Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 31.08.2022/Pykälä 142

430/12.00.01/2019

KAUPVALT 04.11.2019 § 100

 "Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat tehottomia väsyneille nuo­ril­le sekä kaiken lisäksi haitallisia erityisesti mur­ros­ikäi­sil­le, heidän oppimistuloksilleen ja sosiaalisille suhteilleen. Yh­teis­kun­tam­me on muuttunut iltapainotteisemmaksi, mutta kou­lu­jen lukujärjestykset eivät tätä vielä tunnista. Tut­ki­mus­ten mukaan aikaiset aamut lyhentävät nuorten nuk­ku­mis­ai­kaa ja ne voivat viime kädessä johtaa suomalaisten osaa­mis­ta­son heikentymiseen.

 Tutkimuksissa on myös osoitettu, että liian vähäinen uni liit­tyy heikkoon koulumenestykseen. Univaje vaikuttaa myös op­pi­mi­seen. Päivällä opitut asiat vahvistavat paikkansa pit­kä­kes­toi­ses­sa muistissa unen aikana.

 Opetusministeriön työryhmä huomautti opetussuunnitelman uu­dis­ta­mi­sen yhteydessä vuonna 2015, että nuorten kou­lu­päi­vän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää. Viimeisimmän kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn vastauksista käy myös ilmi, kuinka nuo­ret ovat entistä väsyneempiä.

 Suomen Lukiolaisten liitto on esittänyt kahdeksan aamuista luo­pu­mis­ta ja Helsingin yliopiston neurologian dosentti Mark­ku Partinen on toistuvasti esittänyt koulujen al­ka­mis­ajan­koh­dan myöhäistämistä. Partisen mukaan myöhempää kou­lun alkua kannattaisi kokeilla ainakin peruskoulun ylim­mil­lä luokilla. Ylöjärven tulisi liittyä niiden edelläkävijöiden jouk­koon, jotka ovat päättäneet luopua aikaisista aamuista las­ten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisen takia.

 Me allekirjoittaneet esitämme, että sivistyslautakunta oh­jeis­taa kaupunkimme kouluja suunnittelemaan koulupäivät niin, et­tä aikaisista aamuista luovutaan erityisesti ylä­kou­lu­ikäis­ten nuorten osalta.

 Jenni Kiiskinen ym."

Päätös  Kaupunginvaltuusto päätti lähettää em. valtuustoaloitteen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen valmisteltavaksi.

  -----

KAUPHALL 11.11.2019 § 314

Kaupunginjohtaja ehdottaa:

 Kaupunginhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnalle lausuntoa varten.

Päätös  Hyväksyttiin sillä esittelijän lisäyksellä, että lausunnot pyydetään myös nuorisovaltuustolta, perusturvalautakunnalta ja ruokapalveluilta sekä tekniseltä lautakunnalta joukkoliikennepalvelujen näkökulmasta.

  -----

nuorvalt 04.12.2019 § 75

 Keskustelun jälkeen nuorisovaltuusto päätti antaa lausuntonsa asiaan alla olevan mukaisesti:

 -----

SIVLTK 03.03.2020 § 24

Sivistysjohtaja Matti Hursti:

 Nuorisovaltuuston lausunnon lisäksi aloitteeseen on ai­heel­lis­ta pyytää myös koulujen oppilaskuntien, sivistysosaston hal­lin­to­pääl­li­kön (koulukuljetus) ja rehtoreiden lausunnot.

Lisätiedot  Matti Hursti, p. 050 68067, matti.hursti@ylojarvi.fi

Sivistysjohtaja ehdottaa:

 Sivistyslautakunta päättää pyytää aloitteeseen pe­rus­kou­lu­jen ja lukion oppilaskuntien sekä koulujen rehtoreiden lau­sun­not 15.4.2020 mennessä.

Päätös Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että valtuustoaloitteeseen on ai­heel­lis­ta pyytää myös perusturvan asiantuntijatiimin ja si­vis­tys­osas­ton hallintopäällikön lausunnot.               -----

PERLTK 08.04.2020 § 32

Ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen johtaja Paula Pasanen-Aro, sosiaalityön johtaja Mar­ket­ta Tiihala

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tut­ki­mus­tie­don mukaan nuorten lyhyt yöuni koulupäivinä ja myö­häi­nen nukkumaanmeno viikonloppuisin olivat yhteydessä pie­nem­pään harmaan aineen määrään useilla aivokuoren alueil­la otsalohkossa, etumaisessa pihtipoimussa ja pää­la­ki­loh­kon keskipinnalla. Nämä aivoalueet ovat tärkeitä mm. tark­kaa­vai­suu­den, keskittymiskyvyn ja monen asian yh­tä­ai­kai­sen suorittamisen (multitasking) kannalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja ranskalaisen lää­ke­tie­teen tutkimuslaitoksen INSERM:in tutkimuksessa ha­vait­tiin myös, että huonot kouluarvosanat olivat yh­tey­des­sä samoihin otsalohkon alueisiin, jotka olivat yhteydessä myö­häi­seen nukkumaanmenoon.

Tulosten perusteella huonot nukkumistottumukset, heikko kou­lu­suo­riu­tu­mi­nen ja nuorten aivojen kypsyminen ovat yh­tey­des­sä toisiinsa.

Nuorten nukkumistottumusten ja aivojen rakenteiden välisiä yh­teyk­siä tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomen Akatemian tu­ke­mas­sa projektissa, johon osallistui 177 tervettä rans­ka­lais­ta 14-vuotiasta koululaista.

Riittämättömän yöunen on aiemmin tiedetty heikentävän kou­lu­me­nes­tys­tä, terveyttä ja turvallisuutta. Tähän men­nes­sä ei ole kuitenkaan tiedetty tarkkaan, miten nuorten lyhyt ja myö­häi­nen uni vaikuttaa aivojen kehitykseen.

Tutkijaryhmä suosittaa, että nuorten nukkumiseen kiin­ni­te­tään huomiota ja he kannustavat vanhempia sekä kasvatus- et­tä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä tukemaan 14-vuo­tiai­ta nuoria terveellisen uni-valve-rytmin ylläpidossa. Eri­tyi­ses­ti tärkeätä olisi välttää myöhäisiä nuk­ku­maan­me­no­ai­ko­ja, jotta aivojen koko kehityksellinen potentiaali tulisi hyö­dyn­net­tyä ja nuoret suoriutuisivat koulunkäynnistä op­ti­maa­li­ses­ti. Liite (1)

Turun yliopistossa 2019 julkaistussa Marja-Liisa Gus­tafs­so­nin väitöstutkimuksessa KOULULAISTEN UNI, OIREILU JA TER­VEY­TEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU - VIIDEN VUO­DEN KOHORTTITUTKIMUS todetaan, että viiden vuoden seu­ran­nan aikana lasten unen määrä väheni, ja useat lap­set nukkuivat alle suositusten. Erityisesti 15- vuotiaiden koh­dal­la muutos on huomattava. Nuorten unen määrän vä­he­ne­mi­seen vaikuttavat mm. biologinen kehitys, joka vii­väs­tyt­tää unirytmiä, samoin runsas sosiaalisen median käyttö ja ko­fe­ii­ni­pi­tois­ten tuotteiden nauttiminen (Ovens 2014). Kou­lun eri ammattiryhmien, vanhempien ja lasten yhteistyöllä voi­daan tukea ja kannustaa nuoria terveisiin uni­tot­tu­muk­siin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin kou­lu­ter­vey­den­huol­lon toimiin, joiden avulla lasten ja nuorten hen­ki­lö­koh­tais­ta elämäntilannetta ja taustaa voidaan aiempaa te­hok­kaam­min huomioida terveystarkastuksissa ja hoi­to­pro­ses­seis­sa.

Päiväväsymyksen, päänsäryn, niska-hartiakivun ja sel­kä­ki­vun esiintyminen lisääntyi murrosiän (10 v-15 v) aikana.
Oi­rei­lun tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, kos­ka nuoruudessa esiintyvillä kipuoireilla on taipumus kroo­nis­tua (Simon & Basch 2016). Lapsilla, jotka nukkuivat enem­män tai ei ollut päiväväsymystä, oli parempi ter­vey­teen liittyvä elämänlaatu kuin vähemmän nukkuvilla. Ai­em­mat tutkimukset osittavat, että unen tarve on yksilöllinen (Mat­ric­cia­ni ym. 2012), ja tämä tutkimuksen tulosten pe­rus­teel­la näyttää siltä, että päiväväsymyksen kartoittaminen unen määrän lisäksi on hyödyllistä selvitettäessä lasten ja nuor­ten unitottumuksia. Kiinnittämällä huomiota lasten ja nuor­ten unitottumuksiin esimerkiksi unihygieniaa opet­ta­mal­la voidaan saavuttaa myös terveyteen liittyvän elä­män­laa­dun paranemista. Vanhemmat ja koulun henkilökunta ovat kes­kei­ses­sä asemassa tunnistamaan nuorten vä­sy­nei­syy­teen ja oireiluun liittyviä varhaisia merkkejä. (2)

Yhdysvalloissa lasten ja nuorten unen määrää on pyritty li­sää­mään sillä, että koulun alkamisaikaa on siirretty myö­häi­sem­mäk­si (Bovers & Moyer 2017). Tästä on saatu lupaavia tu­lok­sia. Koulun aloittamisajan siirtäminen myöhäisemmäksi on vaikuttanut positiivisesti sekä oppilaiden unen määrään ja laatuun että subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista (Chan ym. 2018, Temkin ym. 2018). (1)
 

Yhteiskunnan työaikojen ja sosiaalisen lukujärjestyksen muu­tok­set ovat muokanneet myös suomalaisten unta. Uni­vel­ka kasvaa nykyaikana niin lapsilla ja nuorilla kuin ai­kui­sil­la. Yhä useampi on myös iltaihminen. 30 vuotta sitten suo­ma­lai­sis­ta aikuisista aamuihmisiä oli joka kolmas ja il­ta­ih­mi­siä joka yhdestoista. Iltapainotteinen ajankäyttö verottaa un­ta ja johtaa univelkaan.

Tuoreen, kansallisesti edustavan ter­veys­tar­kas­tus­tut­ki­muk­sen (FinTerveys 2017) mukaan tarpeeksi nukkuvien osuus on Suomessa kuuden vuoden kuluessa selvästi pie­nen­ty­nyt. Naisista omasta mielestään tarpeeksi nukkui 75 pro­sent­tia, miehistä 78 prosenttia, mutta samalla haittaavaa päi­vä­vä­sy­mys­tä oli edeltäneen kuukauden aikana kokenut kol­me neljästä. Unihäiriöt heikentävät välittömästi hy­vin­voin­tia ja murentavat vähitellen toimintakykyämme.

Nuorten koulunkäyntiin liittyvät pulmat ovat ajoittain avun tar­peen syynä sosiaalihuollon ja perhetyön palveluissa. Per­he­työs­sä on kuitenkin suhteellisen harvoin niitä tilanteita, jois­sa tarvitaan apua kouluun lähtemisessä. Koulunkäyntiin liit­ty­vät pulmat perhetyön asiakkailla ovat usein moninaisia, ei­vät­kä liity koulun alkamisajankohtaan. Perhetyön työs­ken­te­lyn kannalta yläkoululaisten koulun alkamisajan muut­ta­mi­nen ei toisi merkittävää muutosta. Perhetyön asiakkaista suu­rim­mal­la osalla kouluun lähtemättömyyteen liittyy so­si­aa­li­sia ongelmia.

Niiden lasten kohdalla, joilla on pitkät koulumatkat, koulun al­ka­mis­ajan myöhentäminen saattaisi tuoda helpotusta per­heil­le käytännön asioiden järjestelyissä. Kaikissa tilanteissa tu­lee kuitenkin huolehtia erityislasten ja vammaisten lasten mah­dol­li­suu­des­ta aamutoimintaan ennen varsinaisen kou­lun al­kua.

Yhteenvetoa:
Uni on herkkä terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset ra­sit­ta­vat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seu­rauk­se­na yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista. Myös uni-val­ve­ryt­min häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai lii­ka­uni­suu­te­na. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kel­lon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä nou­dat­ta­man ulkoisen aikataulun välillä. Lukujärjestystä kos­ke­va päätöksenteko voi lisätä uniongelmia, mutta se saat­taa myös turvata, tai parhaimmillaan jopa edistää, mah­dol­li­suuk­sia nukkua paremmin ja voida hyvin.

Käytössä olevan tutkimustiedon valossa nuorten unen mää­rän vähentymiseen vaikuttaa se, että biologisista syistä uni­ryt­mi viivästyy myöhäisempään. Lisäksi riittämätön yöuni vai­kut­taa suoraan aivojen eri osien toimintaan ja ke­hi­tyk­seen negatiivisesti ja sitä kautta heikentää oppimistuloksia ja nuorten hyvinvointia. Nuoria tulee tukea nuoria ter­veel­li­sen uni-valve-rytmin ylläpidossa ja erityisen tärkeää olisi vält­tää myöhäisiä nukkumaanmenoaikoja. Lisäksi koulun aloit­ta­mis­ajan siirtäminen myöhäisemmäksi on todettu vai­kut­ta­van positiivisesti sekä oppilaiden unen määrään ja laa­tuun että subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista. Edel­lä olevan vuoksi koulunaloittamisajan siirtämistä voidaan suo­si­tel­la ja kokeilla yläkouluikäisille, mikäli koulujen on toi­min­tan­sa kannalta se mahdollista järjestää.

Lähteet: 1. Anna Sofia Urrila et al., Sleep habits, academic per­for­man­ce, and the adolescent brain structure. Scientific Re­ports 7, 2017

2. Marja-Liisa Gustafsson, Koululaisten uni, oireilu ja ter­vey­teen liittyvä elämänlaatu - viiden vuoden kohorttitutkimus, Tu­run yliopisto, 2019              

Lisätiedot ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen johtaja Paula Pa­sa­nen-Aro, p.050 28567 ,sosiaalityön johtaja Marketta Tii­ha­la, puh 050 561 1037, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Terveys- ja sosiaalijohtaja ehdottaa:

Perusturvalautakunta toteaa lausuntonaan val­tuus­to­aloit­tee­seen, että edel­lä olevan selosteen perusteella koulun aloit­ta­mis­ajan siirtämistä myöhemmäksi voidaan suo­si­tel­la ja ko­keil­la yläkouluikäisille, mikäli koulujen on toi­min­tan­sa kan­nal­ta se mahdollista järjestää.
 

Päätös   Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin.      -----

SIVLTK 16.06.2020 § 61 

Sivistysosaston hallintopäällikkö Kirsi Riihiojan lausunto:

"Koulujen alkaminen aamuisin samaan aikaan aiheuttaa haas­tei­ta sekä taksi- että linja-autokuljetuksissa. Koulun al­ka­mis­ai­ko­jen porrastaminen on suositeltavaa ja esimerkiksi Kar­hen koulun alkamisaika kello 8.30 ja Viljakkalan kello 9.00 mahdollistaa saman linja-auton käytön kou­lu­kul­je­tuk­sis­sa. Alkamisajan myöhentäminen alaluokkalaisille ja eri­tyis­ryh­mien lapsille on haasteellista, koska kaikki lapset ei­vät pysty itsenäisesti lähtemään kouluun ja se aiheuttaa van­hem­pien työssäkäynnille vaikeuksia.

Yläkoululaisten alkamisajan myöhentäminen aiheuttaisi bus­si­ai­ka­tau­lu­jen muuttamista, mutta olisi toteutettavissa riit­tä­vän aikaisella suunnittelulla lukuun ottamatta Kurun yh­te­näis­kou­lua. Kurun kuljetukset on synkronoitu Parkanon koulujen alkamisaikojen kanssa niin että sama linja-auto pal­ve­lee molempia kouluja. Yläkoululaisten al­ka­mis­ajan­koh­dan myöhentämisellä ei ole myöskään olennaista merkitystä kou­lu­kul­je­tus­kus­tan­nuk­siin."

Sivistysjohtaja Matti Hursti:

 Kouluilta pyydettyjen lausuntojen saamista haittasi mer­kit­tä­väs­ti korona. Lausuntoja saatiin seitsemältä koululta yh­des­tä­tois­ta.

 Rehtorit kannattavat pääosin kahdeksan aamujen säi­lyt­tä­mis­tä. Kanta on selkein alakoulujen oppilaiden osalta. Op­pi­lai­den vanhempien työssäkäyntiä auttaa se, että etenkin pien­ten oppilaiden koulupäivä alkaa klo 8 aikoihin (tai klo 8.10 tai klo 8.15).

 Rehtorit epäilevät myös, että koulun alkamisajan myö­hen­tä­mi­nen voi muuttaa lasten ja nuorten päivärytmiä ko­ko­nai­suu­te­na niin, että nukkumaanmeno siirtyy eteenpäin. Edel­leen koulupäivän myöhentämisen oletetaan haittaavan har­ras­tuk­siin osallistumista.

 Yläkoulujen osalta näkemykset muuttuvat väljemmiksi niin, et­tä koulupäivä voisi alkaa myös esimerkiksi klo 8.30 tai klo 9.00. Muutokset tulisi kuitenkin ennakoida niin, että tar­vit­ta­vat muutokset koulukuljetusten aikatauluihin voidaan suun­ni­tel­la hyvissä ajoin etukäteen.

 Lukion rehtori kannattaa kahdeksan aamujen säilyttämistä, sil­lä osa koulupäivistä alkaa kurssivalinnoista riippuen myös klo 9.40. Nyt syntyy vaihtelua koulupäivän alkamiseen.

 Kauraslammen koulun oppilaskunta toteaa, että sopiva kou­lu­jen alkamisaika on klo 8.30 - 9.00. Klo 8.15 alkavat aamut ovat myös ok, jos koulu ei joka päivä ala näin varhain.

 Yhteenvetona saaduista lausunnoista voidaan todeta, että ra­jua painetta koulupäivän alkamisen myöhentämiselle ei ole. Klo 8.00 - 8.15 alkava koulupäivä sopii erityisen hyvin työs­sä käyville pienten oppilaiden vanhemmille. Al­ku­ope­tus­ryh­mien jakotuntien takia osa koulupäivistä alkaa myös klo 9 aikoihin.

 Merkille pantavaa lausunnoissa on nuorisovaltuuston, pe­rus­tur­van asiantuntijoiden ja ison Kauraslammen koulun op­pi­las­kun­nan yhdenmukaiset lausunnot. Kaikissa niissä eh­do­te­taan koulupäivän aloituksen maltillista myöhentämistä ylä­luok­kien osalta. Yläkouluissa sopiva koulupäivän aloitus näyt­täi­si lausuntojen perusteella osuvan klo 8.30 - 9.00 vä­li­sel­le ajalle.

Lisätiedot: Matti Hursti, matti.hursti@ylojarvi.fi, puh. 050 680 67

Sivistysjohtaja ehdottaa:

 Sivistyslautakunta päättää

 1) antaa lausuntonsa valtuustoaloitteeseen edellä olevan se­los­te­osan mukaisena;

 2) antaa perusopetuksen rehtoreille suosituksen laatia ylä­luok­kien työjärjestyksiä niin, että koulupäivä alkaa oppilailla mah­dol­li­suuk­sien mukaan vaihtelevasti klo 8.15 - 9.00.

Päätös Keskustelun jälkeen sivistyslautakunta hyväksyi pää­tös­eh­do­tuk­sen kohdan 3 lisäyksellä.

-----

Tekninen lautakunta 31.08.2022 § 142  

598/12.00.02/2022  

Valmistelija Ruokapalvelupäällikkö Sirpa Heikkilä ja ts. kehityspäällikkö Essi Jokinen

Ruokapalvelut

Yhtenäiskoulun ruokasalit ovat auki aina klo 12 asti. Ruokasalien käytön kannalta ruokailun myöhentäminen aiheuttaa ongelman, koska ruokasaleissa alkaa iltapäivätoiminnan välipalatarjoilu klo 13.30. Ruokasalin siivoaminen ennen välipalatarjoilua on välttämätön, koska ns. tuoreet jäljet saadaan helpommin puhdistettua. Yhtenäiskouluissa on hyvä tarkastella lukujärjestystä niin, että yläkoulun oppilaat ruokailisivat aina viimeisenä, näin ainakin osa voisi tulla myöhemmin kouluun.

Valmistavat keittiöt hoitavat koko alueen ruokapalveluiden tuottamisen. Ruokapalveluiden valmistamisen myöhentäminen aiheuttaa lisätyövoiman tarpeen, koska varhaiskasvatuksen palvelut tuotetaan heidän päivän ohjelman mukaan (aamupala, lounas ja välipala). Jossain kohteessa toimii yhteispalvelutyöntekijä ja työajan siirtäminen myöhemmäksi tuo ongelman aamun työtuntien hoitamiseen, sillä lisäresurssin saanti erityisesti osapäivätyöhön on haasteellista.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen näkökulmasta muutos aiheuttaa aikataulujen yhteensovittamistarvetta ja linjausta kaupungin oman palveluliikenteen sekä samoilla ajoneuvoilla toteutettavien koulukyytien jatkosta. Nykyinen sopimuskausi on vuoden 2022 loppuun ja vuosi 2023 on optiovuosi. Mikäli muutos toteutetaan seuraavan sopimuskauden aikana, tulisi päätös kokeilun käynnistämisestä tehdä hyvissä ajoin, jotta koulukuljetustarpeet voidaan huomioida vuoden 2023 aikana tehtävässä kilpailutuksessa.

Nyssen joukkoliikenteessä muutos aiheuttaisi käyttäjämäärien vähentymistä aiemmista vuoroista ja tämä voisi johtaa vuorojen vähentämiseen tai subventiotarpeen kasvuun. Työssäkäyvien liikkumistarpeisiin tällä olisi todennäköisesti heikentävä vaikutus, alueesta ja vuorosta riippuen. Mahdolliset reittien ja aikataulujen yhteensovittamiset edellyttävät vuoropuhelua ja yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen kanssa.

Yhteenveto

Ruokapalveluiden näkökulmasta ratkaisu aiheuttaa ruokailutilojen vajaakäyttöä sekä samalla tarvetta lisätä henkilöstöresursseja. Joukkoliikenteessä asiakasmäärien hajautuminen voi vaikuttaa liikennöinnin kannattavuuteen ja muutos voisi kasvattaa subventiotarvetta entisestään sekä toisaalta aiheuttaa joidenkin liikennöintivuorojen loppumista, jos ajot priorisoidaan koulukyytiä tarvitsevien mukaan. Aikataulut olisi hyvä suunnitella yhteistyössä ja porrastaa siten, että kuljetukset on järjestettävissä taloudellisuusnäkökulmat huomioiden.

Koulujen alkamisajankohdan myöhäistämistä voidaan yläkoululaisten osalta puoltaa, jos koulupäivät alkavat viimeistään klo 9. Vaikutuksia resurssitarpeeseen ja kustannuksiin on mahdollista selvittää tarkemmin, kun tiedetään mille alueille tai missä yksiköissä kokeilua lähdettäisiin edistämään. Mahdollinen muutos edellyttää toimenpiteitä aikataulujen sekä resurssien kohdentamisen osalta, mitkä tulisi toteuttaa yhteistyössä poikkihallinnollisesti (lukujärjestykset/ruokailu/kuljetukset).

Lisätiedot Sirpa Heikkilä, p. 050 561 1109, sirpa.heikkila@ylojarvi.fi,

 Essi Jokinen, p. 044 486 3124, essi.jokinen@ylojarvi.fi

Esittelijä  Vs. Kaupunkirakennejohtaja

Päätösehdotus Koulun alkamisajankohdan siirtämistä myöhemmäksi voidaan kokeilla, mikäli muutoksessa huomioidaan aikataulujen ja resurssien kohdentamisen aiheuttamat vaatimukset ja niiden järjestämiseen varataan riittävä valmisteluaika sekä määrärahat.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----