimakasta melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan niin, että melu ei pääsisi leviämään asutuksen suuntaan. Räjäytysaikataulu tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille.ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana kuitenkin ennakoidusta poiketen ilmenee melu tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätökseen tulee antaa lupamääräys siitä, että valvontaviranomainen voi edellyttää haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin.
Toiminta
Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
Jälkihoito
Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 150 alkaen. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.
Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) toteaa 30.11.2023 antamassaan lausunnossa seuraavasti:
Alue sijaitsee kahden Pirkanmaalle tärkeän kansallispuiston välissä lähempänä Seitsemisen kansallispuistoa. Kansallispuistoissa ulkoillaan ympärivuotisesti ja ympärivuorokautisesti. Lähin asuintalo sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnittelualueesta. Retkeilyn ja ulkoilun on todettu parantavan ihmisten terveyttä. Suunniteltu toiminta ei saa aiheuttaa terveyshaittaa alueella retkeileville ja alueella asuville ihmisille esimerkiksi melun tai pölyn osalta. Jos lupa myönnetään, täytyy pölyn sidontaa tehdä aktiivisesti ja melua torjua mahdollisimman hyvin. Melutasot eivät saa asuinrakennuksissa ylittää STM:n asetuksen 545/2015 mukaisia toimenpiderajoja.
Ylöjärven kaupungin kaavoitus toteaa 2.1.2024 antamassaan lausunnossa seuraavasti:
Metsähallitus Metsätalous Oy hakee yhteislupaa alueelle, joka sijaitsee Suomen valtion / Metsähallituksen omistamalla tilalla (Kurun valtionmaa Rno 980-893-1-1) Torttijärvestä kaakkoon. Alue sijoittuu Ylöjärven pohjoisosaan entisen Kurun kunnan alueelle. Hakemuksessa haetaan yhteislupaa 15 vuodeksi jatkomaa-ainesotolle (maa-aineslupa) sekä kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle (ympäristölupa). Alueella tai lähiympäristössä ei ole voimassa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa.
Torttijärven alueella sekä Pitkäjärven alueella on voimassa Kurun rantaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 10.5.2004). Kaava on tullut voimaan KHO:n päätösten jälkeen 2007. Pitkäjärven kaava-alueella on kaksi rakennettua maatalojen talouskeskuksen aluetta ja yksi rakennettu lomarakennus. Lähin kaavassa osoitettu rakennus on noin 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähin rakentamaton uusi lomarakennuspaikka on yli 700 metrin etäisyydellä.
Torttijärven kaava-alueella on seitsemän rakennettua lomarakennusta ja lähimmillään noin 550 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lomarakennusten pohjoispuolella on kaksi rakentamatonta lomarakennuspaikkaa ja yksi rakennettu maatalojen talouskeskusten alue. Kaavoittamattomalla alueella, ottoalueen luoteispuolella on asuinrakennus noin 350 metrin etäisyydellä, länsipuolella lomarakennus noin 700 metrin etäisyydellä sekä koillispuolella asuinrakennus noin 450 metrin etäisyydellä. Alueelle ei ole vireillä olevia kuntakaavoja eikä alueen kaavoitus sisälly Ylöjärven Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelman (MAPSTO) mukaisiin hankkeisiin.
Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa alue on MK -alueen ja VR -alueen välimaastossa. MK merkintä on maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. VR merkintä on retkeily ja ulkoilualue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Pirkanmaan liitossa on vireillä vaihemaakuntakaavan laatiminen (Elonkirjo ja Energia). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.5.–30.6.2023 ja kaavahanke etenee seuraavaksi ehdotukseen. Alue sisältyy Kansallispuistojen kehittämisvyöhykkeen vaikutuspiiriin. "Merkinnällä osoitetaan valtion omistamille alueille kohdennettu kokonaisuus, jolla edistetään Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välisen alueen kehittämistä yhtenäisenä luonnon monimuotoisuuden ja luontomatkailun kannalta tärkeänä vyöhykkeenä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä, metsästystä tai käyttöä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tai loma-asumiseen. Kehittämissuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot, välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista sekä edistää ennallistamisen tavoitteita siihen soveltuvilla alueilla. Alueella on yhdessä kansallispuistojen kanssa erityistä potentiaalia matkailun kehittämiselle. "
Hakemuksessa on arvioitu melua. Varsinaista melukarttaa/selvitystä ei näyttäisi
sisältyvän.
Yhteenvetona: Alueelle ei ole vireillä tai tulossa olevia kuntakaavahankkeita. Kyseessä on nykyisen alueen laajennus, jolloin aiheutuvia vaikutuksia on jo tiedossa ja niitä on mahdollisuus tarvittaessa ennakoida. Kaavoitus ei vastusta hanketta. Kohteesta ei ole tiedossa olevia erityisiä arvoja. Toteutuksessa tulee huomioida, että valtioneuvoston asettamat meluarvot asutukselle eivät lähialueella ylity. Lisäksi suositellaan pyydettävän Pirkanmaan liiton lausuntoa maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan tavoitteisiin liittyen.
Pirkanmaan liitto toteaa 7.2.2024 antamassaan lausunnossan mm. seuraavasti (tekstiä lyhennetty, lausunto oheismateriaalina):
Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa suunnittelualue on osa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR), Riuttaskorven virkistysmetsää. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot sekä niiden väliin sijoittuvat alueet, ml. Riuttaskorven virkistysmetsä, ovat Pirkanmaan merkittävin retkeily- ja virkistysaluekokonaisuus, jolla on vetovoimaa myös valtakunnallisesti. Retkeilijöiden liikkuminen ei rajoitu ainoastaan kansallispuistojen alueelle, vaan tulee huomioida koko aluekokonaisuuden laajuudella. Helvetinjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa aluekokonaisuuden merkitystä on kuvattu mm. seuraavasti: ”Helvetinjärven kansallispuisto, läheinen Seitsemisen kansallispuisto ja näiden välinen Riuttaskorven virkistysmetsä sekä valtion monikäyttömetsät muodostavat tärkeän ekologisen verkoston lajien ja luontotyyppien suojelun kannalta. Kokonaisuus muodostaa myös tärkeän luontomatkailullisen aluekokonaisuuden. Alueen kautta kulkee maakunnallinen retkeilyreitti Pirkan taival.” Kansallispuistojen lisääntyneen virkistyskäyttöpaineen vuoksi tavoitteeksi on asetettu virkistyskäytön ohjaaminen puistojen ulkopuolisille valtion omistamille alueille, kuten Riusttaskorven virkistysmetsään. Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit -selvityksen tausta-aineiston perusteella suunnittelualue rajautuu idän puolelta ojittamattomaan suoalueeseen, jossa on arvioitu olevan uhanalaisia suoluontotyyppiarvoja. Hakemuksen perusteella kohteessa ei ole tehty luontoinventointia, eikä mahdollisia suoluonnon arvoja ole ilmeisesti otettu suunnitelmassa huomioon. Tämän lisäksi Pirkanmaan liitto kiinnittää huomiota asuinrakennukseen, joka sijaitsee hyvin lähellä hankealuetta. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 merkinnät ja määräykset kuvaavat alueen arvoja ja yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta aluekokonaisuuden luontoarvojen turvaamisesta ja luontomatkailun kehittämisestä. Käynnissä olevassa elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavassa, josta on valmisteltavana nk. viranomaisehdotus, aluekokonaisuuden merkitystä ollaan entisestään korostamassa, osoittamalla se kehittämisperiaatemerkinnällä: kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhyke. Lupaharkinnassa tulee nykykäytön ohella huomioida, että maakuntakaava osoittaa alueen kehittämistavoitteet pitkälle tulevaisuuteen, eikä maakuntakaavan mukaisia kehittämistavoitteita tule vaarantaa osoittamalla alueelle retkeilyolosuhteita heikentäviä, ympäristöhäiriötä aiheuttavia ja luonnonolosuhteita muuttavia toimintoja. Kiviainesten otto on luonteeltaan pitkäkestoista toimintaa, joka todennäköisesti jatkuu vuosikymmenten ajan kiviaineksen tarpeen ollessa pysyvää. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen muodostama kokonaisuus, ja maakuntakaavassa osoitettu retkeily- ja virkistysalue, Riuttaskorven virkistysmetsä, on sitä arvokkaampi, mitä lähempänä se on maakuntaavan mukaista tavoitetilaa palvellen retkeilyä monimuotoisessa luonnossa. Pirkanmaan liitto katsoo, että suunniteltu ottamistoiminta on ristiriidassa suunnittelualueen ja laajemman aluekokonaisuuden arvojen säilyttämisen ja monipuolistamisen sekä maakuntakaavan mukaisen tavoitetilan kanssa. Kiviainesten louhiminen kaavassa osoitetulla retkeily- ja ulkoilualueella (VR) vähentää ympäristönsuojelulaissa mainittua ympäristön yleistä viihtyisyyttä ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuutta, sekä alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Pirkanmaan liitto haluaa nostaa esiin, että myös Metsähallituksen luontoon.fi-palvelun mukaan esitetty laajennusalue sijoittuu Riuttaskorven virkistysmetsän alueelle. Nykyinen ottoalue on rajattu sen ulkopuolelle.
Pirkanmaan liitto kannustaa hakijaa arvioimaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia kiviainesten hankkimiseen metsäautoteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Pirkanmaan liitossa on vuonna 2020 valmistunut selvitys mm. Kurun alueella toimivien rakennuskivilouhimoiden sivukivien hyödyntämisestä. Lähialueelta, kansallispuistokokonaisuuden ulkopuolelta, on todennäköisesti löydettävissä kiviainesten ottamiseen muita soveltuvia alueita, joita on osoitettu myös Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040.
Yllä esitetyin perustein Pirkanmaan liitto ei puolla luvan myöntämistä.
Hakemuksesta jätettiin kuulutusaikana kaksi muistutusta:
Muistutuksessa 1 (6 allekirjoittajaa) tuodaan esille mm. seuraavaa (tekstiä lyhennetty):
Edellisessä 10 vuoden jatkolupahakemuksessa lupa myönnettiin sillä perusteella, että murskaustoiminta saatetaan loppuun ko. ajan kuluessa. Lähialueen asukkaat eivät saaneet ELY-keskuksen lausuntoja ym. papereita eivätkä ole voineet valittaa, koska tietoa lupaehdoista ei ole ollut. Nyt Ylöjärven kaupungin sivuilta uuden lupahakemuksen yhteydessä selvisivät lupaehdot. Kuitenkin murskaamoaluetta ollaan taas laajentamassa, ja lupaa haetaan 15 vuodeksi. Muistuttajat tuovat esille, että eikö nyt olisi syytä miettiä 10 vuoden louhinnan jälkeen toiminnan lopettamista. Muistutuksessa tuodaan esille, että murskaamon toiminta on muuttunut sen jälkeen, kun louhinta ja murskaustoiminta on ulkoistettu eikä lupaehtoja ole noudatettu. Muistutuksessa viitataan edelliseen maa-aineslupaan (ympäristölautakunta 11.6.2013 § 67) ja sen valmisteluun tuoden esille muun muassa, että räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa, perustuksien ja kaivojen tarkastamisen, pöly- ja melumittaukset, toiminnan aikarajoitukset, tiedot lähialueen talojen asutuksesta ja sen, että lähialueen asukkailla ei ole ollut tietoa murskaamon toimijoista. Muistutuksessa kerrotaan murskaamon sijaitsevan suoalueen vieressä ja että Niitosnevalta laskee vesioja suoalueen läpi Torttiojaan ja sitä kautta Näsijärveen saakka. Muistuttajat tuovat esille valumavesien haittojen tutkimisen, pohjaveden pinnan korkeuden kartoittamisen, lähialueen avohakkuut, suojavyöhykkeet ja metsäautotien käytön. Muistuttajat vaativat, että jatkolupaa ei myönnetä.
Muistutuksessa 2 (1 allekirjoittaja) tuodaan esille mm. seuraavaa (tekstiä lyhennetty):
Murskaamon ensimmäisinä vuosina toiminta noudatti lupaehtoja ja lähimpien asuinrakennusten perustuksia käytiin tarkastamassa, vesikaivoja tarkkailtiin, liikennettä pysäytettiin räjäytysten ajaksi ja hälytyssireeni soi, kun räjäytettiin. Asioida hoidettiin valvotusti. Muistutuksessa kerrotaan, että nyt mm. räjäytyksistä ei ilmoiteta, liikennettä ei pysäytetä, perustuksia ei tarkastella eikä kaivoja seurata. Varoittamatta tapahtuva räjäytystyö ja isojen rekkojen liikenne ovat haitanneet tien käyttöä. Muistuttaja tuo esille, että tuntuu kuin valvontaa ei olisi lainkaan ja lähellä oleminen tuntuu välillä turvattomalta. Muistuttaja myös tuo esille, että murskaamon toiminta karkoittaa eläimet eikä todellakaan tue luonnonsuojelua. Muistutuksen liitteenä on Seitsemisen ja Helvetinjärven alueen luontomatkailusuunnitelma.
Hakija antoi 5.1.2024 vastineen hakemuksesta jätettyihin muistutuksiin:
Vastine muistutukseen 1
Lähialueen asukkaiden muistutuksessa kohdassa 1 mainitaan ettei räjäytyksistä saa aiheutua vaaraa ja viitataan aikaisempaan Morenia Oy:n vuoden 2013 lupahakemukseen. Lupahakemuksessa mainitaan, että Morenia Oy vaatii murskausurakoitsijoilta turvallisuussuunnitelmat. Hakemuksessa on myös maininta alueen suojaamisesta liikkujilta ja liikenteen järjestämiseltä.
Metsähallitus Metsätalous Oy vaatii murskausurakoitsijoilta työmaakohtaisen Murskamittarin eli kiviainesalan työmaiden turvallisuustason arviointiin kehitetyn mallin. Siinä arvioidaan aktiivisesti työmaan turvallisuutta. Työn päätyttyä murskamittari -raportti tulee palauttaa työn tilaajalle. Lisäksi Metsähallitus Metsätalous Oy vaatii murskauksen palvelukuvauksessa, että murskausurakoitsija sitoutuu noudattamaan turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen VNA 205/2009 8 §:n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Maa-ainespaikka on sivussa yleiseltä tieltä ja pääsy on estetty puomilla. Tämän takia toiminta ei vaadi erityisiä liikennejärjestelyitä. Alue on myös rajattu pääosin kiinteällä metalliaidalla eli vaarallisella alueella liikkuminen on estetty. Kohdassa 2 mainitaan, että lähitalojen perustuksia ei ole tarkastettu.
Metsähallitukselta ei löydy dokumentteja, että alle 600 metrin etäisyydellä maa-ainespaikasta oleville kiinteistöille olisi tehty tarkastuksia ennen louhinnan aloittamista, voimassa olleen luvan aikana. Dokumentteja ei löydy myöskään kohdan 3 maininnasta, jossa alle 600 metrin etäisyydellä olevista kaivoista tulee tarkastaa veden laatu. Mikäli jatkolupa Nummenojan maa-ainespaikalle saadaan, sitoutuu Metsähallitus Metsätalous Oy toimimaan lupaehtojen mukaisesti.
Kohdassa 4 mainitaan, että pöly- ja melumittauksia ei ole tehty. Ympäristöluvassa ei edellytetä melumittausta. Ympäristöluvassa on mainita, että melutaso ei saa ylittää omakotitalojen piha-alueilla melun A-painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asuntoalueilla 45 dB. Luvanhaltijalle ei ole tullut valituksia häiritsevästä melusta, kun alueella on toimittu. Viranomaisen määräyksestä melumittaus voidaan tehdä, jotta varmistetaan ettei luvassa määrätyt raja-arvot ylity. Murskauksen aikana murskalaitos on kallion ympäröimä, joka vaimentaa tehokkaasti melun leviämistä asutusta kohden. Toiminta-ajaksi uudessa yhteisluvassa haetaan 1.10.-30.4. välistä aikaa. Kyseisenä aikana toimittaessa pölyäminen murskauksen aikana on vähäistä. Kohdassa 5 mainitaan, että toiminnan aikarajoituksia ei ole noudatettu. Luvanhaltijalle ei ole tullut ilmoituksia, että luvassa mainittuja toiminta-aikoja ei olisi noudatettu. Metsähallitus Metsätalous Oy velvoittaa aina murskausurakoitsijaa toimimaan lupaehtojen mukaisesti. Kohdassa 6 mainitaan ettei hakemuksen tekijällä ole päivitettyä tietoa lähialueen talojen asutuksesta. Alle 600 metrin päässä lupa-alueen rajasta olevat kiinteistöt on määritetty karttatarkastelun perusteella joko asuin- tai lomarakennukseksi. Hakemuksessa on mainittu, että lähin rakennus kiinteistöllä 980-457-3-18 on vakituisesti asuttu.
Kohdassa 7 on mainittu, ettei lähialueen asukkailla ole tietoa murskaamon toimijoista. Luvanhaltija on aina vastuussa toiminnasta alueella. Metsähallitus Metsätalous Oy kilpailuttaa murskaussopimukset noin 2-3 vuoden välein, jolloin urakoitsija voi vaihtua. Tälle välille ei välttämättä satu yhtään murskausta yksittäiselle maa-ainespaikalle. Murskauksia tehdään pääosin noin 3-5 vuoden välein samalla maa-ainespaikalla. Luvanhaltija voi ilmoittaa murskausurakoitsijan yhteystiedot ja toiminta-ajan ennen toiminnan aloittamista ennalta määritettyihin osoitteisiin.Maa-aineksia on otettu alueelta vuodesta 1983 lähtien. Vesiä louhosalueelle ei ole kertynyt, joten niitä on mahdotonta johtaa pois. Sadevesi imeytyy maahan louhosalueella. Mikäli vettä kertyy alueelle, se johdetaan hallitusti ja selkeytettynä alapuoliseen ojastoon. Alue ei ole julkisentiedon mukaan pohjavesialuetta. Uusi lupa-alue rajoittuu noin 50 metrin etäisyydelle, alueen pohjoispuolella kulkevaa metsäautotietä. Kulku louhosalueelle tullaa estämään kiinteällä verkkoaidalla ja varoituskylteillä. Laitoksen käyttäjä vaihtelee lähes jokaisella murskauskerralla, mutta Metsähallitus Metsätalous Oy luvanhaltijana vastaa myös urakoitsijoidensa toiminnasta. Urakoitsija on velvoitettu pitämään käyttöpäiväkirjaa toiminnan aikana ja raportoimaan tiedot tilaajalle eli luvanhaltijalle.
Vastine muistutukseen 1
Nummenojan maa-ainespaikka sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssa alueella, jonka merkintänä on VR eli retkeily- ja ulkoilualue. Suunnittelumääräyksissä mainitaan, että alue varataan yleiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa on turvattava retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen. Sekä alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Maa-ainesten ottaminen on olennainen osa metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista alueella. Maa-ainesten otto perustuu täysin metsätalouden harjoittamiseen valtion mailla, joista hyötyvät myös muut alueella liikkuvat. Valtaosa Nummenojan maa-ainespaikalta louhitusta murskeesta ajetaan Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuiston välisen alueen valtion maiden tiestölle, joten tämä edistää myös Riuttaskorven virkistysmetsän kävijöitä ja parantaa reittiverkostojen kävijöitä. Maa-aineksia ei tulla myymään ulkopuolisille toimijoille.
Maa-ainesten otto on tässä tapauksessa pienimuotoista ja tapahtuu harvoin, joten se ei heikennä virkistyskäyttöä eikä ulkoilumahdollisuuksia. Pirkantaival-reitti kulkee noin 1100 metrin päässä maa-ainespaikasta etelään. Etäisyyden takia lyhytkestoisella louhinnalla ja murskauksella syksy/talviaikaan ei ole Metsähallituksen mielestä merkittävää vaikutusta reitin virkistysarvoon.
Metsähallitus Metsätalous Oy:n mielestä maa-ainespaikalla ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen tai luontoarvojen säilymiseen sen pienialaisuuden takia. Lupa-alueen sisällä ei ole arvokkaita luontokohteita tai luonnon monimuotoisuudelle merkittäviä kohteita, joihin maa-ainesten otto vaikuttaisi. Linnusto on otettu huomioon rajoittamalla toiminta lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.
Hakija antoi 4.3.2024 vastineen Pirkanmaan liiton lausuntoon:
Nykyinen Nummenojan maa-ainespaikka on ollut kallionlouhinnan piirissä vuodesta 1983 alkaen. Maantieteellisesti alue laajenisi uuden maa-ainesluvan myötä noin yhden hehtaarin eikä pistemäisenä kohteena vähennä alueen luonnon kytkeytyvyyttä tai vaikuta ekologisiin käytäviin. Haettavalla lupa-alueella on pääosin taimikkoa tai nuorta metsää. Haettavan alueen ympäristössä on tehty laji-inventointeja ja itäpuolella olevalle suolle tehdään luontoselvitys tulevana kesä. Itäpuolella olevan suon luontoarvojen heikkeneminen vältetään suojavyöhykkeellä. Luontoselvityksessä määritellään riittävä suojavyöhyke suon ja ottamisalueen välille. Maa-ainesten otto on pienimuotoista ja tapahtuu harvoin, joten alueen retkeilyolosuhteisiin vaikutukset ovat vähäiset. Pirkantaival-reitti kulkee noin 1100 metrin päässä maa-ainespaikasta etelään. Etäisyyden takia lyhytkestoisella louhinnalla ja murskauksella haettuna lupa-aikana ei ole Metsähallitus Metsätalous Oy:n mielestä merkittävää vaikutusta reitin virkistysarvoon. Maakuntakaavassa osoitettu Pitkäkankaan suojelualue (S) on noin 700 metrin etäisyydellä suunnitellusta maa-ainespaikasta. Etäisyyden takia maa-ainesten otolla haetulta alueelta ei ole Metsähallitus Metsätalous Oy:n mielestä vaikutusta alueen suojeluarvoon. Pienialaisuuden takia maa-ainespaikan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnon olosuhteisiin ovat myös erittäin vähäiset. Toiminta-aika on rajattu jo hakuvaiheessa lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Valtaosa Nummenojan maa-ainespaikalta louhitusta murskeesta ajetaan Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuiston välisen alueen valtion maiden tiestölle, joten tämä edistää myös Riuttaskorven virkistysmetsän retkeily- ja ulkoilukäytön edellytyksiä ja kehittämistä.
Edellä mainituilla perusteluilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 merkityn retkeily ja ulkoilualueen (VR-alue) suunnittelumääräyksiä ei heikennetä, mikäli jatkolupa Nummenojan maa-ainespaikalle myönnetään.
Pirkanmaan liiton maininta, että Metsähallituksen luontoon.fi -palvelun mukaan esitetty laajennusalue sijoittuu Riuttaskorven virkistysmetsän alueella ja nykyinen ottoalue on rajattu sen ulkopuolelle. Nykyinen ottoalue on jo osin Riuttaskorven virkistysmetsän alueella.
Murskeen tarve on jatkuvaa metsätalouskäytössä, joskin pienimuotoista, koska mursketta ei myydä ulkopuolisille toimijoille. Nykyinen Nummenojan maa-ainespaikan sijainti on keskeinen murskeen kuljetuksen kannalta ja siten energiatehokas. Murskeiden käytössä suurimmat kustannukset ja ympäristövaikutukset muodostuvat sen kuljettamisesta, joten keskeinen sijainti on omistajalleen ja ympäristölle ensiarvoisen tärkeää. Ympäristön kannalta on edullisempaa jatkaa ottoa olemassa olevalla paikalla kuin avata uusi paikka. Kyseisellä paikalla murskaus tapahtuu louhosalueen pohjalla, jolloin ympärillä olevat seinämät vaimentavat merkittävästi myös ympäristöhäiriöitä kuten melua ja pölyä. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on esitetty kiviaineksen ottamiseen soveltuvia alueita, mutta näitä alueita ei ole merkitty valtion maille. Metsähallitus Metsätalous Oy ei voi hyödyntää toisten omistamilla kiinteistöillä olevia paikkoja omassa toiminnassaan. Merkityt alueet ovat myös kaukana alueista, jonne Nummenojan kallioalueelta murskeita ajetaan. Hakija kartoittaa jatkuvasti potentiaalisia maa-ainespaikkoja alueelta, koska murskeen tarve on jatkuvaa puuhuollon ja valtion mailla liikkuvien virkistyskäytön kannalta.
Kurun alueella toimivien rakennuskivilouhimoiden sivukivien jalostuspaikat ovat myös kaukana varsinaisista toiminta-alueista, ja kustannuksia muodostuu myös sivutuotteiden ostosta. Metsähallitus Metsätalous Oy turvaa puunkuljetukset ja tiestön korjaustarpeet aina saatavilla olevalla ja asianmukaisella murskeella. Sivukiven saatavuus ja laatu ei ole Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa. Sivukiven hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa yksittäistapauksissa. Hakija korostaa, että murskaustoiminta on kerrallisesti lyhytaikaista (3-8 viikkoa) 2-4 vuoden välein ja aina vilkkaimman retkeilykauden ulkopuolella (haettu toiminta-aika 1.10.-30.4.).
Metsähallitus Metsätalous Oy:n näkemys on, että jatkolupa Nummenojan maa-ainespaikalle tulee myöntää.
Hakija ei antanut vastineita hakemuksesta jätettyihin Ylöjärven kaupungin kaavoituksen, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja terveydensuojeluviranomaisen (Ympäristöterveys Pirteva) lausuntoihin.
Toimivalta: Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena.
Lisätietoja päätöksestä: ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä, puh. 044 481 1402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi
Oheismateriaali / Oheismateriaalit:
-Maa-aines ja ympäristölupahakemus
-Sijaintikartta
-Pirkanmaan liiton lausunto 7.2.2024
Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen
Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen päättää hylätä yhteislupahakemuksen.
Voimassa oleva ympäristölupa (ympäristölautakunta 16.2.2010 § 38) jää edelleen voimaan.
Perustelut
Toimintojen sijoittuminen maakuntakaavan VR-alueelle on ympäristönsuojelulain 12 §:n ja maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2. momentin vastaista. Toiminnan sijoituspaikka ei myöskään ole ympäristönsuojelulain 11 §:n mukainen.
Ottoalue sijoittuu maakuntakaavassa VR-merkinnän alueelle. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella.
Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Ottoalueen ympäristössä, lähimpänä pohjoisen ja lännen suunnassa, on maakuntakaavassa MK-merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku- ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palvelujen järjestämiseen. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Alueella on myös kehittämissuositus, jonka mukaan Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin, Riuttaskorven virkistysmetsään ja Haukkamaan ympäristöarvometsään kytkeytyvällä alueella tulee kehittää luontomatkailun palveluita ja edistää toimia, jotka ylläpitävät alueen ominaislaatua sekä edesauttavat luontomatkailun toimintaedellytysten syntymistä ja säilymistä. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa. Alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä luontomatkailukokonaisuutena.
Voimassa oleva maakuntakaava on hyväksytty Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokouksessa 27.3.2017 ja kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 24.4.2019. Maakuntakaavoitusta tehdessä on selvitetty ja osoitettu kiviainesalueita. Nummenojan aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu kiviaineshuollon kannalta tärkeäksi alueeksi, vaikka alueella onkin ollut ottamistoimintaa 1980-luvulta alkaen.
Hallituksen esityksen 257/2014 mukaan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmää voidaan käyttää maa-aineslain mukaisen lupaharkinnan tukena. Hallituksen esityksen mukaan maa-aineslaki ei kiellä maakuntakaavan toteuttamisen vaikeuttamista eikä maakuntakaavan aluevarauksilla ole sellaisenaan vaikutusta maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Maakuntakaava toimii kuitenkin tärkeänä tausta-aineistona ja tietolähteenä. Sen käyttökelpoisuuteen vaikuttavia asioita ovat kaavan ajantasaisuus ja se, että onko kaavassa erityisesti selvitetty maa-ainesten ottoon ja geologiseen suojeluun liittyviä kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava ei ohita maa-aineslakia lupaharkinnassa. Huolimatta siitä, että hakija tuo esille alueen vähäisen toiminnan, on odotettavissa, että alueen virkistyskäyttö lisääntyy mikäli retkeily- ja ulkoilualueen merkitys tulee entisestään korostumaan vaihemaakuntakaavan valmistelun myötä. Koska nykyinen maakuntakaava on melko tuore ja valmistelussa olevassa vaihemaakuntakaavassa alueen virkistyskäyttö edelleen korostuu, voidaan maakuntakaavaa käyttää lupaharkinnan pohjana.
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 32 §:n 2. momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maa-ainesluvan myöntäminen aiemmin ei välttämättä merkitse sitä, että uusi maa-aineslupa voitaisiin myöhemmin myöntää laajemmalle alueelle.
Ympäristölupaharkinnassa tulee arvioitavaksi myös toiminnan sijoituspaikka.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 11 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski, 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle, 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta, 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus ja 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Hallituksen esityksen 214/2013 ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan huomioon tulisi ottaa myös sijoituspaikan ja sitä ympäröivän vaikutusalueen toteutunut käyttötarkoitus ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Hallituksen esityksen mukaan herkkiä alueiden käyttötarkoituksia ovat erityisesti asuin-, suojelu- ja virkistysalueet sekä oppilaitosten, hoitolaitosten ja majoituspalveluiden alueet. Hallituksen esityksen mukaan tarkastelussa huomioitaisiin paitsi kyseisten alueiden toteutunut, myös tuleva ja kaavan niille mahdollistama käyttötarkoitus. Maakuntakaava katsotaan oikeusvaikutteiseksi kaavaksi.
Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittuminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Hallituksen esityksen 214/2013 mukaan säädös siitä, ettei toiminnan sijoittaminen saa vaikeuttaa alueen käyttämistä, on velvoittava ja sitä olisi noudatettava lupaharkinnassa. Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava, tulee huomioida maakuntakaavan esittämistavasta johtuva ohjausvaikutuksen yleispiirteisyys. Yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus vaihtelisi maankäyttömuodoittain. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua koskeva käyttötarkoitus yleensä estäisi toiminnan sijoittamisen tällaiselle alueelle. Toiminnan sijoittamisen arviointi suhteessa kaavaan edellyttäisi tarvittaessa lausunnon hankkimista maakuntakaavan osalta maakunnan liitolta.
Yhteislupahakemusta käsiteltäessä on pyydetty Pirkanmaan liiton lausunto. Liitto on lausunnossaan todennut, että se ei puolla luvan myöntämistä ja katsoo, että suunniteltu ottamistoiminta on ristiriidassa suunnittelualueen ja laajemman aluekokonaisuuden arvojen säilyttämisen ja monipuolistamisen sekä maakuntakaavan mukaisen tavoitetilan kanssa.
Vaikka alueelle on myönnetty toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa ja toiminnan sijoittumisen edellytykset on tällöin arvioitu, on ympäristöluvan muutoksenkin arvioinnin yhteydessä mahdollista arvioida sijoituspaikan soveltumista hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Voimassa oleva ympäristölupa on myönnetty vuonna 2010, jolloin noudatettiin ympäristönsuojelulakia 86/2000. Ympäristönsuojelulain uudistamisen myötä voimassa olevan maakuntakaavan vaikutus lupaharkintaan mainitaan säännöksessä aiemman vain perusteluissa olleen maininnan sijaan.
Hallituksen esityksen 257/2014 mukaan yhteiskäsittelyssä luvan myöntäminen edellyttää, että molempien lakien mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Jos lupaa ei voida myöntää toisen lain nojalla, hylätään lupahakemus kokonaisuudessaan. Näin ollen Metsähallitus Metsätalous Oy:n yhteislupahakemuksesta Nummenojan ottoalueelle tulee tehdä hylkäävä päätös.
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.
Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 420 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3. Maa-ainestaksan 1.6 §:n mukaan, mikäli lupahakemus kokonaan hylätään, peritään taksan mukaisesta tarkastusmaksusta 50 %, kuitenkin vähintään 260 euroa. Näin ollen maa-ainestaksan mukaisesti käsittelymaksu on 760.
Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 2705 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1352,50 €. Taksan 7 §:n mukaan hakemuksesta, josta on tehty hylkäävä päätös, peritään taksan mukainen maksu.
Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella yhteensä 306 €.
Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu (420x0,5) € + ((0,02 €/m3 x 55 000 m3) x 0,5) + (0,5 x 2705 €) + 150 € + 156,60 € =2419,10 €
Maksut on määrätty 1.1.2020 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 18.9.2019 § 134) ja 1.1.2023 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 24.8.2022 § 108) mukaan.
Sovelletut oikeusohjeet
Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 4 a ja b, 5, 5a, 6, 7, 13, 14, , 19–20a §
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 12, 22, 27, 34, 39, 40, 41-44, 47a
48, 49, 70, 83-87, 190, 191 §
Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 32, 145 §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 §
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Muut sovelletut ohjeet
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisesta (257/2014)
Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (214/2013)
Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.
Päätöksestä tiedottaminen
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.
Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.
Päätös lähetetään hakijalle.
Päätös lähetetään Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle, Pirkanmaan ELY-keskuksen Y- vastuualueelle, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva), Pirkanmaan liitolle sekä päätöstä erikseen pyytäneille.
Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.
Muutoksenhaku
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusosoitus liitetään päätökseen.
Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
-----
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |