Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 16.04.2025/Pykälä 57

Ympäristölautakunta 16.04.2025 § 57  

200/11.01.00/2025  

Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

Asia: Metsähallitus Metsätalous Oy hakee Ylöjärven ympäristölautakunnalta ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiselle sekä kallion louhinnalle ja murskaukselle omistamalleen kiinteistölle Kurun valtionmaa 980-893-1-1.

Lupahakemus sisältää hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on olemassa olevan Nummenojan ottoalueen maisemointi. Lupaa haetaan neljäksi vuodeksi. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 2,79 hehtaaria, josta louhinta-alueen pinta-ala on 1,18 hehtaaria. Louhittavan kallion määrä on enintään 25 000 m³ktr eli noin 70 000 tonnia. Kiviainekset tulevat yksinomaan käytettäviksi paikan päällä jyrkkien kalliorintausten loiventamiseen.

Hakija  Metsähallitus Metsätalous Oy

(Y-tunnus 2752751-5)

Keskuskatu 8

39700 Parkano

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Hakemuksen mukainen toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n (liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c ja 7 e) mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 6 a ja 6 b perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo Hakija on jättänyt hakemuksen 24.2.2025, jolloin asia on tullut vireille.

Toimintaa koskevat luvat

Alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (ympäristölautakunta 16.2.2010 § 38). Ympäristöluvan mukainen toiminta edellyttää lainvoimaista maa-aineslupaa.

Alueella on ollut maa-aineslupa kalliokiviainesten ottamiselle (ympäristölautakunta 11.6.2013 § 67). Lupa on ollut voimassa 30.9.2023 asti.

Luvat on alkujaan myönnetty Morenia Oy:lle, jolta ne on siirretty MH-Kivi Oy:lle ja edelleen vuonna 2017 Metsähallitus Metsätalous Oy:lle.

Alueelle haettiin 28.6.2023 jätetyllä hakemuksella yhteislupaa 15 vuodeksi 55 000 m3ktr ottamismäärälle. Ylöjärven ympäristölautakunta hylkäsi hakemuksen päätöksellään 24.4.2024 § 49.

Viimeisin tarkastus alueella on pidetty 26.8.2024.

Toiminnan sijanti ja kaavoitustilanne

Alue sijaitsee noin 55,2 km ajomatkan päässä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen. Alueelle johtaa nimetön metsäautotie, joka kääntyy etelään Kulokoskentieltä. Liittymä on lähinnä osoitetta Kulokoskentie 142. Loppumatkan pituus on noin 200 metriä.

Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-alue, Riuttaskorven virkistysmetsä). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan yleiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Ottamisalueen länsirajan tuntumasta alkaa maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä (MK-alue, Seitsemisen ja Helvetinjärven alue). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.

Pirkanmaan maakuntavaltuusto on 7.4.2025 hyväksynyt Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan. Edellä mainittujen lisäksi Nummenojan alue on vaihemaakuntakaavassa osa kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhykettä. Merkinnällä osoitetaan valtion omistamille alueille kohdennettu kokonaisuus, jolla edistetään Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välisen alueen kehittämistä luonnon monimuotoisuuden ja luontomatkailun kannalta tärkeänä vyöhykkeenä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä, metsästystä tai käyttöä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tai loma-asumiseen. Alueen kehittämissuosituksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista sekä edistää ennallistamista siihen soveltuvilla alueilla. Alueella on yhdessä kansallispuistojen kanssa erityistä potentiaalia matkailun ja kestävän metsänhoidon mallien ja osaamisen kehittämiselle laaja-alaisessa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kurun rantaosayleiskaavalla kaavoitettuja alueita on lähimmillään noin 400 metrin etäisyydellä luoteessa ja noin 440 metrin etäisyydellä koillisessa/idässä.

Hakemuksen mukaan louhinta-alueesta on noin 300 m etäisyyttä (suunnitelmakarttojen mukaan 301 metriä) lähimpään vakituiseen asumiseen käytettävän asuinrakennuksen pihapiiriin. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli 400 m etäisyydellä lännen ja luoteen suunnassa.

Luonto ja ympäristö

Kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä ja laajalti Metsähallituksen omistuksessa. Alue kasvaa havupuustoa.

Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Pitkäkankaan 1-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä idän suunnassa.

Alueen maaperä on GTK:n maaperä 1:200 000 aineiston perusteella kalliomaata.

Lähimmät vesistöt suunnitellun ottamisalueen rajasta ovat Torttijärvi noin 700 m etäisyydellä luoteen suuntaan ja Pitkäjärvi/Kuttulammi noin 600 m etäisyydellä koillisen suuntaan. Torttijärvestä Pitkäjärveen laskeva Torttioja sijaitsee ottamisalueesta noin 300 metrin etäisyydellä pohjoisessa.

Lähin suojelualue, Pitkäkankaan Natura 2000 -suojelualue, sijaitsee ottamisalueesta noin 700 m etäisyydellä idän suunnassa.

Alue ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle.

Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita. Alue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin eikä rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin.

Ottamisalueen rakasta lähimmillään noin 60 m etäisyydellä idän suunnassa sijaitsee moottorikelkkareitti.

Hakemuksen mukaan kasvillisuuden ja pintamaan poiston myötä voidaan menettää olemassa olevia elinympäristöjä. Ottoalue on kuitenkin suurelta osin ihmisen muokkaamaa aluetta, eikä alue ole luonnontilainen. Ottotoiminnasta aiheutuva melu voi vaikuttaa karkottavasti mm. alueen lintuihin. Toiminnan päätyttyä ottoalue ennallistetaan, jolloin elinympäristöt palautuvat hiljalleen. Ottotoiminnalla ei arvioida olevan suoria eikä välillisiä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin.

Ottamisalue ja ottotoiminta

Alueelle haetaan lupaa suorittaa luiskamassojen louhintaa ja tarvittaessa louheen murskausta kivikoon pienentämiseksi. Toiminnan tarkoituksena ei ole laajentaa olemassa olevaa louhosaluetta, vaan tehdä ns. maisemoivaa leikkausta, jossa alueella olevat jyrkimmät louhintarintaukset saatetaan loivempaan kaltevuuteen. Kiviainekset käytetään paikan päällä louhintarintausten loiventamiseen. Louhintaa ja murskausta on alueella jo tehty, mutta maa-aineslupa on umpeutunut.

Ottamisalueen eteläosassa on kiviaineksen käsittely- ja varastointialue. Louhinta-alueelta poistetut pintamaat varastoidaan alueen reunoille. Pintamaat hyödynnetään louhinnan päätyttyä alueen ennallistamiseen.

Jyrkissä luiskissa on kalliota ilman pintamaita noin 25 000 m3ktr (70 000 tonnia), jolle määrälle lupaa myös haetaan. Ottamisalueen pinta-ala on 2,79 hehtaaria ja louhinta-alueen 1,18 hehtaaria. Laskennallinen vuosittainen ottomäärä on keskimäärin noin 6 250 m³ktr eli noin 17 500 tonnia vuodessa. Louhinta-alueella tarkoitetaan tässä sitä aluetta, jonka sisäpuolelta kalliota louhitaan/leikataan. Toisin sanoen louhinta-alueen raja on sama kuin leikatun alueen valmiiksi maisemoitu yläluiska lopputilanteessa. Ottamisalue on isompi ja se sisältää louhinta-alueen lisäksi varasto- ja tukitoimintoalueen. Varasto- ja tukitoimintoalueen pinta-ala on noin 1,15 hehtaaria. Kaikki toiminta tapahtuu ottamisalueen sisäpuolella.

Varsinaista alinta suunniteltua ottotasoa ei ole, sillä olemassa olevaa jo louhittua kenttää ei leikata alemmas kuin se nyt on. Kentän korko vaihtelee välillä noin N2000 +144,60…+147,00 siten, että alimmat korot ovat lounaassa ja ylimmät koillisnurkassa. Louhimalla loivennettavat jyrkät luiskat ovat kentän luoteis-, pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoisreunoilla ja ne pyritään alaosistaan saattamaan samaan korkeuteen kuin kentän korkeus kullakin kohdalla on. Mikäli pohjavettä havaitaan, ottamista ei saa missään olosuhteissa ulottaa alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään kaksi metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. Leikkaustasoissa täytyy suunnitelmissa esitettyjen korkeuksien lisäksi huomioida se, ettei synny painanteita, joissa vesi seisoo. Mahdollisten hulevesien lammikoituminen estetään irti louhitun pinnan muotoilulla. Louhitut luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5. Luiskat verhotaan pintamaamassoilla. Pysyviä rakennuksia tai rakenteita ei alueelle sijoiteta, mutta lyhytaikaista kiviainesten jalostusta varten paikalle saatetaan tarvittaessa sijoittaa murskaus- ja seulontalaitteita. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä. Ottamisalueelle ei tulla tekemään pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu.

Toiminta-ajat

Yhteislupaa haetaan alueelle neljäksi vuodeksi. Alueella on vielä varastoituna murskeita ja ne pitää saada ajettua pois ennen maisemointilouhinnan alkua. Murskeiden ajoon voi mennä aikaa 1-2 vuotta. Tarkoitus on, että itse maisemointityö tehtäisiin sen jälkeen melko nopeasti. Louhintaa ja tarvittaessa murskausta tehtäisiin koko lupa-aikana vain yhden kerran ja siihen liittyen räjäytyksiä 1-3 kertaa riippuen siitä, miten louhija sen haluaa tehdä.

Toimintakohtaisiksi päivittäisiksi työajoiksi esitetään seuraavaa:

Toiminnan kuvaus

Louhinta

Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Ennen työn aloitusta ottamisalue merkitään maastoon esimerkiksi kirkasvärisillä aurausviitoilla tai vastaavilla merkeillä. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan ottamisalueen reunoille. Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko.

Räjäytyksiä tehdään erikseen laaditun suunnitelman mukaisesti. Räjäytyksessä syntyneet esimurskaimen kitaa suuremmat lohkareet rikotetaan kaivinkonesovitteisella hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytyksellä irrotettu ja tarvittaessa rikotettu kiviaines siirretään tarvittaessa murskaukseen pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunun tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla.

Murskaus

Murskauksessa louheen raekokoa pienennetään murskainten ja seulojen avulla vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murskauslaitoksessa on 1-3 kpl 2-3 –tasoista seulaa ja 1-4 murskainta, joilla materiaali murskataan ja seulotaan sopivaksi. Kolmivaihemurskauksessa esimurskaus tehdään leukamurskaimella sekä väli- ja jälkimurskaus karamurskaimella, mutta murskaus voidaan suorittaa myös 1-3 -vaiheisella Lokotrack –telamurskaimella. Lisäksi laitteistossa on hihnakuljettimia ja tasoseuloja. Tarvittava sähkö tuotetaan aggregaatilla (CAT 3412 tai vastaava). Tuotettaessa pienempää raekokoa jälkimurskaimia voi olla kaksi (nelivaihemurskaus). Tuotteet kuljetetaan varastokasoihin pyöräkuormaajalla. Niitä ei kuljeteta alueelta pois. Murskauslaitos sijoitetaan murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen rintauksen eteen. Louhinnassa ja murskauksessa kaluston sijainti muuttuu louhinnan etenemisen mukaan. Kummassakin toiminnassa käytetään aliurakoitsijoiden siirrettäviä laitoksia.

Vesien hallinta ja käsittely

Valtaosa alueelle satavasta vedestä varastoituu kallion ruhjeisiin ja painanteisiin sekä imeytyy maaperään. Hulevesien mahdollista lammikoitumista estetään irtilouhitun pinnan muotoilulla ja/tai johtamalla vedet tarvittaessa erikseen tehtävään laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen pintavaluntana maastoon.

Tukitoiminnot

Turvallisuusmerkinnät

Ennen toiminnan aloittamista ottamisalueen rajat merkitään maastoon ja alueelle asennetaan työmaa-alueesta varoittavat kyltit, turvallisuusopasteet sekä tiedotustaulu, jossa on alueen sekä toimijan yhteystiedot. Työn edetessä louhinta-alueen yli kaksi metriä korkeat jyrkät reunat suojataan lippusiimoilla tai kiinteillä aidoilla. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan.

Koneet, laitteet ja tukitoiminta-alueet

Alueella käytetään tavanomaisia maanrakennuskoneita: kaivinkoneita, kivimurskainta, kallioporaa, rikotinta sekä pyöräkuormaajia. Maa- ja kiviaineksen jalostamiseen käytetään tarpeen mukaan siirrettävää seulaa. Työkoneet säilytetään varikkoalueella.

Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi

Murskauslaitoksen energia tuotetaan sähkövirtaa tuottavalla aggregaatilla. Muut työkoneet toimivat kevyellä polttoöljyllä. Murskauskalustoa varten alueella varastoidaan maksimissaan 3 m³ polttoainetta murskausajankohtina. Muina aikoina alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoainesäiliöt on kuljetukseen hyväksyttyjä IBC-säiliöitä, joissa on joko kaksoisvaippa tai kiinteä valuma-allas, laponesto ja tankkauslaitteistossa lukittava sulkuventtiili. Alueella on aina öljynimeytysmateriaalia käytettävissä vahinkojen torjumiseen.

Alueella ei varastoida räjähdysaineita, vaan louhija tai hänen alihankkijansa tuo omat räjähteet mukanaan ja käsittelee niitä räjähdysaineita koskevan lainsäädännön mukaisesti (VNa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta, 2011/644).

Toiminnassa syntyvät jätteet

Suunnitelma-alueella ei tehdä suurempia työkoneiden huoltoja. Pieniä huoltoja voidaan tehdä, jotta työkoneet saadaan siirtokuntoon ja edelleen huoltoon. Toiminnassa voi syntyä pieniä määriä vaarallisia jätteitä esimerkiksi jäteöljyä, voiteluaineita ja akkuja. Jätteet kerätään suljettavaan niille osoitettuun astiaan, jotka tyhjennetään määrävälein. Vaarallisten jätteiden osalta noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa. Louhinta- ja murskausjaksojen aikana syntyy lähinnä metalliromua, esimerkiksi rikkoontunutta seulaverkkoa.

Hakemuksessa esitetään toiminnassa syntyvän jätteitä seuraavasti:

Alueen jätehuolto ja ennallistaminen

Tavoitteet ja alueen siistiminen

Jälkihoitotoimenpiteiden tavoitteena on vähentää ottotoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön ja varmistaa alueen turvallisuus toiminnan päätyttyä. Alueen siistiminen ja muotoilu, ennen ottotoimintaa poistettujen pintamateriaalin levittäminen ja kasvillisuuden palauttaminen vähentävät oleellisesti alueen maisemaan kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia. Ottoalue siistitään ottamistoiminnan päätyttyä ja sieltä viedään pois kaikki maa-ainesten käsittelyyn liittyvät kalustot. Alueelle jääneet ylijäämämaat ja -kivet käytetään alueen ennallistamiseen.

Ympäristökuormitus ja sen vähentäminen

Maa- ja kallioperä

Toiminnan aiheuttama muutos alueen kallioperään on pysyvä. Kiviainestoiminnasta ei synny suoria päästöjä maa- tai kallioperään. Varikkoalueen vaaralliset jätteet säilytetään tiiviissä niille osoitetuissa astioissa. Polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa tai valuma-altaallisissa säiliöissä. Alueella ei huolleta tai pestä työkoneita.

Pohjavesi

Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä kiviainestoiminnasta synny suoria päästöjä pohjaveteen. Otettava kiviaines sekä alueella mahdollisesti varastoitava maa-aines on pilaantumatonta. Polttoaineiden ja muiden ympäristöä mahdollisesti pilaavien kemikaalien käsittely ja varastointi tehdään hakemuksessa kuvatulla tavalla, jolloin normaalitoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia vain poikkeus- tai onnettomuustilanteissa. Ottoalueella varastoidaan öljynimeytysmateriaalia ja alkusammutuskalustoa em. tilanteiden varalta.

Pintavesi

Louhintaräjäytyksissä voi jäädä räjähdysainetta palamatta, jolloin maahan voi jäädä pieniä määriä typpiyhdisteistä, jotka vesiliukoisina voivat kulkeutua veden mukana eteenpäin. Typpiyhdisteitä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia, koska räjäytysainemäärät ovat vähäisiä. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia vesistöihin tai niiden käyttöön, kalastoon tai muihin vesieliöihin.

Ilmanlaatu

Toiminnan aikana pölyä syntyy kiviaineksen käsittelystä, murskauksesta ja siirtämisestä varastokasoihin. Polttoprosessiperäisiä typpi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheutuu koneiden polttomoottoreista. Murskauksen pölypäästöjä vähennetään murskauslaitoksen osien koteloinnilla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä sekä murskattavan kiviaineksen kastelulla tarpeen tullen. Tarpeen tullen alueelle kulkevaa sorapintaista tietä kastellaan pölyämisen estämiseksi. Työkoneet huolletaan säännöllisesti tai tarpeen tullen, jolloin moottoreiden päästöt minimoidaan. Ottamisalueelta on noin 300 metriä (301 m) lähimpään asuinrakennukseen ja noin 420 metriä lähimpään lomarakennukseen. Toiminnan aikaisten pölypäästöjen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa lähimmille asukkaille.

Melu ja tärinä

Kiviaineksen otosta melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, seulonnasta ja varastoinnista. Suunniteltu vuorokausittainen toiminta-aika on ma-pe klo 6-22. Alueella jo olevien varastoitujen murskeiden kuljetusta varten toimintaa voi poikkeustapauksissa olla myös lauantaisin klo 8-18. Kuljetuksen ja siihen liittyvän kuormauksen aiheuttama melu on kuitenkin vähäinen muuhun toimintaan verrattuna. Kiviainestuotannossa tärinää syntyy louhintaräjäytyksissä. Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyksen koko. Tärinän vaikutusalue arvioidaan laskennallisesti louhintatyön suunnittelun yhteydessä. Louhintaa ja tarvittaessa murskausta tehtäisiin koko lupa-aikana vain yhden kerran ja siihen liittyen räjäytyksiä 1-3 kertaa riippuen siitä, miten louhija sen haluaa tehdä. Louhintatöissä noudatetaan valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Räjäytyksistä voi aiheutua hetkellistä viihtyvyyshaittaa lähiympäristöön. Räjäytyksistä voidaan pyydettäessä ilmoittaa lähimmälle asutukselle etukäteen.

Luonto ja luonnonsuojelu

Kasvillisuuden ja pintamaan poiston myötä voidaan menettää olemassa olevia elinympäristöjä. Ottoalue on kuitenkin suurelta osin ihmisen muokkaamaa aluetta, eikä alue ole luonnontilainen. Ottotoiminnasta aiheutuva melu voi vaikuttaa karkottavasti mm. alueen lintuihin. Toiminnan päätyttyä ottoalue ennallistetaan, jolloin elinympäristöt palautuvat hiljalleen. Ottotoiminnalla ei arvioida olevan suoria eikä välillisiä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin.

Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailu

Ottamistoiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäinen työaika, tuotantomäärät, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella syntyneistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään myös kirjaa.

Päästötarkkailu

Toiminnan alkaessa melu- ja pölypäästöjä tarkkaillaan ja tarvittaessa mitataan. Melu- ja pölyhaitat rajoittuvat lähialueelle, eikä ohjearvojen ylityksiä häiriintyviin kohteisiin toteudu. Lähimpien rakennusten ja louhoksen välissä on kalliorintaus ja metsää. Haitallista pölyämistä ehkäistään tarvittaessa varastokasojen kastelulla. Yleisohjeen mukaan suurin sallittu leijuma alitetaan louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Pölyn leviämistä ehkäistään suojaamalla pölylähteet peitteillä tai koteloinneilla.

Varastokasat sijoitetaan tarvittaessa murskaamon ympärille estämään melua. Melua ehkäisee myös murskaamon pudotuskorkeuden pitäminen matalana. Korkeataajuuksinen porausmelu on häiritsevämpää, mutta lyhytkestoista. Melua aiheutuu myös työkoneiden peruutusäänistä. Niihin ei kuitenkaan voida vaikuttaa, koska peruutushälyttimet ovat lakisääteisiä. Toiminnanharjoittaja ei esitä jatkuvaa pinta- tai pohjaveden tarkkailua, sillä toiminnan ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia vedenlaatuun.

Raportointi

Alueelta otettavien maa-ainesten määrä ja laatu ilmoitetaan lupaviranomaiselle vuosittain maa-aineslain 23a §:n mukaisesti. Maa-aines- ja ympäristöluvan tarkkailutiedostoista kootaan raportti, joka toimitetaan vuosittain kunnan ympäristöviranomaiselle.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Pintamaakerroksen keskimääräiseksi paksuudeksi ottamisalueella arvioidaan 0,5 metriä, mutta kerrospaksuus voi vaihdella. Pintamaata poistetaan ottamisen etenemisen mukaan ja ne varastoidaan alueen reunoille. Pintamaat käytetään louhinnan päätyttyä luiskien maisemointiin. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan muualle hyödynnettäväksi.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunitelman mukaan pintamaata muodostuu 3300 m3ktr sekä kantoja ja hakkuutähteitä 50 m3ktr. Kaivannaisjätteet sijoitetaan alueelle, jonka ympäristö on pääosin moreenia ja sen alla olevaa kalliota. Mahdolliset pintamaista liuenneet aineet suotautuvat lopulta maa-aineksiin, eivätkä kulkeudu ympäristöön. Moreeni ym. sekä kivet ja lohkareet ovat pilaantumattomia ja pysyviä kaivannaisjätteitä. Ne eivät aiheuta pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Kivien ja lohkareiden rikotus sekä murskaus aiheuttavat osaltaan melu- ja pölyhaittaa. Pintamaa- ja moreenikasoja voidaan tarvittaessa käyttää estämään melun leviämistä ympäristöön. Hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristöhaittoja kuin normaali metsänhoitokaan. Toiminnan päätyttyä kaivannaisjätteet hyödynnetään alueen maisemoinnissa.

Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua. Luvan hakijan nimeämä vastuuhenkilö tarkkailee itse ja ohjeistaa myös alueella työskenteleviä toimijoita tarkkailemaan kaivannaisjätteiden mahdollisia ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa tai jalostettu tuotteeksi viimeistään toiminnan päättyessä. Kaivannaisjätteiden varastoalueet siistitään, maisemoidaan ja metsitetään ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

Toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta

Toiminnan aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta perustellaan hakemuksessa seuraavasti:

Toimeenpiteen tarkoituksena on loiventaa louhimalla nykyiset jyrkät luiskat. Luiskien jyrkkyyttä voisi pitää perusteluna toiminnan aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 27.2.- 7.4.2025 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 5.3.2025. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjen lisäksi muita vaikutusalueen kiinteistöjä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi.

Hakemuksesta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta.

Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) toteaa 11.3.2025 antamassa lausunnossaan seuraavaa:

Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa asiaan, kunhan

1. pölyä pyritään sitomaan mahdollisimman hyvin esim. kastelemalla

2. lainsäädännön määrittämät melutasot eivät ylity lähimpien rakennusten pihoilla. Tarvittaessa melua täytyy hillitä esim. meluvallien avulla. Tarvittaessa häiriintyvissä kohteissa täytyy tehdä melumittaus.

Hakemuksesta jätettiin kuulutusaikana yksi muistutus.

Muistutuksessa (4 allekirjoittajaa) todetaan muun muassa (tekstiä lyhennetty), että muistuttajat toivovat lupahakemuksen käsittelyssä huomioitavan tiedottamisen toimijoista ja heidän yhteystiedoistaan lähialueen asukkaille, räjäytyksistä ilmoittamisen etukäteen, Kulokoskentien nopeusrajoituksen noudattamisen sekä sen, että toimintaa on valvottava säännöllisesti Ylöjärven kaupungin puolesta.

Hakijan vastine

Hakija ilmoitti 7.4.2025, että sillä ei ole kommentoitavaa Pirtevan lausunnosta eikä asukkaiden muistutuksesta.

Täydennykset

Hakija on 8.4.2025 täydentänyt hakemustaan seuraavasti:

1. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta:

BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että yleisiä parhaita torjuntakäytäntöjä päästöjen ehkäisemiseksi ovat kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitteiston sijoittaminen louhoksen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä.

2. Alueen jälkihoitoon liittyen: Metsittämistä voidaan tehdä soveltuvilta osin luontaisen metsittymisen lisänä.

Ympäristölautakunnan 24.4.2024 § 49 tekemän päätöksen jälkeen alueen maisemoinnista on keskusteltu Pirkanmaan liiton kanssa. Liiton kanta on 27.8.2024 ollut, että vähäinen ja rajattu kiviaineksen otto, jolla korvataan päättyvästä kiviainestoiminnasta alueelle aiheutuneita maisemavaurioita, ei vaaranna maakuntakaavan eikä tuolloin valmisteilla olleen vaihemaakuntakaavan alueelle osoittamia maankäyttötavoitteita.

Toimivalta: Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena.

Lisätietoja päätöksestä: ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä, puh. 044 481 1402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaali: Numeroimattomana oheismateriaalina

-Lupahakemus

-Sijaintikartta

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen yhteisluvan kalliokiviaineksen ottamiselle sekä louhinnalle ja murskaukselle Nummenojan kallioalueelle kiinteistölle 980-893-1-1 (Kurun valtionmaa).

Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset lupamääräykset

Ottamisalue ja ottomäärä

1. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa myönnetään neljäksi vuodeksi enintään 25 000 m³ktr ottamismäärälle ottamissuunnitelman (24.2.2025) mukaiselle alueelle.

2. Lupa on voimassa 30.4.2029 asti.

Lupa korvaa lainvoimaiseksi tultuaan ympäristölautakunnan 16.2.2010 § 38 myöntämän ympäristöluvan.

Ottotaso

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti nykyinen kentän korko alimmillaan eli +144,60 (N2000).

Mikäli toiminnassa havaittaisiin pohjavettä, tulee työt keskeyttää välittömästi ja varmistaa, että pohjaveden ja alimman ottotason välillä on vähintään 2 metrin suojakerros.

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista

Yhteyshenkilö

4. Maa-ainesten ottamistoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia yhteisluvan velvoitteista.

Yhteyshenkilön tiedot on toimitettava myös Kulokoskentien varren vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää.

Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai muulla vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa louhinta-alueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana.

Merkintöjen tulee säilyä maastossa koko toiminnan ajan.

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).

7. Alueelle tulee asentaa tiedotustaulu, josta löytyy alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä, yhteisluvan voimassaoloaika ja ottamisesta vastaavan yhteystiedot.

Luvaton kulku alueelle on estettävä puomilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Seuranta ja tarkastukset

8. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista.

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

9. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen estämistä koskevat määräykset

10. Alueen toimintojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

Luvanhaltijan on tarvittaessa valvontaviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuntojen ja loma-asuntojen piha-alueet sekä muut kohteet, joille melusta voi olla haittaa).

11. Melua sekä melun leviämistä tulee torjua ja rajoittaa koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti.

Lupa ei mahdollista muualta tuotavan maa-aineksen murskaamista.

12. Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan torjumiseksi. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Laitteistojen pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin. Luvanhaltija vastaa siitä, että toiminnasta ei aiheudu haitallista tiealueiden pölyämistä tai likaantumista. Pölyämisen estäminen tulee huomioida myös ajonopeuksia sopeuttamalla tarvittaessa nopeusrajoituksia alemmiksi.

13. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 800/2010 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

14. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina.

Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Valvontaviranomainen voi edellyttää luvan haltijaa tarvittaessa mittaamaan louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa.

Toiminta-ajat

15. Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.- 31.3. välisenä aikana.

Kallion louhintaa ja murskausta saa suorittaa 1.9.-31.5. välisenä aikana noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:

-murskaus ma-to klo 8.00-21.00 ja pe klo 8.00-18.00

-räjäytykset ma-pe klo 8.00-16.00

-kallion poraus ma-pe klo 8.00-18.00

-louheen rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00

Kuormaamista ja kuljetuksia voidaan suorittaa läpi vuoden ma-pe klo 6.00-22.00. Poikkeustapauksissa kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä klo 7.00-18.00 välisenä aikana enintään 10 lauantaina vuodessa. Poikkeustapauksista ja niiden syistä on pidettävä kirjaa.

Alueella ei saa olla toimintaa arki- tai juhlapyhinä.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhintaräjäytyksistä sekä murskauksen aloittamisesta valvontaviranomaiselle sekä Kulokoskentien varressa oleville vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

16. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

17. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

18. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja säilytettävä kaksoisvaippasäiliöissä, katetuissa suoja-altaallisissa säiliöissä tai astioissa tai muulla vastaavalla tavalla, jolla estetään niiden pääsy ympäristöön.

19. Ottamisalueen hulevesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa. Valvontaviranomainen voi säännöllisessä tarkkailussa velvoittaa rakentamaan alueelle laskeutusaltaan hulevesien käsittelyä varten.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

20. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

21. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai - tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

22. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena. Maisemointiin käytettävistä maa-aineksista määrätään lupamääräyksessä 32.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

23. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

24. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

Vuotojen varalta alueella on oltava aina helposti saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä. Imeytysaineen sijainti tulee olla alueella työskentelevien tiedossa.

25. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

26. Mikäli aluelle kertyy lammikoituvia hulevesiä ja valvontaviranomainen edellyttää laskeutusaltaan rakentamista, tulee luvanhaltijan tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää.

Näyte tulee ottaa altaan rakentamisen jälkeen vuosittain keväällä ylivirtaamakautena.

Näyte tulee ottaa aina samasta paikasta ja näytteenottopaikan sijainti tulee merkitä tarkkailuraporttiin.

Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden sisällä näytteiden ottamisesta valvontaviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

27. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

28. Luvanhaltijan tulee pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, joka on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian.

29. Luvan haltijan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

-toiminta-ajat (räjäytysajat eriteltyinä) ja mahdollisten lauantaina tapahtuneiden kuljetusten ajankohdat ja syyt

-tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista

-vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat

-tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

-mahdollisten muualta maisemointiin tuotujen maamateriaalien alkuperä ja määrä

-mahdollisen pintavesitarkkailun raportti

Kirjanpidon perusteena olevat käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

30. Kallioainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Maisemointi ja jälkihoito

31. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

Alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa on noudatettava ympäristöministeriön oppaan ”Maa-ainesten ottaminen. Opas kestävään käyttöön, 2023” ohjeita.

Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi. Jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai loiventaa rinteiksi, jotta alue on muotoilultaan metsätalouskäyttöön soveltuva.

32. Alueelle varastoidut pintamaakasat tulee levittää alueelle kasvillisuuden palauttamiseksi. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi siten, että maita tuodaan vain välttämätön määrä kasvillisuuden ja puuston kasvun varmistamiseksi. Enintään noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajilain (1709/2015) mukaisia vieraslajeja. Muualta tuotavien maamateriaalien alkuperä on selvitettävä ja niistä on pidettävää kirjaa.

33. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun alue tyhjenee varastokasoista.

34. Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

35. Valvontaviranomaiselle tulee esittää vähintään vuosi ennen luvan päättymistä yksityiskohtainen suunnitelma alueen maisemoinnista. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin tiedot kasvualustan muodostamisesta, alueen muotoilusta ja pintamateriaalin levityksestä, istutuksista/kasvillisuuden palauttamisestä sekä alueelle soveltumattoman käytön estämisestä ja turvallisuuden varmistamisesta.

36. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

37. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Luvan haltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

38. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

Vakuus

39. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 5 000 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Jos alueen annetaan taimettua luontaisesti, voidaan vakuus vapauttaa vasta kahden vuoden kuluttua luvan voimassa olon päättymisen jälkeen, kun valvontaviranomaiselle on katselmoinnilla tai muulla tavalla todennettu, että alueella kasvaa taimia.

Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

40. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 5 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus.

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) vaatimukset.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista. Kyseessä on jo aiemmin ottamistoiminnan piirissä ollut alue. Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna.

Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä. Kyseessä on alueen maisemointiin tarkoitettu vähäinen kiviaineksen ottaminen. Ottamisella maisemoidaan alue siten, että se palautuu maakuntakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen soveltuvammaksi.

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden.

Luvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, luvan haltija on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Ympäristönsuojelulain 52 §:ssä listataan mistä asioista ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset.

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle.

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi MAL 10.1 §:n mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso huomioiden, että aluetta ei hakemuksen mukaan syvennetä.

Suojaetäisyydestä mahdolliseen pohjaveden pintaan on määrätty ympäristönsuojelulain mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon perusteella. (YSL 17 §)

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. Asukkaiden tiedotuksesta on määrätty jätetyn muistutuksen perusteella. (MAL 11 §, YSL 8 §)

Lupamääräykset 5-7 ja 9. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 8. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräykset 10-11 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 7, 8, 52 §, VNa 800/2010 7 ja 13 §)

Lupamääräykset 12-13 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Määräyksillä vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (MAL 11 §, VNa 79/2017, YSL 52 §)

Lupamääräys 14 tärinästä on annettu lähimmille häiriintyville kohteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §)

Lupamääräys 15 toiminta-ajan rajauksesta on annettu asutuksella ja ympäristölle koituvien haittojen minimoimiseksi, valvonnan mahdollistamiseksi sekä valtioneuvoston asetuksen (800/2010) noudattamiseksi. (YSL 52 §, VNa 800/2010 8 §)

Lupamääräykset 16-19 maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräykset 20-22. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman arvioimisesta ja tarkistamisesta ei ole erikseen määrätty, sillä lupa on voimassa vain neljä vuotta. (MAL 5a ja 11 §, YSL 114 §)

Lupamääräyksillä 23-25 varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 26. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräys 27. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräykset 28-30. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maa-ainesten oton tilanteen tietojen kirjaamisesta. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan lupaehtojen noudattaminen ja ehkäistään toimintaan liittyviä riskejä. Käyttöpäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a §, MAA 6 §, YSL 8, 9, 52 §).

Lupamääräykset 31-35. Määräyksillä on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupamääräyksillä varmistetaan, ettei maa-ainesten ottopaikasta muodostu maankaatopaikkaa. (MAL 11 §, MAA 8 §)

Lupamääräys 36. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella toimittaa lopputarkastus. (MAA 7 §)

Lupamääräys 37. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 38. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §)

Lupamääräys 39. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lupamääräys 40. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut toimintaa. Kyseessä on jälkihoitamaton ottoalue ja tämän päätöksen mukaisella ottamisella alue maisemoidaan. Alueella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §, YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten/mielipiteiden huomioon ottaminen

Ympäristöterveys Pirtevan lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 10-13.

Muistutus on huomioitu lupamääräyksin 4, 8, 12, 15, 30 ja 36.

Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 180 €.

Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 520 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3 . Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3000 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1500 €. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella yhteensä 168,48 €.

Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 180 € + 520 € + (0,02 €/m3 x 25 000 m3 ) + (0,5 x 3000 €) + 168,48 € = 2868,48 €.

Maksu on määrätty 1.1.2025 voimaan tulleiden maa-ainestaksan ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 27.11.2024 § 136) mukaan. Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 40 mukaisen 5000 euron vakuuden ja lupamääräyksen 8 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 39 edellytetty 5 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 8 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4 a, 7, 23 1, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23a § Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 § Rakentamislaki (751/2023) 79 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §:t

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Y- vastuualueelle, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva) sekä Pirkanmaan liitolle.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 ----- 

Jakelu  Hakija

 Ympäristöterveys Pirteva

 Pirkanmaan ELY-keskus Y-vastuualue

 Pirkanmaan liitto

 Ympäristönsuojelu

Tiedoksi  Naapurikiinteistöt ja vaikutusalueen kiinteistöt