Ympäristölautakunta
Esityslista 11.12.2025/Asianro 161

Ympäristölautakunta 11.12.2025    

349/11.01.00/2025  

Valmistelija: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko-Salo

Asia: Rudus Oy hakee maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaista yhteislupaa maa-aineksen otolle, kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle kiinteistöille 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpu. Lupaa haetaan haetaan 31.12.2035 asti. Suunniteltu ottamisalueen pinta-ala on 19,8 ha ja kokonaisottomäärä 950 000 m3ktr.

 Lupaa haetaan myös tuoda enintään 49 000 t/a puhtaita ylijäämämaa-aineksia käytettäväksi maisemointitarpeisiin.

 Lisäksi lupaa haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaisesti toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija: Rudus Oy

 Y-tunnus 1628390-6

 Karvaamokuja 2a

 00381 Helsinki

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 Lisäksi ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella jätteen käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, tarvitaan ympäristölupa.

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 a perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vireilletulo: Hakemus on tullut vireille 21.2.2025. Hakemusta on täydennetty Natura-arvioinnista annetun lausunnon perusteella 3.9.2025.

Toimintaa koskevat luvat:  Alueelle on myönnetty ensimmäinen maa-aineslupa 20.2.1996 § 52. Nykyinen voimassa oleva yhteislupa on myönnetty ympäristölautakunnan päätöksellä 15.12.2021 § 181 (korjattu 26.1.2022 § 15). Lupaa on muutettu ympäristölautakunnan päätöksellä 21.9.2022 § 129 lupamääräyksen 5 osalta ja lupaan on lisätty uusi määräys 6. a. Muutoksella sallittiin alueella toimiminen samaan aikaan viereisen ottoalueen kanssa sekä määrättiin melumittauksesta luvan muutoksen jälkeen. Nykyinen lupa on voimassa 4.2.2032 asti.

 Lisäksi kiinteistöllä 980-414-1-87 on Asfalttikallio Oy:n asfalttiasema, joka on rekisteröity ympäristönsuojelulain 116 § mukaisesti vuonna 2018.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

 Osalla ottamisalueesta on voimassa Takamaan alueen haja-asutusalueen kylien osayleiskaava, jossa ottamisalue on osittain EO-alueella (maa-ainesten ottoalue) ja osittain M-2 –alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Eteläosaltaan ottamisalue on kaava-alueen ulkopuolella. Ottamisalueen itäpuolella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, jossa junaradan itäpuolinen alue on EV-aluetta ja sen eteläpuolella on SL- merkintä (luonnonsuojelualue). Kaavan mukaiset lähimmät asuinalueet (AO) sijaitsevat ottamisalueen koillispuolella noin 500 m etäisyydellä. Ottamisalueen kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoja. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaavoitusprosesseja vireillä.

 Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssa suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee Valtatien 3 kehittämisvyöhykkeellä. Kehittämissuosituksen mukaan aluekokonaisuutta kehitetään hyvin saavutettavana, valtakunnallisesti merkittävänä ja vetovoimaisena yritysvyöhykkeenä. Alueella on myös tkm-merkintä (teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys) ja eritysmääräys em-15, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Perkonmäen (FI0356001) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueilla, joilla on maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, on ensisijaisesti turvattava edellytykset ottamistoimintaan.

 Ottamisalue sijaitsee Uuden Kuruntien (kantatie 65) varressa noin 4 km etäisyydellä Ylöjärven keskustaajamasta. Tampere-Seinäjoki -junarata kulkee välittömästi alueen itäpuolella.

Luonto ja ympäristö: Asutus

 Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 m etäisyydellä ottamisalueen itäpuolella. Noin 500…600 m etäisyydellä itäpuolella on lisäksi kymmenkunta asuinrakennusta. Koska varsinainen louhinta jatkossa pääosin keskittyy ottamisalueen keski- ja länsiosiin, on etäisyys varsinaisesta louhinta-alueesta edellä mainittuihin taloihin pääosin yli 700 m. Ottamisalueen luoteispuolella lähin asutus on noin 600 m etäisyydellä. Metsäkylän asutukseen alueen lounaispuolella on etäisyyttä noin 1,4 km. Etelä-/kaakkoispuoliseen asutukseen on etäisyyttä yli 1,7 km. Pohjoispuolella olevaan asutukseen on noin 800 m.

 Alueen topografia, maisema ja muinaismuistot

 Ottamisalue sijaitsee kallioisella alueella, jossa maanpinnan taso vaihtelee melko paljon. Alueen länsipuolella Tunturavuorella, joka on myös louhinnan kohteena, maanpinta kohoa tasoon noin +170, kun taas alueen luoteispuolisilla peltoalueilla maanpinta on tasolla noin +110. Alueen itäpuolella maasto vaihtelee pääosin tasovälillä +125…+150. Varsinaisella louhinta-alueella maanpinta kohoaa korkeimmillaan tasoon noin +155. Alueen itä- ja keskiosa on jo laajalti louhittu nykyisen luvan mukaiseen tasoon, noin +134…+135, kuten myös osa alueen länsiosasta (vaihe 3). Lähin järvi, Hirvijärvi, sijaitsee ottamisalueen koillispuolella noin 1,1 km etäisyydellä. Sen vedenpinta on tasolla +102,9.

 Maakuntakaavoituksen yhteydessä on selvitetty Pirkanmaan arvokkaita maisema-alueita. Ottamisalue ei sijaitse maisemallisesti arvokkaalla alueella. Alue on yleiskuvaltaan avoinna olevaa louhosaluetta. Ottamistoiminta ei juurikaan aiheuta muutoksia kaukomaisemassa, sillä esimerkiksi alueen pohjoispuolinen rinnealue jää louhinnan ulkopuolelle. Tämän suunnitelman mukainen syvennyslouhinta ei vaikuta maisemakuvaan lainkaan, sillä toiminta sijoittuu louhoksen sisälle sen pohjatasolle.

 Alueen ympärillä on miltei joka puolella metsäalueita. Museoviraston tietokannan mukaan ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat alueen itäpuolella yli 700 m etäisyydellä.

 Maa- ja kallioperä

 Ottamisalueella esiintyy, tai on esiintynyt, yleisesti avokalliota ja muutoinkin kalliota peittää vain ohut humuskerros. Ottamisalueen ulkopuolisilla alavimmilla alueilla esiintyy kallion päällä moreenia. Kauempana pohjoisessa peltoalueilla esiintyy savea. Alueen länsipuolella olevalla soistuvalla alueella esiintyy turvetta. Muutoin lähialueet ovat yleisesti kallioista aluetta.

 Geologisen tutkimuskeskuksen kallioperäkartan mukaan ottamisalueen kohdalla kallioperä koostuu amfiboliitista ja kiilleliuskeesta. Ottamisalueella ei ole topografian perusteella merkittäviä heikkousvyöhykkeitä ja kallio on pääsääntöisesti eheää.

 Luonto

 Ottamisalue on laajalti avointa ja toiminnassa olevaa louhosaluetta, jolla ei nykyisellään ole luontoarvoja. Länsi- ja eteläreunoilla on vielä puusto ja pintamaat poistamatta. Ottamisalueelle tehtiin luontoselvitys vuonna 2016. Selvityksen mukaan alueella ei esiintynyt uhanalaisia, vaarantuneita tai rauhoitettuja lajeja tai luontotyyppejä. Tuoreet ja kuivahkot kankaat ovat luontotyyppeinä yleisiä eikä alueella esiinny merkittävissä määrin lahopuuta. Alueen lehtomainen kangas ja korpi olivat muuttuneita, eikä niillä katsottu olevan luontoarvoja. Luontoselvityksen perusteella ei myöskään ollut syytä olettaa, että alueella esiintyisi luontodirektiivin liitteiden lajeja kuten liito-oravaa ja viitasammakoita. Nykyään suuri osa luontoselvityksessä kartoitetusta alueesta on jo louhittu.

 Ottamisalueen kaakkoispuolella, lähimmillään noin 170 m etäisyydellä ottoalueen rajasta, sijaitsee Perkonmäen Natura-alue. Suunnitelman mukaisesta syvennysalueesta etäisyyttä Natura-alueeseen on noin 400 m. Kyseinen suojelualue kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Rudus Oy on vuonna 2014 teettänyt Natura-arvioinnin tarveharkinnan ko. Natura-alueeseen liittyen. Silloisen selvityksen mukaan ei ollut todennäköistä, että ottotoiminnalla olisi merkittäviä vaikutuksia melun ja pölyn osalta suojelualueella esiintyville luontotyypeille. Ottamistoiminnasta johtuvat vaikutukset eivät vaaranna luontotyyppien luonnontilaa. Arvioinnissa selvitettiin myös vaikutukset kiintoaine- ja typpikuormituksen osalta. Vaikutuksia ei todettu kovin merkittäviksi kokonaisuutta ajatellen.

 Tarveharkinnan jälkeen Rudus teetti vielä erillisen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin. Siinä todettiin, että typpikuormituksella ei ole Natura-alueen luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia. ELY-keskus antoi lausunnon 10.1.2017, jossa se katsoi, että aiemmin laadittua arviointia tulee täydentää alueelle tuotavien ylijäämämaiden läjityspaikkojen vaikutusten osalta sekä tarkastella lieventäviä toimenpiteitä. Rudus teetti Natura-arvioinnin päivityksen, josta valmistui raportti 14.2.2017. Arvioinnin päivityksessä todettiin, että kokonaisuutena tarkastellen Perkonmäen Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävyydeltään pieniä, ei-merkitseviä.

 Uuden syvennyslouhintaa koskevan suunnitelman myötä on Natura-arviointia päivitetty. Koska ottamisalue ei pinta-alaltaan laajene ja murskausmäärät muutenkin pysyvät samoina kuin nykyluvassa, uusia vaikutuksia Natura-alueelle ei lähtökohtaisesti voi muodostua. Teoriassa louhoksesta pois ohjattavat vesimäärät voisivat hieman lisääntyä, mikäli syvennyslouhokseen suuntautuu pohjavesivaluntaa ympäröiviltä alueilta. Tämä valuntamäärä arvioitiin erillisessä selvityksessä hyvin vähäiseksi, eikä Natura-arvion mukaan Perkonmäen Natura-alueelle siten kohdistu lisäkuormitusta.

 Hirvijärven Natura-alueelle ottamisalueen koillispuolella reilun kilometrin etäisyys. Myös Hirvijärven osalta on tehty Natura-arviointi 31.10.2016. Arvioinnin mukaan Takamaan kiviaineshanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Hirvijärvi on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Hirvijärven Natura-arviota ei ole päivitetty tätä uutta suunnitelmaa varten, koska ko. alueelle ei kohdistu vaikutuksia. Toiminnan vaikutuksista melu on Hirvijärven Natura-alueen osalta merkitsevä. Toiminnasta aiheutuvat melupäästöt tulevat lähtökohtaisesti vähenemään, sillä syvennyslouhinnan toiminnot sijoittuvat kokonaisuudessaan louhoksen sisällä kallioseinämien suojassa.

 Muita suojelualueita ei ole ottamisalueen läheisyydessä. Osayleiskaavaan merkityt lähimmät luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät luo-1 –alueet sijaitsevat ottamisalueen ulkopuolella vähintään 150 m etäisyydellä pohjoispuolella, eikä ottotoiminnalla ole vaikutusta ko. alueisiin. Ylöjärven kaupunki on teettänyt säännöllisempiä liito-oravaselvityksiä Kirkonkylän ja Metsäkylän välisellä alueella vuodesta 2010 lähtien. Viimeisimmät selvitykset ovat vuodelta 2016. Selvityksessä liito-oravan esiintymisalueita on ottamisalueen eteläpuolella muutamien satojen metrien etäisyydellä. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole liito-oravahavaintoja.

 Pintavedet

 Nykytilassa ottamisalueen hulevedet ohjautuvat louhosalueen etelänurkkaan, josta ne ohjataan edelleen alueen eteläpuolella olevaan ojaan. Oja yhtyy Työlänojaan noin 400 m etäisyydellä ottamisalueen itäpuolella. Työlänoja virtaa edelleen koilliseen siten, että se yhtyy Vahantajokeen noin 3 km etäisyydellä ottamisalueelta. Vahantajoki laskee Näsijärveen. Virtausreitti kulkee lyhyesti Perkonmäen suojelualueen (tunnus SACFI0356001) läpi. Hankealueelle ei virtaa ulkopuolisia vesiä eikä sillä näin ollen ole ulkoisia valuma-alueita.

 Vesien ohjaamisesta on tehty erillinen suunnitelma, jonka periaatteiden mukaan on alueella toimittu siitä lähtien. Vedet johdetaan alueen itäpuolelle louhitun laskeutusaltaan ja avo-ojan kautta alueen koillisnurkkaan ja siitä eteläpuoliseen ojaan. Tämän uuden syvennyssuunnitelman myötä hulevesien ohjaamisen periaatteita ei ole tarpeen muuttaa, vaan jatkossakin hulevedet ohjataan samaan ojaan kuin tähänkin asti.

 Jo nykytilassa valtaosa ottamisalueen pintavaluntavesistä ohjautuvat louhospohjalla kohti alueen kaakkoiskulmaa. Vain ottamisalueen länsireunan valuntavedet ohjautuvat vielä luontaiseen suuntaan etelään sekä pohjoiseen, sillä louhinta ei ole vielä ulottunut kyseiselle alueelle. Toiminta on kuitenkin jo luvitettu. Koska tämän suunnitelman mukainen syvennyslouhinta sijoittuu kokonaisuudessaan olemassa olevan louhoksen sisälle, syvennyslouhinta ei aiheuta muutoksia pintavesien valuma-alueisiin. Syvennyslouhinta ei kasvata louhinta-alueella muodostuvaa huleveden määrää.

 Rudus on nykyisen ja aiempien lupien lupamääräysten mukaisesti seurannut pintaveden laatua neljässä seurantapisteessä kahdesti vuodessa. Näytteet otetaan louhoksen allasvedestä, laskupurosta ennen rautatietä, laskupuron alapuolelta Työlänojassa Perkonmäen Natura-alueella ja lisäksi otetaan vertailunäyte Työlänojasta ennen rautatien alitusta. Näytteenotoissa on ottamisalueen allasvedessä ja purkuojassa todettu kohonneita typpipitoisuuksia. Vuoden 2024 tarkkailuraportissa kuitenkin todetaan, että louhosvesien vaikutukset Työlänojan veden laatuun eivät ole olleet viime vuosina suuria. Vuonna 2024 Työlänojan vedenlaatu oli louhoksen alapuolisella havaintoasemalla hyvin samankaltainen kuin louhoksen yläpuolisella asemalla.

 Pohjavesi

 Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on 1E -luokkaan kuuluva Ylöjärvenharjun pohjavesialue (0498051), joka sijaitsee noin 2,3 km etäisyydellä ottamisalueen eteläpuolella.

 Varsinaisen ottamisalueen kallioisella alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja pääosa sadevedestä poistuu alueelta pintavalunnan kautta tai haihtuu. Maakerroksissa esiintyvää pohjavettä esiintyy kalliomäen reuna-alueilla, joissa maakerrokset ovat paksumpia. Alueelta ei ole tutkittua tietoa pohjaveden korkeudesta, mutta topografian ja maaperäolosuhteiden perusteella voidaan arvioida, että alueen länsi- ja eteläpuolisilla alavimmilla alueilla pohjavesi on tasolla noin +135 tai hieman alempana. Alueen pohjoispuolella puolestaan maanpinta on alimmillaan tasolla noin +122 ja pohjavesi siten alempana. Alueella olevat kalliokynnykset muodostavat todennäköisesti erillisiä pohjavesialtaita, joten pohjaveden korkeus vaihtelee lähialueella todennäköisesti melko paljon.

 Nykyisessä maa-aines- ja ympäristöluvassa ei ole velvoitetta tarkkailla pohjaveden korkeutta tai laatua, eikä sitä nytkään ehdoteta tehtävän. Parhaiten toiminnan vaikutuksia saadaan seurattua pintavesien seurannalla. Lähimmät mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat yli 500 m etäisyydellä ottamisalueelta.

Ottamisalue: Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan nyt louhoksen osittaiselle syventämiselle. Pinta-alaltaan ottamisalue ei laajene, vaan osalla aluetta syvennetään nykyistä, aiemmin luvitettua louhospohjaa noin 15 metrillä. Louhinnan jälkeen tullaan syvennys täyttämään puhtailla ylijäämämailla samaan tasoon kuin muu louhospohja. Syvennettävä alue on pinta-alaltaan noin 2,1 ha. Ottamisalue on pinta-alaltaan 19,8 ha ja louhinta-alue on pinta-alaltaan 18,8 ha. Rajaukset pysyvät siis samana kuin nykyisessä luvassa. Ottamisaluerajauksen sisäpuolelle sijoittuvat louhinnan lisäksi murskeen varastointialueet yms. Suuri osa ottamisalueesta on jo louhittu nykyisen luvan mukaiseen tasoon ja laajuuteen.

 Aiemmin luvitettuja massoja on vielä louhimatta muiden vaiheiden alueilla noin 5 ha:n kokoisella alueella (tilanne lokakuu 2024). Ottamisalue on jo aiemmissa lupamenettelyissä jaettu kolmeen vaiheeseen. Vaiheistusrajaukset ovat samat kuin aiemmassa suunnitelmassa. Aiemmin luvitettuna ovat olleet vaiheet 1, 2 ja 3. Tämän suunnitelman mukainen syvennysalue muodostaa uuden vaiheen 4. Louhintaa voi kuitenkin olla tarpeen mukaan käynnissä usean vaiheen alueilla sananaikaisesti.

 Vaiheen 1 alueella (ottamisalueen itä- ja keskiosa) on louhittavaa kalliota jäljellä aivan alueen koillisosassa sekä eteläreunalla. Itäluiska on osittain jo rakennettu ja maisemoitu ja maisemointitöitä jatketaan. Vaihe 1 on pinta-alaltaan 10,5 ha ja sen itäosassa on myös toisen toimijan rekisteröityä asfalttiasematoimintaa. Louhinta on jo edennyt vaiheen 2 alueella siten, että ainoastaan eteläosassa on enää louhittavaa kalliota jäljellä. Vaiheen 2 pinta-ala on 3,6 ha. Vaiheessa 3 louhinta on edennyt alueen keskiosaan, pohjois- ja eteläosa on vielä kokonaan louhimatta. Louhinta etenee siinä vielä länteen ja myöhemmin etelään ja pohjoiseen. Vaiheen 3 pinta-ala on 4,7 ha.

 Suunnitelman mukainen uusi syvennyslouhinta-alue muodostaa vaiheen 4. Syvennettävä alue sijoittuu louhoksen sisälle sen länsi- /keskiosaan. Pituussuunnassa syvennys on noin 300 m ja leveyssuunnassa noin 70 m. Louhinta alkaa alueen itäosasta, josta se etenee länteen. Syvennykseen rakennetaan ajoluiska kaltevuuteen noin 1:10, muutoin syvennyksen kallioseinämät louhitaan kaltevuuteen noin 7:1. Syvennettävän alueen syvyys on noin 15 m jo louhitun/louhittavan alueen pohjatasosta. Louhinnan jälkeen syvennys täytetään puhtailla ylijäämämailla samaan tasoon muun louhospohjan kanssa. Nykyisessä luvassa alueen alin louhintataso on +134…+137 (N2000) siten, että se viettää luoteesta kaakkoon, josta hulevedet ohjataan edelleen ottamisalueen eteläpuoliseen ojaan. Louhintatasoihin ei tule muutoksia lukuun ottamatta vaiheen 4 syvennys, jonka alin louhintataso on +120 (N2000). Louhinnassa ohiporaus suoritetaan tarvittaessa 1-2 m edellä mainittuja louhintatasoja syvemmälle.

 Varsinaiselta louhinta-alueen rajalta (ottamisalue) jää pohjoispuolen rajanaapurikiinteistöön 20 m etäisyys. Länsipuoleiseen naapurikiinteistöön 980-428-8-103 jää ottamisalueelta niin ikään 20 m etäisyys, mutta suunnitelma-alueen rajasta jätetään kiinteistörajaan noin 5 m etäisyys. Länsipuolisella naapurikiinteistöllä on maa-aineksen läjitys- ja kierrätystoimintaa. Junarataan on pienimmillään noin 75 m etäisyys ottamisalueen itärajalta. Käytännössä louhintaa ei enää laajalti tehdä alueen itäosassa, vaan louhinta keskittyy pääosin alueen länsi- ja keskiosiin, jossa myös louhinnan syvennysalue sijaitsee. Syvennysalueelta on etäisyyttä junarataan pienimmillään noin 330 m. Räjäytyksiä tehtäessä otetaan huomioon louhintaan liittyvät turvallisuusmääräykset.

Toiminta: Yleiskuvaus toiminnasta

 Louhinta tehdään normaalia kalliolouhintakalustoa tai tarvittaessa pengerlouhintakalustoa käyttäen. Louhinta tehdään lähes pystysuorana leikkauksena (7:1). Työnaikainen korkeusero louhoksen ylä- ja alareunan välillä on enimmillään noin 20 m, alueen länsiosassa. Lopputilanteessa korkeuseroa louhospohjan ja ympäröivän maaston välillä on pääosin 5…18 m, eteläosassa louhittu alue yhtyy ympäröivään maastoon. Myös luoteisnurkassa ottotaso yhtyy ympäröivään maastoon. Luiskien pituudeksi tulee siten noin 0…55 m (kaltevuudessa 1:2,5…1:3). Porrastuksia reuna-alueilla ei louhita, vaan luiskat rakennetaan alueen omilla pintamailla sekä muualta tuoduilla puhtailla mailla.

 Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta ja rikotuksesta. Louhinnassa kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja rintauksen korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttaa maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Louhintaurakan aikana räjäytyksiä tehdään yleensä muutamia kertoja viikossa. Räjähteitä ei varastoida ottamisalueella. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu osittain ylisuuria lohkareita, jotka pitää erikseen rikkoa (rikotus) ennen niiden murskausta.

 Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla, dumpperilla tai kuorma-autolla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin murskeenkin käsittelyyn. Kun alueella ei ole louheen murskaustoimintaa, hoitaa alueen myyntikuormausta 1-2 pyöräkuormaajaa.

 Alueelle sijoitettava murskauslaitos on tyypiltään siirrettävä ja toimii urakkaluontoisesti. Alueella voi toimia myös tela-alusteinen lokotrack-laitos. Laitoksen kuljettimet on riittävässä määrin koteloitu pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Alueella voidaan murskata myös tela-alustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla murskauslaitoksella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Tuotteen rakeisuus ja muotovaatimuksia säätelevät tuotestandardit.

 Murskauslaitos sijoittuu pääosin ottamisalueen keski-/länsiosaan. Laitoksen sijainti vaihtelee louhinnan etenemisen mukaan jonkin verran, mutta se sijoittuu aina louhoksen sisälle louhospohjalle ja mahdollisuuksien mukaan lähelle sen hetkisiä kalliorintauksia. Laitoksen tarkkaa sijoituspaikkaa ei voida määrittää etukäteen.

 Tuotantomäärät ja käytettävät raaka-aineet sekä polttoaineet

 Syvennettävällä alueella on louhittavaa kalliota noin 280 000 m3ktr. Lisäksi aiemmin luvitetuista massoista on jäljellä noin 670 000 m3ktr. Yhteensä hakemus siis koskee 950 000 m3ktr ottomäärää. Kalliota louhitaan kokonaisottomäärän ja ottoajan (n. 10 v) perusteella keskimäärin noin 95 000 m3ktr vuodessa. Todellisuudessa vuotuiset ottomäärät voivat vaihdella huomattavan paljon riippuen kiviaineksen kysynnästä eikä niitä voida ennakkoon määrittää. Vuosittaiset keskimääräiset tuotantomäärät pysyvät voimassa olevan luvan mukaisina, alueella murskataan louhetta keskimäärin 200 000 t vuodessa. Maksimissaan murskataan 450 000 t vuodessa. Nykyisessä luvassa murskausta on sallittu 350 000 t/vuosi. Maksimimäärän kasvattamisella ei ole vaikutusta keskiäänitasoihin, eikä maksimimäärän mukaista murskausta ole vuosittain tai välttämättä koskaan.

 Puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan maksimissaan 49 000 t/a. Ylijäämämaita käytetään syvennyksen täyttämiseen sekä luiskien rakentamiseen. Lisäksi otetaan vastaan alueen ulkopuolelta rakennustoiminnassa syntynyttä louhetta murskattavaksi ottamisalueella maksimissaan 100 000 t vuodessa. Nykyisessä luvassa vastaanotettavan louheen määrä on ollut 10 000 t/a.

 Tuotantomäärät sekä toiminnassa käytettävät aineet on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 Raaka-aineet, tuotantomäärät ja käytettävät aineet vuositasolla

 Pölyntorjuntaan mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan tarvittaessa alueelle säiliöautossa. Vettä otetaan myös ottamisalueen viivytysaltaaseen kerääntyvästä vedestä.

 Varastointi

 Valmistuotteiden ja alueelle tuotavan louheen varastot sijoittuvat pääosin ottamisalueen länsi- ja keskiosiin aiemmin louhitulla pohjatasolla. Varastokasojen sijoittelulla vähennetään myös murskauslaitoksen pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Varastokasat ovat korkeudeltaan pääosin noin 4…10 m. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään suojatulla tukitoiminta-alueella. Räjähdysaineita ei varastoida ottamisalueella.

 Energian käyttö ja päästöt

Aggregaatilla toimivan murskauslaitoksen polttoöljykulutus on noin 0,4 l tuotettua kiviainestonnia kohti. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Murskauslaitos voi myös toimia sähköverkosta otettavalla verkkovirralla. Päästöt on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2 Toiminnasta aiheutuvat päästöt

 Toiminta-ajat

 Nykyisessä maa-aines- ja ympäristöluvassa (15.12.2021 § 191, muutettu 21.9.2022 § 129) on määritetty alueen toiminta-ajat, jotka ovat seuraavat:

 Poraus   ma-pe klo 8-20

 Räjäytykset   ma-pe klo 8-16

 Rikotus   ma-pe klo 8-18

 Murskaus   ma-pe klo 7-21

 Kuormaaminen ja kuljetukset

   ma-pe klo 6-22, la klo 7-18

 Kallioaineksen räjäytystä ja porausta saa suorittaa 1.9-14.4 välisenä aikana. Rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8-14.4 välisenä aikana. Kuormauksia ja kuljetuksia saa suorittaa ympäri vuoden. Toimintaa jatketaan nykyisillä, edellä mainituilla toiminta-ajoilla, eikä niihin tässä vaiheessa haeta muutosta.

 Louhinta ja murskaus on urakkaluonteista. Louhinta- ja murskausurakoita on yleensä 2-3 kpl/vuodessa ja kunkin urakan kesto on yleensä 1-2 kuukautta kerrallaan. Tarvittaessa tuotantoa on tätä enemmän. Kuljetuksia on ympäri vuoden aina tarpeen mukaan. Tarvittaessa kuljetuksia on satunnaisesti myös lauantaisin.

 Liikennöinti ja kuljetukset

Ottamisalueelta on olemassa oleva liittymä Röhköntielle, joka yhtyy Uuteen Kuruntiehen heti ottamisalueen kaakkoispuolella. Uusia tie- tai liittymäjärjestelyjä ei ole tarpeen rakentaa. Uudella Kuruntiellä kuljetukset ohjautuvat pääosin etelän suuntaan. Työmaatiet ovat murskepintaisia. Pölyämistä torjutaan teiden säännöllisellä kunnossapidolla ja tarvittaessa kastelulla.

 Murskekuljetukset tapahtuvat pääosin ajoneuvoyhdistelmillä. Vuosittaisen

teoreettisen ottomäärän ollessa noin 95 000 m3ktr, aiheuttaisi se keskimäärin noin 25 ajoneuvoyhdistelmän käyntiä kohteessa arkisin. Kuljetuksissa on kuitenkin suuria vaihteluja riippuen murskeen kysynnästä. Ajoittain kuljetuksia saattaa olla huomattavasti enemmän ja toisaalta on ajanjaksoja, jolloin kuljetuksia on vain vähän.

Tukitoiminta-alue

Ottamisalueelle itäosaan on rakennettu tukitoiminta-alue. Tukitoiminta-alueella varastoidaan työkoneiden poltto- ja voiteluaineita. Työkoneiden (dumpperit, kuormaajat) tankkaukset ja mahdolliset pienimuotoiset huoltotoimenpiteet tehdään ainoastaan tukitoiminta-alueella. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään sen sijaan murskauslaitoksen yhteydessä tukitoiminta-alueen ulkopuolella.

Sille osalle tukitoiminta-alueesta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, on asennettu riittävän laajalla alueella tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle on levitetty vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Suojatun alueen reunat on korotettu, jotta mahdolliset haitta-ainevuodot eivät kulkeudu tukitoiminta-alueen ulkopuolelle maaperään.

Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50–100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten, korkeintaan 9000 l kerrallaan. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jossa on ylitäytön estimet, tai vaihtoehtoisesti valuma-altaallisissa konteissa.

Tukitoiminta-alueella varaudutaan vaarallisten jätteiden säilytykseen esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat huoltoa. Vaarallisia jätteitä varten tukitoiminta-alueella on tarkoituksenmukainen suojattu ja lukittu jätesäiliö/kontti. Sekajätteille ja rautaromulle osoitetaan oma varastointipaikka. Sekajäte toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn itse tai paikallisen jätehuoltoyhtiön välityksellä. Rautaromu toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille.

Hulevesien hallinta

Syvennyslouhinta ei vaikuta nykyisen luvan mukaisella louhinta-alueella rankkasateella muodostuvaan hulevesimäärään, koska louhinta-alueen rajat eivät muutu. Syvennyslouhinta lisää alueelta poisjohdettavaa vesimäärää vain syvennyslouhittavalle alueelle kulkeutuvan pohjaveden määrän verran, jonka on arvioitu olevan noin 0,2 l/s eli 14 m3/d.

Syvennyslouhittavalta alueelta sinne kulkeutuva pohjavesi ja rankkasateella muodostuva hulevesi on pumpattava pois. Pumpattavassa vedessä voi olla mukana kiintoainesta, minkä vuoksi vedet täytyy johtaa laskeutusaltaaseen ennen niiden poisjohtamista louhinta-alueelta. Johtamalla vedet laskeutusaltaan kautta purkuojaan tasataan myös poisjohdettavaa virtaamaa.

Laskeutusaltaan tilavuuden määrittämisessä on käytetty kerran viidessä vuodessa toteutuvaa 30 minuutin mitoitussadetta. Käytettävän mitoitussateen arvioimiseen, käytetään valuma-alueen pisintä reittiä, jonka vesi kulkee sen läpi tarkastelupisteeseen. Sademäärä ja rankkuus on luettu määritetyn mitoitussateen avulla RATU-raportista.

Louhitulle alueelle valumakertoimena on käytetty 0,3. Mitoitussateella syvennyslouhinta-alueelta (2 ha) muodostuvaksi hulevesimääräksi on saatu 86 m3. Mitoitetun hulevesialtaan ohjeellinen koko on esitetty taulukossa 3. Pintakuormaksi on määritetty 0,3 m3 /m2*h, jolloin hieno kiintoaines laskeutuu. Jatkosuunnittelussa altaan mitoitus tarkentuu.

Taulukko 3 Laskeutusaltaan ohjeellinen mitoitus.

Alueen itäosassa on olemassa oleva laskeutusallas ja avo-oja, jonka kautta alueen hulevedet on johdettu alueen eteläpuoliseen ojaan. Olemassa oleva laskeutusallas jää alueelle ja syvennyksen vedet johdetaan suoraan uuteen rakennettavaan laskeutusaltaaseen.

Jälkihoito ja maa-ainesten vastaanotto

Jälkihoidon tavoitteet ja vaiheistus

Ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Jälkihoidolla alue pyritään saamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja maisemaan istuvaksi. Vaiheen 1 itäosassa maisemointi on jo aloitettu ja siinä kohdin on osa tulevasta luiskasta muotoiltu ja istutettu. Maisemointitoimenpiteitä jatketaan tulevina vuosina siten, että ensin viimeistellään vaiheen 1 itäluiska. Tämän jälkeen rakennetaan alueen pohjois- /koillisosan luiska ja sen jälkeen eteläpuolinen luiska. Viimeisenä rakennetaan alueen länsipuolinen luiska. Luiskien rakentamisen vaiheistus voidaan tarvittaessa muuttaa tästä esitetystä, mikäli se esim. tuotannollisista syistä on tarpeen. Alueen pohjatasoa ei voida maisemoida toiminnan jatkuessa, sillä pohjatasoa tarvitaan liikennöinti-, varastointi- ja työskentelyalueena. Pohjataso maisemoidaan kerralla ottotoiminnan loputtua alueella kokonaan.

Kaikki ottotoimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit sekä muu ylimääräinen tavara poistetaan ottotoiminnan päätyttyä kokonaan. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole joutunut maaperään.

Syvennyksen maantäyttö

Suunnitelman mukainen noin 2,1 ha:n kokoinen syvennyslouhinta-alue tullaan louhinnan jälkeen ja mahdollisesti osin louhinnan aikana täyttämään muualta tuoduilla puhtailla ylijäämämailla. Näin ollen lopputilanteessa alueelle ei jää syvennystä, vaan koko ottamisalueen pohjataso tulee olemaan tasolla noin +134…+137, pohjan viettäessä luoteesta kaakkoon.

Syvennyksen täyttö tehdään suunnitelmallisesti huomioiden tuotavan maa-aineksen laatu. Mikäli alueelle läjitetään pehmeitä savimaita, rakennetaan ensin tukiranka kitkamailla tai louheella ja pehmeät savimaat sijoitetaan sen jälkeen tukirankarakennelman (solujen) sisälle. Näin varmistetaan läjitysalueen stabiliteetti. Soluihin rakennetaan 0,5-1,0 m paksu välikerros jokaisen heikosta maa-aineksesta rakennetun kerroksen päälle ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Välikerros parantaa täytön stabiliteettia, kuivattaa heikkoja kerroksia ja tarvittaessa mahdollistaa heikkojen kerrosten päällä liikkumisen. Täyttöalueen ylimpään kerrokseen sijoitetaan vähintään 4 m paksu pintakerros käyttäen ainoastaan kitkamaita. Läjitettävät kitkamaat, kuten esim. hiekka ja moreeni, eivät vaadi erityisiä tukirankarakennelmia. Tukirankoja tulee siis rakennettavaksi vain niihin kohtiin täyttöalueesta, joihin pehmeitä maita tullaan läjittämään.

Luiskien rakentaminen ja suojaverhoilu

Louhinta-alueen reunaluiskat rakennetaan siten, että niiden kaltevuus on noin 1:2,5…1:3. Näin luiskan pituudeksi muodostuu enimmillään noin 55 m. Kaakkois- ja luoteisnurkassa ottamisalue yhtyy ympäröivään maastoon ilman luiskia. Vedet purkaantuvat lopputilanteessa kaakkoisnurkasta, kuten louhintatoiminnan aikanakin. Syvennykseen ei muodostu luiskia, sillä syvennys täytetään samaan tasoon kuin muun louhoksen pohjataso.

Reunaluiskat rakennetaan pääosin alueen ulkopuolelta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla. Luiskien rakentamisessa voidaan myös osittain käyttää louhetta tai muita kiviainestuotteita, esim. kivituhkaa. Luiskissa hyödynnetään myös alueen omia irtomaa-aineksia. Rakennettujen luiskien ylä- ja alapäät pyöristetään, jotta ne istuvat paremmin maisemaan.

Ennen istutuksia levitetään pohjatasolle maakerros. Alueelle levitettävän maakerroksen on paksuudeltaan oltava vähintään 50 cm. Myös murskauksessa syntynyt, hyödyntämättä jäänyt hieno kiviaines sopii hyvin kasvu-alustaksi esim. metsälle, kun siihen sekoitetaan 3 - 5 paino-% esimerkiksi turvetta tai kuorikariketta. Pintamateriaalin valinnassa otetaan huomioon se, ettei maa-aines ole liian hienorakeista ja että se sisältää tarpeeksi orgaanista ainesta toimiakseen riittävän hyvin kasvualustana. Pintamaan sekaan voidaan myös sekoittaa hiekkaa tai muuta sopivaa ainesta.

Istutukset

Pohjatasoa metsitetään männyillä. Tavanomaisesti lehtipuusto levittäytyy myös luonnostaan jälkihoidetuille ottoalueille, eikä sen istuttaminen välttämättä ole tarpeen. Havupuiden istutustiheys on keskimäärin noin 2 300 kpl / ha. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Havupuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee.

Lisäksi istutetaan lehtipuustoa tarvittaessa. Reunaluiskia olisi myös mahdollista kylvää esim. heinäkasvillisuudella, tai niiden voidaan antaa kehittyä luontaisesti (maiden siemenpankki). Tarkemmat toteutussuunnitelmat maisemoinnin osalta laaditaan tarvittaessa myöhemmin.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT ja BEP)

Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa suunnitelman muissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella käytetään nykyaikaista kalustoa.

Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy paitsi itse laitoksessa myös kiviaineksen käsittelyssä ja varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytetty raaka-aine. Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Myös työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyn leviämistä vähennetään myös varastokasojen oikealla sijoittelulla

Ympäristövaikutukset ja toimenpiteet haittojen lieventämiseksi

 Pohjavesi

 Kallion raoissa ja ruhjeissa esiintyy ns. kalliopohjavettä. Hakemuksen

mukaisella ottoalueella ei maastomuotojen mukaan ole merkittäviä ruhjeita tai erityisiä heikkousvyöhykkeitä, ja alueen kallio on ilmeisesti suhteellisen ehjää. Louhoksen etelä-, pohjois- ja länsipuolella on karttatarkastelun perusteella todettavissa pienialaisia paikallisia kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Noin 300 m etäisyydellä louhoksen eteläpuolella sijaitsee laaja-alaisempi itä-länsisuuntainen heikkousvyöhyke. Louhoksen etelä-/lounaispuolelle noin 2 km etäisyydelle sijoittuu laajempi alueellinen kaakko-luode suuntainen kallioperän heikkousvyöhyke. Louhintataso aiemmin luvitetulla alueella (tasoon +134,5…+137) on korkeammalla kuin mäkialueen ympäröivän maaston maanpinta, joten pohjaveden gradientti ei sen osalta tule muuttumaan siten, että pohjaveden virtaus suuntautuisi kohti louhosta, ja pohjaveden pinta sen myötä laskisi lähiympäristössä.

Louhosalueiden ympäristössä pohjaveden virtaus suuntautuu tyypillisesti kohti louhosaluetta, mikäli louhinta ulottuu ympäristössä olevan pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjavesiin kohdistuvien vaikutuksien laajuuteen vaikuttavat kalliossa olevien rakojen vedenjohtavuus ja yhteydet toisiinsa. Louhos on perustettu ympäristöään korkeammalla tasolla olevan melko ehjän kalliolohkon alueelle ja sen kohdalla ei ole merkkejä kallioperän heikkousvyöhykkeistä. Tämän perusteella voidaan olettaa, että louhoksen alueella kallioperän vedenjohtavuus on yleisesti alhainen ja alueella ei tapahdu merkittävää kalliopohjaveden muodostumista tai virtausta.

Suunnitelman mukaisen syvennyslouhinnan osalta arvioidaan, että jonkin verran pohjavettä voi kulkeutua louhokseen, kunnes syvennys on täytetty ylijäämämailla. Arviolta yli puolet syvennyslouhittavalle alueelle kulkeutuvasta pohjavedestä muodostuu aiemmin louhitulla kiviainesten ottoalueella, sillä syvennyslouhittava alue rajautuu kolmelta sivulta aiemmin louhitulle alueelle. Suuri osa tästä vedestä johdettaisiin pois louhosalueelta, vaikka syvennyslouhintaa ei toteutettaisi. Tältä osin syvennyslouhinnan vaikutus  ottoalueelta pois johdettavien vesien kokonaismäärään on alhainen.  Arviolta alle puolet syvennyslouhittavalle alueelle kulkeutuvasta pohjavedestä voi tulla louhosalueen ulkopuolelta, jolloin lisäys louhokselta poisjohdettavien vesien määrään olisi välillä noin <0,003…0,25 l/s (noin <0,5…20 m3 /d).

Suurin riski alueen pohjavedelle ovat toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Pohjaveden pilaantumisen riski minimoidaan tältä osin tarkkailemalla säännöllisesti työkoneiden kuntoa, jottaöljyjä ja polttoainetta ei vuoda maa- tai kallioperään. Samalla huolehditaan siitä, että esim. polttoaineiden säilytys tukitoiminta-alueilla tehdään vastuullisesti. Ottamisalueen lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita

Rudus Oy on kouluttanut henkilöstöään ympäristövastuulliseen toimintaan ympäristökoulutuksella. Henkilöstön tietoisuus ympäristövahinkojen torjunnasta on ensiarvoisen tärkeää ympäristövahinkojen haittojen estämisessä. Toiminnassa noudatetaan Rudus Oy:n ympäristöohjeita. Todennäköisin työmaalla tapahtuva vahinko liittyy öljyihin. Koko henkilöstö on tietoinen toimintatavoista tällaisen vahingon sattuessa ja työmaalta löytyy riittävät välineet vahingon rajaamiseen ja torjuntaan. Henkilöstö on tietoinen lupamääräyksistä siltä osin, kun se heidän työtään koskee. Työmaalla on murskauksen aikana riittävästi konekalustoa, jolla esimerkiksi öljyvuodon sattuessa voidaan kerätä pilaantunut maa-aines talteen ja toimittaa asiallisesti käsiteltäväksi.

Pintavedet

Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Nykyisin käytettyjen räjähdysaineiden typpipäästö veteen on huomattavasti pienempi kuin aiemmin käytettyjen aineiden. Louhinnassa käytetään nykyisin yleisesti emulsioräjähdysainetta, mikäli se on teknisesti mahdollista. Louhinta voi kuitenkin aiheuttaa jonkin verran räjähteistä peräisin olevaa typpikuormitusta, joka on yleensä havaittavissa louhinta-alueilta muodostuvassa sade- ja hulevedessä. Sen sijaan rehevöitymisen kannalta keskeistä ravinnetta, fosforia, vesissä on vähän. Lisäksi louhinta voi aiheuttaa kiintoaineen ja sameuden lisääntymistä louhinta-alueelta poisjohdettavissa vesissä. Vaikutukset ovat ennalta tunnettuja ja niiden haitallisuutta pystytään vähentämään vesien hallinnan avulla. Kiintoaine ja sameus laskeutuvat hulevesistä, kun vesi liikkuu louhoksen pohjalla hitaalla nopeudella irtilouhitussa kerroksessa ja kiintoaines jää louhoksen pohjalle. Nykyiseen ottotoimintaan liittyen on alueella tehty kattavaa pintavesien tarkkailua, eivätkä toiminnan arvioidut vaikutukset Työlänojan veden laatuun ole olleet viime vuosina suuria. Jonkin verran toiminnasta aiheutuvaa typpikuormitusta onkuitenkin seurantatuloksissa ollut havaittavissa, varsinkin varsinaisella ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Vuonna 2024 Työlänojan vedenlaatu oli louhoksen alapuolisella havaintoasemalla hyvin samankaltainen kuin louhoksen yläpuolisella asemalla. Koska louhintatoiminnan tehokkuus pysyy samana kuin aiemmin, muutoksia toiminnan typpipäästöihin nykytilaan verrattuna ei ole odotettavissa.

Suunnitelman mukainen syvennyslouhinta ei muuta alueen valuma-alueita jo luvitettuun tilanteeseen verrattuna, vaan louhinnan aikana ja sen jälkeen hulevedet ohjautuvat kaakkoon kuten nykytilassakin.Myöskään muodostuvien poisjohdettavien pintavesien määrä ei kasva syvennyslouhinnan myötä. Mahdollinen pieni lisäys poisohjattavien vesien määrässä liittyy pohjavesien kulkeutumiseen.

Ottamisalueen vesien keräysaltaiden avulla vähennetään haitallisia vaikutuksia pintavesien osalta erityisesti virtaamien tasaukseen sekä kiintoaineksen vähentämiseen liittyen. Altaissa hienoaines laskeutuu pohjalle jaalueen ulkopuolelle johdettavat vedet ovat siten puhtaampia. Altaan veden pinnalta on myös helppo havaita mahdolliset öljypäästöt, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin vuotojen selvittämiseksi ja pysäyttämiseksi.

Maisema ja luonto

Alueella ei ole erityistä maisema-arvoa ja se on nykytilassa avoinna olevaa louhosaluetta. Alueelle ei juuri ole näkyvyyttä alueen ulkopuolelta, sillä mäkialueen pohjois- ja etelärinteet jäävät koskematta. Ainoastaan Uusi-Kuruntieltä katsottuna on jonkin verran näkyvyyttä louhosalueelle. Ottamisalueella ei ole nykytilassa luontoarvoja. Arvokkain lähialueen luontokohde on alueen kaakkoispuolella oleva Perkonmäen Natura-alue. Natura-arvioinnin mukaan ottotoiminta, mukaan lukien syvennyslouhinta, ei vaaranna Natura-alueen luonnontilaa tai sen luontoarvoja. Koillispuolella yli kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Hirvijärven Natura-alueelle tehdyn Natura-arvioinnin mukaan louhinta ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Hirvijärvi on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Jo aiemmin tehdyn meluselvityksen mukaan Rudus Oy:n toiminnan aiheuttama melu on ohjearvon 45 dB(A) tuntumassa Hirvijärven alueella yhdessä laskentatilanteessa ja muissa tilanteissa selvästi ohjearvon alle. Hirvijärven kohdalla on tehty melumittauksia vuonna 2017. Mittaustulosten mukaan kiviaineksen murskaustoiminnan aiheuttama keskiäänitaso oli Hirvijärvellä käytetyissä mittauspisteissä enimmillään vertailuarvon 45 dB(A):n tuntumassa. Murskausmelun ei todettu olevan iskumaista.

Pöly

Pölyämistä syntyy kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja murskauksesta sekä kallion porauksesta. Räjähdyksestä muodostuva pölypilvi sisältää räjähdyskaasujen lisäksi kivipölyä. Pölyä muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Yleensä pölypilvi laskeutuu räjäytystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Räjäytyksistä johtuva pölyäminen on lyhytaikaista. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilmankosteudesta johtuen vähäistä. Alueen itä-/koillispuolen asutuksen kohdalla on tehty silloisen ympäristöluvan määräyksen mukainen pölymittaus kahdessa mittauspisteessä vuonna 2013. Molemmissa mittauspisteissä vuorokausipitoisuudet olivat alle lupamääräyksen raja-arvon 50 μg/m3 . Toiminnan luonne ei ole sittemmin muuttunut, eikä uusia hiukkasmittauksia ole sen jälkeen tehty.

Pölyn leviämistä vähennetään mm. käyttämällä murskausprosessissa kastelua vedellä. Käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta, jossa vettä sumutetaan murskausprosessissa kiviaineksen sekaan, pölyäminen on vähäistä

Melu

Melua syntyy kallion porauksesta, rikotuksesta, murskauksesta sekä työmaaliikenteestä. Kun porausta tehdään ylimmän louhintakerroksen osalta kallion päältä, kantautuu korkeataajuuksinen melu ympäristöön. Suunnitelman mukaisen syvennyslouhinnan poraukset tehdään kokonaisuudessaan jo louhitulla louhospohjalla, joten tämän osalta porausmelu vaimentuu tehokkaasti ympärillä olevien kallioseinämien myötä. Murskauslaitos sen sijaan sijoittuu koko ajan louhoksen pohjatasolle, jossa ympäröivät kalliorintaukset ja varastokasat vaimentavat melun kantautumista tehokkaasti.

Jo aiempiin lupamenettelyyn liittyen on tehty kattavia meluselvityksiä, joissa on tutkittu toiminnan aiheuttaman melun kantautumista ympäristöön. Mallinnuksissa on myös huomioitu alueen länsipuolella olevan Tunturavuoren ottotoiminnan yhteisvaikutuksia suunnitelman mukaisen toiminnan kanssa. Viimeisin mallinnus on tehty vuonna 2022 ja sen mukaan yhteismeluvaikutukset ovat enimmillään ottamisalueen luoteispuolella Miinantien päässä 52 dB ja melutason ohjearvo alittuu kaikissa tarkastelluissa tilanteissa. Ottamistoiminta ei myöskään katsottu nostavan melutasoja Perkonmäen Natura-alueella, sillä maantieliikenteen aiheuttama taustamelu on alueella jo huomattavan korkea.

Ruduksen nykyiseen toimintaan liittyen on tehty useita melumittauksia ottamisalueen ympäristössä. Viimeisin melumittaus on tehty vuonna 2023. Mittaus koski Ruduksen ja Tampereen Autokuljetus Oy:n ottoalueiden yhteismelua. Melutasot alittivat ohjearvot kaikissa kolmessa mittauspisteessä.

Alueen louhinnan ja murskauksen luonne ei muutu, eikä melun ohjearvojen ylitystä häiriintyvissä kohteissa ole odotettavissa jatkossakaan. Suunnitelman mukaisesta syvennyslouhinnasta aiheutuu entistä vähemmän alueen ulkopuolelle kantautuvaa melua, sillä toiminnot sijoittuvat sisälle louhokseen sen pohjatasolle. Murskauslaitos sijoittuu koko ajan ottamisalueen kalliorintauksen suojiin ja laitoksen ympärille muodostuu lisäksi melua vaimentavia varastokasoja. Uusille meluntorjuntatoimenpiteille ei ole tarvetta.

Tärinä

Räjäytykset aiheuttavat tärinää. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää louhinnan hyvällä suunnittelulla, jossa huomioidaan louhinnan alettua lähiympäristöstä havaitut tärinämittauksen tulokset. Jokainen räjäytys suunnitellaan kenttäkohtaisesti siten, ettei haitallisia tärinävaikutuksia aiheudu. Murskaus, liikennöinti ym. toiminnot eivät juuri aiheuta havaittavaa tärinää.

Jätteet

Toiminnassa arvioidaan muodostuvan jätteitä taulukossa 3 esitetyn mukaisesti.

Taulukko 4 Tiedot jätteistä ja niiden käsittelystä

Vaaralliset jätteet (esim. öljyt) varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu ja määrät.

Natura-arviointi Rudus on teettänyt aiempien lupakäsittelyjen yhteydessä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin koskien Perkonmäen Natura-aluetta. Siinä todettiin, että typpikuormituksella ei ole Natura-alueen luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia. ELY-keskus antoi lausunnon 10.1.2017, jossa se katsoi, että aiemmin laadittua arviointia tulee täydentää alueelle tuotavien ylijäämämaiden läjityspaikkojen vaikutusten osalta sekä tarkastella lieventäviä toimenpiteitä. Rudus teetti Natura-arvioinnin päivityksen, josta valmistui raportti 14.2.2017. Arvioinnin päivityksessä todettiin, että kokonaisuutena tarkastellen Perkonmäen Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävyydeltään pieniä, ei-merkitseviä. Natura-arviointia on päivitetty myös vuonna 2021 lupakäsittelyn yhteydessä.

 Uuden syvennyslouhintaa koskevan suunnitelman myötä on Natura-arviointia päivitetty. Koska ottamisalue ei pinta-alaltaan laajene ja murskausmäärät muutenkin pysyvät samoina kuin nykyluvassa, uusia vaikutuksia Natura-alueelle ei lähtökohtaisesti voi muodostua. Teoriassa louhoksesta pois ohjattavat vesimäärät voisivat hieman lisääntyä, mikäli syvennyslouhokseen suuntautuu pohjavesivaluntaa ympäröiviltä alueilta. Tämä valuntamäärä arvioitiin erillisessä selvityksessä hyvin vähäiseksi, eikä Natura-arvion mukaan Perkonmäen Natura-alueelle siten kohdistu lisäkuormitusta.

 Kokonaisuutena tarkastellen Perkonmäen Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vaikutukset eivät ylitä merkittävän heikennyksen kynnystä yksin tai yhteisvaikutuksena muiden hankkeiden kanssa, mikäli vaikutuksia ehkäistään lieventävillä toimenpiteillä. Vesimäärät kasvavat louhoksen syventämisen seurauksena hyvin vähän ja vedet viivytetään uusissa allasrakenteissa, jolloin virtaama Natura-alueen Työlänojassa ei kasva. Uusia vaikutuksia ei siis muodostu aiempaan vuonna 2021 tehtyyn Natura-arvioinnin päivitykseen verrattuna.

Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu

Murskauslaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa tai vastaavaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, - ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja sen määrästä, tiedot syntyneistä jätteistä ja sen poiskuljetuksista sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan kaupungin valvontaviranomaiselle tiedoksi.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Pohjavedentarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Sitä ei myöskään ole vaadittu

alueen aiemmissa luvissa. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaisia pohjavesivaikutuksia, että pohjavedentarkkailulle olisi jatkossakaan tarvetta. Louhinta-toiminnan vaikutukset havaitaan parhaiten pintavesien tarkkailulla.

Pintavesiä on tarkkailtu alueella vuodesta 2009 lähtien. Vuoteen 2013 pintavesinäytteet otettiin keväisin ja siitä eteenpäin keväisin ja syksyisin. Vuoden 2018 luvassa määrättiin, että kuormituksen seuraamiseksi tuli ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina sekä kuvata sanallisesti uoman kasvillisuus ja tila Perkonmäen näytepisteellä. Näytteet tuli ottaa laskupurosta ennen rautatietä, laskupuron yhdyttyä Työlänojaan Perkonmäen Natura-alueella sekä vertailunäyte Työlänojasta ennen rautatien alitusta. Voimassa olevassa luvassa tarkkailuvaatimuksiin ei tullut muutoksia. Pintaveden tarkkailun osalta ei esitetä tehtävän muutoksia, vaan tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman ja lupamääräysten mukaisesti. Näytteenottopisteitä on neljä kappaletta (1, 2, TYP ja TAP_N) ja niiden sijainnit on esitetty hakemuksessa.

Tarkkailuohjelman mukaiset tarkkailtavat parametrit ovat seuraavat:

- Kiintoaine

- Sähkönjohtavuus

- pH

- Sameus

- Kokonaistyppi

- Nitraattityppi

- Ammoniumtyppi

- Sulfaatti

- Arseeni

- Kloridi

- CODMn

- Öljyhiilivedyt (C10-C40)

Alueella tehtyjen aiempien melumittausten mukaan melun ohjearvot eivät ole ylittyneet häiriintyvissä kohteissa. Suunnitelman mukainen syvennyslouhinta ei tule lisäämään alueen melupäästöjä toimintojen sijoittuessa louhosalueen sisälle. Lähtökohtaisesti melumittauksille ei ole tarvetta jatkossa, mutta tarvittaessa niitä voidaan suorittaa. Siinä tapauksessa laaditaan tarvittaessa tarkempi melumittaussuunnitelma ennen mittauksia.

Pölymittaus on tehty aiemmin, eikä toiminnan jatkuminen anna aihetta pölymittauksen uusimiselle. Toiminnot pysyvät samoina eikä ottamisalue laajene. Etäisyys luoteispuolenkin asutukseen on riittävä eivätkä mahdolliset pölyämisvaikutukset ennakkoarvion mukaan kantaudu niin pitkälle. Vallitseva tuulensuunta (lounaistuuli) ei myöskään ole louhoksesta siihen suuntaan.

Räjäytystärinää seurataan tärinämittarein tarvittaessa kolmessa seurantapisteessä, kuten ollaan toimittu kuluvana lupakautenakin.

Ympäristönhallintajärjestelmä

Ottosuunnitelmassa esitetyt asiat ovat lähtökohtana ja ohjenuorana alueella tapahtuvalle maa-ainesten hyödyntämiselle. Suunnitelmaa voidaan muuttaa alueen kehityksen ja toiminnan kannalta parhaaseen mahdolliseen suuntaan yhteistyössä maa-ainesten ottoa valvovien viranomaisten kanssa. Käytännössä toiminnan kehitystä voidaan seurata ja suuntaa tarkistaa vuotuisissa katselmuksissa.

Rudus Oy on laatinut ISO 14001, ISO 9001, ISO 50001 ja ISO 45001 – standardeihin perustuen omat johtamisjärjestelmänsä, jotka Kiwa Inspecta Oy on hyväksynyt myöntämillään sertifikaateilla. Rudus Oy:n johtamisjärjestelmät tähtäävät jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen, oman toiminnan laatutason varmistamiseen sisäisin auditoinnein sekä sidosryhmien tekemien tiedustelujen ja antaman palautteen käsittelemiseen keskitetysti yksikkökokouksissa. Ruduksen työntekijät ja urakoitsijat tekevät lisäksi ympäristöhavaintoja ja vaaratilanneilmoituksia. Ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä Rudus Oy on määritellyt liiketoiminnassaan noudatettavat ympäristötyön periaatteet, jotka pohjautuvat yrityksen arvoihin.

Ruduksella on voimassa oleva ympäristövakuutus.

Hakemuksen käsittely Natura-arviointi

Natura-arvioinnista on pyydetty 31.3.2025 lausunnot Metäshallitukselta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Metsähallitus on ilmoittanut 11.8.2025, että se ei lausu erikseen tehdystä Natura-arvioinnista.

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut arvoinnista 31.7.2025 seuraavan lausunnon:

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausuu Perkonmäen Natura 2000- aluetta koskevasta Takamaan kiviaineshankkeen täydennetystä Natura-arvioinnista seuraavaa:

ELY-keskus yhtyy Natura-arvioinnissa esitettyyn näkemykseen, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihinliittyvät liittyvät toiminnan aiheuttamiin pintavesivaikutuksiin (veden määrä ja laatu) Työlänojassa, joihin tässä lausunnossa keskitytään.

Aiempiin arviointi- ja lupavaiheisiin perustuen nyt tarkasteltava Natura-arviointi on rajattu koskemaan louhintavaiheen 4 aiheuttamia vaikutuksia Perkonmäen Natura 2000- alueen suojeluperusteisiin. Kiviaineshankkeen vaikutukset EU:n luontodirektiivin mukaisesti suojellun Perkonmäen Natura 2000- alueen (FI0356001) suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin (vuorten alapuoliset tasankojoet eli pikkujokien ja purojen luontotyyppi 0,2 ha, boreaaliset luonnonmetsät 19,5 ha, boreaaliset lehdot 1,2 ha ja puustoiset suot 1,6 ha) on asianmukaisesti tunnistettu ja pääosin asianmukaisesti arvioitu.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueella muodostuvan hulevesimäärän arviointi on tehty asianmukaisesti. ELY-keskus toteaa, että ympäristöluvan hakemuksen tietojen perusteella hankkeen vuotuiset keskimääräiset ja maksimaaliset tuotantomäärät louhittavan kallioaineksen sekä alueella vastaanotettavien ylijäämämaiden määrät kasvavat. Tätä käsiteltävien maa-aineksien määrän kasvua suhteessa toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin ei ole käsitelty Natura-arvioinnissa. Louhintamäärän kasvaessa myös käytettävän räjähteen määrä kasvaa, mitä ei ole arvioitu ympäristölupahakemuksessa tai Natura-arvioinnissa. Varastoitavan kiviaineksen määrän kasvu voi johtaa suurempaan kiintoainekuormitukseen suuremman kiviainesmäärän ollessa alttiina sadevesien huuhtoutumiselle. Siten typpi- ja kiintoainekuormituksen arviointiin liittyy epävarmuuksia, joita ei ole tuotu esille Natura-arvioinnissa, mitä ELY-keskus pitää selvänä puutteena.

Hanketta koskevan pintavesitarkkailun tulokset vuosina 2013-2024 osoittavat, että Ruduksen kiviaineksen ottamistoiminnan tähänastiset pintavesivaikutukset Työlänojan vedenlaatuun Perkonmäen Natura 2000- alueella eivät ole olleet viime vuosina suuria. Vesi on ollut hyvin samanlaatuista maa-ainestenottopaikan ylä- ja alapuolisella vesistötarkkailupisteellä. Siten Työlänojan tilaa heikentävää kuormitusta muodostuu jo ennen maa-ainestenottoalueen vesien yhtymistä purouomaan. Takamaan kiviainesalueen kuormitus (erityisetsi typpi) on ollut nähtävissä Työlänojassa kuivina aikoina, kun virtaama on pieni. Työlänojan uoman ja kasvillisuuden yleispiirteinen dokumentointi Natura-alueelle sijoittuvalla näytepisteellä ei osoita merkkejä muutoksesta uoman tai kasvillisuuden tilassa. On kuitenkin todettu, että purouoma on hiekkapohjainen ja osin liettynyt. ELY-keskus toteaa, että toteutettu tarkkailu on ollut suhteellisen harvaa (2 krt / v), jolloin kattavaa kokonaiskuvaa hankealueen kuormituksen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön on hankala muodostaa. Lisäksi hulevesien pumppauksen ajoituksella voi olla suuri merkitys tuloksiin. Natura-arvioinnissa on todettu, että tehdyn seurannan perusteella ottoalueelta tulevassa vedessä ei ole vesistöjen rehevöitymisen kannalta ensisijaista ravinnetta fosforia. Fosfori ei ole mukana vesistötarkkailuparametreissä eikä Työlänojan osalta ole tehty minimiravinnetarkastelua, joten väite on virheellinen.

Kiviaineshankkeen vesistökuormitusta voidaan lieventää hulevesien käsittelyllä. Natura-arvioinnin perusteella hankealueen vedet käsitellään tällä hetkellä yhdellä hulevesialtaalla, jonka mitoitustietoja ei ole esitetty. Aikaisempien lupavaiheiden asiakirjojen mukaan nykyisen toiminnan vaiheessa 3 tulisi olla käytössä kaksi hulevesiallasta. Hankealueelle tullaan rakentamaan uusi hulevesiallas, jonka mitoitus on 100 m3 (esimerkkimitoitus 1,5 m x 5 m x 14 m). Tarkempia altaan mitoitustietoja (viipymä, virtausnopeus, pintakuorma, lietetila) ei ole esitetty. Jotta laskeutusallas toimii tarkoituksenmukaisesti, altaassa tulee olla riittävä viipymä ja riittävän hidas virtausnopeus, jotta kiitoaine ehtii laskeutua. Kiintoaineen tehokas selkeytys edellyttää, että altaan pintakuorma ei ylitä arvoa 1 m /h. Tarkempien mitoitustietojen puuttuessa laskeutusaltaan toimivuutta ei voida arvioida. ELY-keskus huomauttaa, että laskeutusallas pidättää tehokkaasti vain kiintoainetta ja siihen sitoutuneita aineita. Hankkeen merkittävimmille kuormitustekijöille (typpi, sulfaatti) ei ole esitetty poistomenetelmää hankkeessa. Typpikuormitusta pyritään pitämään mahdollisimman pienenä käyttämällä vähätyppistä räjähdeainetta. ELY-keskus toteaa, typen poistoa laskeutusaltaissa voidaan tehostaa esimerkiksi puuaineksen lisäämisellä laskeutusaltaaseen. Puuaineksen ympärille muodostuva biofilmi pidättää ravinteita vedestä.

Hankealueen kuormitusta voidaan vähentää myös vaiheittaisella maisemoinnilla. Hankealueen vaiheittainen maisemointi on arvioinnin mukaan aloitettu ja sitä jatketaan toiminnan etenemisen myötä. Maisemoinnissa käytettävien puhtaiden maa-ainesten osalta ELY-keskus huomauttaa, että hankealueen ulkopuoleisten maa-ainesten tulee olla puhtaita myös vieraslajien osalta. Vieraslajien levittäytyminen hankealueelle sekä Perkonmäen Natura-alueelle tulee pystyä estämään. Vieraslajien osalta on syytä tehdä tarkkailua ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vieraslajien poistamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi.

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Rudus Oyn Takamaan kiviaineshanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat Perkonmäen Natura- alueen suojeluperusteena, kun otetaan huomioon Natura-arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet ja seuraavat seikat:

- laskeutusaltaiden mitoituksen tulee olla riittävä

- vähätyppisen räjähdysaineen käyttöä tulee jatkaa.

- laskeutusaltaiden toimintaa (ml. typen poisto) tulee tarvittaessa pystyä parantamaan

- hulevesirakenteiden toimintaa sekä hulevesien määrää ja laatua tulee seurata myös jatkossa. Vesistötarkkailupisteiden parametreihin on syytä lisätä kokonaisfosfori, jotta Työlänojan vedenlaadusta saadaan tarkempi kokonaiskuva. - ympäristöluvassa tulee määrätä vieraslajien tarkkailusta ja hävittämisestä

Ennen toiminnan päättymistä tulee lupaviranomaiselle esittää suunnitelma hankealueen jälkihoidosta, jossa otetaan huomioon hulevesirakenteiden toiminta kiviaineksen ottamisen päätyttyä. Suunnitelmassa tulee kuvata hankealueen jälkihoitovaiheen hulevesijärjestely, jolla estetään vedenlaadun heikkeneminen nykytilanteesta.

Hankkeen lupakäsittelyssä lieventävien toimenpiteiden toteutuminen tulee varmistaa hankkeen nykyisen ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti koskien erityisesti hankkeen toiminta-aikoja lintujen pesimäaikarajoitukset huomioiden, hulevesien hallintaa ja hulevesirakenteiden seurantaa sekä riittävää vuosittaista huoltamista, kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaa vesistötarkkailua mukaan lukien Työlänojan uoman vuosittainen kasvillisuuden tilan seuranta sekä vaiheittain tapahtuvaa jälkihoito- ja maisemointivelvoitetta.

Toiminnaharjoittaja on antanut 3.9.2025 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon seuraavan vastineen:

Alueelta louhittavan kiviaineksen määrä ei kasva uuden lupahakemuksen myötä. Kalliota louhitaan kokonaisottomäärän (950 000 m3ktr) ja ottoajan (n. 10 v) perusteella keskimäärin noin 95 000 m3ktr vuodessa. Alueella tällä hetkellä voimassa olevan luvan lupamääräyksen 2. mukaisesti kalliosta saa louhia kiviainesta lupa-ajan puitteissa enintään 1 070 000 m3ktr ja korkeintaan 150 000 m3ktr vuodessa. Vaikka vuotuiset ottomäärät voivat vaihdella huomattavan paljon riippuen kiviaineksen kysynnästä, on louhittava kiviaineksen määrä nyt vireillä olevassa hakemuksessa pienempi kuin nykyisessä luvassa.

Takamaan louhinta-alueen hulevesiselvitystä on päivitetty ELY-keskuksen lausunnossaan esiin tuomien tietojen osalta. Päivitetty hulevesisuunnitelma on vastineen liitteenä.

Yhteislupahakemus

Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 24.9.-31.10.2025. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille. Tieto hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 1.10.2025.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto Väylävirastolle, Metsähallitukselle ja Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelle.  Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille.

Terveydensuojeluviranomaisena toimiva Ympäristöterveys Pirteva on antanut 29.10.2025 asiasta seuraavan lausunnon:

1. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07–22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB ja klo 22–07 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 dB.

2. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai teollisuuskiinteistöjen pihaan. Pölyä tulee tarvittaessa aktiivisesti sitoa esim. kastelemalla.

3. Pintaveden tarkkailua jatketaan lupaehtojen mukaisesti.

Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue on ilmoittanut 24.10.2025, ettei se anna hakemuksesta erikseen lausuntoa, mutta lupakäsittelyssä tulee huomioida ELY-keskuksen Natura-arvioinnista annetussa lausunnossa esiin tuomat seikat.

Väylävirasto on esittänyt lausunnossaan 3.10.2025 seuraavaa:

Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi pyytää lausuntoa Väylävirastolta Rudus Oy:n maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisesta yhteisluvasta maa-aineksen otolle, kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä puhtaiden maiden vastaanotolle ja käytölle maisemointiin sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien tiloille 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpulä. Limmillään noin 80 metrin etäisyydellä Tampere-Seinäjoki radasta, ratakilometrivälillä 204+900-205+200, radan vasemmalla puolella.

Alueella on voimassa ympäristölautakunnan 15.12.2021 § 191 (korjattu 26.1.2022 § 15) myöntämä yhteislupa kalliokiviaineksen ottoon ja louhintaan. Lupa on voimassa vuoteen 2032 asti. Lupaan haettiin muutosta lupamääräyksen nro 5 osalta ja ympäristölautakunta on hyväksynyt muutoksen päätöksellään 21.9.2022 § 129. Uutta yhteislupaa haetaan nyt louhoksen osittaiselle syventämiselle. Pinta-alaltaan ottamisalue ei laajene, vaan osalla aluetta syvennetään nykyistä louhospohjaa noin 15 m. Louhinnan jälkeen syvennys täytetään puhtailla ylijäämämailla samaan tasoon kuin muu louhospohja.

Rautatien läheisyydessä louhittaessa on noudatettava Väyläviraston louhintaohjetta (Louhintatyöt rautatien läheisyydessä LO 23-2013), joka on saatavilla Väyläviraston internetsivuilta. Kohdassa 2.2.2 on selvitetty rautatien läheisyydessä tehtävän louhinnan toimenpiteistä ja vastuista.

Hakijan on huolehdittava siitä, ettei louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva kivipöly tai vastaava hienoaines leviä radan päällysrakenteeseen. Kaikissa tapauksissa hakija vastaa louhinnasta ja murskauksesta Väylävirastolle ja kolmannella osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

Väylävirastolla ei ole muuta huomautettavaa hankkeeseen.

Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue on esittänyt lausunnossaan 31.10.2025 seuraavaa:

L-vastuualueella ei ole huomautettavaa hakemuksen mukaisen yhteisluvan myöntämisestä, jos kulku alueelle järjestetään nykyistä Röhköntietä käyttäen eikä hanke aiheuta haittaa kantatielle 65 eikä varaa kantatien liikenteelle.

Maa-ainesalueen toiminnassa on huomioitava seuraavaa:

Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue muistuttaa, että liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 38 §:n mukaan liittymän kunnossapito kuuluu liittymän haltijalle. Liittymän kunnossapitoon kuuluu mm. liittymäalueen tarvittava parantaminen sekä riittävien liittymisnäkemien ylläpito. Mikäli olemassa olevat puut tai pensaat estävät näkemää, on liittymän haltijalla velvollisuus poistaa ja karsia kasvillisuutta myös tiealueen osalta. Liittymän haltijan tulee kiinnittää erityistä huomiota vuosittain kasvillisuuden poistoon liittymän näkemäalueilta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suhtautuu kielteisesti hulevesien johtamiseen maantien kuivatusjärjestelmiin. Hakemuksen mukaan louhosalueen hulevesille louhitaan avo-oja, joka viettää alueen eteläpuoliseen ojaan. Tästä koko ottamisalueen kaikki hulevedet purkautuvat ojastoon, joka johtaa kantatien 65 alittavan rummun kautta tien itäpuolella Työlänojaan. L-vastuualue katsoo, että koko ottamisalueen hulevesille tulee toteuttaa ottamisalueella riittävät käsittely- ja viivytysaltaat, jotta kantatien 65 kuivatusjärjestelmään purkautuvien hulevesien määrät ei kasva hallitsemattomasti. Jos maa-ainesalueen hulevedet edellyttävät kantatien 65 alittavan rummun / rumpujen ja sivuojien kapasiteetin kasvattamista, rummun / rumpujen uusimista tai tien rakenteisiin muita muutoksia, on nämä maa-ainesalueen toimijan vastuulla. Maa-ainestoimijan on myös huolehdittava kantatien 65 sivuojien, rummun ja laskuojan perkauksesta siten, että maa-ainesalueen hulevesillä on esteetön kulku eikä kantatiellä tapahdu maa-ainesalueen hulevesien vuoksi tulvimista.

Maa-ainesalueen toiminta ei saa vaarantaa kantatien 65 eikä muiden kuljetusreitillä olevien maanteiden liikennettä eikä vahingoittaa tien rakenteita. Jos vaaraa tai vahinkoa aiheutuu, on toiminnanharjoittajan vastuulla lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten tiealueella tapahtuvien vaaratilanteiden korvaaminen sekä maanteiden rakenteiden korjaaminen. Myös lupahakemuksen mukaisen toiminnan mahdollisesti edellyttämä liittymien ja muu maanteiden parantaminen on toiminnanharjoittajan vastuulla. Jos maa-ainesten ottamisesta ja louhinnasta tai muusta toiminnanharjoittajan toiminnasta aiheutuu tietä likaavan aineksen kulkua kantatielle 65 tai muille maanteille, on teiden puhdistusvelvollisuus toiminnanharjoittajan vastuualla. Toiminnanharjoittajan tulee myös estää maantien liikennettäkin häiritsevää toiminnasta aiheutuva pölyäminen.

Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ei ota kantaa yhteislupahakemuksen mukaisen toiminnan mahdollisista vaikutuksista ympäristönsuojeluun, alueidenkäyttöön, maisemaan eikä luonto- ja kulttuuriympäristön arvoihin.

Metsähallitus on esittänyt muistuksessaan 27.10.2025 seuraavaa:

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on kuuluttanut maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteislupahakemuksen kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaamiseen sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottoon kiinteistöillä 980-414-1-87 ja 980- 428-7-273. Ottamisalueen pinta-ala on 18,8 ha ja se sijaitsee Uuden Kuruntien varressa 3 km päässä Ylöjärven keskustasta. Luvan hakija on Rudus Oy.

Haettavalla alueella on voimassa yhteislupa kalliokiviaineksen ottoon ja louhintaan vuoteen 2032 asti. Uutta lupaa haetaan louhoksen osittaiselle syventämiselle. Ottamisalueen pinta-ala ei hakemuksessa mukaisessa toiminnassa laajene. Osalla aluetta nykyistä louhospohjaa syvennetään noin 15 metriä. Louhinnan jälkeen syvennys täytetään puhtailla ylijäämämailla samaan tasoon kuin muu louhospohja. Haettava ottomäärä on kokonaisuudessaan 950 000 m3ktr. Lupahakemus sisältää haetun toiminnan lisäksi hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Metsähallitus hallinnoi haettavan maa-ainesalueen läheisyydessä kiinteistöä 980-428- 7-275. Kiinteistö kuuluu rautatielinjauksen itäpuolisen palstan osalta Perkonmäen Natura-alueeseen (FI0356001, SAC). Lupahakemuksesta on laadittu Perkonmäen Natura-alueen osalta luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi (Ramboll Finland, päiväys 5.9.2024). Natura-arvioinnin mukaan louhoksen syventämisestä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa Natura-alueen suojeluperusteisiin. Natura-arvioinnissa todetaan lisäksi, että hankkeen vaikutuksia voidaan lieventää hulevesien asianmukaisella hallinnalla.

Natura-arvioinnista on tullut Metsähallitukseen luonnonsuojelulain 35 § edellyttämä lausuntopyyntö 31.3.2025. Metsähallitus on vastannut lausuntopyyntöön 11.8.2025, ettei Metsähallitus tässä tilanteessa lausu laaditusta Natura-arvioinnista. Pirkanmaan ELY-keskus Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa (PIRELY/9512/2021, päiväys 31.7.2025) todennut, että kiviaineshanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Perkonmäen Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja, kun otetaan huomioon Natura-arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet. Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt tarkennustarpeita laskeutusaltaiden mitoitukseen ja toimintaan, hulevesirakenteisiin sekä vieraslajien tarkkailuun ja hävittämiseen.

Metsähallitus katsoo, että ELY-keskuksen Natura-arvioinnissa antamassa lausunnossa esitetyt vaikutusten lieventämistoimenpiteet ja toimintaa koskevat tarkennukset ovat perusteltuja ja ne lieventävät ottotoiminnan mahdollisia vaikutuksia Natura-alueen kannalta. Lisäksi Metsähallitus katsoo, että lupahakemuksessa (kpl 9.2.2) esitettyä pintavesitarkkailua on perusteltua jatkaa. Muilta osin Metsähallituksella ei ole huomautettavaa yhteislupahakemuksesta.

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus nähtävillä olo aikana.

Muistutuksessa tuodaan esille, että muistuttajan asuinrakennus on vanha ja se on kallion päällä, joten kaikki räjäytykset koskevat taloa. Rakennukseen vaaditaan aina räjäytettäessä tärinämittaria ja, että talon hormit kuvataan Ruduksen piikkiin. Talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja sen halutaan säilyvän tuleville sukupolville. Muistutuksessa huomautetaan, että Tunturavuorelle myönnetyssä ympäristöluvassa on kohta, jossa mainittiin, ettei se tule toimimaan Ruduksen kanssa samaan aikaan. Nyt kysytään, mikä on asianlaita ja aiotaanko sen suhteen muuttaa mieltä. Muistutuksessa esitetään, miksi Takamaalla asuvat joutuvat kärsimään rahanahneiden toimijoiden vallasta. Ei riitä, että Uudella-Kuruntietä ajaessa menee auton renkaat puhki sepelistä, pitää menettää vielä asumuksensakin.

Toiminnanharjoittaja on antanut 4.12.2025 seuraavan vastineen jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin:

Rudus Oy:n vastine Väyläviraston lausuntoon:

Rudus Oy sitoutuu noudattamaan Väyläviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä LO 23-2013.

Toiminnassa huomioidaan pölyntorjunta mm. murskauslaitoksen koteloinneilla

ajoreittien kastelulla. Alueen varastokasat ja kalliorintaukset estävät kivipölyn ja vastaavan hienoaineksen leviämistä.

Mikäli Rudus Oy:n toiminnasta aiheutuisi vahinkoja louhinnasta tai murskauksesta Väylävirastolle tai kolmannelle osapuolelle, vastaa Rudus niiden korjaamisesta.

Rudus Oy:n vastine Pirtevan lausuntoon:

Merkitään tiedoksi.

Toiminnassa ja toiminnan sijoittelussa huomioidaan läheinen asutus. Nyt haettavan lupaan liittyvä poraustoiminta tehdään kokonaisuudessaan jo louhitulla Iouhospohjalla, joten porausmelu vaimentuu tehokkaasti ympärillä olevien kallioseinämien myötä. Murskauslaitos tulee sijoittumaan koko ajan louhoksen pohjatasolle, jolloin ympäröivät kalliorintauksetja varastokasat vaimentavat melun kantautumista tehokkaasti.

Ruduksen nykyisen toimintaan liittyen on tehty useita melumittauksia ottamisalueen ympäristössä. Viimeisin mittaus on tehty vuonna 2023 ja melutasot alittivat ohjearvot kaikissa mittauspisteissä ( 3 kpl). Nyt haettavan luvan mukaisen louhinnan ja murskauksen luonne ei muutu, eikä melun ohjearvojen ylityksiä häiriintyvissä kohteissa ole odotettavissa jatkossakaan.

Varastokasat sijoitetaan toiminnan kannalta järkevään paikkaan, mahdollisuuksien mukaan asutuksen ja toiminnan väliin. Myös kalliorintaus estää melun ja pölyn leviämistä asutuksen suuntaan. Toiminnassa huomioidaan pölyntorjunta mm. riittävällä koteloinnilla ja kastelulla.

Rudus Oy jatkaa pintaveden tarkkailua lupaehtojen mukaisesti.

Rudus Oy:n vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen lausuntoon:

Merkitään tiedoksi.

Kulku Rudus Oy:n alueelle tulee edelleen kulkemaan Röhköntien kautta. Rudus kiinnittää huomiota liittymän turvallisuuteen m m . tarvittaessa kasvillisuuden poistamisella ja tarkkailemalla liittymän kuntoa. Mikäli liittymän kunnossa tai turvallisuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Takamaan louhinta-alueen hulevesien hallinta tullaan toteuttamaan päivitetyn hulevesiselvityksen mukaisesti, jossa on mitoitettu mm . hulevesialtaan vii-

pymä, virtausnopeus, pintakuorma ja Iietetila. Mikäli kantatie 65:n alittavien rumpujen tai sivuojien kapasiteetin todetaan olevan riittämätön Rudus Oy:n alueelta tuleville vesille, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Lisäksi Rudus Oy huolehtii siitä, että omalta alueelta lähtevillä hulevesillä on esteetön kulku.

Liittymäalueen turvallisuudesta ja kunnosta huolehditaan tarvittavin toimenpitein yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Toiminnassa huomioidaan pölyntorjunta mm . riittävällä koteloinnilla ja kastelulla.

Rudus Oy:n vastine Metsähallituksen muistutukseen:

Merkitään tiedoksi. Pintavesitarkkailua jatketaan lupaehtojen mukaisesti.

Rudus Oy:n vastine asukkaan muistutukseen:

Rudus Oy vastaa vastineessaan ainoastaan omaan toimintaansa liittyen.

Räjäytystärinää on seurattu ja seurataan myös jatkossa tarvittaessa tärinämittarein alueen lähimmillä kiinteistöillä. Tärinämittausten tuloksia verrataan ohjeessa RIL 253-2024 Rakentamisen aiheuttamat tärinät esitettyihin ohjearvoihin. Tärinämittaustulosten alittaessa ohjearvotason, ei tärinä voi aiheuttaa vauriota terveessä rakenteessa. Muistutuksen laatijan naapurikiinteistöllä, joka on suunnilleen yhtä kaukana Iouhosalueesta kuin muistutuksen laatijan talo, on tehty tärinämittauksia Iouhinnan aikana. Tärinämittausten tulokset ovat alittaneet ohjearvotasot selvästi. Nyt haettavan luvan mukaisen louhinnan ja murskauksen luonne ei muutu, eikä tärinän ohjearvojen ylityksiä lähistöllä olevissa rakennuksissa ole odotettavissa

jatkossakaan.

Rudus Oy seuraa Iouhinnasta aiheutuvaa tärinää viranomaisen määräämissä pai-

koissa. Muistutuksen laatijan kanssa voidaan sopia erikseen asuinrakennukseen tehtävästä katselmuksesta.

Voimassa olevat lupaehdot eivät rajoita samanaikaista Iouhinta- ja murskaustoimintaa alueen muiden toimijoiden kanssa.

Rudus Oy huolehtii omalta osaltaan Iiittymäalueen turvallisuudesta ja kunnosta tarvittavin toimenpitein.

Toimivalta: Hallintosääntö 121 §

Lisätietoja päätöksestä: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko-Salo, 040 120 8901 etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaali: -Sijaintikartta

 - Asemapiirros, nykytilanne 17.2.2025

 - Asemapiirros, lopputilanne 17.2.2025

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus:

 Yleiset lupamääräykset

 Ottamisalue, maa-ainesmäärät ja luvan voimassaoloaika

1.       Lupa on voimassa 31.12.2035 asti.

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun ylijäämälouheen laadusta ja alkuperästä. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa ja niistä tulee pitää kirjaa.

Ottotaso

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista 

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus 

Yhteyshenkilö 

Seuranta ja tarkastukset

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

13.   Kallioaineksen irrotusta, rikotusta ja murskausta saa suorittaa 1.9.-14.4. välisenä aikana.

Kallioaineksen poraamista saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

Rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana.

Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

14.   Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä (klo 7– 22) melutasoa LAeq 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintä-alueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheutta-ma melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB.

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

15.   Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että edellä olevassa lupamääräyksessä määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin ja muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasoja ja pintamaita voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää meluntorjuntarakenteina. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti.

Ympäristölautakunta voi edellyttää muitakin melun torjuntatoimenpiteitä, mikäli ne katsotaan tarpeelliseksi.

16.   Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan torjumiseksi. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on ehkäistävä porausvaunujen pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin.

Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on estettävä riittävällä kastelulla tai muulla riittävällä pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Luvanhaltija vastaa siitä, että toiminnasta ei aiheudu haitallista tiealueiden pölyämistä tai likaantumista. Varastoalueiden ja naapuritilojen väliin jätettävät vähintään 20 metrin suojakaistat tulee säilyttää puustoisina ja varastointi niillä on kielletty.

17.   Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 800/2010 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

18.   Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistölle. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina.

Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Luvan haltijan on mitattava louhinnasta aiheutuvaa tärinää vähintään kolmessa mahdollisesti häiriintyvässä kohteessa.

 Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

19.   Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

20.   Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

21.   Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellussa ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

22.   Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

23.   Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja ne on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella.

Murskausjaksojen aikana voidaan murskauslaitteistoa varten polttoainesäiliötä säilyttää ottoalueella, mikäli se on kaksoisvaippasäiliö ja se on suojattu riittävällä tavalla mahdollisilta osumilta tai törmäyksiltä. Säiliön mahdolliset täytöt tulee kuitenkin suorittaa tukitoiminta-alueella.

24.   Louhosalueen vedet tulee johtaa pintakerrosvalumana selkeytysaltaisiin, mistä ne johdetaan ylivaluntana laskupuroon.

Syvennysalueen vesiä varten tulee rakentaa uusi hulevesiallas. Altaaseen tulee rakentaa hakemuksessa esitetyt rakenteet ja altaan koon tulee olla riittävä kiintoaineksen laskeutumisen varmistamiseksi.

Veden johtamisen tulee tapahtua altaiden pintaosasta siten, että kiintoaines jää altaan pohjalle. Altaiden kuntoa ja rakenteita tulee tarkkailla. Altaat tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Ottamisalueen kuivatusvesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa.

 Jätehuoltoa koskevat määräykset

25.   Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta-

tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

26.   Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

28.   Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vuotojen varalta alueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

30.   Luvanhaltijan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Kuormituksen  seuraamiseksi tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Näytteet otetaan louhoksen selkeytysaltaasta, laskupurosta ennen rautatietä, laskupuron yhdyttyä Työlänojaan Perkonmäen Natura-alueella sekä vertailunäyte Työlänojasta ennen rautatien alitusta. Näytteistä tutkitaan vähintään pH, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, arseeni, kloridi, CODMn, sulfaatti, öljyhiilivedyt (C10-C40), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi. Perkonmäen näytepisteestä tulee kuvata myös uoman kasvillisuus ja tila sanallisesti.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden sisällä näytteiden ottamisesta valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastolle.

31.   Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

33.   Luvan haltijan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- tuotantotiedot

- toiminta-ajat (räjäytysajat eriteltyinä)

- louhitun sekä murskatun kiviaineksen määrä

- muualta murskaukseen vastaanotetun louheen määrä ja alkuperä

- maisemointiin vastaanotetun maa-aineksen määrä, laatu ja alkuperä

- tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista

- vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat

- tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

- pintavesitarkkailun raportti

34.   Kallioainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti.

 Maisemointiin käytettäviä maa-aineksia koskevat määräykset

Maa-ainesta saa hyödyntää hakemuksen mukaisesti reunojen luiskaamisessa, maisemoinnissa ja syvennysalueen täytössä. Alueelle ei saa ottaa vastaan eikä läjittää tai välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä tai pilaantunutta maata, hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Vastaanotettavien maa-ainesten seassa ei saa olla purkujätettä eikä kantoja.

36.   Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä laitokselle vastaanotettavan maa-aineksen laadusta ja määrästä. Laitokselle tulevat kuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa.

37.   Alueelle ei pääsääntöisesti saa ottaa vastaan ruoppausmassoja, maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä toimitettava valvontaviranomaiselle edeltä käsin luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maa-ainesten pilaantumattomuudesta.

38.   Alueella tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta. Mikäli alueelle tuodaan maa-aineksia tai jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on se viipymättä toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai on palautettava sen haltijalle.

40.   Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajilain (1709/2015) mukaisia vieraslajeja, kuten lupiinia, jättipalsamia tai jättiputkea. Maa-ainesten varastointialuetta ja sen lähiympäristöä tulee silmämääräisesti seurata ja tarkkailla mahdollisten vieraslajien esiintymisen havaitsemiseksi. Toiminnanharjoittajan on poistettava toiminta-alueelta ja sen ympäristöön levinneet vieraslajit. Haitallisia vieraslajeja tai niiden osia sisältävät jätteet tulee toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä ja jossa se voidaan asianmukaisesti käsitellä.

Maisemointi ja jälkihoito

41.   Alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa on noudatettava ympäristöministeriön oppaan ”Maa-ainesten ottaminen. Opas kestävään käyttöön, 2023” ohjeita.

Luiskat tulee oton jälkeen loiventaa alueelta otetuilla pintamailla ja muualta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3 ja pyöristettävä maastoon sopiviksi.

Ottoalueen pohja ja luiskat tulee verhoilla kauttaaltaan maamassoilla vähintään 50 cm paksuiseksi kasvualustaksi. Jälkihoidossa tulee varmistaa, ettei pintamaan mukana leviä alueelle haitallisia vieraslajeja.

Pohja-alue on istutettava männyntaimille tiheydeltään 2300 kpl/ha. Lisäksi alueelle on istutettava koivuntaimia tiheydeltään 700 tainta/ha sekametsän aikaansaamiseksi. Istutusten mahdollinen paikkaus on tehtävä 2 vuoden kuluttua.

42.   Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella.

43.   Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

44.   Toiminnanharjoittajan tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma alueen maisemoinnista ja jälkihoidosta valvontaviranomaisella viimeistään vuosi ennen luvan päättymistä. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin hulevesirakenteiden toiminta kiviaineksen ottamisen päätyttyä. Suunnitelmassa tulee kuvata hankealueen toiminnan jälkeinen hulevesijärjestely, jolla turvataan hankealueelta Työlänojaan johtuva vähintään nykyinen pintavesivirtaama sekä estetään vedenlaadun heikkeneminen nykytilanteesta. Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma tulee esittää samalla.

45.   Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

46.   Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Luvan haltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

47.   Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

 Vakuus

48.   Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 115 000 euroa. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

 Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

49.   Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

 Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista. Kyseessä on jo aiemmin ottamistoiminnan piirissä ollut alue. Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna.

 Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä. Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Luvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, luvan haltija on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupamääräykset 1 ja 2. Yhteislupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10.1 §:n mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Vastaanotettavalle ja käsiteltävälle ylijäämälouheelle on asetettu hakemuksen mukaiset vastaanotto- ja käsittelymäärät. Louheen tulevasta käytöstä ja varastointiajasta on määrätty, jotta alueesta ei muodostu ylijäämälouheen varastointialuetta ja alueelle tuodaan vain louhetta, jolla on todellinen käyttötarkoitus ja hyödyntämiskohde eikä sillä siten ole jäteluonnetta. Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueella käsiteltävä ylijäämälouhe sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia ja se on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Katsotaan, että rajoittamalla ylijäämälouheen murskaaminen muun kiviaineksen murskaamisen yhteyteen, ei murskaamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta lisätä merkittävästi.

Lupamääräys 4. Alueella vastaanotettavan ja hyödynnettävän maa-aineksen enimmäismäärä on hakemuksen mukainen.

Lupamääräys 5. Yhteislupa liittyy samaan toimintaan ja korvaa siten alueella voimassa olevan yhteisluvan, joka raukeaa.

Lupamääräys 6. Määräyksessä on syvimmät mahdolliset ottotasot. Ottotasot ovat ottosuunnitelman mukaiset.

Lupamääräykset 7-9. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 10. Kyltein ja aluerajauksin pyritään parantamaan alueella kulkevien turvallisuutta tiedottamalla selkeästi rajoista sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedoista. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä turvallisuuden sekä alueen luvattoman käytön estämiseksi.

Lupamääräys 11. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §, YSL 8 §)

Lupamääräys 12. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräys 13. Toiminta-ajat ovat hakemuksen ja aiemman yhteislupapäätöksen mukaiset. Toiminta-aikaa koskevat rajoitukset ovat tarpeen asutukselle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ja rasituksen lieventämiseksi. Maa-aineksen ottoon liittyvät kuljetukset ja kuormaukset sekä maa-ainesten vastaanottotoimintaan liittyvä lastaus, kuljetus, maanajo ja konetyöt sallitaan tarvittaessa lauantaisin, koska alueelta on lyhyt liittyminen kantatielle ja yhteislupapäätöksessä on määrätty meluntorjunnasta, jolloin haitan asutukselle katsotaan jäävän vähäiseksi.

Lupamääräykset 14-17. Määräykset melu- ja pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä naapuruussuhdelain tarkoittaman kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Varastokasojen ja koneiden sijoittamisella voidaan ehkäistä tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä. Myös työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Melutasoa on rajoitettu valtioneuvoston päätöksessä annettujen ohjearvojen mukaisesti. (YSL 7, 8, 52 §, VNa 800/2010 7 ja 13 §)

Lupamääräys 18. Lupamääräys tärinästä on annettu lähimmille häiriintyville kohteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi.

Lupamääräykset 19-24. Määräykset maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haitta-ainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. Murskauksen polttoainesäiliön varastointi on sallittu ottoalueella, mikäli se suojataan mahdollisista törmäyksistä aiheutuvilta vuodoilta. Säiliön jatkuva kuljettaminen alueella voi myös aiheuttaa riskiä säiliön rikkoutumisesta. Murskausta on alueella vain tilapäisesti. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräykset 25-27. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. Jätelain 29 §:n mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nojalla. Vaarallisia jätteitä koskevalla määräyksellä varmistetaan, että laitostoiminnassa mahdollisesti syntyviä vaarallisia jätteitä käsitellään ja välivarastoidaan asianmukaisesti. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5a ja 11 §, YSL 114 §)

Lupamääräykset 28 ja 29. Lupamääräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupa- ja valvontavirasto on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta 1.1.2026 alkaen. (MAL 11 §, YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 30. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräys 31. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. Mikäli havaitaan typpikuormituksen kohoamista, voidaan määrätä hulevesien käsittelystä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolisiin ojiin ja edelleen Perkonmäen Natura-alueelle. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräykset 32-34. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maa-ainesten oton tilanteen tietojen kirjaamisesta sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan lupaehtojen noudattaminen ja ehkäistään toimintaan liittyviä riskejä. Työmaapäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa laitoksen toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a §, MAA 6 §, YSL 8, 9, 52 §).

Lupamääräykset 35-37. Maa- ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi lupamääräyksissä on määrätty, että alueelle saa tuoda vain pilaantumattomia maa-aineksia. Ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä mittauksin, jos on syytä epäillä, että maa-aines on pilaantunutta. Alueelle tuotavan ja sijoitettavan maa-aineksen määrä on rajoitettu hakemuksessa esitetyn mukaiseksi. Kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Kirjanpidon avulla voidaan seurata alueelle tuotavien maa- ja kiviainesten määrää ja alkuperää. Kuormien tarkkailulla varmistutaan siitä, ettei alueelle tuoda rakenteiden kannalta tai muutoin sopimatonta maa-ainesta.

Lupamääräykset 38 ja 39. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperää ei saa pilata ja 17 §:n mukaan pohjavettä ei saa pilata. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätettä ei myöskään saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Maa- ja kiviainesten sijoittamisella suunnitelmallisesti estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen. (YSL 16, 17 §, Jätelaki 13, 72 §)

Lupamääräys 40. Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Määräys on annettu erityisesti vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi Perkonmäen Natura-alueelle. (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 3, 4 ja 5 §)

Lupamääräykset 41-44. Alueen jälkihoitoa koskevien määräysten tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää jälkikäytön turvallisuutta. Ottamisalueen jälkihoidon tulisi edetä suunnitelmallisesti vaiheittain jo ottamistoiminnan aikana, jotta hyödyntämiskelpoiset pintamaat säilyvät elinvoimaisina.  Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta.

Lupamääräys 45. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella toimittaa lopputarkastus luvassa määrättyjen jälkihoitotoimien suorittamisen valvomiseksi.

Lupamääräys 46. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 47. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §)

Lupamääräys 48. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus (noin 5 800 €/ha) on laskettu Ylöjärven maa-ainestaksaan perustuen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lupamääräys 49. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut toimintaa. Alueella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §, YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen

Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tuodut seikat ja esitetyt vaatimukset, on huomioitu erityisesti tämän päätöksen lupamääräyksissä 14, 15, 16, 17, 18, 20, 24, 30, 31, 40 ja 43. 

Lupamääräystä ankaramman asetuksen tai säädöksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maksut on määrätty 1.1.2025 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) ja 1.1.2025 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) mukaan.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 180 €.

Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 520 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3. Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maa-ainesten määrästä, otetaan 500 000 m3 ylittävältä osalta huomioon 50 %.

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.

Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 000 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1 500 €.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §). 

Näin ollen tämän lupapäätöksen maksuksi muodostuu 180 € + 520 € + (0,02 €/m3 x 500 000 m3) + (0,01 €/m3 x 450 000 m3) + 1 500 € + 211,44 € = 16 911,44 €.

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 49 mukaisen 10 000 euron vakuuden ja lupamääräyksen 12 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 48 edellytetty 115 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 12 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4 a, 5a, 7, 10–16, 19–21, 23, 23a §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-9, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 114, 123, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 §

Rakentamislaki (751/2023) 79 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 7 ja 13 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §

Jätelaki (646/2011) 13, 15, 29, 31, 72 §

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023. 

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi. Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta. 

Päätös lähetetään hakijalle, Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva), Väylävirastolle, Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelle ja Metsähallitukselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: