Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 20.08.2025/Pykälä 103

Ympäristölautakunta 20.08.2025 § 103  

348/11.01.00/2025  

Valmistelija: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko

Asia: Toivonen Demolition Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista ympäristölupaa jätteen käsittelyyn ja jätteen hyödyntämiseen maanrakentamisessa Elovainion pohjoispuolen yritysalueen korttelin 597 tonteille 1, 2 ja 3, kiinteistöillä 980-428-1-274 ja 980-428-19-61.

 Lisäksi toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Toivonen Demolition Oy

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014)  27 §:n 1 momentin sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 e ja 13 f perusteella.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 6 b, 12 b ja f mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on kunta.

Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 31.5.2024. Hakija on täydentänyt hakemustaan 10.9.2024 ja 30.1.2025.

Toimintaa koskevat luvat Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

Lupahakemus Suunnittelualue on asemakaavoitettua rakentamatonta pehmeikköä, joka ei sellaisenaan sovellu rakennuspaikaksi. Alueen pehmeä rakennuspohja on tarkoitus vahvistaa tekemällä alueelle täyttöä betonilouheesta, jonka palakoko on <300 mm. Täytön rakentamiseen purkubetonilla tarvitaan ympäristölupa. Lisäksi haetaan lupaa betonin vastaanotolle, murskaukselle ja kierrätykselle ko. alueelle, kun pohjanvahvistustyöt alueella on tehty.

Alueen sijainti- ja kaavoitustiedot

 Suunnitelma-alue sijoittuu noin 2 km etäisyydelle Ylöjärven keskustasta Elovainion pohjoispuolen yritysalueelle. Alue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen viereen ja ympäristöön on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennuksia. Suurin osa tonteista on hakemushetkellä vielä rakentamattomina.

 Lähimmät asuinkiinteistöt ovat toiminta-alueesta noin 450 m päässä kaakkoon.

 Suunnitelma-alueella on voimassa Elovainion pohjoispuolen yritysalueen asemakaava vuodelta 2014. Kaavassa suunnitelma-alueella on merkintä T-6 eli teollisuus- ja varastorakennusten alue. Toiminnanharjoittajalle on myönnetty 15.5.2025 poikkeaminen asemakaavan määräyksistä. Poikkeaminen on määräaikainen ja se on voimassa viisi vuotta. Poikkeamisluvan mukaan alue tulee palauttaa asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen päätöksen ja ympäristöluvan voimassaolojen päätyttyä.

 Elovainion osayleiskaavassa vuodelta 2006 toiminta-alue sijoittuu pääasiassa merkinnän MU-6 alueelle eli maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkinnän alueella tontin tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen. Rakennusten sijoittelussa tulee ottaa huomioon alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet. Osa toiminta-alueesta sijoittuu merkinnän T alueelle eli teollisuus- ja varastoalueelle. Yleiskaavassa toiminta-alueen poikki kulkee myös ulkoilureitti.

 Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on alueella useita merkintöjä. Alue sijoittuu työpaikka-alueelle, jolla osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Alueella on lisäksi voimassa kasvutaajamien kehittämisvyöhyke merkintä. Merkinnän alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Lisäksi alueella on kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke merkintä. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsieteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Aluekokonaisuutta kehitetään hyvin saavutettavana, valtakunnallisesti merkittävänä ja vetovoimaisena yritysvyöhykkeenä.

Luonto ja ympäristö

 Alueen lähiympäristö on pääosin metsittynyttä vanhaa peltomaata. Suunnitelma-alue on ollut poissa viljelyskäytöstä jo useiden vuosikymmenten ajan. Alue on saanut metsittyä luonnollisesti. Kenttä- ja pohjakasvillisuuden kasvilajistot ovat näille kasvupaikoille tavanomaisia. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä luonnonmuistomerkkejä kuten maisemapuita, kolopuita, hiidenkiviä tai pirunpeltoja.

 Suunnitelma-alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista, korkeustaso vaihtelee +127…+130 välillä. Alueen maaperä on Geologian Tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan saraturvetta. Lähiympäristössä on myös karkeaa hietaa, hienoa hietaa ja hiesua.

 Suunnitelma-alueen pohjoispuolella noin 1,9 km etäisyydellä sijaitsee Perkonmäen Natura-alue. Perkonmäen alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman yksityismaiden kohteisiin. Alue on laajahko, monipuolinen ja tuore kangasmetsän alue, jossa metsätyypit ovat lähinnä varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Alueen läpi virtaa lähes luonnontilainen puro, jonka varrella on lehtoa. Lehtomaista kasvillisuutta on myös alueella kulkevan polun varressa olevassa painanteessa. Suojelun perusteina olevat luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät (19,5 ha), puustoiset suot (1,6 ha), boreaaliset lehdot (1,2 ha) ja vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta (0,2 ha).

 Korttelin 597 länsipuolella sijaitsee kaavassa LUO-3-alue, jonka kaavamääräysten mukaan alueen vesiolosuhteita ja muita luonnonoloja ei saa muuttaa. Kaavan mukainen Yhdystie on suunnittelualueen ja LUO-3-alueen välissä.

 Hankealue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue 1E-luokan Ylöjärvenharju (0430351) sijaitsee etelässä noin 460 metrin etäisyydellä kiinteistöstä.

 Suunnitelma-alueen läheisyydessä sijaitsee muutamia pienehköjä järviä ja lampia. Lähimmät järvet ovat Julkujärvi 2 km:n päässä alueen lounas-länsisuunnassa, Pikku-Ahvenisto 2,2 km:n etäisyydellä lounais-eteläsuunnassa ja Keijärvi 2,6 km:n etäisyydellä kaakossa. Julkujärven vedenpinnan taso on noin +143,1, Pikku-Ahveniston vedenpinnantaso on noin +140,3 ja Keijärven vedenpinnantaso on noin +114,0. Näsijärvelle on matkaa noin 6,3 km.

 Suunnitelma-alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistön valuma-alueeseen. Suunnittelualueelle ei juurikaan tule valumavesiä muualta ympäristöstä alueen topografian ja rakennetun tieverkoston vuoksi.

Esirakentaminen Suunnitelma-alueella suoritettiin pohjatutkimuksia maaliskuussa 2024. Tutkimuksissa ei havaittu merkittäviä määriä karkeaa täyttöainesta tai kovia pintamaakerroksia. Toiminta-alueen pohjasuhteet koostuvat pääasiassa noin 9–15 metriä paksusta eloperäisestä maa-aineksesta, joka peittää suurimman osan aluetta. Tämä eloperäinen kerros sijaitsee maanpinnalla, jonka korkeustaso on noin +127–130 metriä. Sen alla on koheesiomaalajeja kuten hiekkaa, soraa ja moreenia, jotka vaihtelevat koostumukseltaan ja paksuudeltaan alueittain. Pohjatutkimukset ulotettiin 16–18 metrin syvyyteen tasolle +110–116, jossa tutkimukset päättyivät kiinteään pohjaan, kiveen tai kallioon.

 Ennen täyttöön ryhtymistä alueella toteutetaan hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, sillä täyttö syrjäyttää merkittävän määrän vettä alueelta. Korttelin 597 länsipuolella oleva LUO-3-alue, joka sijaitsee Yhdystien länsipuolella, on suojeltu kaavamääräyksin, ja alueen vesiolosuhteita ei saa muuttaa. Toiminnassa on varmistettu, että valumavesien hallinta estää mahdolliset vaikutukset LUO-3-alueeseen. Koska pintavesien luontainen virtaamissuunta on kohti rakennettavaa aluetta, viivytyspainanne, hulevesien ohjaus ja selkeytysaltaat on suunniteltu siten, että vedet kerätään ja ohjataan pois LUO-3-alueelta.

 Hankealue sijaitsee pääosin metsäisellä seudulla. Ennen toiminnan aloittamista alueelle rakennetaan pitkänmallinen viivytyspainanne, joka on suunniteltu keräämään ja hallitsemaan valumavesiä tontin eteläreunalla.

 Vedenlaadun seuranta toteutetaan ottamalla säännöllisesti näytteitä alueen lähiojista. Pintavesien virtaussuunnat uudella suunnitelma-alueella laskevat luontaisesti kaakon suuntaan kohti Keijärven lasku-uomaa.

 Pintamaat kuoritaan vaiheittain sitä mukaan, kun täyttö etenee, ja niitä varastoidaan tarvittaessa tilapäisesti alueella. Pintamaiden varastointipaikat suunnitellaan siten, että ne eivät häiritse toiminnan muita osa-alueita, ja ne otetaan huomioon hulevesien käsittelyssä.

 Alueen täyttäminen voidaan toteuttaa ilman turpeen poistamista. Betonimurske sijoitetaan suoraan turpeen päälle, ja tämä ratkaisu on suunniteltu varmistamaan alueen riittävä tukevuus. Koska turvetta ei poisteta, hulevesien hallinnassa huomioidaan turpeen ominaisuudet ja varmistetaan, että täytön rakenteet ja hulevesijärjestelmät toimivat suunnitellusti ilman, että turve vaikuttaa negatiivisesti rakenteiden stabiliteettiin.

 Täytön rakentaminen alkaa suunnittelualueen itäpuolelta ja edetään länteen päin. Täyttöä tehdään järjestelmällisesti materiaalin saatavuuden mukaan. Toiminnassa varaudutaan myös mahdolliseen pehmeiden maakerrosten myötäämiseen. Täyttöä jatketaan, kunnes havaittavaa painumaa ei enää tapahdu ja suunniteltu täyttötaso on saavutettu. Toiminnan aikana pyritään minimoimaan varastokasojen tarve.

 Kiinteistön esitäyttörakenteet toteutetaan pulveroidusta betonista ja betonimurskeesta, jossa alemmissa kerroksissa käytetään karkeampaa, enintään 300 mm palakokoista betonijätettä ja ylemmissä kerroksissa käytetään 90 mm:n rakeisuutta olevaa betonimursketta. Murskekerroksen paksuus on noin 3,5–5 metriä ja betonimursketta käytetään yhteensä arviolta 240 000 t. Arviossa käytetty betonin tilavuuspaino on 2,1 t/ m3rtr, todellisuudessa tilavuuspaino vaihtelee betonilaadun ja palakoon mukaan. Vuosittain vastaanotettavan betonijätteen määrä täytön rakentamisvaiheessa on enintään 49 000 t, ja vuosittainen maksimisijoitusmäärä on 25 000 m³. Arvio täyttöön sijoitettavan betonijätteen määrästä on tehty pohjatutkimustulosten perusteella. Määrään vaikuttaa maaperän kokoonpuristuvuuden vaihtelu ja odotettujen painumien suuruus. Määrä on erittäin karkea arvio, määrä tarkentuu täyttötöiden yhteydessä. Määrä on arvioitu yläkanttiin, jotta täyttö voidaan toteuttaa ympäristöluvassa esitettävällä tavalla.

 Esirakentamisen aikana alueella murskataan enintään 49 000 t betonijätettä. Murskausta vaativaa jätettä välivarastoidaan, kunnes sitä on riittävä määrä murskattavaksi. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee rakentamisen vaiheiden mukaan, ja murskausta suoritetaan enintään 30 päivänä rakentamisen aikana. Täyttöä tehdään materiaalin saatavuuden mukaan, ja karkea arvio täyttöön sijoitettavasta kokonaismäärästä on 115 000 m³. Lopullisen täytön yksityiskohtainen pinta tarkentuu pohjarakennustöiden edetessä ja tulee sijoittumaan likimäärin Rahtitien korkeustasolle.

 Alueelle vastaanotetaan ainoastaan purkuliiketoiminnasta ja rakennusliikkeiden toiminnassa syntyvää betonijätettä. Jätteen tuojan on toimitettava riittävät tiedot kuormista ja tarvittaessa esitettävä luotettavat dokumentit jätteen alkuperästä ja mahdollisista haitta-ainepitoisuuksista. Betonijätteen toimittajilta vaaditaan jätelain 121 § mukainen siirtoasiakirja. Kulku alueelle on kontrolloitu lukitun puomin avulla, ja toiminnanharjoittaja hallinnoi pääsyä antamalla avaimia kuorma-autokuljettajille. Alueelle vastaanotettavan betonijätteen osalta noudatetaan maarakennustöissä käytettävien jätteiden valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat haitallisten aineiden pitoisuuksia ja liukoisuuksia. Tutkimuksissa käytetään akkreditoitua laboratoriota.

 Kulkuyhteys alueelle on suunnitelma-alueen pohjoispuolelta, asemakaavassa sille osoitetulta alueelta, jonne rakennetaan töiden aloituksen yhteydessä liittymä tulevan Rahtitien puolelta. Tien tarvittavat järjestelyt ja sopimukset maanomistajien kanssa haetaan ja sovitaan erikseen. Alueelle saapuminen tapahtuu Ylöjärveltä ajamalla pohjoiseen vanhaa Vaasantietä tai idästä Elovainiontietä pitkin. Saavuttaessa kiertoliittymään jatketaan pohjoiseen 535 m Yhdystietä pitkin. Kantatieltä 65 (Uusi-Kuruntie) alueelle on vain noin 150 m matka. Alueelle pääsee Yhdystieltä kääntyen itään Rahtitielle, joka on uusi yhteys alueelle, vaikka se ei vielä näy kartta-aineistoissa.

 Täyttötyötä ohjataan ja seurataan mittauksin ja maastomerkinnöin. Ennen aloitusta merkitään maastoon ainakin täyttöalueen rajat sekä suunniteltuja ojitusten pohjakorkoja siinä määrin, että ojat saadaan rakennettua.

 Lisäksi seurataan vuosittaista vastaanotetun betonijätteen määrää. Toiminnanharjoittaja velvoittaa henkilöstöstään jonkun keräämään kuormakohtaiset tiedot yhteen taulukkoon ja laatimaan yhteenvetoja tarpeen mukaan. Valvovalle viranomaiselle tehdään vuosittain helmikuun aikana yhteenveto edellisen kalenterivuoden määristä.

 Toiminta-ajat ja käytettävä kalusto

 Betonijätteen vastaanottotoimintaa ja siihen liittyvää lastausta, kuljetusta, ajoa ja konetöitä on suunniteltu olevan ympäri vuoden arkisin klo 6–22, sekä tarvittaessa lauantaisin klo 7–18. Murskausta tehdään arkisin klo 7-19.

 Betonikuormat ajetaan pääasiassa suoraan täyttökohteeseen. Pyöräkuormaaja tai puskukone levittää kuormat konetyötarkkuudella suunniteltuun tasoon ajoittain, kun niitä on kertynyt sopiva määrä. Varastokasojen tarve pyritään minimoimaan, koska materiaali on taloudellisinta ajaa suoraan täyttöihin. Ennen levitystä betonista varmistetaan MARA-asetuksen 843/2017 vaatimukset haitta-aineiden osalta kokoomanäyttein 20 000 t erissä, tai purkukohdekohtaisesti.

 Käytetyn kaluston määrä ja koko valitaan kussakin vaiheessa tarpeen mukaiseksi (taulukko 1). Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa ja koneet viedään tarvittavaan huoltoon välittömästi vian ilmetessä ennen töiden jatkamista.

Taulukko 1 Toiminnassa käytettävä kalusto ja arvio vuotuisista työajoista (vuosikeskiarvoja)

 Toiminnasta syntyvät jätteet ja päästöt

 Suunniteltujen toimien ilmapäästöt johtuvat pääasiassa työkoneiden polttomoottoreista. Näiden päästöjen määrää voidaan arvioida käyttämällä EMEP/EEA Guidebook 2023 -päästötietokantaa.

Taulukko 2 Betonijätteen vastaanottotoiminnan aiheuttamat päästöt vuotuisina määrinä

 Toiminnasta jätteenä syntyy pieniä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja yms. Jätteet toimitetaan niitä vastaanottaville laitoksille lajiteltuina työvuoron päätteeksi. Toiminnassa noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa.

 Alueella ei suoriteta huoltoja, vaan työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Koneen rikkoontuminen voisi aiheuttaa tarpeen jollekin pienimuotoiselle huoltotoimenpiteelle, jolla esimerkiksi kone saadaan siihen kuntoon, että se on siirrettävissä varsinaiseen huoltoon muualle.

Suunniteltu toiminta, betonijätteen kierrätys ja murskaus

 Hankealue käsittää 1,77 hehtaarin kokoisen rakentamattoman alueen. Alueen eteläpuolelle rakennetaan hulevesipainanne, johon poistuvat pintavedet ohjataan ja edelleen johdetaan ojiin. Pintamaat kuoritaan vaiheittain sitä mukaa, kun täyttö etenee, ja niitä varastoidaan tarvittaessa tilapäisesti alueella. Pintamaiden varastointipaikat suunnitellaan siten, että ne eivät häiritse toiminnan muita osa-alueita, ja ne otetaan huomioon hulevesien käsittelyssä. Poistettavien pintamaiden määrä alueella on laskennallisesti arvioiden noin 3 550 m3 pintamaiden paksuuden ollessa tavanomainen 20 cm. Mikäli alueelta on tarvetta kuljettaa pois pintamaita, ne kuljetetaan luvat omaavalle maanvastaanottopaikalle. Ensisijaisesti pintamaat pyritään hyödyntämään alueen kentän luiskien viimeistelyssä soveltuvin osin.

 Kenttä on murskepintainen, ja suurin osa sadevedestä imeytyy rakennekerroksiin. Kentän kallistuksilla valumavedet ohjataan alueen eteläreunaan rakennettavaan hulevesipainanteeseen, joka toimii osittain myös kiintoaineksen laskeutusaltaana. Hulevesipainanteesta vedet johdetaan ojamaisessa painanteessa, joka yhdistyy Tiikonojaan laskeutusaltaan kautta.

 Betonijätteen käsittely toteutetaan alueella MARA-asetuksen 843/2017 mukaisesti. Betonijäte vastaanotetaan, lajitellaan ja murskataan uudelleen käytettäväksi materiaaliksi. Murskausprosessi käsittää jätteen vastaanoton, sen lajittelun, murskaamisen ja seulonnan, jotta saadaan aikaan sopivan raekokoista mursketta eri käyttötarkoituksiin. Murskattu betonijäte hyödynnetään pääasiassa rakennustöissä tukirakenteena, kuten teiden alustoina tai muiden rakenteiden täyttömateriaalina. Betonijätteet vastaanotetaan käsittely- ja varastointialueella ja lajitellaan varastokasoihin. Materiaalien vastaanotto- ja käsittelymäärät pyritään suhteuttamaan kysyntään siten, että käsiteltyjen materiaalien varastointiajat pidetään lyhyinä ja varastoidut määrät mahdollisimman pieninä. Betonimurskeen maksimivastaanottomäärä alueella on 49 000 t vuodessa ja kerrallaan varastoitu maksimimäärä alueella on enintään 30 000 t vuositasolla. Varastokasojen korkeudet ovat arvioilta korkeintaan 5 metriä.

 Pulveroimattomat betonijätteet esikäsitellään usein kaivinkoneeseen liitettävällä pulveroijalla, jolla betoni murskataan hienoksi ja raudat erotellaan betonista. Metallien erotteluun voidaan tarvittaessa käyttää magneettierotinta murskauksen yhteydessä. Erotellut metallijätteet kerätään siirtolavalle ja toimitetaan kierrätykseen joko käsittelyjakson päättyessä tai siirtolavan täyttyessä. Betonijätteet murskataan ja seulotaan tarvittaessa sopivaan raekokoon, riippuen jätteen laadusta ja sen tulevasta käyttötarkoituksesta. Murskaus suoritetaan joko mobiilimurskaimella tai kaivinkoneeseen kiinnitettävällä kauhamurskaimella.

 Tuotettavalle betonimurskeelle suoritetaan tarvittavat ympäristökelpoisuustestit MARA-asetuksen 843/2017 mukaisesti ennen sen toimittamista hyötykäyttöön. Alueella voidaan hyödyntää betonimursketta tukirakenteena täyttöalueen pinnoilla, kulkuteillä ja tukipenkereissä. Lisäksi betonimursketta myydään hyödynnettäväksi soveltuvissa rakennuskohteissa.

 Jos vastaanotettava erä saattaa soveltua joihinkin MARA-asetuksen määrittelemiin käyttökohteisiin, mutta ei kaikkiin, tehdään erästä oma tuotantoeränsä. Tämä erä pidetään erillään muista aineksista selkeästi merkityssä kasassa. Tarvittaessa tuotteen käyttökohteet rajataan suoritustasoilmoituksessa. Jos valmiin lopputuotteen testauksessa ilmenee yllättäen, että tuote-erän tulokset eivät täytä kaikkein tiukimpia vaatimuksia, mutta tuote soveltuu silti joillekin rajoitetuille MARA-asetuksen mukaisille käyttökohteille, järjestellään varastokasoja harkitusti erän erottamiseksi. Tällaiselle erälle luodaan uusi tuote, ja ylimääräisten massansiirtojen välttämiseksi uusi tuote-erä voidaan valmistaa viereisen vanhan kasan rinnalle. Kun uuden erän tuotantoprosessi todetaan yhtäpitäväksi vanhan erän suoritustasoilmoituksen kanssa, yhdistetään uusi kasa vanhaan

 Toiminta-ajat ja käytettävä kalusto

 Kierrätysmateriaalien vastaanotto, lastaus, kuljetus, murskaus ja konetyöt tapahtuvat pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo 6:00 - 22:00. Murskaustoiminta rajataan kuitenkin arkipäiville klo 7:00 - 19:00 väliselle ajalle. Tarvittaessa lauantaisin toimintaa voidaan jatkaa klo 7:00 - 16:00 välisenä aikana. Arvioitu käsittelykapasiteetti kattaa uudelleen hyödynnettävien betonijätteiden käsittelyn alueella. Työn kesto määräytyy betonijätteen saapumistahdin mukaan.

 Työkoneita ei pääsääntöisesti säilytetä kohteessa. Oletetaan, että materiaalien saapumistahti mahdollistaa erien kerryttämisen alueelle ensin joidenkin päivien konetyötä vastaava määrä, minkä jälkeen tuodaan pyöräkuormaaja tai puskukone täyttötöiden rakentamiseen. Tällöin työkoneet saattavat olla alueella säilytyksessä joitakin öitä. Työn luonteen vuoksi kohteessa ei ole tarvetta polttoainetankille tai sosiaalitiloille. Mikäli työskentelyjakson aikana ilmenee tarvetta työkoneen tankkaukselle, kone ajetaan tankattavaksi muualle tai polttoainetankki tuodaan pakettiautolla kohteeseen. Työkoneiden letkurikoista aiheutuviin voiteluainepäästöihin varaudutaan imeytysaineella, jota pidetään terminaalialueella tai työkoneissa. Mahdolliset vuotokohdat puhdistetaan kaivamalla pilaantunut materiaali ylös ja sijoittamalla se tiiviiseen astiaan, joka toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen tai käsittelyyn.

Taulukko 3 Toiminnassa käytettävä kalusto ja arvio vuotuisista työajoista (vuosikeskiarvoja)

 * Työajat riippuvat murskaukseen käytettävästä kalustosta. Betonijätteen murskaukseen voidaan vaihtoehtoisesti käyttää pienempää kauhamurskainta, jonka murskauskapasiteetti on 10–70 t/h.

 Materiaalin seuranta ja tarkistus

 Materiaalia tuodaan alueelle siten, että se voidaan eräkohtaisesti erotella ja varastoida. Erien soveltuvuus maarakentamiseen MARA-asetuksen mukaisesti (liukoiset ja kokonaispitoisuudet) varmistetaan kokoomanäytteillä 5 000–10 000 tonnin erissä purkukohteen koosta riippuen. Alueelle on määrätty vastuuhenkilö, joka pitää kirjaa vastaanotosta ja materiaalin tarkistuksesta. Vastuuhenkilö varmistaa, että kaikki materiaalit ovat hyväksyttäviä maarakentamiseen ja ettei alueelle tuoda pilaantuneita murskeita.

 Alueelle tuotuja kuormia koskevat tiedot kerätään yhteen taulukoksi. Taulukon rakenne on sellainen, että siitä saadaan helposti johdettua seuraavat tiedot:

 - yksittäiset kuormat: päiväys, alkuperäpaikka, määrä ja laatu

 - kokonaismäärät alkuperäpaikkojen ja aikavälien mukaan

 - kokonaismäärät laadun ja aikavälin mukaan

 Toiminnanharjoittaja velvoittaa henkilöstöstään jonkun keräämään kuormakohtaiset tiedot yhteen ja laatimaan yhteenvetoja tarpeen mukaan. Vähintään ilmoitetaan vuosittain tammikuun aikana valvovalle viranomaiselle yhteenveto edellisen kalenterivuoden määristä.

 Toiminnasta syntyvät jätteet ja päästöt

 Suunniteltujen toimien ilmapäästöt johtuvat pääasiassa työkoneiden polttomoottoreista. Näiden päästöjen määrää voidaan arvioida käyttämällä EMEP/EEA Guidebook 2023 -päästötietokantaa.

Taulukko 4 Kierrätystoiminnan aiheuttamat päästöt vuotuisina määrinä

 Murskausjaksojen aikana syntyy pääasiassa metalliromua, kuten rikkoutuneita seulaverkkoja. Lisäksi syntyy pienempiä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja ja muita vastaavia jätteitä. Alueelle tuodaan yksi tai useampi varastokontti, joissa jätteet kerätään lajittelua varten. Jätteet poistetaan säännöllisesti kaatopaikalle. Vaarallisen jätteen osalta noudatetaan jätelain ja - asetuksen mukaista kirjanpitoa. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella varastokontissa tai -vaunussa.

 Alueella ei suoriteta laajamittaisia huoltoja; työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Ainoastaan koneen rikkoutuminen voi aiheuttaa tarpeen pienimuotoiselle huoltotoimenpiteelle, jolla kone saadaan sellaiseen kuntoo, että se on siirrettävissä varsinaiseen huoltoon muualle.

Hulevedet ja niiden hallinta Ennen täyttöön ryhtymistä alueella toteutetaan hulevesien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, sillä täyttö syrjäyttää merkittävän määrän vettä alueelta. Valumavesien ohjaamiseksi ja hallitsemiseksi etelärajan suuntaan rakennetaan hulevesipainanne, joka toimii osittain myös kiintoaineksen laskeutusaltaana ja viivyttää hulevedet ennen niiden purkautumista Tiikonojaan. Painanteen syvyys arvioidaan noin 0,5–1,0 metrin välille ja leveys 1–3 metrin välillä. Tilavuus mitoitetaan täytön hulevesimäärien ja huippuvirtaamien hallinnan perusteella. Syvyyden ja leveyden mitoituksessa otetaan huomioon sadeveden määrän vaihtelut ja virtaamat. Ojien luiskien tukeminen on tärkeää eroosion ehkäisemiseksi. Luiskat voidaan tukea eroosiosuojamatoilla, kasvillisuudella tai kivimateriaaleilla, ja suositeltu luiskakaltevuus vaihtelee 1:2 ja 1:3 välillä maaperästä ja eroosioriskistä riippuen.

 Kaavan toteutumisen myötä muodostuvien hulevesien määrä lisääntyy, kun vettä läpäisemättömien pintojen osuus suurenee. Alueelta muodostuvaa pintavaluntaa arvioidaan määrittämällä valuntakerroin. Suunnitelma-alueella on selvitetty sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet. Suunnittelualueelle johtuu vesiä lännen puolelta, jotka nykyisellään ohjataan painanteiden kautta alueen ohi. Maan pinnanmuodoista johtuen muualta ei juurikaan pintavaluntaa alueelle tule.

 Alueen puusto on kaadettu, mikä lisää valuntaa. Alueelta tutkittujen maaperänäytteiden vesipitoisuus on suuri ja alue sijaitsee ympäristöään matalammalla. Tällöin alueen maaperään ei luontaisesti pääse imeytymään hulevesiä yhtä paljon kuin luonnontilaiseen metsittyneeseen suoalueeseen. Alueelle tuleva täyttö on valmiina murskepintainen kenttä, jolle valumakerroin voidaan määrittää 0,3- 0,5 väliltä. Suunnittelualueen mitoittavaksi sateeksi valitaan kerran kymmenessä vuodessa toistuva 10 minuutin sade alueen kokoon perustuen. Mitoitussade on valumakertoimella 0,44 laskien 216 l/s/ha. Valuma-alueen koko on n. 3,5 ha, mikä tuottaa virtaamaksi n. 333 l/s. Viivytystilavuutta tarvitaan siis 10 minuutin mitoitussateella 280 m3. Laskennassa on käytetty Suomen Ilmastopaneelin raportin 2/2021 mukaista kerrointa hulevesialtaiden mitoitukselle, joka on 1,35-1,5 Pirkanmaan tuntisateille. Laskennassa käytettiin kerrointa 1,4. Kertoimella huomioidaan ilmastonmuutos ja sateen intensiteetin kasvu tulevaisuudessa.

 Mitoitussateen laskennalliseksi tilavuudeksi saadaan 280 m3. Viivytyspainanne on mitoitettu tälle hulevesimäärälle painanteen ollessa noin 260 m pitkä, puoli metriä syvä ja 3 m leveä. Hulevesialtaan ja painanteen yhteistilavuus on noin 320 m3. Virtaama on painanteessa hidasta ja vesiä kertyy painanteeseen koko suunnitelma-alueelta. Painanne itsessään viettää kohti alueen eteläreunalla keskellä aluetta olevaa purkuojaa. Painanteeseen voidaan tarvittaessa lisätä hidastimia kiinteistä maa-aineksesta. Painanne itsessään ei ole ojarakenne vaan sen nimenomainen tarkoitus on viivyttää hulevesiä. Hulevesialtaan perinteinen tyyppipoikkileikkaus kuvaa vesien purkautumista tässä kohteessa nimenomaan alueen eteläreunalla keskellä aluetta olevaan purkuojaan. Ennen purkuojaa painanteeseen on mahdollista asentaa sorasuodatin, joka puhdistaa alueelta purkautuvia hulevesiä. Lisäksi varaudutaan painanteen laajentamiseen altaaksi ennen purkuojaa.

 Suunnittelualueella muodostuvan pintavalunnan määrä kasvaa uudisrakentamisen myötä vettä läpäisemättömien pintojen määrän lisääntyessä. Mitoitussateen tilavuus suurenee nykytilanteen 118 m³ uusien maankäyttösuunnitelmien mukaan noin 82 m³. Hallittavien vesien määrä kasvaa siis 82 m³, jotka sovitetaan rakennettaviin hulevesipainanteisiin.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

 Melu

 Toiminta sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä häiriintyvistä kohteista. Melua aiheuttavat toiminnot, kuten murskaus, sijoitetaan alueen alavimpiin kohtiin, jotta melun leviäminen minimoidaan. Melun leviämistä ympäristöön on tarkasteltu laskennallisesti hyödyntäen Ylöjärven Kolsopin alueella vuonna 2019 suoritettuja betonimurskauksen melumittaustuloksia. Tarkastelu perustuu etäisyysvaimennukseen ja siinä on huomioitu maapinnan korjauskertoimena pehmeä maanpinta, ilmankehän absorptio ja sitä kautta sen vaimennus. Laskennallisen tarkastelun perusteella alueella suoritettava betonin käsittely ja murskaus aiheuttaa 100 m etäisyydelle päiväaikaisen keskiäänitason LAeq7-22 58,4 dB. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, noin 300…420 m etäisyydellä päiväaikainen keskiäänitaso LAeq7-22 on noin 43,3…47,2 dB. Laskennallisen tarkastelun perusteella murskaustoiminta ei aiheuta valtioneuvoston päätöksen mukaisen ohjearvon 55 dB ylitystä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 Kierrätystoiminnassa melupäästöt aiheutuvat pääasiassa murskauslaitteiston käytöstä. Melun hallitsemiseksi on mahdollista käyttää seuraavia toimenpiteitä:

-          Äänieristys ja murskauslaitteiston sijoittaminen alueen keskelle mahdollisimman kauas lähimmistä asuinalueista.

-          Melua vaimentavien teknologioiden ja rakenteiden, kuten ääniseinien tai maavallien, käyttö.

-          Meluesteiden rakentaminen, kuten varastokasojen käyttö melun torjumiseksi asutuksen suuntaan.

Suunnittelualue sijaitsee asemakaavoitetulla teollisuusalueella, joten erillistä melutasojen seurantaa ei pidetä tarpeellisena. Melupäästöjen vaikutukset arvioidaan aistinvaraisesti.

 Pöly ja ilmanlaatu sekä roskaantuminen

 Betonipölyn leviäminen on minimoitu maastonmuotojen ja aktiivisen pölyn hallinnan ansiosta. Varastokasoja tai muita pölyn lähteitä kastellaan kuivalla säällä pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Pölyämistä voidaan estää myös pitämällä materiaalien pudotuskorkeudet alhaisina sekä käyttämällä koteloitua tuotantokalustoa. Pölyämistä voidaan ehkäistä myös alueen tiivistyksellä ja säännöllisellä puhdistuksella. Pölypäästöjen vaikutukset arvioidaan aistinvaraisesti.

Syntyvän pölyn lisäksi toiminnan päästöt ilmaan ovat polttonestekäyttöisten työkoneiden moottoreissa syntyviä päästöjä, kuten hiilidioksidia, rikkidioksidia, pienhiukkasia, typen oksideja ja hyvin vähäisiä määriä muita päästölajeja. Hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa käytetyn polttoaineen määrään. Muiden päästölajien määrä riippuu konetyypistä.

Toiminnassa kiinnitetään huomiota betonijätteen leviämisen estoon, jotta roskaantumista ei tapahdu. Alue rajataan ja tarvittaessa eristetään rakenteellisin keinoin ympäristöstä. Alueella ei varastoida vaarallisia- tai muita jätteitä, joiden varastointiin tai vastaanottoon ei ole lupaa.

Pohja- ja pintavesien suojelu

Vedet johdetaan viivytyspainanteen kautta alueelta poistuviin ojiin. Vedenlaatua tarkkaillaan alueelta poistuvista ojista otettavilla pintavesinäytteillä kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteistä analysoidaan sameus, COD, sähkönjohtavuus, pH, kokonaistyppi, kokonaisfluoridi, kloridi, fluoridi, sulfaatti, raskasmetallit ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Jatkossa täyttötoiminnan edetessä analysoidaan myös kiintoainepitoisuus. Toiminnan vaikutusta alueelta poistuviin pintavesiin tarkkaillaan. Tarkka näytteenottopaikka määräytyy ensimmäisellä näytteenottokerralla. Seurantaa tehdään koko hankkeen elinkaaren ajan ja vähintään vuosi toiminnan päätyttyä. Tulokset toimitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

Kierrätystoiminta saattaa aiheuttaa riskin pohja- ja pintavesien saastumiselle esimerkiksi öljyvuotojen ja kemikaalien käsittelyn yhteydessä. Vesien suojelutoimenpiteisiin kuuluvat tehokkaat valuma-alueiden hallintajärjestelmät.

Ennen toiminnan aloittamista selvitetään asuinrakennuksilla mahdollisesti olevat talousvesikaivot, joista otetaan vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista ja kolmen vuoden välein ns. Pikku-A:n mukaisesti.

Jätteet

Kaikki saapuvat erät tarkastetaan ja niiden alkuperä, laatu ja puhtaus varmistetaan dokumentoidusti. Jos havaitaan että alueelle on tullut kuljetuserä, joka ei vastaa luvassa sallittuja jätenimikkeitä, asiasta tiedotetaan välittömästi kaikkia työmaita ja maakuormien tuojia, joilta on tullut edellisen täytön rakentamisjakson jälkeen kuorma alueelle. Poikkeava erä kuormataan ja viedään tarvittavat luvat omaavalle jätteenkäsittelyalueelle. Kuorman laatu tarkistetaan, tarvittaessa laboratoriotestein, siinä määrin, että sen ominaisuudet voidaan esittää vastaanottajalle luotettavasti. Erän alkuperä pyritään selvittämään. Jos ulkopuolisten kuormien tuojien toteutuneissa ja ilmoitetuissa määrissä epäillään olevan eroa, suunnitellaan niin ikään toimet määrien valvontaan. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi kameravalvonta.

Materiaalin seuranta ja tarkistus

Toiminnanharjoittaja kerää tuotujen erien vaakalaput / kuormakirjat, jotka saadaan omilta työmailta tai kuorma-autokuljettajilta. Tiedot kerätään yhteen taulukoidusti, siten että aina kun aloitetaan uusi täytön rakentamisjakso, voidaan erottaa edellisen jakson jälkeen tulleiden erien tiedot. Taulukosta tulee saada selville seuraavat tiedot: 

-          yksittäiset kuormat: päiväys, alkuperäpaikka, määrä ja laatu

-          laadun osalta tunnistettavuus jätenimikkeittäin 

-          kokonaismäärät alkuperäpaikkojen ja aikavälien mukaan

-          kokonaismäärät laadun ja aikavälin mukaan.

Erien laatua ja määrää seurataan systemaattisesti. Laadunvalvonta dokumentoidaan ja mahdolliset laatuongelmat pyritään tunnistamaan ajoissa.

Täytön rakennusjakson aluksi työkoneen kuljettaja tai muu toiminnanharjoittajan vastuuhenkilö tarkistaa, että alueelle tuodut kasat vastaavat silmämäärisesti määrän ja laadun puolesta ilmoitettuja tietoja. Vastuuhenkilön tulee olla riittävän kokenut maanrakennustoiminnassa ja hänet tulee perehdyttää tehtävään läpikäymällä tämä suunnitelma. Toimija käsittelee betonijätettä alueella oman laadunvalvontaoppaansa mukaisesti. Laadunvalvontaopas on hakemuksen liitteenä.

Ympäristövahinkoriskit

Toiminnassa on olemassa öljyvuotojen ja muiden kemiallisten aineiden vahingon riski, joten alueella noudatetaan tiukkoja turvallisuus- ja varotoimia. Kemikaalien säilytys- ja käsittelyalueet suunnitellaan vahinkojen ehkäisemiseksi. Onnettomuustilanteisiin valmistaudutaan toimintasuunnitelmilla. Kaikki työntekijät koulututetaan ympäristöriskien hallinnasta. Vaaralliset jätteet kerätään ja säilytetään kontissa tai vaunussa, joka poistetaan määrävälein asianmukaiselle käsittelylaitokselle. Koneiden tankkaus ja huolto suoritetaan turvallisesti ja ympäristöriskejä minimoiden. Mahdollisten öljyvuotojen varalta työkoneissa tai muuton työmaalla on imeytysaineita helposti saatavilla. Työmaalla tulee olla nähtävillä toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalle, lisäksi jokaiselle työmaalla olevalle työntekijälle tulee antaa perehdytys toiminnasta ympäristövahinkotilanteessa. Vahingon sattuessa tehdään välittömästi ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Hyväkuntoisella kalustolla ja kaluston kunnon säännöllisellä tarkkailulla minimoidaan toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia.

Öljyvahinkoja torjutaan toimintatavoin, jotka liittyvät erityisesti koneiden tankkauksiin. Polttoaineita ei säilytetä alueella. Ajettavien koneiden sekä murskaus- ja seulontalaitteiston tankkausta varten polttoainesäiliö tuodaan esim. kuorma-autolla tankattavan koneen viereen. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen tai ylivuoto-osa on suurempi kuin kerralla säilytettävä polttoainemäärä. Tankkauksen ajaksi letkujen ym. alle levitetään pressu. Tankkausta valvotaan vierestä koko tapahtuman ajan, valmiina sulkemaan hana tarvittaessa. Imeytysaineet ovat käden ulottuvilla koko tankkaustapahtuman ajan. Tankkauspiste sijaitsee päällystetyllä alueella.

POP-jätteet

Rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvien betonijätteiden osalta toiminnanharjoittajan tulee huomioida POP-jätteiden mahdollinen esiintyminen betonijätteessä. POP-jäteoppaan (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:1) mukaan erityisesti 1950–1990-luvuilla rakennettujen ja julkisivusaneerattujen rakennusten betonielementtien saumausmassat voivat sisältää POP-jätteitä, kuten PCB- ja SCCP-yhdisteitä. Mikäli jätteiden vastaanoton yhteydessä ilmenee viitteitä saumausmassojen, eristeiden tai muiden mahdollisesti POP-yhdisteitä tai haitta-aineita sisältävien rakennus- ja purkumateriaalien esiintymisestä, selvitetään jätteiden haitta-ainepitoisuudet näytteenoton avulla. POP-yhdisteitä sisältävät jätteet on eroteltava muista jätteistä ja toimitettava POP-jätteitä käsittelevään jätteenkäsittelylaitokseen, ellei voida osoittaa, että jätteet sisältävät alle POP-asetuksen liitteessä IV määritellyn pitoisuusrajan.

Alueen toimintoja koskevat tukitoiminnot

 Turvallisuuslaitteet ja -varusteet, kuten huomiovaatteet, turvajalkineet, varoitusvilkut yms. ovat asianmukaisia ja oikealla tavalla käytössä, ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Murskausurakoitsijoilta edellytetään hyvää nykytasoa henkilöstön turvallisuusperehdytyksissä, hakijan voimassa olevan toimintaohjeistuksen mukaan.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen

 Murskaukseen ja seulontaan liittyvän melun sekä pölyn leviämistä ehkäistään BAT-menettelyin. Laitteistoissa käytetään ääniteknisesti parhaita ratkaisuja, kuten kotelointeja ja kumivaimennuksia. Toiminnot sijoitellaan mahdollisimman alhaiselle tasolle sekä mahdollisuuksien mukaan varastokasojen suojiin. Materiaalin käsittelyssä pudotuskorkeudet kauhasta pidetään matalina. Varastokasoja tai muita pölyn lähteitä kastellaan kuivalla säällä pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Hankkeessa käytetään ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP) betonin vastaanottotoiminnassa edellä kuvatuilla täytön toteutuksen suunnittelulla, materiaalin laadunvalvontaan liittyvillä toimenpiteillä sekä hulevesien hallinnalla.

Vakuus Alueella käsiteltävien materiaalien määrä on rajattu vuositasolla, eikä alueella käsitellä tai loppusijoiteta haitallisia aineita sisältäviä jätteitä. Hakija esittää Ylöjärven kaupungin ympäristöluvan mukaista taksaa vakuudeksi. Lisäksi hakija hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ja esittää tätä varten 10 000 € vakuuden, joka perustuu toiminnan vähäisiin riskeihin.

Kuuleminen  Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 18.10.2024. Kuulutuksessa olleen virheen vuoksi hakemus on kuulutettu uudelleen 4.11.2024 ja hakemus on ollut nähtävillä 4.11. – 11.12.2024 välisen ajan. Hakemuksesta on tiedotettu Ylöjärven Uutisissa 6.11.2024. Lisäksi naapureita on tiedotettu hakemuksesta.

 Hakemuksen johdosta jätettiin yksi mielipide.

 Hakemuksesta jätetyssä mielipiteessä esitettiin seuraavaa (8 allekirjoittajaa):

 Toimintojen sijainti

Hakemuksen mukainen käsittelylaitos sijaitsee Ylöjärven Elovainion yritysalueella. Laitoksen osoite on Rahitie, Ylöjärvi ja kiinteistörekisteritunnukset 980-428-1-274, 980-428-19-61.

 Hakemuksen mukainen toiminta

Ensimmäisessä vaiheessa haetaan ympäristölupaa betonimurskeen käyttämiseksi maanpohjan vahvistamiseen. Toisessa vaiheessa toiminta laajenee betonin murskaukseen ja varastointiin.

 Hakemuksessa olevat epäselvät tiedot

Kuulutuksessa sijainniksi on ilmoitettu Rahitie, mutta lupahakemuksessa osoitteeksi on ilmoitettu Verstastie 1-3.

Kuulutuksessa on ilmoitettu kaksi kiinteistötunnusta 980-428-1-274, 980-428-19-61 mutta hakemuksessa vain toinen 980-428-1-274.

Mielipiteen antajat kysyvät, että miten kaupungilla ja hakijalla on eri käsitys osoitteesta ja mikä on hankkeen tosiasiallinen sijainti ja hankkeeseen kiinteistöt ja yhteenlaskettu pinta-ala?

 Yleistä hakemuksesta

Lupahakemuksen mukaisen toiminnan sijoittuminen keskelle uutta yritysaluetta ja mielestämme erikoinen. Betonimurskeen hyödyntäminen tontin rakentamisvaiheessa on perusteltua, mutta toiminnan jatkuminen betonijätteen vastaanottona, murskauksena ja kierrätyksenä aiheuttaa pitkäaikaisia haitallisia melu, pöly vaikutuksia varsin laajalla alueella hankealueen ympärille mikä käytännössä estää alueen asemakaavan mukaisen kehittämisen ja vaikuttaa merkittävästi alueen tonttien hintaan ja kiinnostavuuteen.Hankkeen lupaedellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon alueen läheisyydessä jo oleva betonin murskaus- ja kierrätystoiminta sekä biopolttoaineen murskaustoiminta. Yhteisvaikutus on kuitenkin se tosiasia, minkä kanssa asukkaat joutuvat elämään ja mahdolliset yritysalueella olevat sietämään. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hakemuksen mukaan 450 m etäisyydellä.

 Hakijan tausta

Hakija on aikaisemmin toiminut Toivonen Yhtiöt, sittemmin Delete kierrätys- ja purkupalvelut vastuutehtävissä ja aikanaan hakenut ympäristölupaa mm. nyt haettavan alueen lähelle Toivonen Yhtiöt nimissä. Lupahakemuksessa esitetty toiminnan kuvaus, suojaustoimenpiteet, valvontalupaukset eivät ole toteutuneet. Lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota myös hakijan aikaisempaan toimintaan. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2020 luvan hakijan törkeästä ympäristön turmelemisesta, törkeästä petoksesta, luonnonsuojelurikoksesta ja hallinnan loukkauksesta yhteiseen kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hakija on valittanut tuomiosta Turun hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkein oikeus on palauttanut asian hovioikeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen. (Lähde Yle 23.10.2023 / Suvi Vesalainen). Mielipiteen antajilla on vahva epäily siitä, että mahdollisia lupaehtoja ei nytkään haluta noudattaa vaan sama toimintatapa ja välinpitämättömyys jatkuu kuten aiemmissa tapauksissa on käynyt.

 Maankäyttö ja kaavoitus

Hakemuksesta selviää suunnitelma alueen voimassa oleva asemakaava. Kaavassa suunnitelma-alueella on merkintä T eli teollisuus- ja varastorakennusten alue. Pirkanmaan maakuntakaavassa alueelle on asetettu mm. seuraavat merkinnät. 1) Työpaikka-alue, 2) Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke sekä 3) Kaupunkiseudun läntinen yritysalue. Merkillepantavaa on, että näillä merkinnöillä halutaan ohjata kaavoitusta ja rakentamista aivan päinvastaisella tavalla mitä nyt haettava lupa toteutuessaan aiheuttaisi. Kaupunkiseudun yritysalueen kasvua ja kehitystä kuvataan maakuntakaavassa tavoitteilla rakentaa hyvin saavutettava, valtakunnallisesti merkittävä ja vetovoimainen yritysvyöhyke. Mielipiteen esittäjät kysyvät, miten naapurissa oleva betonimurskaus- ja jätteiden käsittely sopii vetovoimaisen yritysalueen mielikuvaan ja millaisia vaikutuksia sillä on alueen houkuttelevuuteen?

 Haitalliset ympäristövaikutukset

Toiminnasta aiheutuu pitkäaikaista melu- ja pölyhaittaa. Toiminnasta syntyy mm. pienhiukkasia PM10 sisältävää pölyä. Betoni- sekä pienhiukkaisia sisältävä pöly on lukuisten asiantuntijaselvitysten (mm. VTT 31.1.2004) mukaan luokiteltu erittäin haitalliseksi aineeksi ja pitkäaikaisesta altistumisesta voi aiheutua pysyviä terveyshaittoja, parantumattomia keuhkosairauksia ja syöpää. Melua aiheuttavaa toimintaa syntyy kaikissa työvaiheissa. Hakemuksen mukainen murskauksen toiminta-aika olisi arkisin klo arkisin klo 7:00-19:00 ja lauantaisin klo 7:00-16:00. Meluvaikutusten arviointia vaikeuttaa ilmoitetun toiminta-ajan ja keskimäärisen melutasoa mittaavan aikavälin ero. On selvää, että jos meluava toiminta päättyy klo 19, niin klo 22 ulottuva keskitaso laskee alle sallitun 55 dB(A7-22). Ihminen ei kuule keskiäänitasoa, vaan erivahvuisia ääniä, joista osa saattaa olla hyvin häiritseviä riippumatta laskennallisesta keskiäänitasosta. Hallinto-oikeuden asiakirjapäätöksissä on huomioitu tämä vaikeus arvioida melua pelkästään keskiäänitasolla ja lupamääräyksiin on alettu lisäämään määräys rajoittaa melun enimmäisäänitaso arvoon 60 dB (Lmax) (VHAO 14/0549/3)

Hakemusasiakirjoista ei selviä onko tarkoitus rakentaa paikalle halli. Hankealueen vieressä toimiva Toivosen Yhtiöt aloittama betoninmurkaustoiminta tapahtuu sisätiloissa edellä mainituista syistä johtuen (KHO 3608/1/12 sekä VHAO 14/0549/3). Mielipiteen antajan katsovat, että edellä mainituiden haittojen takia, kaikki melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tulee sijoittaa sisätiloihin ja melun osalta antaa tarkempia lupamääräyksiä mm. maksimimelutason osalta. Tämä vastaa myös KHO ja VHAO tulkintaa vastaavissa hankkeissa.

 Hakemusalueen luonto, kasvillisuus ja vesistövaikutukset

Hakemusasiakirjassa alueen luontoa kuvataan seuraavasti. ”Perkonmäen alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman yksityismaiden kohteisiin. Alue on laajahko, monipuolinen ja tuore kangasmetsän alue, jossa metsätyypit ovat lähinnä varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Alueen läpi virtaa lähes luonnontilainen puro, jonka varrella on lehtoa. Lehtomaista kasvillisuutta on myös alueella kulkevan polun varressa olevassa painanteessa. Suojelun perusteina olevat luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät (19,5 ha), puustoiset suot (1,6 ha), boreaaliset lehdot (1,2 ha) ja vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta (0,2 ha). (Syke, Natura 2000-kohteiden tiedot)”

”Korttelin 597 länsipuolella sijaitsee kaavassa LUO-3-alue, jonka kaavamääräysten mukaan alueen vesiolosuhteita ja muita luonnonoloja ei saa muuttaa. Kaavan mukainen Yhdystie toimii fyysisenä rajana, joka suojaa LUO-3-aluetta toiminnan vaikutuksilta.” Mielipiteen antajat haluavat kysyä, miten haitalliset pölyvaikutukset estetään hakemuksen mukaisesti rajana toimivalla Yhdystiellä ja miten pölyn mukana kulkeutuvat haitalliset aineet eivät päädy alueen lähellä olevaan Tiikonojaan ja edelleen Keijärveen? Hakijan esittämä ratkaisu painanteista ja viivästysaltaista ei ole uskottava vaan vaatii tehokkaampia keinoja ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja haittojen estämiseksi.

 Yhteenveto

Mikäli lupa myönnetään, meluava ja pölyävä murskaustoiminta tulee sijoittaa sisätiloihin ja piha-alueella tapahtuvaa varastointi tulee tapahtua vettä läpäisemättömällä alustalla, jolloin vedet voidaan hallitusti käsitellä kuten jätevedet, eikä niitä päästetä imeytymään maaperään ja edelleen Tiikonojaan ja Keijärveen. Melun osalta lupamääräyksissä tulee asettaa määräys maksimiäänitasolle. Toiminta-alueen ollessa pinnoitettu, voidaan pöly kerätä talteen piha-alueelta ja hallista.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on perusteeton, ennen kuin terveysvaikutukset ja ympäristöön aiheutuvat päästöt on selvitetty perusteellisesti. Hakijan tulisi aiheellisesti pohtia sitä, onko kyseinen sijoituspaikka soveltuva hakemuksen mukaiseen toisen vaiheen toimintaan ylipäätään. Mielipiteen antajat edellyttävät, että haitallisia pienhiukkasia sisältämä terveydelle haitallinen PM10 kokoluokan pöly ei pääse lähialueen asuntoihin ja muihin vaikutusalueella oleviin yrityksiin ja kiinteistöihin missä asuu tai työskentelee ihmisiä.

 Perustelut

Ympäristönsuojeluin 42 § 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) maaperän ja pohjaveden pilaantumista, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalla aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.Hakemuksen perusteella ei voida varmistua siitä, että edellä esitettyjen lakien edellytykset täyttyvät, joten luvan myöntämisen edellytyksiä ei mielestämme ole.

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Terveydensuojeluviranomaisena toimiva ympäristöterveys Pirteva on 12.11.2024 antanut seuraavan lausunnon:

- Vedenlaadun seurantaa täytyy tehdä suunnitelman mukaisesti. Jos asuinrakennuksilla on omat talouskäytössä olevat kaivot, täytyy vesi tutkia ennen toiminnan aloittamista ja jatkossa säännöllisesti kolmen vuoden välein ns. PikkuA:n mukaisesti

- Pölyämistä täytyy ehkäistä aktiivisesti suunnitelman mukaisesti.

- Toiminnasta ei saa aiheutua lainsäädännön raja-arvot ylittävää melua asuinrakennuksiin. Tarvittaessa suunnittelualueella täytyy tehdä melumittaus.

Pirkanmaan ELY-keskus on 28.11.2024 antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa:

Kaavoitus

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä hankealueelle on osoitettu työpaikka-aluemerkintä, jolla osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Hankealueella on voimassa Elovainion osayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty 2006. Hakemuksen aineiston perusteella hankealue sijoittuu kaavan mukaan osittain teollisuus- ja varastoalueelle T ja osittain maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle MU-6, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, jossa rakennusten sijoittelussa tulee ottaa huomioon alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet. Alueella on voimassa Elovainion pohjoispuolen yritysalueen asemakaava vuodelta 2013. Asemakaavassa hankealue on Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T-6. Asemakaavassa hankealue rajautuu etelässä lähivirkistysalueeseen VL-6 ja alueen rajan tuntumaan on osoitettu asemakaavassa ulkoilureitti. Pohjoisessa ja lännessä hankealue rajautuu katualueeseen. Asemakaavamääräys ei mahdollista jätteen käsittelyä tai säilyttämistä alueella. Hankkeen toteutus vaatisi poikkeamispäätöksen. MRL 171 § 2 momentin mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista

3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, tai

4. johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hankkeen ympäristösuunnitelman mukaan melutasojen seurantaa ei pidetä tarpeellisena. Hankealue sijaitsee kuitenkin taajama-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee asemakaavoitettua lähivirkistysaluetta, joissa melutaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaisia sallittuja ohjearvoja. Tehdyn tarkastelun perusteella esirakentamisvaihe ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen ulkoalueiden ohjearvon 55 dB sadan metrin etäisyydellä. ELY-keskus huomauttaa, että hankkeen kaikki meluvaikutukset on selvitettävä, ja huolehdittava, että melutaso ei ylitä sallittuja ohjearvoja

Luontoarvot

Alueen välittömässä läheisyydessä, kiinteistön luoteispuolella on havaintoja liito-oravasta vuosilta 2007-2017. Ennen toiminnan aloittamista tulee tarkistaa, onko toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat useimmiten kolopuussa, tavallisen oravan vanhassa risupesässä tai linnunpöntössä. Lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa siten, ettei niitä hävitetä tai heikennetä. Mikäli havaintoja tehdään, kaikki havaintopaikat tulkitaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Tällöin puita, joissa on lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, ei saa kaataa toiminnan tieltä ja niiden ympärille tulee jättää suojavyöhyke. Tällöin myös liito-oravan kulkureitit alueella tulee turvata. ELY-keskukselle tulee lisäksi ilmoittaa päivitetyt tiedot havainnoista. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV a tiukasti suojeltava laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 78 §:n nojalla kielletty. Toiminnasta vastaavat tahot ovat vastuussa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta. Tontin länsipuolella on Ylöjärven Kirkonseudun Elovainion asemakaavan mukaan LUO-3-merkinnän alue, joka on kaavamääräysten mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pölynhallintaan, jotta toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia kaavassa merkitylle LUO-3-alueelle. Hulevesiä ei saa ohjata LUO-3-alueelle.

Lupaperuste

Lupahakemuksen mukaan lupaa haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 6 a mukaiselle toiminnolle (kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää) sekä liitteen 1 taulukon 2 kohdan 12 mukaiselle jätteenkäsittelylle (alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka). Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupaperusteet ovat osittain väärät. Kyseessä ei ole liitteen 1 taulukon 2 kohdan 6 a) mukainen toiminta, vaan liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukainen toiminta: e) Kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Lisäksi jätteenkäsittelyn lupaperusteena on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f): ” Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista”. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n toisen momentin kohdan 12 a) alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka ja 12 b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Toiminta

Hakemuksen mukaan toiminnassa haetaan lupaa betonin vastaanotolle, murskaukselle ja kierrätykselle ko. alueelle, kun pohjanvahvistustyöt alueella on tehty. Kuitenkin hakemuksessa kerrotaan myös tiilijätteen käsittelystä. Lisäksi hakemuksessa todetaan, että hankealueelle otetaan vastaan massoja vain kohteista, joissa ei ole pilaantuneita maita tai kunnostuskohteista, joista pois kuljetettaville massoille on järjestetty lähtöpäässä asianmukainen laadun valvonta. Hakemuksessa on ristiriitaisuutta haettavasta toiminnasta, hakemusta tulee tarkentaa tältä osin, mille jätejakeille ja toiminnoille lupaa haetaan. Laitoksen varastointimäärät on pidettävä mahdollisimman pieninä ja huolehdittava jätteiden mahdollisimman nopeasta toimittamisesta vastaanottopaikkaan. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupapäätöksessä tulee antaa jätejakeille maksimivastaanotto- ja maksimivarastointimäärät. Lisäksi luvansaajan on huolehdittava, ettei jätteiden varastointitavasta tai -paikasta aiheudu haittaa jätemateriaalin jatkokäytölle tai aiheudu ympäristön roskaantumista. Tarvittaessa roskaantuminen on estettävä rakenteellisin keinoin. Alueella ei tule varastoida vaarallisia- tai muita jätteitä, joiden vastaanottoon ei ole lupaa. Jätteet, joiden vastaanottamiseen toiminnanharjoittajalla ei ole lupaa, on toimitettava säännöllisesti pois alueelta paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätejakeita.

Kentän täyttö

Hakemuksen mukaan vuosittain vastaanotettavan betonijätteen määrä täytön rakentamisvaiheessa on enintään 49 000 tonnia, ja vuosittainen maksimisijoitusmäärä on 25 000 m³. Tiivistelmässä kuitenkin kerrotaan, että toiminnan ensimmäisessä vaiheessa (betonimurskeen käyttö maanpohjan vahvistamiseksi) alueelle vastaanotetaan betonijätettä enintään 20 000 t vuodessa. Hakemuksessa on esitetty ristiriitaisesti vuosittainen vastaanottomäärä, hakemusta tulee täydentää tältä osin. Hakemuksen mukaan kiinteistön esitäyttörakenteet toteutetaan pulveroidusta betonista ja betonimurskeesta, jossa alemmissa kerroksissa käytetään karkeampaa, enintään 300 mm palakokoista betonijätettä ja ylemmissä kerroksissa käytetään 90 mm:n rakeisuutta olevaa betonimursketta. Murskekerroksen paksuus on noin 3,5–5 metriä ja betonimursketta käytetään yhteensä arviolta 240 000 tonnia. Murskekerroksen paksuus on arviolta noin 3,5–5 metriä

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupahakemuksessa ei käy selvästi ilmi onko jätetäytön murskekerroksen paksuus perusteltu, perustuuko esitetty paksuus todelliseen tarpeeseen. Jätettä ei tule käyttää rakenteessa enempää kuin on tarpeen. MARA-asetuksen mukaisissa käyttökohteissa betonimurskerakenteen sallittu enimmäispaksuus on 1,5 m. Hakemuksessa ei ole perusteltu betonijätteen palakokoa tarkemmin, hakemusta tulee täydentää tältä osin. Pirkanmaan ELY-keskus pitää kentän rakentamisaikataulua myös pitkänä, rakentamista ei voida sitoa esimerkiksi jätteen alkuperäisen haltijan aikatauluun. ELY-keskus korostaa, että betonimurskeen käyttö kentän rakenteessa ei voi olla loppusijoittamista, vaan täytön tulee olla perustellusti jätteen hyödyntämistä. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, miten kentän pintakerros toteutetaan. Hakemuksen piirustukset ovat myös puutteelliset, hakemuksesta puuttuu pituusleikkauskuvat täytöstä sekä selkeä nykytilanne ja lopputilanne.

Melu ja pöly

Hakemuksen liitteenä on laskennallinen melun leviämisvaimennus. Äänen vaimennuslaskenta perustuu Kolsopin alueella keväällä 2019 suoritettuihin betonimurskausjätteen melumittaustuloksiin. Vaimennuksessa ei ole huomioitu betonin pulverointia ja asiakirjasta ei käy ilmi onko kuormauksia ja kuljetuksia huomioitu. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminta tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuvat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset, toiminnot tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa mahdollisimman alhaiselle tasolle ja lähelle varastokasoja. Pölyntorjuntaa tulee kiinnittää erityistä huomiota, lastauksessa käytetty suojaus ja mahdollisimman matalat pudotuskorkeudet vähentävät pölyn muodostumista. Betonin murskauksessa tehokkaalla kastelulla murskauksen pölypäästöjä voidaan myös vähentää. ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana ilmenee melu- tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää kertaluonteisesti toiminnan käynnistyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua lupapäätöksen saatua lainvoiman. Lupamääräyksissä tulee lisäksi huomioida valvontaviranomaisen mahdollisuus tarvittaessa myöhemminkin määrätä luvansaaja selvittämään laitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa melu- ja pölyhaittaa.

Pintamaat

Hakemuksen mukaan pintamaat kuoritaan vaiheittain sitä mukaan, kun täyttö etenee, ja niitä varastoidaan tarvittaessa tilapäisesti alueella. Betonimurske sijoitetaan suoraan turpeen päälle, turvetta ei poisteta. Hakemuksessa ei käy ilmi kuinka paljon pintamaita muodostuu ja miten ne jatkokäsitellään. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. Lisäksi ELY-keskus muistuttaa, että maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi, jollei asiaan sovelleta maa-aineslain 2 §:n mukaista poikkeusta. Maa-aineslain 2 §:n ensimmäisen momentin kohdan 2) perusteella maa-aineslakia ei sovelleta rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan. Hakemuksesta ei käy ilmi onko toiminnalle myönnetty maa-aineslain 2 §:n poikkeuksen mukainen lupa. Maa-aineslain 3 §:n 2 momentista on johdettu, että maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava ei kuulu MAL 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin.

POP-jäte

Rakennus- ja purkutoiminnasta peräisin olevien betonijätteiden osalta Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen POP-jätteitä koskevista velvoitteista. POP-jäteoppaan (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:1) mukaan esimerkiksi 1950– 1990-luvuilla rakennettujen ja julkisivusaneerattujen rakennusten betonielementtien saumausmassat saattavat sisältää POP-jätteitä, kuten PCB- ja SCCP-yhdisteitä. Mikäli jätteiden vastaanoton yhteydessä havaitaan viitteitä saumausmassoista, eristeistä tai mahdollisista muista POP-yhdisteitä tai muita haitta-aineita sisältävistä rakennus- ja purkumateriaaleista, tulee kyseenomaisten jätteiden haittaainepitoisuudet selvittää edustavan näytteenoton avulla. POP-yhdisteitä sisältävät jätteet tulee erotella muusta jätteestä ja toimittaa käsiteltäväksi POP-jätteenä, ellei toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että jäte sisältää POP-yhdisteitä alle POP-asetuksen liitteessä IV asetetun pitoisuusrajan.

Betonijätteen laatu

Mikäli jätteitä aiotaan luovuttaa hyödynnettäväksi VNa 843/2017 (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisesti maanrakentamisessa, tulee toiminnanharjoittajalla jätteen luovuttajana olla VNa 843/2017 liitteen 3 mukainen laadunvarmistusjärjestelmä. Vastaanotettavan betonin laatua ja haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata ja ne on pystyttävä tarvittaessa jäljittämään. Käsiteltävän ja varastoitavan betonijätteen tulee olla pilaantumatonta ja VNa (847/2017) soveltamisalaan kuuluvia. Käsittelyyn tuotavat materiaalit tulee testata lähtöpäässä ennen niiden toimittamista alueelle. Toiminnassa käsiteltävän betonin haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä näytteenoton avulla ja näytteistä on analysoitava VNa 843/2017 liitteen 2 mukaiset haitta-aineet.

Hulevedet

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että valuma-alueen määrittely on epätarkka ja vaatii tarkennusta. Lisäksi valuntakertoimia on tarkennettava. Hakemuksessa käytetty kerroin 0,25 on Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aika suuri, kun alue on melko metsittynyt ja tällöin vesi imeytyy melko hyvin ja valuntaa syntyy vähän. Tulevan tilanteen kerroin 0,3 on puolestaan Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pieni. Erotus nykytilan ja tulevan tilan välillä on tällöin hakemuksessa esitetyn laskelman mukaan aika pieni, ja viivytettävää vettä tulee 36 m3 (1/20 a sateella). Alue on kuitenkin 3,5 ha. Valuntakertoimen valinnalla on suuri vaikutus laskelmiin. Selostuksessa mainitaan, että pintamaat kuoritaan vähitellen ja varastointi huomioidaan hulevesien käsittelyssä. Pintamaiden mukana lähtevä kiintoaines tulee ottaa huomioon. Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta huonolaatuisia ja aiheuttavat merkittävää kuormitusta vesistöihin, mikäli hulevesiä ei hallita asianmukaisesti. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että rakentamisen aikaisten vesien käsittelystä tulee laatia tarkempia suunnitelma. Hakemuksen mukaan käytön aikainen kenttä on murskepintainen, ja suurin osa sadevedestä imeytyy rakennekerroksiin. Kentän kallistuksilla valumavedet ohjataan alueen eteläreunaan rakennettuun hulevesipainanteeseen, joka toimii osittain myös kiintoaineksen laskeutusaltaana. Hulevesipainanteesta vedet johdetaan ojamaisessa painanteessa, joka yhdistyy Tiikonojaan laskeutusaltaan kautta. Suunnitelmassa ei ole piirretty laskeutusallasta, eikä laskettu sille mitoitusta. Kun viivytystilavuus on tiedossa, myös hulevesipainanteen ja laskeutusaltaan todellinen koko tulee laskea ja suunnitella. Viivystyspainanteen suunnittelussa periaatekuva on ristiriidassa suunnitelman kanssa. Suunnitelmapiirroksessa painanne viettää molemmilta sivuilta keskelle. Kiintoaineen laskeutus (huom. turvemaat) vaatii aikaa. Mikäli vesi valuu koko ajan painannetta pitkin keskelle, laskeutusta ei ehdi tapahtua. Myöskin ehdotettu eroosiomatto voi osaltaan estää veden suodattumista. Näytteenottajalla tulee olla pätevyys pintavesien näytteenottoon. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että vesinäyteparametreihin tulee lisätä kloridi, fluoridi, sulfaatti ja raskasmetallit. Tarvittaessa pintavesitarkkailu tulee ulottaa Tiikonojaan asti.

Toiminnanharjoittaja on seuraavan antanut vastineen lausuntoihin ja mielipiteeseen 30.1.2025:

Kaavoitus

Pirkanmaan ELY-keskuksessa otetaan kantaa asemakaavamääräykseen (T-6), joka ei mahdollista jätteen käsittelyä tai säilyttämistä alueella, joten hankkeen toteutus vaatii poikkeamispäätöksen. Hankkeelle haetaan poikkeamispäätöstä Ylöjärven kaupungilta erikseen.

Luontoarvot

Suunnittelualueella ei kasva puustoa, joten hankealue ei ole liito-oravalle soveltuva elinympäristö. ELY-keskuksen lausunnon mukaan suunnitelma-alueen luoteispuolella olevalla metsäalueella on tehty liito-oravahavaintoja vuosina 2007—2017. Maanmittauslaitoksen historiallisten ilmakuvien perusteella ko. alueelta puusto on kuitenkin poistettu vuoden 2014 ja 2016 välillä. Suunnittelualue on ollut viljelyspeltona historiallisten ilmakuvien perusteella 1940—1950-luvulla. Pelto on kasvanut umpeen 1960-luvun jälkeen. Suunnittelualueelle ja sen pohjoispuolelle on tehty asemakaavan valmistelevia toimenpiteitä ja puuston poistoa todennäköisesti 2023-2024 välillä. Alueen välittömässä läheisyydessä puustoa sijaitsee alueen eteläpuolella. Etelän puoleinen puusto on pääosin nuorempaa lehtipuustoa. Lisäksi suunnittelualueen luoteispuolella, tien toisella puolella on vanhempaa puustoa noin 40—100 metrin päässä suunnittelualueesta. ELY-keskuksen lausunnossa otetaan kantaa toiminnan vaikutuksista LUO-3-alueeseen hulevesien tai mahdollisten pölyvaikutusten osalta. LUO-3-alue sijaitsee suunnittelualueesta alle 100 metrin etäisyydellä Yhdystien länsipuolella. Vaikutuksia alueeseen ei arvioida olevan, kun pölyntorjunta toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Pölyä torjutaan kastelemalla betonimursketta, sitomalla pölyä poravaunun pölynkeräyslaitteella sekä pitämällä materiaalien pudotuskorkeudet alhaisina. Lisäksi pölynhallintaa lisää koteloidun tuotantokaluston käyttö. Suunnitellut ja olemassa olevat ojastot viettävät itään ja etelään päin eikä hulevesiä ohjata LUO-3-alueelle.

Lupaperuste

Hakemukseen on tullut virheellisesti luvanvaraisuus ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 6 a mukaiselle toiminnolle (kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Luvanvaraisuus on ELY-keskuksen lausunnon mukainen liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukainen toiminta e) ”Kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää”. Lisäksi jätteenkäsittelyn lupaperusteena on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f) ”Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista”. Jätteen sijoittamisen lupaperusteena on ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n toisen momentin kohdan 12 a) alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka ja 12 b) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa.

Toiminta

ELY-keskuksen lausunnossa mainitaan, että hakemuksessa kerrotaan tiilijätteen käsittelystä. Hakemukseen on tullut virheellisesti maininta tiilien käsittelystä alueella. Toiminta-alueella ei käsitellä tiiltä, vaan ainoastaan betonimursketta (jätekoodit 17 01 01, 17 01 07). Alueelle ei myöskään tuoda maamassoja. Vuosittainen betonin vastaanotto- ja käsittelymäärä on enintään 49 000 tonnia vuodessa, ei 20 000 tonnia. Virheelliset tekstit on korjattu ympäristölupahakemukseen. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupapäätöksessä tulee antaa jätejakeille maksimivastaanotto- ja maksimivarastointimäärät. Betonimurskeen maksimivastaanottomäärä alueella on 49 000 tonnia vuodessa ja kerrallaan varastoitu maksimimäärä alueella on enintään 30 000 tn vuositasolla. Varastokasojen korkeudet ovat arvioilta maks. 5 metriä. ELY-keskus pyytää kiinnittämään toiminnassa huomiota betonijätteen leviämisen estoon, jotta roskaantumista ympäristöön ei tapahdu. Toiminnassa betonijätettä sijoitetaan rajatulle kenttäalueelle. Toiminnassa huolehditaan päivittäin, siitä että betonijäte ei leviä alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa aluetta aidataan tai eristetään ympäristön roskaantumisen estämiseksi. Alueella ei varastoida vaarallisia- tai muita jätteitä, joiden varastointiin tai vastaanottoon ei ole lupaa.

Kentän täyttö

Esirakennustoimenpiteitä varten suunnittelualuetta täytetään vuosien aikana arvioilta 3,5—5 metriä. Tässä kohteessa esirakennustoimenpiteeksi on valikoitunut erittäin pehmeän rakennuspaikan täyttö, jotta alueen tuleva käyttö teollisuuskiinteistönä mahdollistuu. Toiminta-alueen pohjasuhteet koostuvat pääasiassa noin 9–15 metriä paksusta eloperäisestä maa-aineksesta, joka peittää suurimman osan aluetta. Alueen täyttö aiheuttaa pohjamaahan suuria ja epätasaisia painumia. Kun täyttö tapahtuu hitaasti ja vaiheittain, on rakennuskohteesta mahdollista saada kuitenkin pohjasuhteiltaan alue, jolle tulevat teollisuusrakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Täytön painumista seurataan heti töiden alettua ja sitä seurataan säännöllisesti. Betonimurskeen raekoolle 0/90 mm ei ole erityistä tarvetta pehmeikköalueen alkutäytössä. 0/300 mm palakoon käytöllä pienennetään esirakentamisen pöly- melu- ja polttoainepäästöjä. 0/90 mm materiaalin käyttötarve on suurempi alueen lopputäytössä, kun kenttää viimeistellään. Tulevan kenttärakenteen alustava suunnitelma tulevista korkotasoista on liitteessä 3b, piirros 20986-201. Suunnitelmassa on huomioitu Yhdystien ja Rahtitien katusuunnitelmat, liitteenä 7. Täytön rakennepoikkileikkaus on esitetty liitteessä 3d.

Pöly ja pintamaat

Pölyntorjunta on huomioitu suunnitelmassa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Poistettavien pintamaiden määrä alueella on laskennallisesti arvioiden noin 3 550 m3 pintamaiden paksuuden ollessa tavanomainen 20 cm. Mikäli alueelta on tarvetta kuljettaa pois pintamaita, niin ne kuljetetaan luvat omaamalle maanvastaanottopaikalle. Ensisijaisesti pintamaat pyritään hyödyntämään alueen kentän luiskien viimeistelyssä soveltuvin osin.

POP-jätteet ja betonijätteen laatu

Toiminnanharjoittaja huomioi POP-jätteet, ja näytteenottoa suoritetaan POP-jätteitä havaitessa. Hakemusta täydennetty tältä osin. Toiminnanharjoittajalla on käytössään betonimurskeen laadunvarmistusjärjestelmä, joka on liitteenä 5. Betonijätteen liukoisuudet testataan laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti.

Hulevedet

ELY-keskuksen lausunnossa on pyydetty tarkentamaan alueen hulevesien muodostumisen määrää. Valumakerroin 0,25 on määritetty alueen nykytilan perusteella. Alueen puusto on kaadettu, mikä lisää valuntaa. Alueelta tutkittujen maaperänäytteiden vesipitoisuus on suuri ja alue sijaitsee ympäristöään matalammalla. Tällöin alueen maaperään ei luontaisesti pääse imeytymään hulevesiä yhtä paljon kuin luonnontilaiseen metsittyneeseen suoalueeseen. Alueelle tuleva täyttö on valmiina murskepintainen kenttä, jolle valumakerroin voidaan määrittää 0,3-0,5 väliltä. Viivytyspainanne on mitoitettu tälle hulevesimäärälle painanteen ollessa noin 260 m pitkä, puoli metriä syvä ja 3 m leveä. Hulevesialtaan ja painanteen yhteistilavuus on noin 320 m3. Virtaama on painanteessa hidasta ja vesiä kertyy painanteeseen koko suunnitelma-alueelta. Painanne itsessään viettää kohti alueen eteläreunalla keskellä aluetta olevaa purkuojaa. Painanteeseen voidaan tarvittaessa lisätä hidastimia kiinteistä maa-aineksesta. Painanne itsessään ei ole ojarakenne vaan sen nimenomainen tarkoitus on viivyttää hulevesiä. Suunnitelmatekstissä on esitetty hulevesialtaan perinteinen tyyppipoikkileikkaus, joka kuvaa vesien purkautumista tässä kohteessa nimenomaan alueen eteläreunalla keskellä aluetta olevaan purkuojaan. Ennen purkuojaa painanteeseen on mahdollista asentaa sorasuodatin, joka puhdistaa alueelta purkautuvia hulevesiä. Lisäksi varaudutaan painanteen laajentamiseen altaaksi ennen purkuojaa. Esitys em. rakenteista ja hidastimista on liitteenä 3a suunnitelmakuvassa 20986-301. Pintavesinäytteistä tutkittaviin analyyseihin lisätään ELY-keskuksen mainitsemat kloridi, fluoridi, sulfaatti ja raskasmetallit. Lisäksi Ympäristöterveys Pirtevan lausunnon mukaisesti ennen toiminnan aloittamista selvitetään asuinrakennuksilla olevat talousvesikaivot, joista otetaan vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista ja kolmen vuoden välein ns. Pikku-A:n mukaisesti. Analyysipakettiin kuuluu kolimuotoiset bakteerit, e. coli, suolistoperäiset enterokokit, ammonium, nitraatti, nitriitti, hapettuvuus, fluoridi, kloridi, rauta, mangaani, pH, haju, sameus ja väriluku.

Toimivalta: Hallintosääntö § 121

Lisätietoja päätöksestä: Ympäristösuunnittelija Laura Kokko, p. 040 120 8901, laura.kokko@ylojarvi.fi

Oheismateriaali: -Alueen sijaintia osoittava kartta

 -Kaavasta poikkeamispäätös

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Toivonen Demolition Oy:lle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristöluvan jätteiden käsittelylle ja jätteiden hyödyntämiselle maanrakentamisessa Elovainion pohjoispuolen yritysalueen korttelin 597 tonteilla 1, 2 ja 3, kiinteistöillä 980-428-1-274 ja 980-428-19-61. Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 Voimassaolo

1.       Lupa on määräaikainen ja se on voimassa 27.6.2030 asti.

2.       Alueella saa ottaa vastaan ja käsitellä betonijätettä (jätekoodit 17 01 01, 17 01 07) enintään 49 000 t vuodessa. Kerrallaan alueella saa varastoida enintään 30 000 t betonijätettä.

Betonijätettä saa varastoida enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

3.       Kenttärakenteessa saa hyödyntää yhteensä enintään 240 000 t betonijätettä. Hyödynnettävän betonijätteen enimmäispalakoko saa olla 300 mm. Murskekerroksen paksuus saa olla korkeintaan 5 m. Jätettä sisältävä rakenne tulee peittää tai päällystää.

Täytön valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

4.       Toiminnalle on nimettävä vastaava hoitaja, joka vastaa toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Jätteen laatuvaatimukset

5.       Käsiteltävän, hyödynnettävän ja varastoitavan betonijätteen tulee olla pilaantumatonta ja VNa (847/2017) soveltamisalaan kuuluvaa. Vastaanotettavan betonijätteen tulee olla purkupaikalla lajiteltua ja epäpuhtauksista puhdistettua, eikä se saa sisältää raskasmetalleja, POP-jätteitä, asbestia tai muita vaarallisia jätteitä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettujen materiaalien alkuperästä ja laadusta. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa kuormia. Käsittelyyn tuotavat materiaalit tulee testata lähtöpäässä ennen niiden toimittamista alueelle. Toiminnassa käsiteltävän ja hyödynnettävän betonin haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä näytteenoton avulla ja näytteistä on analysoitava VNa 843/2017 liitteen 2 mukaiset haitta-aineet. Näytteet tulee ottaa purkukohdekohtaisesti sekä 10 000 t välein.

Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava toimijalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai jäte on palautettava sen haltijalle.

6.       Mikäli jätteiden vastaanoton yhteydessä ilmenee viitteitä saumausmassojen, eristeiden tai muiden mahdollisesti POP-yhdisteitä tai haitta-aineita sisältävien rakennus- ja purkumateriaalien esiintymisestä, selvitetään jätteiden haitta-ainepitoisuudet näytteenoton avulla. POP-yhdisteitä sisältävät jätteet on eroteltava muista jätteistä ja toimitettava POP-jätteitä käsittelevään jätteenkäsittelylaitokseen, ellei voida osoittaa, että jätteet sisältävät alle POP-asetuksen (EU 2019/1021) liitteessä IV määritellyn pitoisuusrajan.

 Toiminta-ajat

7.       Betonin murskausta saa tehdä arkipäivisin klo 7–19. Muuta toimintaa, kuten betonin vastaanottoa, kuormauksia ja kuljetuksia käyttökohteisiin voi harjoittaa arkipäivisin klo 7–22. Alueella ei saa olla toimintaa arkipyhinä, viikonloppuisin eikä yleisinä juhlapyhinä.

 Melu- ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset

8.       Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq). Melun leviämistä tulee ehkäistä varastokasoilla, toimintojen suunnitelmallisella sijoittamisella tai muulla tavoin siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä häiriintyvissä kohteissa ohjeistettuja raja-arvoja. Iskumaisia ja muita kovia hetkittäisiä ääniä tulee välttää.

9.       Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa tai muita haitallisia päästöjä ilmaan. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tarvittaessa toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on estettävällä riittävällä kastelulla tai muulla riittävällä pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin ja laitteistot on pidettävä hyvässä kunnossa. Jos haitallista pölyämistä ei voida epäsuotuisien olosuhteiden takia estää, on toiminta keskeytettävä. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää aineita, joista voisi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa

10.   Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 79/2017 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

 Pohja-ja pintavesien suojelu

11.   Hulevesistä ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa eikä haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Alueen hulevedet on johdettava riittävän suuren laskeutusaltaan kautta niin, että kiintoaineksen pääsy kunnan hulevesijärjestelmään ja ympäristöön minimoidaan. Laskeutusallas on tarvittaessa tyhjennettävä kiintoaineksesta ja sen toimivuutta on tarkkailtava.

12.   Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa hyväksyttäväksi tarkennettu hulevesisuunnitelma valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää hulevesialtaan tarkemmat mitoitustiedot, kuten viipymä, virtausnopeus, pintakuorma ja lietetila sekä rakennesuunnitelmat. Suunnitelman tulee sisältää myös esitys suodattavista rakenteista. Suunnitelmassa tulee huomioida alueelta täytön vuoksi purkautuvat vedet. Hulevesien käsittelyjärjestelmän tulee olla käytössä toiminnan alkaessa ja se on pidettävä kunnossa. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa täsmentää vesienkäsittelyä koskevaa lupamääräystä tai täydentää lupaa suunnitelman perusteella.

 Tukitoiminta-alue

13.   Alueella tulee olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden säilytys- ja tankkausalue. Alueen tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen rakenteita tulee tarkkailla ja huoltaa tarvittaessa.

 Poikkeustilanteet

14.   Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta alueella tai käytettävissä koneissa on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita on päässyt ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 Jätehuolto

15.   Kentällä tulee olla riittävästi tilaa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä materiaaleja. Varastointi on toteutettava siten, että varastoitavaa materiaalia ei kulkeudu kiinteistön ulkopuolelle eikä alueella tapahdu varastokasojen sortumisia. Pintamaiden varastointiin tulee kiinnittää huomiota, ettei niistä aiheudu kiintoaineskuormitusta hulevesiin. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteistä ei aiheudu epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.

16.   Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, on ne varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukitussa tai valvotussa tilassa siten, että vuototapauksissa jätteet saadaan kerättyä talteen. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksesta. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.

17.   Jätettä siirrettäessä ja luovutettaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä, käymäläjätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta siirtoasiakirja. Jätteiden kuljetukseen tulee käyttää vain sellaisia jätteen kuljettajia, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

 Toiminnan tarkkailu ja seuranta

18.   Toiminnasta ympäristölle aiheutuvat melutasot on selvitettävä. Toiminnanharjoittajan tulee suorittaa melumittaukset lähialueelta ainakin kahdesta eri pisteestä kertaluonteisesti toiminnan alettua. Toisen mittauspisteen tulee sijaita Perkotien asuinalueella. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen” mukaisesti. Suunnitelma mittausten toteuttamisesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ennen mittausten suorittamista.

19.   Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Toiminnan pintavesivaikutuksien seuraamiseksi näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina keväisin ja syksyisin. Näytteet tulee ottaa alueen pohjoispuolisesta ojasta ennen toiminta-aluetta sekä eteläpuolisesta ojasta hulevesialtaan jälkeen. Tarkemmat näytteenottopaikat tulee esittää valvontaviranomaiselle ennen ensimmäistä näytteenottoa.

Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin pH, kiintoainepitoisuus, sameus, sähkönjohtokyky, öljyhiilivedyt (C10-C40), sulfaatti, kloridi, fluoridi, raskasmetallit, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi on määriteltävä virtaama. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistumisen jälkeen.

20.   Ennen toiminnan aloittamista tulee selvittää 600 m säteellä asuinrakennuksilla olevat talousvesikaivot. Kaivoista tulee ottaa vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista ja kolmen vuoden välein ns. Pikku-A:n mukaisesti. Analyysipakettiin kuuluu kolimuotoiset bakteerit, e. coli, suolistoperäiset enterokokit, ammonium, nitraatti, nitriitti, hapettuvuus, fluoridi, kloridi, rauta, mangaani, pH, haju, sameus ja väriluku. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistumisen jälkeen.

21.   Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjunta- tai vesienhallintatoimenpiteitä.

23.   Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä. Raportointi on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle.

Toiminnasta on kirjattava:

- murskausjaksojen ajankohdat

- murskatun materiaalin määrä ja laatu

- alueelta poiskuljetetun betonimurskeen määrä

- vastaanotetun betonin alkuperä, määrä, laatu, toimittaja ja vastaanottoaika - toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- tieto kiinteistöllä varastoitavien materiaalien määristä vuoden vaihteessa

- yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, tiedot vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä, tiedot toiminnasta aiheutuneista valituksista ja niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä

Tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

24.   Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

 Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

25.   Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Toiminnaharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma toiminnan hallitusta lopettamisesta aikatauluineen sekä vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvistä toimista kuusi kuukautta ennen lopettamista. Toiminnan loputtua toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Alue on siivottava, varastokasat poistettava ja jätteet toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi.

 Vakuus

26.   Toiminnanharjoittajan on asetettava 10 000 € suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamiseksi tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus on toimitettava valvontaviranomaiselle 30 päivän kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Vakuus on asetettava ennen lainvoimaisen päätöksen mukaista toiminnan aloitusta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Vakuus palautetaan, kun toiminnan lopettamistoimet on hyväksytty lopputarkastuksessa.

 Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

27.   Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa betonijätteen vastaanoton ja varastoinnin osalta lupapäätöstä noudattaen. Betonijätteen hyödyntämisen osalta ei myönnetä lupaa aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 8 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Lisäksi katsotaan, että hakijalla on käytettävissä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ylöjärven kaupungin kaavoitus ei ole antanut hakemukseen lausuntoa, mutta on käsitellyt toiminnalle myönteisen poikkeamispäätöksen asemakaavan määräyksistä. Poikkeaminen on määräaikainen ja alue tulee palauttaa asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen luvan päätyttyä.

Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyn sekä tässä päätöksessä asetettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava ympäristöluvassa osoitetun valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:n mukaisen täytäntöönpanon tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 201 §)

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräys 1. Haettua luvan voimassaoloaikaa on rajattu vastaamaan kaavasta poikkeamispäätöksen voimassaoloaikaa. (YSL 12, 52 ja 58 §)

Määräykset 2 ja 3. Vastaanotettavalle ja käsiteltävälle sekä maanrakentamisessa hyödynnettävälle betonijätteelle on asetettu suurimmat mahdolliset vastaanotto- ja käsittelymäärät. Määrät ovat hakemuksen mukaiset. Jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jätetäytön valmistumisesta tulee ilmoittaa, jotta täyttöä voidaan valvoa. (YSL 52 ja 58 §)

Määräys 4. Jätelain 141 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla toiminnan asianmukaista hoitoa sekä toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten nimetty vastuuhenkilö. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille. (JL 141 §)

Määräykset 5 ja 6. Vastaanotettavan betonijätteen laatua tulee tarkkailla ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettavan jätemateriaalin laadusta ja soveltuvuudesta ennen sen vastaanottoa. Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueella käsiteltävä jäte sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. (JL 12-13 ja 29, YSL 7 ja 52 §)

Määräys 7. Lupamääräyksessä on asetettu toiminta-aikaa koskevat rajoitukset vähentämään lähiympäristölle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. (NaapL 17 §)

Määräys 8. Määräys on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 7 ja 52 §)

Määräykset 9 ja 10. Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Määräyksillä mahdollisten pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (VNa 79/2017, YSL 7, 8, 52 §)

Lupamääräykset 11 ja 12. Hulevesien hallittu johtaminen ja alueen vesien käsittely ovat tarpeen toiminnan vesistövaikutusten minimoimiseksi sekä alueen hulevesijärjestelmän liettymisen ehkäisemiseksi. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle. Hulevesistä ei saa aiheutua vettymishaittaa. Toiminta-alueen hulevesistä voi aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta. Lisäksi hulevesivirtaamien vaihtelut voivat olla suurempia kuin luonnontilaisilla alueilla. Hulevesisuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi, jotta voidaan varmistua riittävästä hulevesien käsittelystä. (YSL 7, 8, 17 ja 62 §)

Määräys 13. Määräys tukitoiminta-alueesta on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (YSL 7, 16, 17, 52 §)

Määräys 14. Öljy- ja muista kemikaalivahingoista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (YSL 7, 8, 14, 15, 16, 17 ja 52 §)

Määräykset 15, 16 ja 17. Määräyksillä pyritään vähentämään jätteistä aiheutuvia haittoja. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (JL 13, 72, YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Määräykset 18-22.Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja seurata niitä. Melumittauksista on määrätty, jotta voidaan varmistua, ettei toiminnasta aiheudu melun raja-arvot ylittävää melua lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Pintavesinäytteenottoa koskeva lupamääräys on annettu mahdollisten vesistövaikutusten havaitsemiseksi. Lupaviranomainen voi tutkimusten perusteella muuttaa tarkkailua tai antaa lisämääräyksiä. Mikäli toiminnalla havaitaan olevan ennaltaodottamattomia vaikutuksia tai haittoja, tulee niitä tarvittaessa selvittää tarkemmin tai vähentää vaadittavin toimin. Tutkimusten ja näytteenoton toteutuksesta on määrätty, jotta voidaan varmistua tutkimusten luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. (YSL 6, 8, 52, 62 §)

Määräys 23. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Lupapäätöksessä annetut tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan, valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. (YSL 8, 52, 62 §)

Määräys 24. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita menetelmiä. (YSL 6, 7 ja 53 §)

Määräys 25. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi vaatiiko muuttunut toiminta ympäristölupapäätöksen muuttamista. Lopettamisesta annetut määräykset varmistavat, että toiminta lopetetaan hallitusti eikä alueelle jää sinne kuulumattomia jätteitä, jotka voisivat aiheuttaa pilaantumista. (YSL 52 §)

Määräys 26. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutta arvioitaessa on otettu huomioon luvan mukaisen betonijätteen kuljettamisesta ja käsittelystä aiheutuvat kulut. (YSL 59, 60 §)

Määräys 27. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan murskauksen ja jätteen varastoinnin osalta. Jätteen hyödyntämistä maanrakentamisessa ei kuitenkaan sallita ennen luvan lainvoimaisuutta. Jätteen hyödyntäminen vaikuttaisi alueen maaperäolosuhteisiin ja sen osalta täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi.  (YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen

Hakija on täydentänyt hakemuksen tietoja lausuntojen pohjalta ja vastannut vastineessaan lausuntoihin. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Elovainion pohjoispuolen yritysalueen korttelin 597 tonteille 1, 2 ja 3, kiinteistöillä 980-428-1-274 ja 980-428-19-61. Kiinteistöä ei ole lohkottu kiinteistöistä 980-428-1-274 ja 980-428-19-61, joten kaavan kortteli 597 kuvaa alueen sijoittumista kiinteistötunnuksia paremmin lohkomiseen saakka.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 8-10 ja 18-20.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 5, 6, 8-12, 18, 19 ja 21-23 sekä päätöksen yleisissä perusteluissa.

Muistutus on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksin 7-11 ja 18-20 sekä päätöksen yleisissä perusteluissa.

Lupamääräystä ankaramman asetuksen tai säädöksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 6 - 8, 11, 12, 14, 15 - 17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52-53, 58 - 63, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 170, 190, 191, 199, 201 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15 - 17, 24, 28, 29, 72-74, 91, 141 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (23.8.2023 § 85, voimaan 1.1.2024) mukainen ympäristölupamaksu. Käsittelymaksu on 3 000 euroa. Lisäksi peritään toteutuneet lehti-ilmoituskulut.

Täten ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 000 €+ 175,50 €= 3 175,50 €.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Ympäristölautakunnan päätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Esittelijä lisäsi kokouksessa lupamääräyksen kohtaan 19. tarkkailtaviin parametreihin kemiallisen hapenkulutuksen (COD).

 Hyväksyttiin esittelijän päätösesityksen ja esittelijän kokouksessa tekemän lisäyksen mukaisesti.

 -----  

Jakelu Hakija

 Pirkanmaan Ely-keskus

 Terveydensuojeluviranomainen Pirteva

 Ylöjärven kaupungin kaavoitus

 Ympäristösuunnittelija