Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 08.09.2025/Pykälä 95

Kaupunginhallitus 25.08.2025 § 259 

Valmistelija: talousjohtaja Juha Liinavuori, sivistysjohtaja Matti Hursti, kaupunkirakennejohtaja Jukka Nurmi, henkilöstöjohtaja Mira Hirvonen-Ylinen, kehitysjohtaja Sari Soini

Seloste ja perustelut: Tarkastuslautakunta esitti arviointikertomuksessa 2024 kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että kaupunginhallitus ottaa huomioon arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittää syyskuun 2025 loppuun mennessä valtuustolle, mihin toimiin niiden johdosta on ryhdytty.

Tarkastuslautakunnan huomiot, joiden on tulkittu edellyttävän kommentointia, on esitetty tummennetulla ja sen jälkeen niihin liittyvä raportointi.

Tarkastuslautakunta kysyy, mitä toimenpiteitä omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden korjaamiseksi tehdään? 

Vastaus: Kun kyseiset talouden tasapainoa kuvaavat tunnusluvut heikkenevät voidaan korjaamiseksi tehdä muun muassa seuraavia toimenpiteitä: menojen hallinta, tulojen lisääminen ja investointien hallinta. Kaupunki on pyrkinyt hillitsemään menoja esimerkiksi palveluverkkoa tarkastamalla. Henkilöstömenojen kasvua on hillitty siten, että uusia vakansseja perustettiin vuoden 2025 talousarviossa ainoastaan yksi. Samaa tiukkaa harkintaa on noudatettu vuoden 2026 talousarvion valmistelussa. Tulopuolen lisäämiseksi talousavion 2026 valmisteluun sisältyy kunnallisveron korotus ja veropohjaa pyritään vahvistamaan pitkäkestoisella kasvuohjelmalla. 

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta, millä aktiivisilla toimilla Ylöjärven kaupungin investoinnit aiotaan tulevaisuudessa mitoittaa paremmin kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaisiksi? 

Vastaus: Kasvuohjelmaan liittyen Ylöjärvi investoi vahvasti tulevina vuosia, joten investointitaso tulee pysymään korkealla seuraavat vuodet, mutta koulukiinteistöjen läpikäynnin jälkeen investointitason maltillistamiselle tulee luontainen mahdollisuus. Investointien aiheuttamaa velkamäärän kehitystä tarkkaillaan osana kokonaistalouden suunnittelua. 

Tarkastuslautakunta kysyy, mitkä olivat Ylöjärven Vesi Oy:n asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset? 

Vastaus: Touko-kesäkuussa 2024 kerätyssä asiakastyytyväisyysmittauksessa oli 1073 vastaajaa. Tulokset olivat seuraavat:  

Vesijohtoveden laatumittarit keskiarvo 9,1 (max 10) 

Palvelun laatu- ja imagomittarit 8,2 

Vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin mittarit 8,9 

Häiriötiedotepalvelu 9,5 

Lisäksi on kysytty arvosana kokemukselle vesi- ja viemärihuollossa. Tulos oli 4,0 (max 5). 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten laadulliset kriteerit on huomioitu (yritystonttien) tonttiluovutuksissa? 

Vastaus: Kaupunkikonserni huomioi yritystonttien laadullisia luovutuskriteerejä neuvottelujen alkaessa, neuvotteluvaiheessa ja neuvotteluprosessin aikana. Kaupunkikonsernissa on käyty viime vuosien aikana keskusteluja siitä, millaisia laadullisia painotuksia yritystonttien luovutuksissa arvotetaan ja tavoitteena on painottaa etenkin työllistäviä yrityksiä ja palveluiltaan paikallismarkkinaa täydentäviä yrityksiä. Lisäksi laadullisten kriteerien ja sijoittumisten arvioinnissa nousee esiin erilaisten yritysalueiden toisistaan poikkeava profiili ja tonttitarjonnan lukumäärä. Lisäksi laadullisissa kriteereissä luonnollisesti huomioidaan hankkeen sopivuus voimassa olevaan asemakaavaan nähden sekä hankkeen vastuullisuus esimerkiksi ympäristö ym. kysymyksissä. Tätä arviota tehdään yhteistyössä ympäristötoimen, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa tarvittaessa jo hankkeen neuvotteluvaiheessa. Lisäksi luovutuksissa arvioidaan tontin laadullisia ominaisuuksia esimerkiksi tontin rakennettavuutta ja pyritään huomioimaan myös tämä luovutuksissa, jotta myös rakennettavuudeltaan heikommille tonteille löydettäisiin sopiva ja taloudellisesti kestävä toteutus ja käyttötarkoitus. 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten Kiinteistö Oy Ylöjärven Työtupien energiansäästösuunnitelma etenee? 

Vastaus: Energiansäästösuunnitelmaa on toteutettu ulkoisen talotekniikan huollon ja ylläpidon asiantuntijan avustamana. Uusimpia toimia on keväällä toteutetut ulkovalaistuksen muuttaminen LED-valaistukseksi ja lämmöntalteenoton asennus ilmanvaihtoon. 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten Kiinteistö Oy Kurun Kotikontujen energiansäästösuunnitelma etenee? 

Vastaus: Yhtiö on tehnyt lämmitystapamuutoksia tietyissä kiinteistöissä. Öljylämmitykset on vaihdettu hakkeella tehtävään kaukolämpöön. Yhtiöllä on edelleen myös öljyllä sekä sähköllä lämmitettäviä asuntoja. Sähkölämmitteisissä kohteissa on mahdollista saada aikaan energiansäästöä myös muilla toimenpiteillä, esim. ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisilla, mutta yhtiön teettämissä kuntoarvioissa ei ole ollut mainintaa, jonka mukaisesti vaadittaisiin kiireellisiä toimia kiinteistöjen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Talojen kuntoa seurataan ja tehdään toimenpiteitä tarvittaessa. 

Osa öljylämmitteisistä kohteista ovat huonokuntoisia ja elinkaarensa lopulla, eikä energiajärjestelmän uudistus ole siltä osin perusteltu. 

Tarkastuslautakunta kysyy, mitä toimenpiteitä asukasluvun kehityksen eteen tehdään ennen kuin kasvusuunnitelman tulokset alkavat näkyä? 

Vastaus: Kaavoitus etenee kasvuohjelman tavoitteiden ja Mapston mukaisesti painottuen joukkoliikennekäytävään Teivo-Mäkkylän, Leijapuiston, Vuorentaustan ja Siltatien alueille. Teivo-Mäkkylän projektiorganisaatio edistää monipuolisesti tämän alueen kehittämistä. Raideliikenteen kehittämishankkeet tukevat tulevaa kasvukehitystä. Lisäksi kasvua tuetaan viestinnän ja markkinoinnin avulla. Tästä on esimerkkinä ylojarvelle.fi -verkkopalvelu. Investointeihin on panostettu ja panostetaan edelleen hyvin voimakkaasti maanhankinnan, liikenneväylien, talonrakennuksen ja yleisten alueiden osalta.  

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta, miten tiedolla johtamista kehitetään? 

Vastaus: Asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi on saatavilla paljon tietoa, mutta se on usein hajallaan ja sen poikkihallinnollinen hyödyntäminen voisi olla vieläkin parempaa. Tiedolla johtamista on lähdetty kehittämään esimerkiksi koostamalla helposti hyödynnettäviä ja käytettäviä power BI- näkymiä. Ensimmäiset käyttötapaukset ovat olleet Ilmastovahti-palvelu ja hyvinvointi-indikaattorien power BI-näkymä. Lisäksi on rakennettu tietoallas, joka mahdollistaa tiedon koostamisen ja yhdistelyn eri tarkoituksiin. Tiedolla johtamista on tarkoitus kehittää edelleen tuomalla tietoaltaaseen lisää tietoa eri aihealueilta. Seuraavia suunniteltuja käyttötapauksia ovat talous- ja henkilöpalveluiden tiedot. Lisäksi huomioidaan muiden tahojen esim. seututoimiston ja Pirkanmaan liiton tuottamat aineistot. 

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta, miten yhteistyötä poliisin kanssa kehitetään yleisesti sekä erityisesti nuorten tekemien rikosten määrän taltuttamiseksi? 

Vastaus: Poliisi osallistuu Ylöjärven turvallisuustyöryhmään ja yhteistyössä ollaan myös asiakohtaisesti. Ylöjärven kameravalvontaa on kehitetty yhteistyössä poliisin kanssa. Hanke on kameroiden käyttöönottovaiheessa. Lisäksi kaupungin eri palveluiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa tehdään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa yhteistyötä nuorten häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi. 

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta, onko kasvuohjelma hyvässä vauhdissa ja mitä edistysaskeleita sen osalta on otettu? 

Vastaus: Kasvuohjelman toteutus on edennyt hyvin, joskin talouden laskusuhdanne on luonnollisesti vaikuttanut toteutukseen jonkin verran hidastavasti. Kasvuohjelmaan sisältyvät yhteiset toimenpiteet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta edenneet suunnitellusti. Aluekohtaisesti tarkasteltuna kaikilla alueilla on tehty kasvuohjelman mukaisia toimia. Toimenpiteet ovat keskittyneet erityisesti keskustan, Teivo-Mäkkylän ja Siltatien alueille, mikä on linjassa kasvuohjelman tavoitteiden kanssa. 

Teivo-Mäkkylän yleiskaavan valmistuminen oli kasvuohjelman kannalta viime vuosien merkittävin yksittäinen päätös. Kasvuohjelma on myös tarkoitus päivittää vuodenvaihteessa 2025-2026 ajantasaisin tiedoin. Tarkempi katsaus kasvuohjelman toteutumiseen löytyy kehittämistoimikunnan 28.4.2025 pöytäkirjan yhteydestä. 

Tarkastuslautakunta kysyy kaupunginhallitukselta, miten kaupungin työntekijöiden kehityskeskustelujen toteutumista seurataan? 

Vastaus: Kehityskeskustelujen käyminen perustuu kaupungin johtamisjärjestelmään ja pyrkimyksenä on tavoitteellinen ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän ja esihenkilön välillä.  Esihenkilöiden tulee käydä kehityskeskustelut vuosittain ja niiden käyminen tulee myös todentaa. Henkilöstöpalvelut on antanut asiasta tarkentavan ohjeen 10/2024. Käytännössä esihenkilö raportoi kehityskeskustelujen käymisen erillisen lomakkeen avulla, joka löytyy esihenkilöiden Virta-työtilasta. Henkilöstöpalvelut seuraa ja raportoi kehityskeskustelujen toteuman vuosittain henkilöstökertomuksessa. Vuonna 2024 työssä olleesta henkilöstöstä 89,9 % kävi kehityskeskustelun esihenkilönsä kanssa.  

Erityisen tuen oppilaiden määrä kaupungissa kasvaa. Tarkastuslautakunta kysyy, mitä toimenpiteitä tämän johdosta on tehty? 

Vastaus: Erityisen tuen oppilaiden määrä on valtakunnallisesti kasvanut vuosi vuodelta, joten kasvu ei rajoitu vain Ylöjärveen. Ylöjärvellä erityisen tuen oppilaiden määrä on ollut viimeisten yhdeksän vuoden aikana 5,1-7,8 %. Valtakunnallisesti vastaavat luvut ovat 7,5-10,5 %. Valtakunnalliseen tasoon nähden Ylöjärven luvut eivät korostu negatiivisesti.  

Ylöjärvellä on erityisopetuksen resursseja lisätty vuosittain ja pienryhmien määriä lisätty. Aluksi pienryhmiä lisättiin alueellisesti keskitettyyn opetukseen, mutta viime vuosina keskitettyä on purettu ja siirretty resursseja koulukohtaisiin resursseihin. Tällä tavoin on voitu tukea koulujen omia oppilaita ja taata paremmin lähikouluperiaate.  

Viime vuosien aikana tietoisuus erilaisten oppilaiden tukimahdollisuuksista on kasvanut, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Samoin entistä enemmän on oppilailla havaittu esim. aggressiivista käytöstä, mutta myös mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Nämä ovat osaltaan myös lisänneet tuen tarpeita.

Ylöjärvellä on pyritty järjestämään erilaisia joustavia opetusryhmiä, jotta jokaisen opiskelu onnistuisi. Esim. Helppi-luokan perustaminen ja yhteistyö Pirhan Navin toiminnan kanssa ovat tuoneet hyviä tuloksia.  

Opettajien kanssa on käyty viime vuosina paljon keskusteluja siitä, miten erilaisia oppijoita tuetaan, jotta erityisen tuen oppilaiden määrä ei enää kasvaisi. Uuden oppimisen ja koulunkäynnin lain mukaan ei ole enää erityisen tuen oppilaita, vaan osa heistä kuuluu jatkossa oppilaskohtaisiin tukitoimien piiriin. Tämän lukuvuoden aikana selviää, paljonko näitä oppilaita on ja miten määrä näyttäytyy valtakunnallisesti.  

Opettajille on tarjottu nepsy-lasten opetukseen liittyvää osaamista sekä pienimuotoisilla koulutuksilla että pidempikestoisilla nepsy-valmentajakoulutuksilla. Myös konsultointia sairaalakoulun henkilöstöön on viime vuosina lisätty.  

Aina ei voida vaikuttaa siihen, paljonko tuen lapsia aloittaa Ylöjärvellä koulunsa, sillä esimerkiksi ekaluokkalaisia tuen tarpeisia on tullut kouluun entistä enemmän. Myös lastensuojelulaitosten määrä vaikuttaa tuen oppilaiden määrään. Pari vuotta sitten Ylöjärvellä aloitti yksi uusi yksikkö, jolla on vaikutusta myös tuen määrän lisääntymiseen.  

Tarkastuslautakunta kysyy, millä tavalla osallisuuden kokemusta voitaisiin mitata enemmän? 

Vastaus: Osallisuuden kokemusta voidaan mitata THL:n osallisuusindikaattorilla, joka koostuu kymmenestä osallisuuden kokemuksia kartoittavasta väittämästä. Indikaattoria käytetään esimerkiksi väestötason seurannassa tai toiminnan arvioinnissa, mutta yksilötason arvioinnissa sen käyttöä ei suositella. Muita osallisuuteen liittyviä mittareita esimerkiksi ovat asukaskyselyt – ja palautteet sekä osallistumis- ja äänestysaktiivisuus.

Ylöjärveläisten osallisuutta on seurattu kolmen pääindikaattorin avulla: erittäin heikko osallisuuden kokemus (kouluterveyskysely), äänestysaktiivisuus sekä asiakasraatien ja foorumien käyttö palvelujen suunnittelussa (TEA-viisari). Indikaattorit on valittu vähimmäistietoasetusluonnoksen perusteella ja ajoittuvat vuosille 2021–2024. Lisäksi osallisuutta on seurattu asukaskyselyillä, lapsiystävällinen kunta -mallin nykytilan arvioinnilla ja muiden hyvinvointi-indikaattoreiden, kuten syrjäytymisriskissä olevien 18–24-vuotiaiden määrällä.  Ylöjärven kaupungin toimien osalta osallisuutta arvioidaan TEA-viisarin avulla. Tiedonkeruissa selvitetään osallisuutta mahdollistavia rakenteita ja asukkaiden mahdollisuuksia osallistumisesta palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Seuranta on säännöllistä jo nykyisin ja THL:n organisoimaa.

Osallisuuden kokemuksen mittaamiseen on käytössä jo nyt erilaisia seurantatapoja, mutta lisäämällä THL:n osallisuusindikaattorin systemaattista käyttöä itsenäisenä tai osana asukaskyselyjä ja toiminnan palautekyselyjä, osallisuuden kokemusta voitaisiin mitata enemmän. Mittareiden käyttöönoton ohella on tärkeää varmistaa, että vastausmäärä kattaa merkittävän osan asukkaista.

Tarkastuslautakunta kysyy, miten yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on lähtenyt liikkeelle ja mitä osa-alueita täytyy kehittää, jotta yhdyspinnat saadaan toimiviksi? Lisäksi tarkastuslautakunta kysyy, miten hyvinvointilautakunta on pitänyt yhteyttä kolmannen sektorin toimijoihin? 

Vastaus: Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa perustuu lainsäädäntöön, puitesopimukseen (2023) ja vuosittaisiin lakisääteisiin HYTE-neuvotteluihin.  

Yleisesti kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyössä on keskitytty yhdyspintojen tunnistamiseen ja rakenteellisiin toimiin. Pirkanmaan hyvinvointialueella on yksitoista yhdyspintaa, joista yksi on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen – tällä alueella yhteistyö on jatkunut verkostomaisesti ja tiiviisti sote-uudistuksen jälkeenkin. 

Monialaisen yhteistyön käytännöt sekä toimijoiden vastuut ja roolit vaativat edelleen kehittämistä erityisesti palvelujen järjestämisessä. Ratkaisuja on kuitenkin etsitty ja etsitään edelleen aktiivisesti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.  

Kolmannen sektorin toimijoihin pidetään säännöllisesti yhteyttä järjestöfoorumeiden (2 kertaa vuodessa), säännöllisesti kokoontuvien seura- ja kulttuuriparlamenttien, verkkosivujen, uutiskirjeiden (4–6 kertaa vuodessa) sekä avustushakuun liittyvän tiedotuksen ja yksilöllisen ohjauksen kautta. Lisäksi toteutetaan kutsusta yhdistysvierailuja, joiden avulla tutustutaan toimijoiden arkeen.  

Kolmannen sektorin toimijoita, esimerkiksi seurakunnasta, on mukana kaupungin hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen yhteistyöryhmissä.  

Hyvinvointilautakunnan alaiselle tehtäväalueelle perustettiin syksyllä 2024 uusi järjestö- ja vapaaehtoistyön koordinaattorin toimi, mikä on tiivistänyt yhteydenpitoa kolmannen sektorin toimijoihin ja sen myötä on luotu selkeämmät yhteistyörakenteet. Kolmannen sektorin toimijoita on kutsuttu yhteen aiempaa useammin, esimerkkinä vanhempainyhdistysten ja asukasyhdistyksien kesken järjestetyt yhteiset tapaamiset. 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten kotouttamislakiuudistuksen valmistelu on toteutunut? 

Vastaus: Hyvinvointilautakunta aloitti valmistautumisen kotoutumislain uudistukseen jo vuonna 2023, kun maahanmuuttoasiat ja maahanmuuttajapalveluiden toteutus siirtyivät hallinnollisesti hyvinvointilautakuntaan ja sen tehtäväalueista hyvinvointipalveluihin. Uudistukseen liittyen laadittiin kotoutumisohjelma (2024), joka määrittelee palvelujen järjestämisen käytännöt. Maahanmuuttajapalveluihin luotiin myös yhteistyöprosessi eri toimijoiden välille.  

Hyvinvointisuunnittelija – ja päällikkö osallistuivat aktiivisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen työllisyysalueen kuntien yhteisiin tapaamisiin, ja valmistelutyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kansallisen ja alueellisen ohjauksen kanssa. 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten kaupungin jäähallivuorojen käyttöaste on toteutunut? 

Vastaus: Kaupunki tilaa jäähallilta vuoroja koulujen käyttöön sekä yleisövuoroihin. Käytännössä kaikilla vuoroilla on ollut käyttöä. Koulujen käyttötunteja vuonna 2024 oli yhteensä 174 tuntia (vuonna 2023 203 tuntia). Suuri määrä kaupungin vuoroista on yleisövuoroja. Mailavuorolla on ollut keskimäärin 20-30 henkilöä ja luisteluvuoroilla ilman mailoja keskimäärin 10-15 henkilöä. 

Kaupunki on tullut valituksi LYK-malliin. Tarkastuslautakunta kysyy, näkyvätkö mallin vaikutukset kaupungin hyte-kertoimissa? Lisäksi tarkastuslautakunta kysyy, miten lapsivaikutusarviointi toteutetaan päätöksenteossa? 

Vastaus: Ylöjärvi on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuoden 2024 alusta alkaen. Olemme nyt kandidaattivaiheessa. Kyseessä on Unicefin kunnille tarjoama työväline, joka auttaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja hallinnossa ja arjen palveluissa. Vuonna 2024 toteutettiin nykytilan arviointi ja sen pohjalta luotiin toimintasuunnitelma vuosille 2025–2027.  

Mallin vaikutukset näkyvät viiveellä, kuitenkin syksyllä perustettava Lasten parlamentti nostaa yhden prosessi-indikaattorin arvon nollasta (ei) sataan (kyllä), mikä näkyy jo vuoden 2025 kuntajohdon TEA-viisarin tuloksissa. HYTE-kertoimeen tämän vaikutus tulee näkyville vuonna 2026. 

Lapsivaikutusten arviointi voidaan liittää Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelman kehittämiseen. Ylöjärvellä mallin alkuvaiheessa pidettiin tärkeänä ensin perehtymistä ja osaamisen kasvattamista, minkä vuoksi lapsivaikutusten arviointia ei suoraan sisällytetty ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan. Kaupungissa tehdään kuitenkin vaikutusten ennakkoarviointia keskeisissä päätösprosesseissa, ja lapsivaikutusten arviointi on osa näitä kokonaisvaltaisempia ihmisiin kohdistuvia arviointeja. Esimerkkinä voidaan mainita palveluverkkoselvitys. 

Hyvinvointiraportin mukaan kaupungin hyte-kertoimet ovat laskeneet. Tarkastuslautakunta kysyy, miten tähän aiotaan reagoida? 

Vastaus: Ylöjärven kaupungin HYTE-kerroin vuonna 2024 oli 69, mikä merkitsee pientä laskua edellisvuoteen verrattuna (72/2023). HYTE-kerroin on kuitenkin noussut valtuuskauden alkuun (64/2021) nähden, ja siihen perustuva valtionosuus on kasvanut vuosittain. Kerroin (69) sijoittuu keskitason alueelle Tampereen seutukunnan kuntien joukossa, joissa kertoimet vaihtelevat välillä 65–75. 

Hyvinvointityön vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi on monimutkainen prosessi, jossa HYTE-kerroin toimii yhtenä keinona. Muutoksia tulee seurata, mutta on huomioitava, että tulosindikaattoreiden laskenta perustuu skaalattuihin indikaattoreihin, jotka kuvaavat suhdetta muihin kuntiin. Lisäksi taustalla oleva tiedonkeruuaineisto vaihtelee, sillä osaa aineistoa kerätään joka toinen vuosi. 

Tulevassa hyvinvointisuunnitelmassa tullaan esittämään toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nostaa kerrointa entisestään. Hyvinvoinnin edistämiseen ja myös HYTE-kertoimen kehittämiseen tähtäävä työ jatkuu poikkihallinnollisesti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tälle työlle vuonna 2025 valmistuva hyvinvointisuunnitelma antaa pohjan. 

Tarkastuslautakunta kysyy, onko Viljakkalan ja Kurun metsäsuunnitelmat saatettu asianhallintajärjestelmään ja onko niiden päivitystyö etenemässä? 

Vastaus: Metsäsuunnitelmat on aiemmin laadittu erikseen Kurun, Viljakkalan ja kanta-Ylöjärven alueilta. Metsäsuunnitelmat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti ei-digitaalisessa muodossa mutta kuitenkin kaikkien tutustuttavissa. Kaupungin metsäomaisuutta hallinnoidaan metsäasiantuntijan toimesta erillisen ohjelmiston avulla. 

Metsäsuunnitelmat on tarkoitus yhdistää koko kaupunkia kattavaksi uudeksi metsäsuunnitelmaksi, joka laaditaan digitaalisessa muodossa. Metsäsuunnitelman laatimistyö käynnistyy ulkopuolisen asiantuntijan toimesta syyskuussa 2025 ja työ saadaan pääosin valmiiksi vuoden 2026 aikana. Uuden koko kaupungin metsäomaisuutta koskevan metsäsuunnitelman hyväksyy tekninen lautakunta talvella 2026-2027. 

Tarkastuslautakunta kysyy, miten (ympäristölautakunnan alaiset vastuualueet) tyky-toimintaa on kehitetty? 

Vastaus: Vastuualueiden ja vastuualueiden ylittävää yhteistoimintaa on kehitetty edelleen. On järjestetty yhteisiä tutustumiskäyntejä muiden kuntien rakennuskohteisiin, uusiin kaava-alueisiin ja maankäytön kohteisiin. Mukana tutustumiskäynneillä ovat olleet kaavoituksen ja maankäytön sekä rakennusvalvonnan henkilöstön lisäksi myös keskeiset viranhaltijat toimitilat- ja yhdyskuntatekniikan vastuualueilta. Tutustumiskäyntien lisäksi vastuualueiden sisäistä tyky-toimintaa on järjestetty vuosittain määrärahojen mahdollistamissa rajoissa. 

Tarkastuslautakunta kysyy, onko kaavoituksen lisäresursointi näkynyt toiminnan tuloksellisuudessa?  

Vastaus: Kaavoituksen keskeisistä toiminnoista on laadittu prosessikuvaukset ja MAPSTO:n mukaiset kaavat on aikataulutettu ja vastuutettu viran- ja toimenhaltijoille kevään 2025 aikana. Kaikki kaavoituksen vakanssit on saatu täytettyä. Viime aikoina on päätöksentekoon saatu mm. seuraavia merkittäviä yleis- ja asemakaavoja: Teivo-Mäkkylä, Siltatie 4, Siltatie 5, Karhe, Vuorentausta, Leppästentie. Lisäksi pitkälle valmistelussa ovat edenneet esimerkiksi seuraavat kaavat: Kivikkotie, Leijapuisto, Vuorentausta eteläosa, Kolmenkulma. Kaavoituksen pohjana toimii kaupunginvaltuuston hyväksymä MAPSTO ja kasvuohjelma. 

Tarkastuslautakunta kysyy, tukeeko asuinrakennustonttien luovutussuunnitelma riittävästi kaupungin kasvuohjelmaa?  

Vastaus:  MAPSTO:n osana oleva tonttien luovutusohjelma tukee kaupungin kasvuohjelmaa. Yhtiömuotoisten tonttien osalla suhdanteet ovat vaikuttaneet tonttien luovutusten aikatauluihin. Osa tonteista on jatkuvassa haussa. Teivo-Mäkkylän alueella ensimmäiset tontit luovutetaan kumppanuushaun kautta. Tällä menettelyllä voimme varmistaa tonttien rakentumisen suhdanteista riippumatta. Kaavavalituksista johtuen osa ok-tonttien luovutuksista on siirtynyt. Asuinrakennustontteja on tulossa lähivuosina runsaasti esimerkiksi Siltatien, Vuorentaustan, Siivikkalan, Leijapuiston ja Teivo-Mäkkylän alueille. 

Toimivalta: Kuntalaki 121 §

Lisätietoja päätöksestä: talousjohtaja, Juha Liinavuori, 040-133 4540, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä: Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedokseen kaupunginhallituksen arviointikertomuksen havaintoja koskevan toimenpideraportoinnin.

Päätös: Hyväksyttiin.

 -----

Talousjohtaja, sivistysjohtaja ja kaupunkirakennejohtaja saapuivat kokoukseen puhe- ja läsnäolo-oikeudella ennen tämän asian käsittelyä klo 15.49.

Kaupunginvaltuusto 08.09.2025 § 95  

75/02.06.01/2025  

Toimivalta: Kuntalaki 121 §

Lisätietoja päätöksestä: talousjohtaja, Juha Liinavuori, 040-133 4540, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa:

 Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedokseen kaupunginhallituksen arviointikertomuksen havaintoja koskevan toimenpideraportoinnin.

Päätös: Hyväksyttiin.