Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.05.2025/Pykälä 66

Ympäristölautakunta 21.05.2025 § 66  

456/11.01.00/2024  

Valmistelija ympäristötarkastaja Eevi Kocis

Asia Ylöjärven Kiviset Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista ympäristölupaa murskaukseen ja ylijäämälouheen (enintään 49 000 tn/v), purkubetonin ja purkuasfaltin (yhteensä enintään 49 000 tn/v) vastaanottamiselle, käsittelylle ja välivarastoinnille omistamalleen kiinteistöille 980-403-2-794 ja 980-403-2-795 sekä kierrätysbetonin hyödyntämiselle kiinteistön pihan ja väylien rakennekerroksissa.

 Lupaa toiminnalle haetaan viideksi vuodeksi. Lisäksi toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Ylöjärven Kiviset Oy (y-tunnus 2621752-3)

 Soppeentie 2 A 7 

 33470 Ylöjärvi

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n (liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7e ja 13 f perusteella) perusteella.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 b ja 12 b kohtien mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristölupahakemuksen, joka koskee siirrettävää murskaamoa ja pilaantumattoman betoni- tai asfalttijätteen muuta käsittelyä kuin sijoittamista kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa.

Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 2.9.2024.

Toimintaa koskevat luvat Toiminnanharjoittajalle on myönnetty poikkeaminen asemakaavan määräyksistä

28.5.2021 § 372, joka oli voimassa 2.7.2023 asti. Toiminnanharjoittaja on hakenut uutta poikkeamista asemakaavan määräyksistä Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta ja toiminnalle myönnettiin määräaikainen poikkeaminen 2.4.2025 § 105, joka on voimassa 13.5.2028 asti. 

Toiminnanharjoittajalle on myönnetty ympäristölupa 22.9.2021 § 134 murskaukseen ja ylijäämälouheen sekä purkubetonin ja purkuasfaltin vastaanottamiselle, käsittelylle ja välivarastoinnille. Ympäristölupa oli voimassa 31.12.2024 saakka.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

Suunnitelma-alue sijaitsee Ylöjärvellä Kolmenkulman rakenteilla olevalla toimitilarakennusten korttelialueella. Hankealueelta on noin 1 km Tampereen rajalle ja noin 1,2 km Nokian rajalle. Etäisyys Ylöjärven keskustaan on noin 2 km. Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha.

Hankealue muodostuu kahdesta kiinteistöstä 980-403-2-794 ja 980-403-2-795. Betonin, asfaltin ja ylijäämälouheen välivarastointi- ja käsittelyalue sijoittuu molemmille kiinteistölle 980-403-2-794 ja 980-403-2-795. Tukitoimintoalue sijaitsee kiinteistöllä 980-403-2-794.

Alueen ympäristö on pääosin rakentamatonta aluetta, jossa kaavoitetulla alueella on suoritettu laajat avohakkuut. Ympäristö on ollut voimakkaassa talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Nokiantie (valtatie 3) sivuaa alueen länsireunaa lähimmillään 30 m etäisyydellä ja tien erkanemiskaista reilun 10 m etäisyydellä. Itäreunalla viereinen kiinteistö on Kolmenkulmantien tiealue ja sen toisella puolella on yksi varastokäytössä oleva rakennettu kiinteistö 980-403-2-792. Muutoin Kolmenkulmantien itäpuolella on kaupungin kiinteistö 980-403-2-756, jossa on menossa Rengastien ja kaavan mukaisten infrastruktuurin rakentaminen. Hankealueen etelänpuoleisella kiinteistöllä 980-403-2-780 sijaitsee noin 177 metrin etäisyydellä kiinteistön rajasta yksi teollisuusrakennus. Nokiantien länsipuolella on metsää, mutta Ylöjärven kaupunki on käynnistänyt osayleiskaavan muutoksen, jonka tavoitteena on laajentaa Kolmenkulman yritysaluetta myös kyseiselle alueelle.

Alle 300 m etäisyydellä hankealueen rajasta ei sijaitse yhtään asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat koillisessa noin 390 m ja 430 m etäisyydellä sekä luoteessa noin 715 m etäisyydellä.

Suunnittelualueelta puut ja pintamaat on poistettu. Pintamaat on hyödynnetty alueen länsi- ja pohjoisreunoilla täytön luiskaamisessa tekemällä niistä maavallit ennen täyttöä. Toiminta-alueella ei sijaitse rakennuksia.

Maakuntakaavoitus

Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet.

Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI0345001) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen.

Hankealue sijaitsee maakuntakaavassa kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeellä (kk6). Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa-ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta.

Hankealue sijaitsee lisäksi kaupunkiseudun läntisellä yritysalueiden kehittämisvyöhykkeellä (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke.

Suunnittelualueesta etelään noin 20 m etäisyydelle on merkitty 110 kV voimalinjan yhteystarve ja suunnittelualueen lounaiskulmaa sivuaa 110 kV voimalinja (Elovainio-Teiharju-Melo-Myllypuro/Tpr). Alueen eteläpuolella, lähimmillään noin 100 m etäisyydellä, sijaitsee korkeapaineinen maakaasun siirtoputki (Hämeenkyrö-Ylöjärvi-Tampere).

Valtatien (3) toiselle puolelle, noin 100 m etäisyydelle hankealueesta, on osoitettu merkintä ohjeellinen päärata (Tampereen läntinen ratayhteys, Pirkkala-Ylöjärvi).

Suunnittelualueesta 135 m etäisyydellä pohjoisessa sijaitsee tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Epilänharju - Villilä, Ketunkivenkangas, Maatialanharju, Mahnalanharju, Mihari, Ylöjärvenharju), joka kuuluu arvoluokkiin I ja II. Merkinnällä osoitetaan vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuviksi luokitellut pohjavesialueet.

Hankealueen ulkopuolella, työpaikka-aluemerkinnän ympäristö on merkitty virkistysalueeksi (V).

Yleis- ja asemakaava

Ylöjärven taajama-alueiden osayleiskaavassa hankealue ja sen pohjoisen-, idän- ja etelänpuoleiset alueet on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Suunnitelma-alueen länsireunaa sivuaa suojaviheralue, jolla sijaitsee voimalinja ja sen länsipuoli on Nokiantien (vt 3) liikennealuetta. Alueen läheisyyteen kaakkoiskulmaan on merkitty kaakkoon suuntautuva ulkoilureitti.

Hankealue sijoittuu asemakaavan 234 Kirkonseutu, Kolmenkulman yritysalueen laajennus (läntisen kehätien itäpuoli Kolmenkulmantien ympäristössä), alueelle. Kaavassa hankealue sijoittuu toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY-7), jonne voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus ja varastorakennuksia, näiden yhdistelmiä sekä toimintaan liittyviä myymälätiloja. Tonttien itäreuna on merkitty osaksi istutettavaa aluetta. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti hankealueelle on osoitettu alueen itäreunalle Kolmenkulmantieltä. Suunnitelma-alueen ulkopuolella on koilliskulmassa hulevesien imeytykseen varattu alue (E-4) ja pohjoispuolella on suojaviheralueeksi osoitettu alue (EV).

Asemakaavasta poikkeaminen

Ylöjärven kaupungin kaavoitus ilmoitti aiemman ympäristöluvan käsittelyn aikana lausunnossaan, että asemakaavassa kyseiset tontit on tarkoitettu toimitilarakentamiseen. Tontteja ei ole suunniteltu kierrätystoimintaa varten eikä sitä ole voitu arvioida asemakaavan laatimisen yhteydessä. Ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa ei voida pitää kaavan tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisena, jolloin toimintaa varten tulee hakea poikkeamista asemakaavasta.

Ylöjärven kaupungin kaavoitus myönsi 2.4.2025 § 105 poikkeamisen asemakaavasta. Poikkeaminen myönnettiin sillä ehdolla, että poikkeamislupaa koskeva alue palautetaan kaavanmukaiseen käyttötarkoitukseensa poikkeamispäätöksen ja ympäristöluvan voimassaolojen päätyttyä. Poikkeamislupa myönnettiin määräaikasena 3 vuodeksi. Lisäksi poikkeamisen ehtona oli, että hakemuksen mukaisessa rakentamisessa ja toiminnassa tulee huomioida viranomaislausunnossa esiintuodut asiat sekä ympäristöluvan mukaiset ehdot.

Luonto ja ympäristö Alueella on tehty Kolmenkulman alueen luontoselvitys Ylöjärven kaupungin toimesta kaavoitusta varten (Keskitalo 2014). Selvitystä on päivitetty osana laajempaa luontoselvitystä vuonna 2015 (Keskitalo 2015). Kaavoitusten yhteydessä on tehty myös linnustoselvitys 2009 ja lepakkokartoitus 2006. Luontoselvityksissä hankealueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita, erityisen tärkeitä elinympäristöjä, paikallisesti merkittäviä luontokohteita tai merkkejä liito-oravasta.

 Ympäristön metsät ovat olleet voimakkaassa talouskäytössä ja viime vuosina alueella on tehty laajoja avohakkuita. Metsät ovat pääosin kivisiä, nuoria ja tiheitä kangasmetsiä. Pääpuulajina on mänty, mutta paikoin esiintyy sekametsätiheikköjä. Ympäristössä ei ole alkuperäisiä soita ojitusten vuoksi. Suunnittelualueelta puusto on poistettu aivan pohjoisinta osaa ja itärajaa lukuun ottamatta.

 Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä luonnonsuojelu tai Natura 2000 -verkoston alueita. Lähimmät yksityiset luonnonsuojelualueet ovat Pikku-Ahveniston harju (YSA043522) noin 650 m etäisyydellä hankealueen rajasta luoteeseen, Mustalammin luonnonsuojelualue (YSA043194) noin 790 m länteen sekä Leppioja (YSA236115) noin 940 m lounaaseen. Pohjajärven suo (Pohjajärvenletto) Vuorentaustassa on laajimpia (noin 60 ha), suhteellisen luonnontilaisia suoalueita Ylöjärven eteläosissa. Tämä maakuntakaavaankin merkitty luonnonsuojelualue sijaitsee noin 745 m hankealueesta itään.

 Lähimmät Natura 2000 -verkostoon kuuluvat suojelualueet ovat Kaakkurijärvien 574 ha alue (FI0333004), joka sijaitsee yli 2 km suunnittelualueesta lounaaseen sekä Myllypuron 20 ha alue (FI0345001), joka sijaitsee lähes 3 km etelään. (Paikkatietoikkuna, suojelualueet).

 Hankealueen ympäristössä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta harjua (ge1) (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014). Noin 360 m alueesta koilliseen sijaitsee Teivaalan harju ja noin 500 m luoteeseen Pikku-Ahveniston harju.

Lupahakemuksen mukainen toiminta

Vastaanotettavat ainekset

Suunnitelma-alueella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään asfaltti- sekä betonijätettä. Niitä otetaan vastaan yhteensä enintään 49 000 t vuodessa. Alueelle vastaanotetaan myös ylijäämälouhetta enintään 49 000 t vuodessa.

Vastaanotettava betoni- ja asfalttijäte ei sisällä asbestia tai muita vaarallisia aineita. Niiden kokonaismäärästä, noin 49 000 tn/v, arviolta noin 80 % (40 000 tn/v) on betonia ja noin 20 % (9 900 tn/v) asfalttia. Näiden keskinäinen suhde voi vaihdella vuosittain tarjonnasta riippuen. Vastaanotettavien ainesten laatu varmistetaan alkuperäseurannalla. Saapuvista kuormista pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee kuorman alkuperä ja vastaanoton ajankohta. Vastaanotettavien kuormien mukana tulee olla jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat. Materiaalin toimittaja on vastuussa toimittamansa materiaalin laadusta. Riskikohteista tulevien materiaalien pilaantumattomuudesta vaaditaan todistus ja sopimattomat materiaalit ohjataan toimitettaviksi niitä vastaanottavaan laitokseen jätteen haltijan kustannuksella. Vastaanotettavien materiaalien määrä mitataan kuorman tilavuuden perusteella. Valvovalle viranomaiselle raportoitavat tiedot kirjataan vastaanoton yhteydessä.

Asfaltti

Asfalttijätettä syntyy muun muassa tie-, katu- ja aluerakenteita purettaessa sekä kaivantojen tekemisen ja päällystystöiden yhteydessä. Asfalttirouheet/-murskeet sisältävät kiviainesta yli 90 paino -% ja bitumia noin 2-6 paino -% (Tiehallinto 2005). Vastaanotettu jäteasfaltti murskataan siirrettävässä murskauslaitoksessa. Jäteasfaltti ei murskattaessa juuri pölyä sen sisältämän bitumin ja kosteuden vuoksi. Murske varastoidaan varastokasoihin ja kuljetetaan uusiokäyttökohteisiin tai asfaltin valmistukseen erikoistuneeseen laitokseen jatkokäsittelyyn. Asfalttirouhetta ja ‐mursketta voidaan hyödyntää sitomattomana materiaalina esimerkiksi kantavassa kerroksessa, kulutuskerroksessa sekä stabiloidussa kantavassa kerroksessa (Väylävirasto 2020).

Betoni

Betonijätettä syntyy muun muassa siltojen ja muiden betonirakenteiden purkamisessa sekä teollisuudesta ylijäämänä. Betonijätteestä valmistettava betonimurske muistuttaa käsiteltävyydeltään luonnon kiviainesmursketta, eikä sen käyttö siten poikkea merkittävästi luonnonmateriaalien käytöstä. Betonijäte on pääsääntöisesti esikäsitelty purkukohteessa pulveroimalla betoni palakokoon 0–300 mm. Joukossa saattaa olla myös isompia betonipalasia. Pulveroinnin yhteydessä on eroteltu myös pääteräkset. Pulveroidut betonijätteet syötetään kaivinkoneella murskaimeen. Betonin murskauksessa syntyy vähäisiä määriä metallijätettä, mikä välivarastoidaan ja toimitetaan kierrätykseen.

Betonin hyödyntäminen

Kiinteistöille 980-403-2-794 ja 980-403-2-795 rakentuu yritystoimintaa varten toimitiloja. Asfaltoitavan piha-alueen rakentamisessa hyödynnetään MARA-asetuksen mukaista betonimursketta noin 1,2 metrin kerroksena, jonka päälle tulee kalliomursketta noin 10 cm kerros ja sen päälle asfalttipinta. Alueelle rakennettavien teiden kohtiin tulee vastaavat kerrokset, mutta pintaan tulee asfalttia kaksi kerrosta (6 cm pohjakerros ja 5 cm pintakerros). Alueelle hyödynnettävä betonimurskeen määrä on arviolta noin 31 000 m3.

Betonimursketta ei käytetä alueelle tulevien rakennusten alla. Alueelle on suunnitteilla viisi rakennusta yritystoimintaa varten. Piha rakennetaan vaiheittain alkaen alueen eteläosasta. Piha-alueen rakenneleikkaukset betonimurskeen hyödyntämisestä on esitetty asemapiirroksessa.

Ylijäämälouhe

Vastaanotettava louhe on rakennustyömailla kallion louhinnan yhteydessä irrotettua pilaantumatonta kiviainesta. Louhe säilytetään omissa varastokasoissaan ja siitä murskataan tarpeen mukaan eri kokoisia murskeita ja sepeleitä. Muualta tuotavaa ylijäämälouhetta murskataan enintään 49 000 t vuodessa.

Murskaus

Jätebetonista ja -asfaltista tuotetaan raekooltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia murskeita riippuen raaka-aineen laadusta ja murskeen käyttökohteesta. Murskeen lopullinen ympäristökelpoisuus selvitetään tarvittaessa valmiista murskeesta pitoisuus- ja liukoisuuskokein ennen sen toimittamista uusiokäyttöön. Materiaalit murskataan siihen varatulla kentällä sopivaan raekokokoon ja toimitetaan hyödynnettäviksi seudun maanrakennuskohteisiin. Louhe tulee yhtiön omilta työmailta ja louhemurske käytetään yhtiön omilla työmailla. MARA-asetuksen täyttävää betonimursketta hyödynnetään kiinteistöjen kenttärakenteessa asfaltoitavalla alueella.

Murskausta tehdään varastokentällä. Murskattu materiaali soveltuu MARA-asetuksen mukaisesti maarakennuskäyttöön, joten siitä ei liukene haitta-aineita ympäristöön siten, että se olisi vaaraksi ympäristölle. Laitteet tuodaan alueelle kutakin murskausjaksoa varten. Lopputuotteena saatava murske varastoidaan sen teknisten ominaisuuksien mukaan lajiteltuihin kasoihin, joista se toimitetaan käyttökohteisiin.

Murskauksen ja kuormauksen energiankulutus on arviolta noin 5,5 kWh/murskattu tonni. Murskauslaitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä käyvällä aggregaatilla.

Toiminnot ja laitteistot

Toimintoja ovat materiaalien vastaanotto, välivarastointi raaka-aineena, käsittely murskaamalla ja tarvittaessa seulomalla, materiaalin siirtely, kuormaus ja kuljetukset. Toiminnassa käytetään kauhakuormaajia ja kaivinkoneita. Murskauksessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta, jossa pölyn leviämistä ympäristöön estetään suojaamalla huomattavat pölynlähteet koteloinnein ja tarvittaessa kastelemalla murskeen pudotuskohtia. Murskaimen tarvitsema sähkövirta tuotetaan kevytpolttoöljykäyttöisellä aggregaatilla ja laitteiston kokoonpano määräytyy aineksen ominaisuuksien ja tuotettavan murskelajitteen mukaan.

Varastointi

Eri raaka-aineita ja valmiita tuotteita varastoidaan niille varatuilla alueilla. Muualta tuodut käsittelemättömät raaka-aineet ja valmiit murskeet raekoon mukaan pidetään erillisissä kasoissa. Välivarastointi ja käsittelyalue sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa, jossa esirakentamisvaiheen täyttö ja tasaus on jo tehty. Murskausta suoritetaan kysynnän mukaan, joten varastokasojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja kierto mahdollisimman nopeana. Kierrätysainesten käsittelyä ja murskausta tehdään vain tarkoitusta varten varatulla alueella ja varastokasat pidetään erillään muista varastokasoista. Kasoista aiheutuvan pölyn torjuntaan hyödynnetään hulevesialtaaseen kertynyttä vettä tai tarvittaessa vettä tuodaan alueelle säiliöautolla.

Tukitoiminnot

Tukitoimintoalueen pohjalla on tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle on levitetty vähintään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros ja sen reunat on korotettu. Alueelle varataan imeytysainetta tai muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. Suojarakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti.

Työkoneiden polttoaine tuodaan säiliöautolla, josta koneet tankataan tukitoimintoalueella. Suunnittelualueella ei säilytetä polttoainetta eikä pestä työkoneita. Pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä tehdessä huolehditaan, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pääasiassa koneet ja laitteet huolletaan ulkopuolisilla huoltamoilla.

Pienet määrät huoltotoimissa syntyviä vaarallisia jätteitä kerätään asianmukaisiin tiiviisiin astioihin ja toimitetaan jakeen mukaiseen keräyspisteeseen mahdollisimman pian. Vaarallisia jätteitä ei varsinaisesti varastoida toiminta-alueella. Niitä ei sekoiteta keskenään eikä altisteta sääolosuhteille.

Tarvittaessa pölyn torjuntaan varten vettä tuodaan alueelle säiliöautolla, mikäli hulevesialtaassa ei ole riittävästi vettä saatavilla.

Alueella on sosiaalitilana työmaakoppi. Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan kunnallisen jätehuollon käsiteltäväksi. Alueelle tilataan työmaasähkö sosiaalitilaa varten.

Toiminta-ajat

Materiaalien vastaanotto ja kuljetukset käyttökohteisiin tapahtuvat aukioloaikoina arkipäivisin kello 7.00-21.00 välisenä aikana. Tarvittaessa kuormausta ja kuljetuksia voidaan tehdä myös lauantaisin kello 8.00-18.00 välisenä aikana. Toimintaa ei ole arkipyhinä.

Betonin ja asfaltin murskaamista haetaan tehtäväksi arkipäivisin kello 7.00-21.00 välillä. Murskaamista arvioidaan vuoden aikana tehtäväksi 1-2 jaksossa 1-4 viikkoa kerrallaan riippuen vastaanotettavan materiaalin määristä. Kerrallaan murskattava määrä on keskimäärin 10-20 t.

Toiminta on ympärivuotista, noin 250 työpäivää vuodessa. Toiminta saattaa olla urakkaluonteista ja liikennemäärät vaihtelevat kysynnän mukaan. Kuljetusten arvioidaan painottuvan kesäaikaan, jolloin rakentaminen ja kiviainesten kysyntä on vilkkainta.

Tuotannossa käytettävät kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja veden käyttö

Alueella ei säilytetä polttoaineita tai vaarallisia jätteitä. Työkoneiden tankkaus suoritetaan säiliöautosta, joka on varustettu ylivuodonestolla sekä tarvittavilla suojavarusteilla. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on noin 0,42 l tuotettua kiviainestonnia kohden ja murskauslaitoksen noin 0,4 l. Voiteluaineita kuluu noin 0,5 m3 vuodessa. Vahinkotapauksia varten alueelle on varattu turvetta tai muuta imeytysmateriaalia. Alueelle ei johdeta vettä eikä viemäröinnille ole tarvetta. Pölyämisen estämiseen tarvittava vesi tuodaan säiliöautolla tai otetaan hulevesialtaasta.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Alueelta on kestopäällystetty tieyhteys sen länsipuolella kulkevalle valtatielle 3, josta kiviainekset kuljetetaan käyttökohteiden sijainnin mukaan pohjoiseen tai etelään. Kulku hankealueelta Kolmenkulmantielle sijaitsee alueen kaakkoiskulmassa. Tonttiliittymän paikka on siirretty asemakaavasta etelään päin, jotta liikennöinti nostetuille tonteille saadaan joustavaksi. Liittymän paikan siirtämisestä on sovittu tontin myynnin yhteydessä. Liittymä on päällystetty myös tontin puolelta 20 m matkalta, jotta tielle ei kulkeutuisi maa-ainesta ja jotta liittymä on helppo pitää puhtaana. Toiminnasta aiheutuu tuotantotilanteesta riippuen 0–10 edestakaista ajoa vuorokaudessa. Liikennemäärät riippuvat myytävien ainesten kysynnästä, vilkkaimmillaan liikenteen arvioidaan olevan kesäaikaan, välillä liikennettä ei ole lainkaan.

Hankealueelta lähtevä raskas liikenne aiheuttaa Kolmenkulmantiellä enimmillään noin 13 % kasvun raskaan liikenteen tavanomaiseen määrään ja Nokiantiellä (Vt 3) enimmillään noin 0,6-0,7 % kasvun. Lisäksi liikennöintiä aiheutuu tonttien esirakentamisessa käytettävien maa- ja kiviainesten toimituksista. Hankealueen ympäristö on uutta yritystoiminnalle kaavoitettua aluetta, joten myös ympäröivillä kiinteistöillä voi olla samanaikaista maa-ainesten kuljetuksista aiheutuvaa liikennettä.

Alueen sisääntulossa on portti estämässä asiattomien ajoneuvojen pääsyä toiminta-alueelle.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

 Pöly ja päästöt ilmaan

Pölyämistä aiheutuu murskaamisen ja seulonnan eri vaiheista, materiaalin siirtelystä, kuormaamisesta, kuljetuksista sekä varastokasoista. Päästöjen suuruus riippuu materiaalin vesipitoisuudesta, tuulioloista ja vuodenajasta. Pölylaskeuma on merkittävää yleensä vain toiminta-alueella. Pölyn syntymistä ja leviämistä ehkäistään teknisin ja toiminnan sijoitteluun liittyvin ratkaisuin.

Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein ja koteloinnein. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman pieninä ja ajonopeudet hankealueella sekä Kolmenkulmantiellä alhaisina.

Tarvittaessa varastokasoja ja alueen sisäisiä ajoreittejä sekä ajoneuvojen kuormia kostutetaan vedellä pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntaan käytetään alueelle kertyviä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan säiliöautolla.

Varastokasojen sijoittelu sekä ympäröivä kasvillisuus alueen pohjois- ja itäreunoilla estävät murskauspölyn leviämistä. Hienojakoiset varastokasat sijoitetaan mahdollisimman tuulelta suojaisaan paikkaan ja murskain sijoitetaan isompirakeisten varastokasojen suojaan siten, että pölyn leviäminen estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille (PM10) on 50 μg/m3 (VNa 79/2017). Yleensä yli 500 m etäisyydellä murskauksesta sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja. Ilmanlaatuasetuksen (VNa 711/2001) mukaisten raja-arvojen ylittyminen murskaustoiminnan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murskausaluetta. (SYKE 2010). Tielaitoksen mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 m lähimpään häiriytyvään kohteeseen (Tielaitos 1994). Siten asutukselle ei arvioida olevan haittaa pölystä.

Toiminnan ilmaan joutuvat päästöt muodostuvat eri työvaiheissa aiheutuvasta pölyämisestä sekä kaluston pakokaasupäästöistä. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä asianmukaista tekniikkaa työkoneissa ja murskaimessa. Laitteiden ja kaluston sekä niiden suojausten kuntoa tarkkaillaan ja ne pidetään huollettuina.

 Melu

Toiminnassa melua syntyy pääosin murskauksesta. Materiaalin siirtelystä sekä kuormauksista ja kuljetuksista johtuvat melupäästöt ovat vähäisempiä. Murskauksen meluun sisältyy impulsseja, jotka kuitenkin tasoittuvat kohdatessaan esteen, välimatkan kasvaessa tai taustamelun ollessa suurempi. Murskauksesta johtuvaa melua syntyy jaksoittaisesti noin 1-2 kertaa vuodessa 1-4 viikon ajan.

Melulähteiden äänitehot:

- Betonimurskain/pulverointi 113 LWA (dB)

- Kauhakuormaaja 108 LWA (dB)

- Kaivinkone 110 LWA (dB)

Aiheutuvan melun arvioidaan jäävän alle päiväajan ohjearvon lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Melun leviämisen arvioinnissa on käytetty Tielaitoksen julkaisua Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu (1994), jonka tutkimukset koskevat kalliokiviaineksen ja soran murskausta. Tielaitoksen tutkimusten mukaan kivenmurskaamon melutaso laskee päiväajan ohjearvon 55 dB alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 m etäisyydellä. Murskaimesta 50 m etäisyydellä oleva 10–15 m este vähentää melua siten, että 45 dB alittuu noin 200–300 m etäisyydellä ja 100 m etäisyydellä oleva 10–15 m este vähentää melua alle 45 dB:n 200–510 m etäisyydellä (julkaisun liite C9).

Kierrätysbetonin osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta betoni on pehmeämpää kuin kalliokivi, joten murskauksesta aiheutuvan melun arvioidaan oleva hieman alhaisempaa kuin normaalissa kivenmurskauksessa. Murskain sijoitetaan kentälle noin tasolle +149. Varastokasat sijoitetaan koillisessa sijaitsevien lähimpien häiriintyvien kohteiden ja murskaimen väliin estämään melun leviämistä sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein.

Edellä esitettyjen tietojen perusteella haettavasta toiminnasta aiheutuvan melun arvioidaan alittavan 55 dB:n rajan 200–300 m etäisyydellä ja 45 dB:n rajan 300– 500 m etäisyydellä käsittelykentästä.

 Tärinä

Tärinää aiheutuu murskauksesta ja kuljetuksista. Murskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin 10– 15 m etäisyyteen kuljetusteiden varsilla.

 Pinta- ja pohjavedet

Toiminnasta ei normaalitilanteessa synny maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia päästöjä. Mahdolliset päästöt liittyvät onnettomuus-, häiriö- ja vahinkotilanteisiin, joissa poltto- ja voiteluaineita tai kaluston hydrauliikkaöljyjä voi päätyä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Varo- ja suojausmenetelmiä noudattamalla toiminnasta ei ole välitöntä vaaraa maaperälle tai vesistöille.

Alueella ei käytetä pölyämisen estämiseksi suolaa tai muita pohjavedelle tai maaperälle haitallisia aineita. Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Toiminta-alueen hulevedet johdetaan viivästysaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen maastoon.

Tukitoimintoalueen pohjalla on tiivis, nesteitä läpäisemätön HDPE-kalvo, jonka päälle on levitetty vähintään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros ja sen reunat on korotettu, etteivät mahdolliset vuodot joudu maaperään tai pintavesiin.

Kuljetuskaluston tankkaus tapahtuu tukitoimintoalueelle varatulla alueella.

Toiminnassa käytettävää kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella, pois lukien toiminnan kannalta välttämättömät pienimuotoiset huoltotoimet. Koneet ja laitteet pidetään huollettuina ja niiden toimintaa tarkkaillaan vikojen ja vuotojen havaitsemiseksi. Henkilökunnan autojen pysäköinti tapahtuu siihen varatulla alueella.

Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota öljy- ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi ja ilmoitetaan asiasta alueelliselle pelastusviranomaiselle sekä Ylöjärven ympäristövalvonnalle. Öljyvahinkoja varten alueelle varataan riittävästi imeytysainetta.

 Hulevesien käsittely

Hankealueen koilliskulmaan on rakennettu oma laskeutusallas, jonka kautta hankealueen vedet johtuvat edelleen eteenpäin yritysalueen yhteiseen hulevesialtaaseen.

Asemakaava-alueelle on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, jolla ehkäistään maankäytön muutoksen haitallisia vaikutuksia Myllypuron Natura 2000 -alueelle (Sito 2015a, päivitykset Sito 2015b ja Sito 2016). Suunnitelmassa todetaan, että kyseisellä hulevesien hallintaratkaisulla pystytään tehokkaasti estämään hulevesien määrälliset ja laadulliset vaikutukset suunnitelmaan sisältyneen Kolmenkulman alueen ulkopuolella. Suunnitelman mukaisesti hulevedet johdetaan hankealueen koillisnurkassa sijaitsevaan keskitettyyn hulevesien viivytysaltaaseen (asemakaavassa aluevaraus E-4). Altaan pohja on alimmillaan tasossa +139,7 ja veden pinta on korkeimmillaan tasossa 140,7. Altaan tilavuus on 2000 m3.

Hankealueen itäreunaan, Kolmenkulmantien reunaan on rakennettu avo-oja, josta vedet johtuvat altaaseen. Altaan purkukohdassa on virtauksensäätöpato ja sen läpi vedet purkautuvat edelleen ojastoon.

Hankealueen kiinteistöjen rakentamisen edetessä alueen pohjoisosaan rakennetaan laskeutusallas, johon ohjataan ympärysojien avulla alueen pintavedet. Pohjoinen laskeutusallas rakennetaan siinä vaiheessa, kun pintavesiä ei enää saada hankealueelta ohjattua koilliskulman altaaseen. Pohjoisosan laskeutusaltaan purku on laskeutusaltaan jälkeen läheiseen ojaan.

 Toiminnassa syntyvät jätteet

Betoni ja tiilijätteen murskauksessa syntyy jonkin verran rautajätettä, joka toimitetaan edelleen kierrätettäväksi. Pääsääntöisesti metalli- ja rakennusjäte on kuitenkin erotettu jätteestä jo ennen sen vastaanottamista hankealueelle. Mahdolliset alueelle tuodut luvan vastaiset materiaalit toimitetaan tuottajan kustannuksella asianmukaiseen käsittelyyn, ellei tuottaja poista materiaaleja itse.

Vaarallisia jätteitä ei varastoida toiminta-alueella. Mahdolliset pienet määrät vaarallisia jätteitä kerätään asianmukaisiin astioihin siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle, minkä jälkeen ne toimitetaan mahdollisimman pian käsittelylaitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Niitä ei sekoiteta

keskenään eikä altisteta sääolosuhteille ja huoltotoimenpiteissä noudatetaan varovaisuutta. Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa.

Vähäiset määrät syntyviä sekajätteitä varastoidaan tukitoiminta-alueella ja toimitetaan hyödynnettäväksi/käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen. Saniteettijäte kerätään umpisäiliöön. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista, määristä ja käsittelystä on esitetty jätteen käsittelyn tarkkailu- ja seurantasuunnitelmassa.

 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Yleisesti ottaen betoni- ja asfalttijätteen kierrätys sekä niiden ja ylijäämälouheen käsittely eivät sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Toiminnan riskit ovat kiviainestoiminnalle tyypillisiä. Niitä ovat kaluston öljy- tai polttoainevuodot, joiden seurauksena haitallisia pitoisuuksia voi päätyä maaperään. Riskit arvioidaan sellaisiksi, että niihin voidaan varautua yleisesti käytössä olevin menetelmin sekä järjestämällä toiminta siten, että riskien toteutumiseen mahdollisesti johtavat tilanteet voidaan havaita ajoissa.

Purkubetonin ja -asfaltin vastaanotosta ja käsittelystä aiheutuvan ympäristöriskin hallinta perustuu lähtökohtaisesti siihen, että alueelle ei oteta vastaan pilaantuneita eikä haitta-aineita sisältäviä aineksia. Vaikka kyseiset materiaalit luokitellaan jätteiksi ja niiden käsittely on jätelain soveltamisalaan kuuluvaa jätteen ammattimaista käsittelyä, ei alueella suoriteta sellaisia jätteenkäsittelytoimenpiteitä, joilla materiaalien jäteominaisuuksia vähennettäisiin fysikaalisin, kemiallisin tai biologisin keinoin.

Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu siten, että vuototilanteessa haitallisten aineiden leviäminen saadaan rajoitettua suojatuille alueille, joista pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä pois. Alueelle on varattu imeytystarvikkeita vuotojen ensitorjuntaan. Tukitoimintoalue on suojattu tiiviillä kalvolla ja hiekkakerroksella mahdollisen vuodon leviämisen estämiseksi. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Häiriötilanteessa toiminta tarvittaessa keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittömästi. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palo- ja pelastuslaitokselle sekä viranomaisille.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltaminen perustuu toiminnan suunniteluun sekä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarkoituksen mukaisten laitteiden ja työmenetelmien valintaan. Hakemuksessa on huomioitu, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristöasioidenhallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (SYKE 2010) on sanottu parhaasta tekniikasta esimerkiksi melun ja pölyn hallinnassa. Lupahakemuksen mukainen toiminta on myös valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaista (mm. melun leviämisen estäminen varastokasojen sijoittelun avulla).

Toiminnalla tähdätään alueen tehokkaaseen käyttöön sekä materiaalien uudelleen käyttöön ja hyödyntämiseen, ja siten jätteiksi luokitellun materiaalin määrän ja neitseellisten kiviaineksen käytön vähentämiseen. Kierrätysbetonin ja -asfaltin käsittely soveltuu alueen muun toiminnan yhteyteen sekä ympäröivään rakenteilla olevan teollisuusalueen muuhun esirakentamiseen. Ainesten jalostuksesta koituvat vaikutukset keskittyvät samalle alueelle muun toiminnan, jolla on samanlaisia vaikutuksia, kanssa.

Toiminnassa käytetään nykyaikaista kalustoa ja se toteutetaan siten, että toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta pyritään vähentämään mahdollisimman tehokkaasti teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla menetelmillä. Energian käytön tehokkuutta pyritään lisäämään pitämällä kuljetusreitit mahdollisimman lyhyinä ja käyttämään kahdensuuntaisia kuljetuksia aina, kun se on mahdollista.

Toiminnan aiheuttamien päästöjen syntymistä ja leviämistä estetään alalla vakiintuneilla ja käyttökelpoisiksi todetuilla menetelmillä. Mahdolliset riskit ja onnettomuusvaarat on tunnistettu ja niiden tapahtumisen sekä ennalta ehkäisemiseen on varauduttu. Toiminnasta pidetään kirjaa ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan.

Toiminnan tarkkailu Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus liittyy oleellisesti alueelle tuotujen materiaalien laatuun. Toiminnan seurannassa ja tarkkailussa kiinnitetään huomiota erityisesti vastaanotettavien materiaalien laatuun sekä kaluston kuntoon.

 Käyttötarkkailu

 Toimintapisteessä on nimetty vastuuhenkilö. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm.

 - ainesten tuotantomääristä ja -ajoista

 - kalustosta ja huolloista

 - tehdyistä tarkastuksista

 - materiaalien laadun valvonnasta

 - poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

 - polttoaineiden ja kemikaalien toimituksista ja kulutuksesta

 Vastaanotettavista asfaltti- ja betoniaineksista sekä ylijäämälouheesta pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee ainesten määrä, laatu, syntypaikka, tuontipäivämäärä ja tuoja sekä sijoituspaikka toiminta-alueella.

 Toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön (esimerkiksi koneiden kuntoa, pölyämistä, melua) tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä.

 Päästö- ja vaikutustarkkailu

 Valmiiden murskeiden ympäristökelpoisuus varmistetaan tarvittaessa liukoisuustestein ennen niiden toimittamista uusiokäyttöön.

 Mikäli poikkeavuuksia havaitaan, voidaan toimintaa tarvittaessa rajoittaa tai muuten järjestellä, kunnes häiriö on poistettu.

 Alueen pintavesiä tarkkaillaan laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä vuosittain ympäristöluvan mukaisesti ja tulokset raportoidaan viranomaiselle. Vesinäytteet hakee ulkopuolinen asiantuntija ja ne analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa.

 Tarvittaessa suoritetaan melumittauksia toiminnan aikana.

 Raportointi

 Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle.

 Käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat toiminnasta ja seurannasta on lupaviranomaisten saatavilla ja toiminnasta raportoidaan lupaehtojen mukaisesti.

 Tarkkailutulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua.

Hakemus toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Toimintaa on tarkoitus jatkaa aiemman luvan päätyttyä. Toimintaa jatketaan tämän hakemuksen mukaisesti. Toiminnan aloittamiseen haetaan YSL 199 §:n mukaista mahdollisuutta aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aloittamisen vakuutena toimii nykyisen luvan mukainen toiminnan vakuus 5000 €, joka pidetään voimassa.

Perusteluna aloittamisoikeudelle hakija esittää, että toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminta, rakenteet ja alueen koko pysyvät voimassa olevan luvan mukaisina. Yrityksen toiminta alueella on jo vakiintunutta eikä toiminnan jatkamisesta arvioida aiheutuvan ympäristövaikutusten olennaista lisääntymistä verrattuna nykyiseen toimintaan. Lisäksi uuden toiminnan aloittamisesta ei aiheudu sellaisia muutoksia tai vaikutuksia ympäristöön, että muutoksen hakeminen tulisi hyödyttömäksi. Toiminta toteutuu lupaehtojen mukaisesti.

Lupahakemuksen käsittely Hakemuksesta on tiedotettu 23.10.2024 julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 23.10-29.11.2024. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille. Hakemuksesta ilmoitettiin myös Ylöjärven Uutisissa 30.10.2024.

Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta, terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelta. Lisäksi hakemuksesta pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköstä kommentti liittyen hulevesien yhteistarkkailuun Myllypuron valuma-alueella.

 Ympäristöterveys Pirteva on ilmoittanut 3.12.2024 lausuntonaan, että lupaehtoja harkittaessa on terveydensuojelun kannalta otettava huomioon seuraavaa:

1. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07–22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB.

2. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai teollisuuskiinteistöjen pihaan.

3. Ympäristöluvan toiminta-ajan ja tarpeellinen aika sen jälkeen on alueelta laskevia pintavesiä velvoitetarkkailtava. Alueen pintavedet laskevat Vihnusjärveen, jonka vettä käytetään Nokian kaupungin tekopohjaveden valmistamiseen.             

 Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue on ilmoittanut 29.11.2024 lausuntonaan (valtatien ja maantien osalta) seuraavaa:

 Sijainti

 Alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin kaavoittamalla asemakaava-alueella (Kolmenkulman yritysalueen laajennus.) Toiminta poikkeaa asemakaavanmukaisesta käyttötarkoituksesta.

 Pöly

 Aikaisemman annetun lausunnon mukaisesti kiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa valtatien ja maantien liikenteelle. Mahdollisia pölyhaittoja on toiminnanharjoittajan torjuttava aktiivisesti. Jos pölyäminen aiheuttaa haittaa tai riskejä liikenneturvallisuuteen, Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella on oikeus puuttua haittaa aiheuttavaan toimintaan.

 Hulevedet

 Lausuntopyynnön mukana ei ole toimitettu uutta asemapiirrosta tai uusia suunnitelmia alueen tarkemmasta käytöstä ja vesien ohjauksesta. Poikkeamislupahakemuksen asiakirjojen mukaan alueelta on ollut tarkoituksena johtaa maantien kuivatusjärjestelmään hulevesiä. Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue huomauttaa edelleen, että maantien kuivatusjärjestelmään ei saa johtaa jäte- eikä prosessivesiä. Jos kiinteistöiltä johdetaan vesiä valtatien tai maantien sivuojaan, tulee siitä tehdä erillinen hulevesisopimus Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Mikäli hulevesien johtamisesta maantien sivuojaan aiheutuu haittaa maantien kunnossapidolle tai tien rakenteille, on hakija velvollinen kustannuksellaan poistamaan aiheutuneen haitan. Jos hulevesien johtaminen aiheuttaa muutostarpeita maanteiden kuivatusjärjestelmiin, on toiminnanharjoittajan toteuttava tarvittavat muutokset kustannuksellaan. Tienpitoviranomainen ei vastaa maantien hoito- ja ylläpitotöiden aiheuttamista vahingoista purkukohdalle tiealueella. Mikäli maantietä parannetaan tai alue tarvitaan tienpitotarkoitukseen, tulee hakijan siirtää purkukohta kustannuksellaan uudelleen määriteltävään paikkaan, jos tienpitoviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

 Liittymät

 Liittymien osalta tulee varmistaa, että liittymät sijaitsevat asemakaavan mukaisissa sijainneissa ja ne on toteutettu asemakaavan mukaisen liittymän rakentamisohjeen mukaisesti.

 Yhteenveto

 Jos hulevesiä johdetaan viivytettynäkin maantien 3006 tai valtatien 3 sivuojaan ja tästä laaditaan hulevesisopimus Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, liittymät on toteutettu ohjeistusten mukaisesti ja pölyn sidonnasta huolehditaan asianmukaisesti, ei Pirkanmaan ELY-keskuksella ole huomautettavaa ympäristöluvasta.Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ei ota kantaa toiminnan vaikutuksista alueidenkäyttöön, maisemaan eikä luonto-, ympäristö- ja kulttuuriympäristön arvoihin. Pirkanmaan ELY-keskus haluaa vielä muistuttaa Kolmenkulmantien kadunpitopäätöstarpeesta (MRL 86a §). Kolmenkulmantien varren asemakaava-alueiden maankäyttö on jo osittain toteutunut ja uusia rakennushankkeita on myös vireillä tien vaikutusalueella. Tien merkitys pitkämatkaiselle ja seudulliselle liikenteelle on vähäinen. Kadunpitopäätöksen, tien hallinnollisen muutoksen jälkeen kaikki tienpitäjän (Väylävirasto / ELY-keskus) oikeudet ja velvollisuudet tiehen lakkaa. Niin kauan, kun tie on vielä valtion maantie, sitä koskee kaikki liikennejärjestelmästä- ja maanteistä annetun lain mukaiset lupa- ja sopimusmenettelyt, jotka on huomioitava tien vaikutusalueelle rakennettaessa mm. liittymien, hulevesien johtamisen, mahdollisten tien rakenteeseen tarvittavien rakenteiden sekä työnaikaisten järjestelyjen osalta. Kadunpitopäätöksen jälkeen tiepohjan omistajuus siirtyy kaupungille korvauksetta kaupungin tekemällä yleisten alueiden lohkomistoimituksella.

 Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköstä todettiin 11.11.2024 hulevesien yhteistarkkailuun muun muassa, että (tekstiä lyhennetty):

 Myllypuron valuma-alueen yhteistarkkailua ei toistaiseksi vielä ole. Ympäristölupapäätökseen voidaan huomioida, että luvan saaja on velvollinen liittymään alueelle mahdollisesti toteutettavaan yhteistarkkailuun. Mikäli toiminnanharjoittaja liittyisi yhteistarkkailuun, tarkkailussa olisi tällöin hyvä olla myös keskitetystä hulevesialtaasta lähtevän veden ja Pohjajärvestä laskevan ojan tarkkailu näiden kuormitusvaikutusten selvittämiseksi. Laskeutusaltaasta lähtevän veden tarkkailuun kannattaa lisätä sulfaatti ja kloridi.             

 Ylöjärven kaupungin kaavoitus ei antanut lausuntoa lupahakemuksesta määräaikaan mennessä.

Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Vastine Hakija on toimittanut vastineensa annettuihin lausuntoihin 3.4.2025 ja toteaa niistä seuraavaa:

 Vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausuntoon

 Alueella voimassa olevassa Kolmenkulman yritysalueen laajennuksen asemakaavassa alueen pääkäyttötarkoitus on toimitilarakennusten korttelialue KTY-7. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen toiminnan osalta on saatu poikkeamispäätös kaavasta 28.5.2021. Toiminnan jatkamiseksi haettiin poikkeamista kaavasta. Poikkeamispäätös saatiin 2.4.2025 määräaikaisena kolmeksi vuodeksi eteenpäin, 13.5.2028 saakka. Pölyn syntymistä ja leviämistä ehkäistään teknisin ja toiminnan sijoitteluun liittyvin ratkaisuin. Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut pölynlähteet peittein ja koteloinnein. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman pieninä ja ajonopeudet hankealueella sekä Kolmenkulmantiellä alhaisina. Tarvittaessa ajoreittejä ja ajoneuvojen kuormia kostutetaan vedellä pölyämisen ehkäisemiseksi. Varastokasat sijoitetaan estämään murskauspölyn leviämistä. Hienojakoiset varastokasat sijoitetaan tuulelta suojaisaan paikkaan ja murskain sijoitetaan isompirakeisten varastokasojen suojaan siten, että pölyn leviäminen estetään mahdollisimman tehokkaasti. Hakija huomioi sen, mitä Pirkanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan maantien tierakenteeseen sekä hulevesien johtamiseen liittyen. Hakemuksen liitteinä 5 ja 6 on asemapiirros ja LVI-asemapiirros, joissa on kuvattu toiminnan sijoittuminen ja alueen vesien johtaminen. Kiinteistön pintavedet johdetaan laskeutusaltaan kautta, jonka jälkeen vedet johtuvat alueen pohjoispuolella kulkevaan ojaan, joka ei ole tiensivuoja, vaan oja alittaa Kolmenkulmantien ja jatkaa koillisen suuntaan ojitetulle metsäiselle alueelle. Hankealueen liittymän rakentamisessa noudatetaan asemakaavan mukaista liittymän rakentamisohjetta. Kiinteistölle tuleva liittymä on asemapiirroksissa kaavassa olevan ajoneuvoliittymän sijainnin mukainen.

 Vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kommenttiin

 Yhteistarkkailun käynnistyessä alueella, Ylöjärven Kiviset Oy voi liittyä tarkkailuun. Ylöjärven Kiviset Oy:n pintavesitarkkailuun voidaan ottaa mukaan sulfaatti ja kloridi -analyysit.

 Vastine Ympäristöterveys Pirtevan lausuntoon

 Hakija huomioi sen, mitä Ympäristöterveys Pirteva on todennut lausunnossaan toiminnasta aiheutuvasta melusta sekä pölystä. Varastokasat sijoitetaan lähimpien häiriintyvien kohteiden ja murskaimen väliin estämään melun leviämistä koillisen suuntaan, jossa sijaitsee kaksi asuntoa noin 390 m ja 430 m etäisyydellä hankealueen reunasta mitattuna. Murskaus on jaksoittaista tapahtuen vuoden aikana 1–2 kertaa 1–4 viikkoa kerrallaan ja rajautuen klo 7–21 välille. Läheisen valtatie 3:n meluvaikutus asutukseen on todennäköisesti merkittävämpi kuin toiminnasta aiheutuva melu.

 Tielaitoksen mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 m lähimpään häiriytyvään kohteeseen (Tielaitos 1994). Asutukselle ei arvioida olevan haittaa toiminnasta aiheutuvasta melusta tai pölystä.

 Vihnusjärvi on linnuntietä yli 5 km etäisyydellä hankealueesta ja vesien purkautumisreitti kulkee yli 9 km matkan mm. Pohjajärven kautta ennen Vihnusjärveä. Toiminnan laajuus, laatu ja olosuhteet huomioiden vaikutuksia vesistöön ei arvioida aiheutuvan. Toimintaan ei liity sellaisten materiaalien käsittelyä, joista olisi odotettavissa erityisen haitallisia päästöjä huuhtoutumisen tai liukenemisen myötä. Alueelta syntyvät pintavedet johdetaan suunnitelman mukaisesti laskeutusaltaan kautta. Alueella oleva tukitoimintoalue on tiivistetty ja alueen reunat on korotettu, etteivät mahdolliset vuodot pääse maaperään tai pintavesiin. Kuormauskaluston tankkaus tapahtuu tukitoimintoalueella.

 Muita toimia maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi on mm. vastaanotettavien ainesten ympäristökeloisuuden varmistaminen alkuperäseurannalla. Lisäksi alueella ei käytetä suolaa tai muita pohjavedelle tai maaperälle haitallisia aineita pölyämisen estämiseksi. Toiminnassa käytettävää kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella, lukuunottamatta välttämättömiä pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä. Koneet ja laitteet pidetään huollettuina ja niiden toimintaa tarkkaillaan vikojen ja vuotojen havaitsemiseksi. Henkilökunnan autojen pysäköinti tapahtuu sille varatulla alueella. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota öljyja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi ja ilmoitetaan asiasta pelastusviranomaisille sekä ympäristövalvonnalle. Öljyvahinkoja varten varataan riittävästi imeytysainetta alueelle. Toiminta järjestetään lupaehtojen mukaisesti.

Oheismateriaali - Alueen sijaintia osoittava kartta

 - Kaavasta poikkeamispäätös

Lisätietoja päätöksestä ympäristötarkastaja Eevi Kocis, p. 0405420230, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Ylöjärven Kiviset Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan murskaukseen ja ylijäämälouheen, purkubetonin ja purkuasfaltin vastaanottamiselle, käsittelylle ja välivarastoinnille kiinteistöille 980-403-2-794 ja 980-403-2-795 sekä kierrätysbetonin hyödyntämiselle edellä mainittujen kiinteistöjen pihojen ja väylien rakennekerroksissa.

 Lisäksi ympäristölautakunta päättää, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.

 Lupa myönnetään ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muilta osin 2.9.2024 päivätyn hakemuksen mukaisesti:

1. Luvan voimassaolo

Ympäristölupa on voimassa 13.5.2028 saakka.

2. Tuotanto ja vastaanottomäärät

Alueelle saa ottaa vastaan ja käsitellä betoni- ja asfalttijätettä yhteensä enintään 49 000 tonnia vuodessa. Ylijäämälouhetta saa ottaa vastaan ja murskata enintään 49 000 tonnia vuodessa.

Betonia ja asfalttia saa murskata korkeintaan 49 000 tonnia vuodessa. Kerrallaan murskattava määrä saa olla korkeintaan 20 000 tonnia.

Betoni- ja asfalttijätteitä saa varastoida enintään kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

Kiinteistöjen 980-403-2-794 ja 980-403-2-795 piha-alueiden rakennekerroksissa saa hyödyntää betonimursketta (jätenimike 17 01 01) hakemuksen mukaisesti vain se määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkasti alueen rakenteiden tarvetta. Betonimursketta ei saa käyttää alueelle tulevien rakennusten alla.

3. Yhteyshenkilö

Toiminnalle tulee olla nimetty vastuuhenkilö. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös käyttämiensä urakoitsijoiden osalta, että toiminta-alueella noudatetaan tämän luvan määräyksiä.

4. Jätteen laatuvaatimukset

Vastaanotettava betonijätteen tulee olla purkupaikalla lajiteltua ja epäpuhtauksista puhdistettua, eikä se saa sisältää raskasmetalleja, PCB:tä, asbestia tai muita vaarallisia jätteitä.

Asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa, vaarallista jätettä kuten öljyä tai vaarallisia kemikaaleja.

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettujen materiaalien alkuperästä ja laadusta. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa kuormia. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava asianmukaiseen paikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle.

5. Toiminta-ajat

Betonin ja asfaltin sekä ylijäämälouheen murskausta tai muita meluavia toimintoja saa tehdä arkipäivisin klo 7–21. Muuta toimintaa, kuten materiaalien vastaanottoa, kuormauksia ja kuljetuksia käyttökohteisiin voi harjoittaa arkipäivisin klo 7–21. Alueella ei saa olla toimintaa arkipyhinä, viikonloppuisin eikä yleisinä juhlapyhinä.

Poikkeustapauksissa kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä klo 8-18 välisenä aikana enintään 15 lauantaina vuodessa. Poikkeustapauksista ja niiden syistä on pidettävä kirjaa.

6. Melu

Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

Melun leviämistä tulee ehkäistä varastokasoilla, suojavallilla, toimintojen suunnitelmallisella sijoittamisella tai muulla tavoin siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä häiriintyvissä kohteissa ohjeistettuja raja-arvoja.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa määräyksiä toiminnan aiheuttaman melun selvittämisestä ja mittaamisesta sekä meluntorjunnasta alueilla.

7. Pöly

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa tai muita haitallisia päästöjä ilmaan. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tarvittaessa toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on estettävällä riittävällä kastelulla tai muulla riittävällä pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Jos haitallista pölyämistä ei voida epäsuotuisien olosuhteiden takia estää, on toiminta keskeytettävä.

8. Pohja-ja pintavesien suojelu

Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Alueen hulevedet on johdettava riittävän suuren laskeutusaltaan kautta niin, että kiintoaineksen pääsy keskitettyyn viivystysjärjestelmään minimoidaan. Laskeutusallas on tarvittaessa tyhjennettävä kiintoaineksesta ja sen toimivuutta tarkkailtava. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueen pintavesiä laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä 19.10.2021 § 1 hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin pH, kiintoainepitoisuus, sameus, sähkönjohtokyky, öljyhiilivedyt (C10-C40), sulfaatti, kloridi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi on määriteltävä virtaama. Näytteet tulee ottaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ylivirtaamakauden aikaan keväisin. Näytteet tulee ottaa vuosittain.

Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä niiden valmistumisen jälkeen.

Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi lisäksi vaatia täydentäviä vesiensuojelurakenteita.

Mikäli Myllypuron valuma-alueelle totetuu hulevesien yhteistarkkailu, on luvan saaja velvollinen liittymään siihen.

9. Tukitoiminta-alue

Alueella tulee olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden säilytys- ja tankkausalue. Alueen tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen rakenteita tulee tarkkailla ja huoltaa tarvittaessa.

10. Poikkeustilanteet

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta alueella tai käytettävissä koneissa on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita on päässyt ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11. Jätehuolto

Kentällä tulee olla riittävästi tilaa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä materiaaleja. Varastointi on toteutettava siten, että varastoitavaa materiaalia ei kulkeudu kiinteistön ulkopuolelle eikä alueella tapahdu varastokasojen sortumisia. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteistä ei aiheudu epäsiisteyttä eikä haittaa ympäristölle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.

Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, on ne varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukitussa tai valvotussa tilassa siten, että vuototapauksissa jätteet saadaan kerättyä talteen. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksesta. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.

Jätettä siirrettäessä ja luovutettaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä, käymäläjätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta siirtoasiakirja. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

12. Toiminnan tarkkailu ja seuranta

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä. Raportointi on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle.

Toiminnasta on kirjattava:

- murskausjaksojen ajankohdat

- murskatun materiaalin määrä ja laatu

- alueelta poiskuljetetun murskeen määrä

- vastaanotettujen ylijäämälouheen, betonin ja asfaltin alkuperä, määrä, laatu, toimittaja ja vastaanottoaika

- toiminnassa syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden laatu, määrä, varastointi ja toimituskohde

- tieto kiinteistöllä varastoitavien materiaalien määristä vuoden vaihteessa

- yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, tiedot vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta suoritetuistat toimenpiteistä, tiedot toiminnasta aiheutuneista valituksista ja niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä

Tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.             

13. Paras käyttökelpoinen tekniikka

Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.             

14. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Toiminnan loputtua alue on siivottava, varastokasat poistettava ja jätteet toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi.

15. Vakuus

Toiminnanharjoittajan 11.12.2023 asettama ja 2.1.2024 § 1 hyväksytty 5000 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamiseksi tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi on pidettävä voimassa ja uusittava viimeistään 31.12.2025 mennessä sen umpeutuessa.

Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen.

16. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon. Toiminnalla on voimassa oleva vakuus, jonka katsotaan olevan riittävä siihen, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Lisäksi katsotaan, että hakijalla on käytettävissä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ylöjärven kaupungin kaavoitus ei ole antanut hakemukseen lausuntoa, mutta on käsitellyt toiminnalle myönteisen poikkeamispäätöksen asemakaavan määräyksistä.

Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyn sekä tässä päätöksessä asetettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava ympäristöluvassa osoitetun valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:n mukaisen täytäntöönpanon tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 201 §)

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1 ja 2. Vastaanotettavalle ja käsiteltävälle betoni- ja asfaltti sekä ylijäämälouheelle on asetettu suurimmat mahdolliset vastaanotto- ja käsittelymäärät. Jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Haettua luvan voimassaoloaikaa on rajattu vastaamaan kaavasta poikkeamispäätöksen voimassaoloaikaa. (YSL 52 ja 58 §)

Määräys 3. Jätelain 141 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla toiminnan asianmukaista hoitoa sekä toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten nimetty vastuuhenkilö. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille. (JL 141 §)

Määräys 4. Vastaanotettavan betoni- ja asfalttijätteen laatua tulee tarkkailla ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettavan jätemateriaalin laadusta ja soveltuvuudesta ennen sen vastaanottoa. Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueella käsiteltävä jäte sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. (JL 12-13 ja 29, YSL 7 ja 52 §)  

Määräys 5. Lupamääräyksessä on asetettu toiminta-aikaa koskevat rajoitukset vähentämään lähialueen asukkaille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Lupamääräyksessä on mahdollistettu kuormaukset ja kuljetukset välttämättömissä tilanteissa lauantaisin. (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §)

Määräys 6. Määräykset on annettu toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. (YSL 52 §)

Määräys 7. Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä ympäristön yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että murskauksesta, työmaaliikenteestä ja muista toiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Pölyä ja sen leviämistä voidaan vähentää merkittävästi erilaisin pölyntorjuntatoimin, joista on annettu luvassa tarpeelliset määräykset. (YSL 52§)

Määräys 8. Hulevesien hallittu johtaminen ja alueen vesien käsittely ovat tarpeen toiminnan vesistövaikutusten minimoimiseksi sekä alueen keskitetyn viivytysjärjestelmän liettymisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja seurata niitä. Näytteenottoa koskeva lupamääräys on annettu mahdollisten vesistövaikutusten havaitsemiseksi. (YSL 15, 17 ja 62 §)

Määräys 9. Määräys tukitoiminta-alueesta on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (YSL 16, 17, 52 §)

Määräys 10. Öljy- ja muista kemikaalivahingoista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (YSL 7, 8, 14, 15, 16, 17 ja 52 §)

Määräys 11. Määräyksillä pyritään vähentämään jätteistä aiheutuvia haittoja. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (JL 72, YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Määräys 12. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Lupapäätöksessä annetut tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan, valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. (YSL 52 §)

Määräys 13. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita menetelmiä. (YSL 6, 7 ja 53 §)

Määräys 14. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi vaatiiko muuttunut toiminta ympäristölupapäätöksen muuttamista. Lopettamisesta annetut määräykset varmistavat, että toiminta lopetetaan hallitusti eikä alueelle jää sinne kuulumattomia jätteitä, jotka voisivat aiheuttaa pilaantumista. (YSL 52 §)

Määräys 15. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus on tarpeen asettaa myös, jotta materiaalin käsittely olisi mahdollista suorittaa, mikäli se ei olisi mahdollista toiminnanharjoittajan toimesta. (YSL 59 §)

Määräys 16. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut toimintaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on toiminnanharjoittajan toimesta asetettu. (YSL 199 §)

Lausuntojen huomioon ottaminen

Annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevin tavoin. Toiminnanharjoittajalle on myönnetty 2.4.2025 § 105 poikkeaminen asemakaavasta.

Lupamääräystä ankaramman asetuksen tai säädöksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Sovelletut säännökset   

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 6 - 8, 11, 12, 14, 15 - 17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52-53, 58 - 63, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 170, 190, 191, 199, 201 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15 - 17, 24, 28, 29, 72-74, 91, 141 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (23.8.2023 § 85, voimaan 1.1.2024) mukainen ympäristölupamaksu. Käsittelymaksu on 3000 euroa. Lisäksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 170 € sekä toteutuneet lehti-ilmoituskulut.

Täten ympäristöluvan käsittelymaksu on 3000€+ 170€+ 254,14€= 3424,14€.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Ympäristölautakunnan päätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku        Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös:         Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

         -----   

Jakelu         Hakija

         Pirkanmaan Ely-keskus

         Terveydensuojeluviranomainen Pirteva

         Ylöjärven kaupungin kaavoitus

         Ympäristötarkastaja