Ympäristölautakunta
Esityslista 19.08.2026/Asianro 111

Ympäristölautakunta 19.08.2026    

223/11.02.00/2026  

Valmistelija: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko-Salo

Asia: Tampereen Autokuljetus Oy hakee maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-aineksen ottamiselle kiinteistöllä 980-442-50-3. Lupahakemus sisältää hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunniteltu ottamisalueen pinta-ala on 5,2 ha. Kokonaisottomäärä on 156 000 m3ktr.

Hakija: Tampereen Autokuljetus Oy

 Y-tunnus 0154972-4

 Teollisuustie 2

 33960 Pirkkala

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta:

 Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesti.

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo: Hakemus on tullut vireille 18.12.2025. Hakemusta on muutettu 29.1.2026 ja 24.2.2026.

Aiemmat luvat: Alueella on voimassa ympäristölautakunnan 7.6.2016 § 103 myöntämä maa-aineslupa maa-aineksen ottoon ja seulontaan. Lupa on voimassa 30.9.2026 asti. Alueella on lisäksi ympäristölautakunnan 10.5.2011 § 96 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa murskaukseen.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne:

 Suunnitelma-alue sijaitsee noin 27 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen ja noin 15 kilometriä Kurun taajamasta lounaaseen ja noin 15 km Viljakkalan taajamasta koilliseen. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan kiinteistöllä Harjunmäen sora-alue 980-442-50-3. Myös kahdella viereisellä kiinteistöllä tehdään maa- ja kiviainesten ottoa. Muutoin alueen lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä.

 Pirkanmaan maakuntakaavassa ei ole kaavamerkintöjä suunnittelualueella eikä alueella ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueella on tehty ennestään maa-ainesten ottamista ainakin vuodesta 2006 alkaen.

 Alue sijaitsee n. 25 km päässä Ylöjärven keskustasta ja n. 15 km päässä Viljakkalan keskustasta. Alueelle kuljetaan kantatieltä 65 Kyrönlahdentietä, Heinälammintietä ja Penkolammintietä pitkin.             

Luonto ja ympäristö: Suunnitelma-alue on luvanhaun hetkellä jo maa-ainesten ottoaluetta, jolta kasvillisuus ja pintamaat on poistettu. Suunnitelma-alueen ympäristö on mäntyvaltaista sekametsää ja suota. Sen läheisyydessä on kaksi lampea Kiimalammi noin 200 metrin etäisyydellä ja Lakkilammi noin 550 metrin etäisyydellä. Näistä Kiimalammi rantasoineen on paikallisesti arvokas pienvesi ja metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Vekarajärvi sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä. Suunnitelma-alue on ollut maa-ainesten ottamisalueena arviolta ainakin 20 vuotta, joten sen maisemallinen arvo ei ole viimevuosina muuttunut. Suunnitelma-alueen lisäksi viereisten kiinteistöjen 980-442-50-2 ja 980-439-1-30 alueella tehdään maa-ainesten ottoa samasta soraesiintymästä.

 Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Kohdetta lähin luonnonsuojelualue on suunnitelma-alueen eteläpuolella n. 4,0 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Uusi-Mäkelän metsän luonnonsuojelualue. Kohdetta lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva suojelualue on Lymylammen Natura-alue noin 5,6 km koilliseen. Luonnonsuojelualueet ovat suhteellisen kaukana suunnitelma-alueesta, eikä niillä katsota olevan merkitystä nyt suunnittelun ottotoiminnan kannalta.

 Suunnittelualue sijoittuu geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartalla hiekkamoreenivaltaiselle alueelle. Lähiympäristön maaperä on saraturvetta sekä kalliomäkisiä alueita.

 Suunnitelma-alueen lähimmät pintavesistöt ovat Kiimalammi (+150,9) noin 200 metrin etäisyydellä idässä ja Lakkilammi (+144,1) noin 550 metrin etäisyydellä lännessä. Suunnitelma-alue kuuluu Ikaalisten reitin 1. jakovaiheen vesistöalueeseen Kokemäenjoen (35) -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta Ikaalisten reitti (35.5) toisen jakovaiheen valuma-alueeseen Sipsiöjärven valuma-alueeseen (35.58) ja kolmannessa jakovaiheessa Liesijoen valuma-alueeseen (35.582). Ikaalisten reitin valuma-alueen ja Näsijärven-Ruoveden valuma-alueen välinen vedenjakaja kulkee kiinteistön kaakkoisreunalla. Suunnitelma-alue on metsien, soiden ja kalliomäkien ympäröimää. Suunnitelma-alueen pintavedet imeytyvät todennäköisesti suoraan harjuainekseen, eikä pintavaluntaa juuri ole.

 Suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hangasjärven  1-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä etelässä. Ottamisalueen länsiosassa sijaitsee pohjavesiputki, jonka yläpää on tasossa +155,68 (putken pää) ja vesipinta on vaihdellut vuosina 2020-2025 välillä +151,8…+152,2. Vedenlaatua on seurattu ko. putkesta vähintään kahden vuoden välein.

 Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat suunnitelma-alueen koillispuolella noin 340 metrin etäisyydellä. Lähin vapaa-ajan asunto on noin 320 metrin etäisyydellä Kiimalammin rannalla.

Hakemuksen mukainen ottamissuunnitelma:

 Ottosuunnitelma on tehty aiempien lupakausien mukaisille ottamisaluerajauksille digitoimalla aiemmat kartat. Esitetyt massamäärät perustuvat kolmioverkkolaskentaan ja Maanmittauslaitoksen digitaaliseen laserkeilausaineistoon, sekä alueella syksyllä 2024 tehtyyn UAV-kartoitukseen. Otettavaa maa-ainesta on kolmioverkkolaskennan perusteella n. 156 000 m3ktr n. 4,3 ha alueella.

 Suunniteltu ottoalue on rajattu seuraavalla tavalla:

 1. Alin ottotaso uudella lupakaudella +154,2 m (N2000).

 2. Suunnitellulla ottomäärällä ja ottotasoilla arvioitu suojaetäisyys pohjavedenpintaan on vähintään 2 m koko alueella.

 3. Ottoalue sijoittuu kokonaisuudessaan kiinteistölle 980-442-50-3.

 4. Ottoalue rajoittuu kiinteistöllä aiempien lupakauden mukaisiin rajoihin.

 Arvio vuosittain otettavasta soran määrästä on 15 600 m3ktr. Kohteen vuotuisen toiminnan volyymin arvioinnissa on suuri vaihteluväli, koska ottomäärä riippuu voimakkaasti toteutuvista rakennushankkeista, joita ei pysty ennakoimaan. Menekkiin vaikuttaa myös ottamattomista osista paljastuvan maa-aineksen laatu. Karkeampien lajikkeiden kysyntä voi poiketa hienompien lajikkeiden kysynnästä, ja niiden osalta taloudellinen kuljetusmatka voi olla pidempi.

 Alue on jo pääsosin avattua, joten pintamaita ei juurikaan synny.

Taulukko 1 Ottamistoiminnassa käytettävä kalusto

 Ottoalueelta saatavat maa-ainekset vaihtelevat hienohkosta hiekasta kiviin ja lohkareisiin. Maa-aines jalostetaan pääasiassa seulomalla eri lajikkeiksi. Usein jotkin osat soraesiintymästä ovat myös rakentamiseen soveltuvia sellaisenaan ilman seulontaa, jolloin niitä vain otetaan rintauksesta varastokasalle tai suoraan auton lavalle. Soraa seulotaan yleensä melko yksinkertaisella seulalaitteistolla. Tyypillisesti seula koostuu syöttimestä, täryttävästä seulasta sekä 1-3 kuljettimesta, jotka vievät syntyneet lajikkeet eri kasoihin. Soraa syötetään seulalle pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella.

 Varastokasojen pitoon ja kuormaukselle otetaan käytännössä kaikki vapaa tila suunnitelma-alueen sisäpuolelta. Seulontayksikkö sekä tarvittaessa murskausyksikkö sijoitetaan yleensä lähelle kulloinkin otettavaa rintausta. Nämä sijoitetaan ääniteknisesti sopivaan kohtaan ottopohjalle. Varastokasoja voidaan käyttää pölyn ja melun leviämisen esteenä. Koska ottoalueella on useita eri sijainteja, joissa ottorintauksia ja varastokasoja voidaan käyttää pölyn ja melun leviämisen esteenä, tämä tarkoittaa varsin vapaata sijoittelua suunnitellun ottoalueen puitteissa. Soran seulontaan liittyvä melu on hyvin vähäistä. Osa sorasta on karkeaa, jolloin sitä murskataan ja seulotaan 1-3 -vaiheisella liikuteltavista tela- tai pyöräalustaisista yksiköistä koostuvalla laitoksella.

 Käytetyn kaluston määrä ja koko valitaan kussakin vaiheessa tarpeen mukaiseksi. Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa ja koneet viedään tarvittavaan huoltoon välittömästi vian ilmetessä, ennen töiden jatkamista. Valmiit tuotteet sijoitetaan varastokasoihin, joista niitä myöhemmin kuormataan autojen kyytiin. Varastokasoille otetaan tarpeen mukaan kaikki vapaana oleva tila suunnitelmapiirroksiin merkityn ottamisalueen sisältä. Päivätasolla tuotanto vaihtelee 1500-3000 t/vrk.

 Toiminta-ajat

 Toiminta-ajoiksi haetaan samoja, nykyisen lupakauden mukaisia toiminta-aikoja. VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus) asettaa rajoitteita kohteen toiminta-ajoille. Toiminta-ajoilla pyritään vastaamaan mm. betonitehtaiden tuotantotarpeisiin.

Taulukko 2 Suunnitellut toiminta-ajat

 Käyttäen keskimääräisiä kokemusperäisiä päivän työsaavutuksia, voidaan arvioida edellä esitettyjä vuotuisia määriä vastaavia toimintapäivien määriä. Vastaavasti olettamalla autokuljetuksissa käytettävä kalusto keskimäärin, saadaan myös autokuljetusten määrä laskettua. Kuljetukset eivät todennäköisesti jakaudu tasan vuoden ajanjaksolle, myös vuosittaista vaihtelua voi esiintyä. Maarakentamisen sesonkiaika on kesällä, joten oletettavasti myös silloin kuljetuksia on eniten. Vastaavasti toiminnassa on todennäköisesti myös päiviä, jolloin kuljetuksia ei ole lainkaan.

Taulukko 3 Arvio toiminnan vuotuisesta ajallisesta laajuudesta

 Öljyjä, voiteluaineita tai muita ympäristölle haitallisia aineita ei varastoida alueella. Toisin sanoen tällaiset jätteet toimitetaan heti tai työvuoron päätteeksi alueelta pois asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn ja huomioidaan vaadittu jätelainsäädännön mukainen kirjanpito. Silloin kun odotetaan työvuoron päättymistä ennen jätteiden pois vientiä, ne säilytetään lukitussa ja tiiviissä kontissa suunnitelmapiirroksiin merkityllä tiivispohjaisella varastoinnin alueella. Pölyntorjunnassa käytettyä kasteluvettä tuodaan säiliöautolla. Tuotannossa syntyy lisäksi jätteenä lähinnä rikkoutuneita seulaverkkoja. Näitä ei säilytetä alueella, vaan ne viedään pois asianmukaiseen lajitteluun.

 Maa-aineksen ajo suunnitellulta ottoalueelta tapahtuu Penkolammintien kautta. Alueelta on tehty tieyhteys Penkolammintielle. Penkolammintie liittyy Heinälammin yksityistiehen, jonka osakkaaksi hakija on hyväksytty.

 Seulontaan liittyvän melun sekä pölyn leviämistä ehkäistään BAT-menettelyin:

 • Seulontalaitteistossa käytetään ääniteknisesti parhaita ratkaisuja, kuten kotelointeja ja kumivaimennuksia

 • Materiaalin käsittelyssä pudotuskorkeudet kauhasta pidetään matalina sekä melun että pölyn ehkäisemiseksi

 • Seulontalaitteisto sijoitellaan varastokasojen sekä mahdollisuuksien mukaan rintauksen suojiin.

 Edellä mainituilla menettelyillä pyritään erityisesti estämään melun ja pölyn leviäminen asutuksen suuntaan. Seulontayksikkö sijoitetaan suunnitelmapiirustuksessa esitetyn alueen sisälle. Lisäksi suunnitelma-alueen sijainnin takia, toiminnasta johtuvia melu- tai pölyhaittoja ei ole todennäköisesti odotettavissa.

Hakemuksen käsittely: Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 26.2-6.4.2026. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille. Tieto hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 4.3.2026.

 Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

 Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Toimivalta: Hallintosääntö 121 §

Lisätietoja päätöksestä: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko-Salo, p. 040 120 8901, sähköposti etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaali: Sijaintia osoittava kartta

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus:

Yleiset lupamääräykset

Ottamisalue ja ottomäärä

1. Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi enintään 156 000 m3krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman (24.2.2026) mukaiselle alueelle.

Luvan voimassaoloaika

2. Lupa on voimassa 30.9.2036 asti.

Tämä päätös korvaa ympäristölautakunnan kiinteistölle päätöksellään 7.6.2016 § 103 myöntämän maa-ainesluvan. 

 Ottotaso

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti + 154,2 (N2000) kuitenkin niin, että pohjaveden päälle jää vähintään 2 m suojakerros.

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista

Yhteyshenkilö

4. Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää. Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa ottoalueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana.

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).

7. Alueen ulkopuolelle tulee asentaa informaatiokyltti, jossa esitetään toiminnanharjoittajan tiedot, alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä sekä maa-aineslain mukaisen luvan voimassaoloaika. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

 Tukitoiminta-alue

8. Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Seuranta ja tarkastukset

9. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Aloitustarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista.

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

Toiminta-ajat

10. Kiviaineksen murskausta saa suorittaa 15.8.-31.5. välisenä aikana. Murskausta saa suorittaa maanantaista torstaihin klo 7.00–20.00 välisenä aikana ja perjantaisin klo 7.00-18.00.  Maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää maa-ainesten kuljetusta saa suorittaa maanantaista torstaihin klo 7.00–21.00 välisenä aikana ja perjantaisin klo 7.00-18.00. Kesäaikana 1.6.– 14.8. maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää maa-ainesten kuljetusta saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00. Alueella ei saa olla toimintaa arkipyhinä, viikonloppuisin eikä yleisinä juhlapyhinä.

Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.–31.3. välisenä aikana.

 Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

11. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

12. Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset

13. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä (klo 7– 22) melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

14. Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että lupamääräyksissä määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melua on torjuttava ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasoja ja pintamaita voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää meluntorjuntarakenteina. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää melumittauksia lähimpien häiriintyvien kohteiden luona.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Tarvittaessa varastokasoja ja kulkuväyliä on kasteltava. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

16. Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

17. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellulla ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

18. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja ne on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

19. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

20. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

21. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai - tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

22. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

23. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vuotojen varalta alueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

24. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Lupa- ja valvontavirastolle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

25. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa (keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella). Alueen pohjaveden laadun ja ottamisen vaikutusten selvittämiseksi tulee havaintoputkesta vuosittain otettavasta näytteestä analysoida haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 µg/l).

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset ja mahdolliset uudet havaintopaikkatiedot (putkikortti ja sijainti) tulee toimittaa valvontaviranomaisen lisäksi tiedoksi myös Lupa- ja valvontavirastoon (kirjaamo(at)lvv.fi).

26. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

27. Maa-ainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti.

Maisemointi ja jälkihoito

28. Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 ja pyöristää ympäristön maastoon sopivaksi. Alueelle varastoidut pintamaakasat tulee levittää ottoalueen pohjalle kasvillisuuden palauttamiseksi. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi siten, että maita tuodaan vain välttämätön määrä kasvillisuuden ja puuston kasvun varmistamiseksi. Enintään noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle voisi päästä vieraslajeja. Muualta tuotavien maamateriaalien alkuperä on selvitettävä ja niistä on pidettävää kirjaa.

Ottotoiminnan päätyttyä alue tulee istuttaa sekametsälle tiheyteen 2 500 kpl/ha siten että havu- ja lehtipuiden suhde on 2:1. Tarvittaessa alue tulee täydennysistuttaa kahden vuoden kuluttua toiminnan päättymisestä. Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.

Ennen maisemointia on havainnoitava asiantuntevan tahon puolesta pesintäaikaan, onko soranottoalueella törmäpääskyjä. Mikäli lajia tai sille sopivia pesintäkoloja havaitaan tulee pesintäpaikat huomioida niin, että pesäkolojen välitön lähiympäristö jätetään maisemoinnin ulkopuolelle.

29. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella.

Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

30. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

31. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

Vakuus

32. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 26 000 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta

33. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista.

Suunnitelma-alue ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Suunnitelma-alueen ympäristö on nuorta metsätalouden piirissä olevaa metsää ja luonnontilaista ympäristöä on vain vähän. Alueella ei ole uhanalaisia, rauhoitettuja tai muutoin huomion arvoisia eliölajeja tai luontotyyppejä.

Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna. Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja ottomäärälle.

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10 §:n 1 momentin mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso hakemuksen mukaan. Ylimpään havaittuun pohjavedenpintaan tulee kuitenkin jättää riittävä suojaetäisyys. (MAL 11 §)

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §)

Lupamääräykset 5-7 ja 11-12. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Kyltein ja aluerajauksin pyritään parantamaan alueella kulkevien turvallisuutta tiedottamalla selkeästi rajoista sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedoista. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä turvallisuuden sekä alueen luvattoman käytön estämiseksi. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §)

Lupamääräys 8 tukitoiminta-alueesta on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, YSL 16 §, 17 §)

Lupamääräys 9. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräys 10 toiminta-ajan rajauksesta on annettu asutuksella ja ympäristölle koituvien haittojen minimoimiseksi sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (MAL 11 §)

Lupamääräykset 13-14 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa mittauksin tai mallinnuksin voidaan varmistaa, ettei melu ylitä ulkomelun ohjearvoja. (MAL 11 §, VNa päätös 993/1992)

Lupamääräys 15 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (MAL 11 §, VNa 79/2017)

Lupamääräykset 16-19 maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntakemikaalien käytöstä on määrätty pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17 §)

Lupamääräykset 20-22. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5 a, 11, 16 b §)

Lupamääräyksillä 23 ja 24 varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupa- ja valvontavirasto on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 16, 17, 134 §)

Lupamääräys 25. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainesten oton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (MAL 11 §, YSL 17 §)

Lupamääräys 26. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (MAL 16 §)

Lupamääräys 27. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11, 23 a §, MAA 10 a §)

Lupamääräykset 28-30. Määräyksillä on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupamääräyksillä varmistetaan, ettei maa-ainesten ottopaikasta muodostu maankaatopaikkaa. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella suorittaa lopputarkastus. Törmäpääsky on rauhoitettu lintulaji, jonka pesintää ei saa häiritä. Törmäpääsky ei ole herkästi häiriintyvä laji, joten maa-ainestenottotoimintaa voi jatkaa pesien läheisyydessä. Seinämää/kasaa, jossa pesäkolot ovat, ei saa rikkoa tai kaivaa niin, että pesät voivat rikkoontua. Hakemuksen mukaisen ottoalueen viereisellä ottoalueella on havaittu törmäpääskyn pesiä, joten aluetta voidaan pitää otollisenä niiden pesinnälle. (MAL 11 §, MAA 7 ja 8 §)

Lupamääräys 31. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13 a ja 16 a §)

Lupamääräys 32. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus on laskettu Ylöjärven maa-ainestaksaan perustuen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lupamääräys 33. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut ottotoimintaa. Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa, jonka tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maksut on määrätty 1.1.2025 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) mukaan.

Perusmaksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta 520 €

lisäksi hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän (156 000 m3)

mukaan 0,015 €/m3  2 340 €

Naapureiden kuuleminen 5 kpl (80 € / kuultava) 400 €

Hakemuksesta kuuluttaminen lehti-ilmoituksella/

todelliset ilmoituskulut  216,86 €

Yhteensä: 3 476,86 €

Lisäksi peritään päätöksestä kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella syntyvät todelliset ilmoituskulut. Ilmoituskulut tarkentuvat kuuluttamisen jälkeen ja ne peritään erikseen jälkikäteen.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §). Vuoden 2026 valvontamaksu on peritty alkuvuodesta 2026.

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 33 mukaisen 10 000 euron vakuuden ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 32 edellytetty 26 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23a §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 134 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Rakentamislaki (751/2023) 79 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §:t

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi. Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle ja Lupa- ja valvontavirastolle. Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: