Ympäristölautakunta
Esityslista 11.12.2025/Asianro 160

Ympäristölautakunta 11.12.2025    

334/11.02.00/2025  

Valmistelija: ympäristötarkastaja Eevi Kocis

Asia:  Autoyhtymä Haavisto Oy hakee maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa soran ja hiekan ottoon Sonnun kylään omistamalleen kiinteistölle 980-439-2-174. Lupaa haetaan 5 vuodeksi. Suunniteltu ottamisalueen pinta-ala on noin 3 ha. Kokonaisottomäärä on 4000 m3 ktr.

Hakija: Autoyhtymä Haavisto Oy (y-tunnus 2638486-6)

 Satamatie 10

 34300 Kuru

Aiemmat luvat: Alueelle on myönnetty aiemmat maa-ainesluvat vuosina 1983, 1993 ja 2005. Viimeisin maa-aineslupa on myönnetty Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan päätöksellä 13.12.2016 § 202. Lupa on

 voimassa 31.12.2025 asti. 

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne:

Suunnitelma koskee hiekan ja soran ottoa Autoyhtymä Haavisto Oy:n omistaman Sorala (RN:o 2:174) nimisen tilan koillisosassa.

Suunnitelma-alue sijaitsee Viljakkalassa Sonnun kylässä noin 15 km etäisyydellä Viljakkalan keskuksesta koilliseen noin 0,8 km Kyrönlahdentien (2771) pohjoispuolella.

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Suunnitelma alue sijaitsee tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen.

Luonto ja ympäristö:  Luonnontilainen maaperä nykyisen sora-alueen ympärillä on humuspitoisten pintamaiden alapuolella pääasiassa soraa ja hiekkaa. Kasvusto on alueelle tyypillistä metsämaakasvustoa. Ympäristössä on lakkautettuja maa-ainesten ottoalueita sekä metsätalousalueita.

  Lähin vakituinen asutus sijoittuu ottoalueesta kaakkoon noin 190 metrin etäisyydelle ja koilliseen noin 220 metrin etäisyydelle. Lähin kesäasunto Hangasjärven rannalla on noin 120 metrin etäisyydellä. Hangasjärvi on noin 200 metrin etäisyydellä.

 Suunnitelma-alue sijoittuu Hangasjärven 1-luokan pohjavesialueelle. Vedenottamo sijaitsee alle 1 km päässä suunnitellusta ottoalueesta. Ottoalueen läheisyydessä on 3 talousvesikaivoa.

 Vallitseva maanpinta vaihtelee aiemmin maa-aineksen ottamiseen käytetyllä alueella pääosin tasovälillä +146… +157. Pohjaveden pinta on vaihdellut ottoalueen havaintopisteessä vuosina 2022-2025 tasolla +141,2...+142,22. Viimeisin toiminnanharjoittajan toimittama pohjaveden korkeushavaintotieto (12.3.2025) on +141,20.

Ottamistoiminta:  Suunnitelma on laadittu alueelle aiemmin myönnettyjen lupien lupaehtojen ja periaatteiden mukaiseksi. Ottaminen toteutetaan siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Pohjaveden ja kaivuusyvyyden väliin jätetään noin 4 metrin suojakerros. Jos kalliopinta ulottuu suunnitellun ottotason yläpuolelle, jätetään sen päälle vähintään 1 m paksuinen suojakerros. Suunnitelma-alueen nykytilanne on karttaan merkitty. Pohjavesipinnan korkeusasemaa ja laatua tarkkaillaan alueelle aiemmin asennetusta havaintoputkesta.

 Alueen koillisraja on yhteydessä toisen toiminnanharjoittajan entiseen sora-alueeseen, jossa suunniteltu ottotaso oli +146,0. Tässä suunnitelmassa on lähdetty siitä, että em. raja-alue kaivetaan yhteistoiminnassa myös tasoon+146,0 ja maisemoidaan myöhemmin yhtenäiseksi. Ottoalue on pinta-alaltaan 3,050 ha. Ottoalueen pohja kaivetaan tasoon +146.0. Myöhemmin jälkihoitoon käytettäviä pintamaita on kasattu ottoalueen reunoille.

Ottoalueen merkitseminen: Ottoalue merkitään maastoon. Mahdolliset jyrkät rintaukset aidataan riittävän etäältä ja/tai varustetaan asianmukaisin varoituksin siten, ettei luiskan yläreunan tasolla liikkuville aiheudu vaaraa.

Toiminta-ajat ja liikennemäärät:

Ottamista suoritetaan alueella pääsääntöisesti vain maanantaista – perjantaihin klo 7–18. Liikennöinti alueelta on suunniteltu suoritettavaksi rakennettuja tieyhteyksiä pitkin Hangasjärventielle idässä ja Lopenkulmantielle etelässä.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön:

Kaivuualue pidetään siistinä ja roskattomana. Jätteet kuljetetaan muualle hävitettäväksi. Ottamisalueella toimivien koneiden ääneen kiinnitetään huomiota ja mahdollista pölyämistä estetään vesikastelulla.

Polttoöljyä ei pääsääntöisesti varastoida alueelle. Koneiden ja laitteiden säilytys- ja huoltopaikan maapohja tiivistetään asianmukaisesti. Alueella ei tankata eikä huolleta kuljetusajoneuvoja. Hydrauliikkaöljyinä käytetään ensisijaisesti kasviöljypohjaisia tai biosynteettisiä tuotteita. Mineraaliöljyjä tai muita pohjavedelle haitallisia aineita ei pääsääntöisesti käsitellä alueella.

Poikkeustapauksissa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Toiminnanaikaisissa töissä noudatetaan työsuojelua koskevia lakeja, asetuksia, valtioneuvoston päätöksiä ja teknillisiä turvallisuusohjeita. Mikäli alueella tapahtuu öljy- tms. vahinko ilmoitetaan asiasta välittömästi kaupungin asianomaiselle viranomaiselle ja ryhdytään heti välittömiin toimenpiteisiin vahingon leviämien estämiseksi.

Ottamisalueella toimivien koneiden ääneen kiinnitetään huomiota ja mahdollista pölyämistä estetään vesikastelulla.

Tämän suunnitelman mukainen toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 § eikä 11 § 2 momentin kanssa eikä ole muutenkaan lakien eikä hyvien rakennustapojen vastaista maankamaran ainesten käyttöönottoa. Suoritettavat työt tulevat olemaan jaksoittaisia ja aiheutuneet haitat lyhytaikaisia ja ohimeneviä lukuun ottamatta maanpinnan muodon muutoksia.

Jälkihoito: Maisemointia ja rintauksien luiskauksia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ottotoiminnan aikana siten, että kun jostain kohdasta loppuu otettava hiekka, niin tämä kohta loivennetaan ja pyöristetään 1:3. Ottotoiminnan aikana aluetta myös täytetään tarvittavissa kohdin alueella olevalla hiekalla. Alueelta sivuun siirretyt humuspitoiset pintamaat levitettään tasaisesti joko olemassa olevan tai viimeistelytöiden yhteydessä rakennetun > 0.2 m paksuisen hiekkakerroksen päälle. Pohjaveden laadun turvaamiseen sekä turvaamiseksi tehtäviin jälkihoitotoimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Lopuksi ottamisalue verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla ja pohja-alue tasataan ja mahdolliset vanhat kulkureittien pohjat rouhitaan vettä läpäiseväksi. Alue metsitetään istuttamalla ja/tai siementämällä sekametsäksi. Alue jää retkeilyn ja ulkoilun mahdollistavaksi metsämaaksi, joka on samalla pohja- ja mahdollisesti tekopohjaveden muodostumisaluetta.

Vakuus: Vakuudeksi esitetään Ylöjärven kaupungilla jo olemassa olevaa 15 000 €.

Lupahakemuksen käsittely: Lupahakemuksesta on kuulutettu kaupungin verkkosivuilla 26.6. – 4.8.2025. Hakemuksesta on tiedotettu lähimpiä naapurikiinteistöjä. Tieto hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 2.7.2025.

 Lupahakemusta täydennettiin 3.11.2025 maisemointisuunnitelman ja lupa-ajan (haettava lupa-aika on 5 vuotta alun perin esitetyn 9 vuoden sijaan) sekä vakuuden osalta. Haettavan lupa-ajan lyhentymisen vuoksi mahdolliset ympäristövaikutukset vähenevät eikä muutoksilla katsota olevan sellaisia vaikutuksia asianosaisiin, joiden vuoksi lupahakemus olisi tullut kuuluttaa uudestaan.

 Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunto: Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta.

 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto (15.07.2025)

Hakemusmateriaalit ovat osin puutteelliset sekä ristiriitaiset keskenään. ELY-keskus on jo vuonna 2016 lausunut, että hakemus on puutteellinen karttojen osalta: karttojen pohjapiirustukset ovat vuodelta 1993. Nyt hakija on todennut, että ”jäljellä olevan vähäisen ottomäärän vuoksi emme katsoneet tarpeelliseksi tehdä aivan uusia ja kalliita ottosuunnitelmia”. Sama on todettu jo edellisen lupakäsittelyn yhteydessä vuonna 2016.

Alueen kaavatilanteesta on todettu virheellisesti, ettei alueella ole minkään tasoista kaavaa eikä seutukaavassa ole alueelle varauksia.

Vuonna 2016 myönnetyssä maa-ainesluvassa lupamääräyksessä 5 alimmaksi sallituksi kaivutasoksi on sallittu +146 m, mutta maa-ainesten ottamista ei missään olosuhteissa saa ulottaa 4 metriä lähemmäksi pohjavesipintaa. Lupamääräystä on täsmennetty, että alueen pohjavedenpinnan havaintopisteestä on todettu ylimmäksi kertaluontoiseksi pohjavesipinnaksi +142,17, mutta muutoin pohjaveden taso on ollut aina alle +142,00 ja viime vuosina alle +141,50. ELY-keskus korjaa em. huomiota, että pohjavesiputkesta PVP2 on havaittu myös toinen korkeampi pohjavedenpinta jo 12.2.2009, joka on ollut +142,49 m. ELY-keskus muistuttaa, että soranotto lisää pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelua, ja että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee.

Ilmakuvatarkastelun sekä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston korkeusmallin (2 x 2 m) mukaan kaakossa ottamisalueen pohja on paikoin alle +146 m tason. Alue tulee tarkastusmitata, ja mahdollisesti liian syvälle otetut kohdat tulee täyttää aiemman luvan mukaiseksi. Tällöin alueen maisemointi ja jälkihoito tulee hoitaa voimassa olevan luvan mukaisesti, ettei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa (YSL 17 §).

Alin haettu ottamistaso on ristiriidassa hakemusmateriaaleissa. ”Liite hakemukseen” liitteen tekstiosassa alimmaksi tasoksi ilmoitettu +145 m, kun taas maa-aineslomakkeessa ja leikkauskuvissa alin haettu taso on merkitty +146 m.

Suojaetäisyys pohjavedenpintaan on ylimmän havaitun pohjaveden pinnankorkeuden mukaan. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jättää aina vähintään 4 m paksu suojakerros. Ylin havaittu pohjaveden korkeusasema ottamisalueella on +142,49 m (12.2.2009 PVP2), jonka perusteella ottamistoimintaa alueella ei saa tämän ulottaa syvemmälle kuin tasolle +146,49 m (N2000). Tämän perusteella suunnitelma-alueella ei ole kaikkialla jäljellä otettavia määriä, jotta pohjavedelle jää riittävän paksu suojakerros.

Alueelta saatavan maa-aineksen määrä tulee laskea uudelleen ottaen huomioon pohjaveden suojakerrospaksuudet ylimmän havaitun pohjaveden pinnan mukaan sekä ottamisalueen pinta-ala hakemuksessa tulee korjata. Ottamisalue tulee rajata selkeästi kartalle ja pohjataso korjata leikkauskuviin.

Kyseessä on laaja jälkihoitamaton ottamisalue vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Suunnitelman lähtökohtana tulee olla alueen jälkihoito, maisemointi ja pohjaveden laadun turvaaminen. Arvokas harjualue tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa eikä ottamistoimintaa tule kohdistaa sille.

Ottamisalueen koillisrajan raja-alueen kaivaminen yhteistoiminnassa ja yhdistäminen ottamisalueeseen on mahdollista naapurikiinteistön osalta, jos naapurikiinteistöllä on voimassa oleva maa-aineslupa, joka mahdollistaa ottamistoiminnan. Esitettyä kiinteistötunnusta 2:175 ei ole olemassa, joten hakemus on tältäkin osin puutteellinen.

Ennen maisemointia on havainnoitava asiantuntevan tahon puolesta pesintäaikaan, onko sorakuopalla törmäpääskyjä. Mikäli lajia sekä lajille sopivia pesintäkoloja havaitaan, tulee pesintäpaikat huomioida niin, että pesäkolojen välitön lähiympäristö jätetään maisemoinnin ulkopuolelle.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esitetty ottamissuunnitelma ei ole asianmukainen, jonka takia lupaa ei voida puutteellisella hakemuksella myöntää (MAL 6 §). ELY-keskus varaa mahdollisuuden antaa täydennetystä hakemuksesta lausunnon.

Asia on käsitelty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä.

Vastine:  Toiminnanharjoittaja antoi vastineensa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon 29.8.2025.

 Kaavatilanne

 Hakemuksesta poistetaan virheellisesti lausuttu kaavatilanne.

 Ottoalueen kartta

 Kyseisellä ottoalueella on edellisen, 2016 myönnetyn ottoluvan jälkeen, otettu lähes ainoastaan se hiekkamäärä joka siirrettiin Tampereen Autokuljetuksen puolelta v.2018. Siitä johtuen ottotilanne on edelleen lähes sama kun edellistä lupaa haettaessa vuonna 2016. Pidämme uusien suunnitelmakarttojen tekemistä kohtuuttoman isona ja kalliina työnä jäljellä olevan vähäisen hiekan vuoksi.

 Ottotaso

 Ottoalue on tarkastusmitattu 15.8.2025.

 Hakemuksen liite

 Hakemusmateriaalin "liite hakemukseen"tekstiosassa oleva virheellinen ottotaso +145m korjataan oikeaksi +146m.

 Törmäpääskyt

 Ottoalueella olevia uhanalaisen törmäpääskyn pesäkoloja ei ole ollut vuosiin, mutta tarkkailua jatketaan asiantuntevan tahon toimesta jatkossakin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin pesäkoloja havaittaessa.

Toimivalta: Ylöjärven kaupungin hallintosääntö 121 §

Lisätietoja päätöksestä: ympäristötarkastaja Eevi Kocis, p. 0405420230, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi>

Oheismateriaalit: - Ottamissuunnitelma

 - Sijaintikartta

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Autoyhtymä Haavisto Oy:lle maa-aineslain (555/1981) mukaisen luvan hiekan ja soran ottamiselle kiinteistölle 980-439-2-174. Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 Yleiset lupamääräykset

 Ottamisalue ja ottomäärä

1. Maa-aineslain mukainen lupa myönnetään viideksi vuodeksi enintään 4000 m3 krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman (23.4.2024) mukaiselle alueelle.

Luvan voimassaoloaika

2. Lupa on voimassa 31.1.2031 asti.

Ottotaso

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti +146 (N2000).

Ottoa ei saa ulottaa nykyistä maanpintaa syvemmälle.

 Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan

 aloittamista

Yhteyshenkilö

4. Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää. Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa ottoalueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 5 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana.

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).

7. Alueen ulkopuolelle tulee asentaa informaatiokyltti, jossa esitetään toiminnanharjoittajan tiedot, alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä sekä maa-aineslain mukaisen luvan voimassaoloaika.

Tukitoiminta-alue/koneiden säilytyspaikka

8. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja ne on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei saa tehdä ottamisalueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

Mahdollinen ottoalueen ulkopuolella tapahtuva poltto- ja voiteluaineiden varastointi sekä ajoneuvojen ja koneiden tankkaus- ja säilytyspaikka tulee hyväksyttää ympäristönsuojelulla ennen varastointia.

9. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Aloitustarkastuksessa käydään läpi, että toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista.

 Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

 Toiminta-ajat

10. Maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää maa-ainesten kuljetusta saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00 välisenä aikana.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

11. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn reunalle.

12. Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset

13. Alueen toimintojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

14. Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että lupamääräyksissä määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melua on torjuttava ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasoja ja pintamaita voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää meluntorjuntarakenteina. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää melumittauksia lähimpien häiriintyvien kohteiden luona.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Tarvittaessa varastokasoja ja kulkuväyliä on kasteltava. Mikäli maa-ainesta kulkeutuu yleiselle tielle, toiminnanharjoittajan on huolehdittava tien puhdistamisesta. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

16. Alueella olevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

17. Alueella mahdollisesti käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

18. Suolan ja muiden pohjavedelle tai maaperälle

haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa ja liukkaudentorjunnassa on kielletty.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

19. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

20. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai - tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

21. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

22. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vuotojen varalta alueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

23. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

24. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueen pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa.

Alueen pohjaveden laadun ja ottamisen vaikutusten selvittämiseksi tulee havaintoputkesta ottaa pohjaveden laatunäyte ennen ensimmäistä toimintajaksoa (tai viimeistään vuonna 2027) sekä toiminnan loputtua. Otettavasta näytteestä tulee analysoida sameus, väri, pH, happi, lämpötila, permanganaattiluku, TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt ((öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 µg/l).

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaisen lisäksi tiedoksi myös Lupa-ja valvontavirastoon.

25. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

26. Maa-ainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti.

Maisemointi ja jälkihoito

27. Ennen maisemointia on havainnoitava asiantuntevan tahon puolesta pesintäaikaan, onko sorakuopalla törmäpääskyjä. Mikäli lajia sekä lajille sopivia pesintäkoloja havaitaan, tulee pesintäpaikat huomioida niin, että pesäkolojen välitön lähiympäristö jätetään maisemoinnin ulkopuolelle.

28. Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 ja pyöristää ympäristön maastoon sopivaksi. Alueelle varastoidut pintamaakasat tulee levittää ottoalueen pohjalle kasvillisuuden palauttamiseksi. Ottotason tarkastusmittauksen (15.8.2025) perusteella ylisyviksi havaitut kohdat tulee täyttää alueelta saatavilla maa-aineksilla.

29. Luiska- ja pohja-alue on istutettava noin kaksivuotiailla männyntaimilla tiheydeltään 2500 kpl/ha. Lisäksi alueelle on istutettava mahdollisuuksien mukaan koivuntaimia tiheydeltään 500 kpl/ha sekametsän aikaansaamiseksi.

30. Alueen maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta maa-aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti.

Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat, kuten lastaussiltana käytetyt betonilaatat, on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta tavarasta ja ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä esimerkiksi isoilla kivillä tai muulla vastaavalla tavalla.

31. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

32. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

Vakuus

33. Toiminnanharjoittajan 20.9.2019 asettama Tampereen Seudun Osuuspankin 15000 euron suuruinen vakuus lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi on pidettävä voimassa ja vakuus on uusittava hyvissä ajoin ennen sen umpeutumista 31.12.2026. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista.

Suunnitelma-alueen ympäristö on metsätalouden piirissä olevaa metsää. Alueella on ollut jo aiemmin ottotoimintaa ja myös vieressä on vanha maa-ainesten ottoalue. Alueella ei ole uhanalaisia, rauhoitettuja tai muutoin huomion arvoisia eliölajeja tai luontotyyppejä.

Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna.

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja ottomäärälle.

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10 §:n 1 momentin mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso hakemuksen mukaan. (MAL 11 §)

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §)

Lupamääräykset 5-6 ja 11-12. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §)

Lupamääräys 7. Kyltein ja aluerajauksin pyritään parantamaan alueella kulkevien turvallisuutta tiedottamalla selkeästi rajoista sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedoista. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä turvallisuuden sekä alueen luvattoman käytön estämiseksi.

Lupamääräys 8. Määräys kemikaalien säilyttämisestä on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, YSL 16 §, 17 §)

Lupamääräys 9. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräys 10. Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset.

Lupamääräykset 13 ja 14. Määräykset on annettu meluhaittojen ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa mittauksin tai mallinnuksin voidaan varmistaa, ettei melu ylitä ulkomelun ohjearvoja. (MAL 11 §, Vnp 993/1992)

Lupamääräys 15. Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen pihaalueilla. (MAL 11 §, VNa 79/2017)

Lupamääräykset 16-18. Määräykset maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntakemikaalien käytöstä on määrätty pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17 §)

Lupamääräykset 19-21. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (MAL 5 a, 11, 16 b §)

Lupamääräykset 22 ja 23. Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Lupa-ja valvontavirasto on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 16, 17, 134 §)

Lupamääräys 24. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (MAL 11 §, YSL 17 §)

Lupamääräys 25. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (MAL 16 §)

Lupamääräys 26. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11, 23 a §, MAA 10 a §)

Lupamääräykset 27-31. Määräyksillä on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella suorittaa lopputarkastus. (MAL 11 §, MAA 7 ja 8 §)

Lupamääräys 32. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13 a ja 16 a §)

Lupamääräys 33. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lausunnon huomioon ottaminen

Lupahakemuksesta annettu lausunto on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Käsittelymaksu

Hakemuksen käsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) mukainen maksu.

Perusmaksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta= 520 €

Hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän (4000 m3) mukaan 0,015 €/m3= 

60 €

Naapureiden kuuleminen 7 kpl (80 €/kuultava): 560 €

Hakemuksesta kuuluttaminen lehti-ilmoituksella/ todelliset ilmoituskulut: 193,82 €

Yhteensä= 1333,82€

Lisäksi peritään päätöksestä kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella syntyvät todelliset ilmoituskulut. Ilmoituskulut tarkentuvat kuuluttamisen jälkeen ja ne peritään erikseen jälkikäteen.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty. Toiminnalle on asetettu lupamääräyksen 33 mukainen vakuus.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23a §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 134 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Rakentamislaki (751/2023) 79 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös:  

Jakelu: Hakija

 Pirkanmaan Ely-keskus

 Ympäristönsuojelu