RSS-linkki
Kokousasiat:https://ylojarvi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://ylojarvi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.08.2024/Pykälä 94
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Yhteislupahakemus kiinteistölle 980-466-27-3/ Veljekset Lahdenperä Oy
Ympäristölautakunta 21.08.2024 § 94
246/11.01.00/2024
Valmistelija: ympäristötarkastaja Eevi Kocis
Asia Veljekset Lahdenperä Oy hakee Ylöjärven ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiselle kiinteistöllä 980-466-27-3. Lupahakemus sisältää hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunniteltu suunnitelma-alueen pinta-ala on 3,0 ha ja ottamisalueen 0,6 ha. Kokonaisottomäärä on 10 vuoden aikana arviolta 150 000 m3ktr.
Hakija Veljekset Lahdenperä Oy (y-tunnus 0570251-1)
Riuttasentie 554
34550 Itä-Aure
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.
Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 a perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Asian vireilletulo Hakemus on tullut vireille 26.01.2024. Hakemusta on täydennetty 08.04.2024, 23.04.2024 ja 26.06.2024.
Toimintaa koskevat luvat Alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen (Kurun kunnan ympäristölautakunta 19.04.2006 § 12). Alueella on lisäksi ollut 31.05.2024 asti voimassa oleva maa-aineslupa (Ylöjärven ympäristölautakunta 13.05.2014 § 64).
Alueen hallintaa koskevat tiedot
Luvanhakijalla on sopimus kiinteistön 980-466-27-3 omistajan kanssa. Maanomistaja on antanut valtakirjalla suostumuksensa luvan hakemiseen.
Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne
Kohde sijaitsee Kurusta noin 13 kilometriä Virtaintietä (kt 65) pohjoiseen. Kulku ottoalueelle tapahtuu Virtaintieltä. Kyseiseltä tieltä käännytään Kallion kylässä Latvalantielle. Latvalantietä ajetaan noin 200 metriä, jonka jälkeen käännytään oikealle. Tätä tietä ajetaan 200-300 metriä, jonka jälkeen ollaan ottoalueella.
Kuluneen 10 vuoden aikana on edetty lupapäätöksen edellyttämällä tavalla ja alueella. Murskaus on toteutettu aiemmin louhitulla tasaisella alueella. Hakemuksen mukainen uusi ottoalue suuntautuu etelään.
Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava. Ylöjärvi on Pirkanmaan liiton aluetta. Pirkanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 27.3.2017 (§ 6) maakuntakaavan 2040. Maakuntakaavassa kaavoitettava alueen merkintänä on: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä (MK). Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa.
Luonto ja ympäristö
Ottoalue ja sen ympäristö on maaseutumaista aluetta. Yksittäisiä taloja on lähialueilla. Joidenkin talouskeskusten ympärillä on peltoa. Muutoin alueet ovat metsäisiä. Alueen kasvillisuus on tavanomaista. Alueella ei ole uhanalaiseksi tai suojeltavaksi määriteltäviä kasveja. Ottoalueen lähistöllä on kota. Sen alueelle on rakentanut alueen maanomistaja. Se on tehty omaa käyttöä varten. Mihinkään yleiseen käyttöön sitä ei ole tehty. Käyttö on ollut vähäistä viime aikoina.
Sama kannanotto on esitettävä myös luonnosolosuhteista. Karttatiedustelu osoittaa, että ottokohteesta pohjoiseen on useita suoalueita. Näistä on osa avoimia, puustottomia. Etäisyyttä näille suoalueille on 1-3 kilometriä. Lähialueella on runsaasti ojitettuja alueita. Hankealueesta noin kilometrin etäisyydellä on Riuttasjärven virkistysmetsä, joka on osoitettu maakuntakaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR).
Noin 10 kilometrin etäisyydellä kohteesta sijaitsee muun muassa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueita.
Ottamisalue ja ottotoiminta
Suunnitelmaa varten on ottamisalueesta laadittu uusi pohjakartta. Suunnittelussa käytetty kartta on mittakaavassa 1:2000. Nykyisen ottoalueen alin ottotaso on 174,00 ja samaan tasoon otto ulottuu myös hakemuksen kohteena olevalla alueella. Kallion yläpinta on tasossa noin 202,00, joten ottosyvyys on runsaat 25 metriä. Varsinaisen ottoalueen pinta-ala on noin 0,6 hehtaaria.
Otettava määrä on noin 150 000 m3. Maa-aines alueella on hyvälaatuista kalliota. Murskaus- ja varastointialueena käytetään alueella valmiina olevaa tasaista aluetta. Tämän alueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria. Tasaisen alueen pohjoisosaan tulee varikkoalue, jossa säilytetään tarvittavaa kalustoa ja muuta tarpeistoa. Suunnitelmakartasta selviää toiminta-alue. Toiminta-alueen kokonaispinta-ala on noin kolme hehtaaria.
Ottamis- ja kaivualueiden rajaukset, ottamisen muoto ja syvyydet on esitetty suunnitelmakartalla sekä pituus- ja poikkileikkauksissa. Ottoalue rajautuu, kun ympärysaita rakennetaan kallion päälle. Alueelle pystytetään korkeuspaalu, mihin merkitään valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään sidottu korkeustieto. Alueella pystytetään varoituskilvet.
Pintamaat kuoritaan ottoalueen kallion päältä ja varastoidaan ottamisalueen ulkopuolelle. Tämän jälkeen suoritetaan kallion louhinta. Louhoksen murskaus suoritetaan paikan päällä. Murske varastoidaan ottamisalueelle. Ottoalue on avonaista aluetta. Ottamisaluetta ympäröivä alue on metsämaata. Reunat louhitaan pystysuoriksi. Ottoalueen ulkopuolelle on rakennettu metallirakenteinen suoja-aita. Sen sijainti on esitetty piirroksessa. Tässä vaiheessa reunoja ei muotoilla pintamailla kaltevuuteen 1:3, vaan ne muotoillaan siinä vaiheessa, kun alueen otto päättyy kokonaan. Alueella on kallioaluetta, jota voidaan hyödyntää näillä ottomäärillä vielä pitkään.
Alueella murskataan muualta tuotua kivilouhosta. Määrä on noin 500 tonnia vuodessa. Louhos tuodaan lähialueen rakennustyömailta.
Toiminta-ajat
Kallionlouhintaa ei suoriteta heinäkuussa. Alla esitetyt toiminta-ajat.
Murskaukset | klo 7- 22 arkisin |
Poraukset | klo 7- 21 arkisin |
Rikotukset | klo 8- 18 arkisin |
Räjäytykset | klo 8- 18 arkisin |
Kuormaukset ja kuljetukset | klo 6- 22 arkisin |
Valmista kiviainesta voidaan toimittaa tilapäisesti myös sunnuntaina.
Ottotoiminnassa käytettävä kalusto
Volvo pyörökuormaaja |
Poravaunu |
Kaivinkoneet Volvo ja Hitachi |
Koneseula |
Siirrettävät murskauslaitteet |
Kaivannaisjätteet jätehuoltosuunnitelma
Kaivannaisjätteinä syntyy pintamaita (5000 m3ktr) ja kantoja sekä hakkuutähteitä (200 m3ktr) Pintamaita käytetään maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet haketetaan.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Toiminnasta aiheutuvaa melua ja pölyä vähentää suuresti se, että rintauksen korkeus on noin 20 metriä.
Putoamisvaaraa torjutaan estämällä pääsy jyrkille osille ympärysaidalla. Kuorma-autoja ja työkoneita ei säilytetä, huolleta eikä tankata kaivualueella. Näitä toimia voidaan kuitenkin tehdä, jos alueelle rakennetaan näitä toimia varten erillinen huoltoalue.
Alueen ajoneuvoliikenne minimoidaan. Kaivualueella ei polteta jätteitä, eikä niitä myöskään sinne haudata. Pohjavedenpinnan päälle jätetään vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros.
Jätettä syntyy vähän, pääosin seulaverkoista. Kokonaismäärä on noin yksi kuutio/vuosi. Yrittäjä toimittaa sen eteenpäin.
Hakija on vuonna 2011 teettänyt melumittauksia kyseiseltä alueelta. Selvityksen on tehnyt Taratest Oy. Olosuhteet eivät ole merkittävästi muuttuneet tuosta ajankohdasta. Raportin mukaan melutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja lähimpien talouskeskusten piha-alueilla. Lähimmät pihapiirit ovat edelleen samat kuin vuonna 2011. Raportti liitetään hakemusaineistoon.
Pölyämisen vaikutusta vähennetään kastelulla. Lähimmät asuintalot ovat 400-500 metrin etäisyydellä ottokohteesta. Näiden talojen talouskeskuksissa on omat talousvesikaivot. Toiminnasta ei ole haittaa talouskeskuksien vedenotoille.
Vesien ja maaperän suojelu
Alue ei ole pohjavesialuetta. Entisen Kurun kunnan alueella oleva Pitkäkangas on tärkeää pohjavesialuetta. Se on kuitenkin etäällä ottoalueesta. Ottotoiminnasta ei ole vaaraa pohjavesille.
Alueen hulevedet imeytyvät maaperään. Tällaista maapohjaa on alueen pohjoisosassa. Erillistä saostusallasta ei siten tarvita.
Kaivutoimintaan välttämättömästi liittyvät poltto- ja voiteluaineet varastoidaan kaivualueen ulkopuolella. Polttoaineiden varastointialue on merkitty hakemusaineiston karttaan. Sen koko on noin 100 neliömetriä. Alue tasataan ja päälle asennetaan HDPE- kalvo. Jäteöljyjä ei varastoida alueella, vaan yrittäjä vie ne kotitilallensa sitä varten olevaan säiliöön.
Jälkihoitotoimenpiteet
Alueen muoto on sellainen, että jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun otot on loppuun suoritettu. Ottoalueen pintamaat varastoidaan. Ottoalueen ympärillä on aita. Aita estää ottoalueelle tulevan jalankulun. Ottoalueen reunoja ei tämän tulevan 10 vuoden jälkeen luiskata, eikä muotoilla, vaan otto jatkuu tulevaisuudessa, kun louhittava alue laajenee. Jälkihoito suoritetaan oton loputtua. Tällöin sivut luiskataan alueen pintamailla kaltevuuteen 1:3.
Jälkihoidon yhteydessä ottoalueella olleet pintamaat ja muu maa-aines tasoitetaan ottoalueen reunoille. Luiskien ylä- ja alapäät muotoillaan ympäröivään maastoon nähden joustavasti. Ottoalueen ympärillä on metsää, joten ottoalueen reunoille levitetyn maan päälle alkaa luontaisesti juurtua taimistoa, joka ajan kanssa kasvaa metsäksi.
Lupahakemuksen käsittely
Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 24.04.-31.05.2024 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 30.04.2024. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjen lisäksi muita vaikutusalueen kiinteistöjä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi.
Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen Y- ja L-vastuualueilta, terveydensuojeluviranomaiselta, Metsähallitukselta, Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta sekä Pirkanmaan Liitolta.
Lausunnot
Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue antoi 31.05.2024 hakemukseen seuraavan lausunnon:
Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen alueella on mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on tutustunut vireillä olevaan hakemukseen ja lausuu seuraavaa:
Luontoarvot
Alueen kasvillisuus on tavanomaista ja laajennusalue on hakattua metsää. Pirkanmaan ELY-keskuksen tiedossa ei ole lähiympäristöstä suojeltavia erityiskohteita.
Kaavoitus
Suunnitelma-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai yleiskaavoja. Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on alueella seuraavat merkinnät:
▪ Maaseutualue
- Alue on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön.
Melu
VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus) määrittää viikko- ja päivätason toiminta-aikoja, koska asuin- ja lomarakennuksia on alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla sekä täydennysrakentamiskohteissa, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB. Vuonna 2011 suoritettujen melumittausten perusteella melutaso työmaan toiminnan aikana jää alle 55 dB. Tilanne alueella on samankaltainen kuin vuonna 2011, joten voidaan todeta, että Veljekset Lahdenperä Oy:n Mäyrävuoren kiviainestuotannosta aiheutuvat melutasot eivät ylitä valtioneuvostonasettamia ohjearvoja lähimpien asutustenpiha-alueilla. Uudelle melumittaukselle ei tällä hetkellä ole tarvetta. Alueen toiminnat on sijoitettava alimmalle ottamistasolle sekä kalliorintauksen suojaan meluvaikutusten leviämisen estämiseksi. ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana ennakoidusta poiketen ilmenee melu- tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätökseen tulee antaa lupamääräys siitä, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää haittojen selvittämistä uusin mittauksin ja/tai mallinnuksin.
Pöly
Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi varastokasoja, louhetta tai muita pölyn lähteitä on kasteltava kuivalla säällä. Pölyämistä tulee estää pitämällä materiaalien pudotuskorkeudet alhaisina.
Pinta- ja pohjavesien suojelu
Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros. Ottoalueen pohja tulee kaltevoida niin, ettei alueelle synny pintavesialtaita. Käsittelemättömiä hulevesiä ei saa päästää suoraan ojiin tai vesistöihin, vaan ne tulee imeyttää maaperään. Vaihtoehtoisesti hulevesille tulee rakentaa laskeutusallas ennen ojiin johtamista.
Toiminta
Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Jyrkille luiskille pääsy on estettävä. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Poltto- ja voiteluaineet on varastoitava lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jonka lähellä on imeytysturvetta vahinkojenvaralle. Öljyvahingoista ja mahdollisista muista päästöistä on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle, pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi.
Jälkihoito
ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön uusimman oppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.
Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue antoi 27.05.2024 hakemukseen seuraavan lausunnon:
Olette pyytäneet Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen kuulemislausuntoa koskien maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupahakemusta kiinteistöllä 980-466- 27-3 Latvalan Tilat, Ylöjärvi. Kiinteistöt rajautuu kantatiehen 65 (Virtaintie), tierekisteriosoitteessa 65/13/417-1054/oikea. Maantien 65 keskimääräinen vuorokausiliikenne määrä ko. alueella on 1683 ajoneuvoa, joista raskaiden ajoneuvojen osuus on n. 11 %. Nopeusrajoitus alueella on 80 km/h.
Yhteislupahakemus koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta jo olemassa olevalla alueella. Alueella on 31.05.2024 asti voimassa oleva maa-aineslupa (myönnetty 13.05.2014 § 64) ja toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (myönnetty 19.04.2006 § 12). Pääliittymä ko. alueelle kulkuun sijaitsee tierekisteriosoitteissa 65/1025/oikea (maa- ja metsätalouden liittymä) ja pienempi liittymä kiinteistölle tierekisteriosoitteessa 65/13/597/oikea.
Ennen toiminnan jatkamista alueella tulee varmistaa liittymien luvanmukaisuus. Maa-ainesten ottoon osoitetun liittymän 65/1025/oikea tulee täyttää liittymäluvan 1.10.2015 mukaiset vaatimukset mm. liittymän päällystäminen 50 metrin matkalta kiviaineksen kulkeutumisen estämiseksi päätielle sekä kulkeutuvan kiviaineksen pois harjaaminen. Toiminta ei saa vaarantaa mt 65 liikennettä eikä sen rakenteita. Jos vaaraa aiheutuu, on toiminnanharjoittajan vastuulla toiminnasta aiheutuvien mahdollisten tiealueella tapahtuvien vaaratilanteiden korvaaminen sekä maantien rakenteiden korjaaminen. Toiminnan harjoittaja on velvollinen kustannuksellaan pitämään liittymät tienpitoviranomaisen ohjeiden mukaisessa kunnossa, sillä tavoin, että siitä ei ole vaaraa liikenteelle eikä haittaa maantien kunnossapidolle.
Kun lupahakemuksen mukainen toiminta tapahtuu tiealueen ulkopuolella eikä siitä aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle sekä varmistetaan turvalliset ja vaatimustenmukaiset liittymäalueet, ei Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueella ole huomautettavaa soranottoon ja murskaukseen alueella.
Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ei ota kantaa rakentamisen vaikutuksista alueidenkäyttöön, maisemaan eikä luonto-, ympäristö- ja kulttuuriympäristön arvoihin.
Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) toteaa 24.05.2024 antamassaan lausunnossa seuraavaa:
Ympäristöterveys Pirteva lausuu asiasta seuraavaa terveydensuojelullisesta näkökulmasta:
- toiminta ei saa ylittää melun ohjearvoja loma- tai asuinrakennuksissa
- pölyämistä täytyy ehkäistä aktiivisesti
Ylöjärven kaupungin kaavoitus toteaa 05.06.2024 antamassaan lausunnossaan seuraavaa:
Alueella ei ole kuntakaavaa voimassa eikä alue sisälly kaavoitusohjelman (MAPSTO) mukaisiin kaavoitushankkeisiin. Kurun alueen rantaosayleiskaavassa lähimmät kaavoitetut rannat sijaitsevat idässä (Huhtajärvi) noin kilometrin etäisyydellä. Kaavassa on osoitettu yksi rakentamaton lomarakennuksen rakennuspaikka. Etelässä Saarijärvi sisältyy myös rantaosayleiskaavaan noin kilometrin etäisyydellä. Kaavassa on osoitettu kaksi rakennettua lomarakennuspaikkaa. Em. rakennuspaikkoja lähempänä (n. 500-600 metriä) on vakituisen rakennuksen rakennuspaikkoja, kuten hakemuksessa mainitaan. Edellinen lupa on vuodelta 2014. Kuntakaavoituksen näkökulmasta hakemus koskee alueen laajentamista ja näin ollen vaikutuksia on jo tiedossa. Voidaan arvioida, ettei laajennus hankkeella olisi merkittäviä uusia vaikutuksia.
Ympäristön näkökulmasta ja ottotoiminnan loputtua tulee alueen maisemointi tehdä huolellisesti. Voimassa oleva Pirkanmaan maakuntakaava on vuodelta 2017. Maakuntakaavassa alue kuuluu laajempaan kokonaisuuteen merkinnällä MK: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Merkintä ei varsinaisesti tue ottotoimintaa. Nykyinen lupa myönnetty ennen kaavan voimaantuloa. Vaihemaakuntakaava on parhaillaan vireillä ja ehdotusvaiheessa. Pirkanmaan liitto lausuu maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan näkökulmasta.
Pirkanmaan Liitto toteaa 28.05.2024 antamassaan lausunnossaan seuraavaa (tekstiä lyhennetty):
Pirkanmaan liitosta on tutustuttu Veljekset Lahdenperä Oy:n hakemus- ja suunnitelma-asiakirjoihin. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 (hyv. 27.3.2017), jossa alueen pääkäyttötarkoituksena on maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä (MK). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Kaavatilannetta on kuvattu tarkemmin päätöksen selostusosassa. Hankkeen suunnitelmaselostuksessa maakuntakaavan merkinnäksi on virheellisesti kirjattu maaseutualue. Pirkanmaan liitto toteaa, että voimassa olevan maakuntakaavan näkökulmasta keskeisiä suunnitelmassa ja lupaharkinnassa huomioon otettavia näkökulmia ovat vaikutukset luonnonympäristöön sekä retkeilyyn ja ulkoiluun. Peruskartalta käy ilmi, että hankealueen lähituntumassa on kota. Hakemusasiakirjoista puuttuu tieto kodan käytöstä sekä siitä, käytetäänkö hankealueen ympäristöä retkeilyyn ja ulkoiluun.
Pirkanmaalla käynnissä olevan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on analysoitu Pirkanmaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymiä. Nyt lausuttavana olevan kohteen ympäristö on analyysin perusteella paikallisesti merkittävä luontotyyppien (suot ja pienvedet) keskittymä. Hakemukseen ei sisälly luontoselvityksiä tai arvioita hankkeen vaikutuksista em. paikallisesti merkittävään luontotyyppien keskittymään.
Hakemus näyttää perustuvan virheelliseen tietoon kaavatilanteesta. Lisäksi hakemusasiakirjoista puuttuu kaavatilanteen kannalta olennaisia tietoja. Pirkanmaan liitto toteaa, että näkemyksen muodostaminen lausunnolla olevasta hankkeesta ei ole mahdollista hakemusasiakirjojen perusteella. Mikäli hakemusta korjataan ja täydennetään, tulee Pirkanmaan liitolta pyytää uusi lausunto.
Metsähallitus ei antanut hakemuksesta lausuntoa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä mielipiteitä.
Vastine
Hakija antoi vastineensa hakemuksesta annettuihin lausuntoihin 27.06.2024. Vastineessa todetaan seuraavaa:
Ottoaineistoa on täydennetty. Suunnitelmaselostukseen on muutettu virheellinen maakuntakaavamerkintä oikeaksi. Selostukseen on lisätty tiedot kodasta. Näitä tietoja ovat mm. kodan omistus ja sen käyttötarkoitus. Selostukseen on lisätty tiedot Riuttasjärven virkistysmetsästä. Maanomistaja vastustaa ajatuksia, jonka mukaan alueelle tulisi tehdä luontoselvitys. Toiminta keskittyy alueellisesti varsin suppealle alueelle. Koko ympärillä oleva alue säilyy nykyisessä muodossaan. Ottoaluetta ympäröivään luontoon ei tule muutoksia.
Jälkihoito ja maisemoinnit tehdään vasta sen jälkeen, kun kiviaineksen otto on kokonaisuudessaan päättynyt. Kun on kyse jyrkistä, pystysuorista seinämistä, pintamaiden levitys ja luiskaukset on järkevää tehdä vasta toiminnan loputtua.
Toimivalta Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena.
Lisätietoja päätöksestä ympäristötarkastaja Eevi Kocis, puh. 040 542 0230, sähköposti etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi
Oheismateriaali - Maa-ainesten ottamissuunnitelma 26.06.2024
- Pirkanmaan Liiton lausunto
- Sijaintikartta
- Suunnitelmakartat
Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen
Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Veljekset Lahdenperä Oy:lle maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen yhteisluvan kalliokiviaineksen ottamiselle kiinteistöllä 980-466-27-3. Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:
Yleiset lupamääräykset
Ottamisalue ja ottomäärä
1. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi enintään 150 000 m3krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle. Vuosittain saa louhia enintään 15 000 m3ktr.
Muualta tuotua kiviainesta saa murskata alueella enintään 500 tonnia vuodessa.
Luvan voimassaoloaika
2. Lupa on voimassa 31.08.2034 asti. Lupa korvaa lainvoimaiseksi tultuaan alueella toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (Kurun kunnan ympäristölautakunta 19.04.2006 § 12) ja 31.05.2024 asti voimassa olleen maa-ainesluvan (Ylöjärven ympäristölautakunta 13.05.2014 § 64).
Ottotaso
3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti + 174 (N2000), kuitenkin niin että pohjaveden päälle jää vähintään 2 m suojakerros.
Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista
Yhteyshenkilö
4. Maa-ainesten ottamistoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja.
Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus
5. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000). Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa missä ottoa suoritetaan.
Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon vähintään 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää. Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa louhinta-alueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. Ottamistoimintaa ei saa missään vaiheessa ulottaa ottamisalueen ulkopuolelle.
6. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.
7. Ottamisalueen rajan ulkopuolelle on asennettava ottamistoiminnasta ja siitä aiheutuvasta vaarasta ilmoittavat taulut. Ottoalueelle tulevan tien varressa on oltava kyltti, josta löytyy alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä, yhteisluvan voimassaoloaika ja ottamisesta vastaavan yhteystiedot. Luvaton kulku alueelle on estettävä puomilla tai muulla vastaavalla tavalla.
Polttoaineiden varastointialue
8. Polttoaineiden varastointialue tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti nesteitä läpäisemättömäksi. Alueen tulee olla reunoilta korotettu.
Seuranta ja tarkastukset
9. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Lupaehdot ottamistoiminnan aikana
Toiminta-ajat
10. Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.- 31.3. välisenä aikana. Kallioaineksen irrotusta (poraus ja räjäytystoimintaa) ja rikotusta saa suorittaa 1.8.- 30.6. välisenä aikana noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:
- murskaus ma-pe klo 7.00-22.00
- räjäytykset ma-pe klo 8.00-18.00
- kallion poraus ma-pe klo 7.00-21.00
- louheen rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00
Kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä ympäri vuoden arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 välisenä aikana.
Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhintaräjäytyksistä sekä murskausjaksojen alkamisesta valvontaviranomaiselle.
Melu-, tärinä ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset
11. Alueen toimintojen aiheuttama melutaso (liikenne mukaan lukien) ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.
Luvanhaltijan on tarvittaessa valvontaviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuntojen ja loma-asuntojen piha-alueet sekä muut kohteet, joille melusta voi olla haittaa).
12. Meluhaittojen torjumiseksi rikotus ja murskaus tulee tehdä toiminta-alueen alimmalla kohdalla tai melun leviämistä vähentävien rintauksen tai varastokasojen läheisyydessä. Melua tulee torjua myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.
13. Toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölypäästöjä on ehkäistävä tarpeen mukaan kastelemalla murskauslaitteistoa, varastokasoja, kuormia ja teitä, koteloimalla murskaimia ja kuljettimia, säätämällä kuormauksen ja kuljettimien putoamiskorkeutta sekä varustamalla poravaunu pölynkeräyslaittein. Kuljetuksista ja siirroista aiheutuvat pölyhaitat on estettävä laitosalueella ja sieltä poisjohtavalla liittymällä esim. kastelulla ja teiden siivouksella.
Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 800/2010 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen pihaalueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.
14. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Valvontaviranomainen voi edellyttää luvan haltijaa tarvittaessa mittaamaan louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa.
Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu
15. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
16. Kuormaus- ja kuljetuskalustoa ei saa säilyttää ottoalueella eikä tankkausta ja huoltoa saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellulla tukitoiminta-alueella. Mikäli alueelle halutaan rakentaa tukitoiminta-alue edellä mainittuja toimintoja varten, tulee suunnitelmat hyväksyttää valvontaviranomaisella etukäteen. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.
Alueelle tulee varata öljyntorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä. Imeytysaineen sijainti tulee olla alueella työskentelevien tiedossa ja imeytysainetta on oltava helposti saatavilla.
17. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.
Polttoainesäiliöt on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä polttoaineiden varastointialueella.
18. Alueelle tulee rakentaa tarvittaessa laskeutusallas, mikäli hankealueen hulevedet eivät imeydy hankealueella. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Suunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Tällöin laskeutusaltaasta poistuvan veden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Tarkkailtavina parametreinä tulee olla ainakin kiintoaines, pH, kloridi, CODMn, rauta, sulfaatti, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, sameus, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, arseeni ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenottohetken virtaama tulee mitata.
Ottamisalueen hulevesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa.
Jätehuoltoa koskevat määräykset
19. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.
20. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.
21. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena.
22. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ympäristönsuojelulain 114 §:n mukaisesti.
Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset
23. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut
tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia
päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten
päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.
Ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.
24. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
25. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.
26. Luvanhaltijan tulee pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, joka on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian.
27. Luvan haltijan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:
- tuotantotiedot
- toiminta-ajat (räjäytysajat eriteltyinä)
- muualta murskattavaksi tuodun kiviaineksen määrä
- tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista
- vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat
- tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä
Kirjanpidon perusteena olevat käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.
28. Kallioainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.
Maisemointi ja jälkihoito
29. Alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa on noudatettava ympäristöministeriön oppaan ”Maa-ainesten ottaminen. Opas kestävään käyttöön, 2023” ohjeita.
Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai loiventaa rinteiksi, jotta alue on muotoilultaan metsätalouskäyttöön soveltuva. Mikäli alueelle ei luvan päättymisen jälkeen haeta uutta lupaa, tulee valvontaviranomaiselle esittää hyvissä ajoin (viimeistään vuosi ennen luvan päättymistä) yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin tiedot alueen siistimisestä, muotoilusta ja pintamateriaalin levityksestä, kasvillisuuden palauttamisesta sekä alueelle soveltumattoman käytön estämisestä.
Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Suoalueen vastaiselle reunalle ei kuitenkaan saa varastoida pintamaita. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.
30. Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen.
31. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään vuosi ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelu- ja turvallisuustoimista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten.
32. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
33. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Luvan haltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.
Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle
34. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.
Vakuus
35. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 24 000 euroa. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.
Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta
36. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 5 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.
Yleiset perustelut lupapäätökselle
Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-ainesten ottamisesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:n vastaisia seuraamuksia: kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.
Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan valtioneuvoston asetusta 800/2010 sekä annettuja lupamääräyksiä, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit, alueen muu käyttö sekä lähimmät häiriintyvät kohteet. Edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle ovat siten olemassa (YSL 49 §).
Lupamääräyksissä on huomioitu maa-aineslain 11 §:ssä sekä ympäristönsuojelulain 52, 58, 62 ja 66 §:ssä säädetyt asiat.
Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) vaatimukset. Toiminnalla on ollut ympäristölupa ennen 16.9.2010.
Määräykset on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi, ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi sekä valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Lupamääräykset 1 ja 2. Yhteislupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10.1 §:n mukaisesti. (MAL 10 §)
Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso.
Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §, YSL 8 §)
Lupamääräykset 5 ja 6. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §, YSL 52 §)
Lupamääräys 7. Kyltein ja aluerajauksin pyritään parantamaan alueella kulkevien turvallisuutta tiedottamalla selkeästi rajoista sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedoista. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä turvallisuuden sekä alueen luvattoman käytön estämiseksi.
Lupamääräys 8. Lupamääräys polttoaineiden varastointialueesta on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, YSL 16 §, 17 §)
Lupamääräys 9. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.
Lupamääräys 10. Toiminta-ajat ovat hakemuksen ja VNa 800/2010 asetuksen (ns. muraus-asetus) mukaiset. Toiminta-aikaa koskevat rajoitukset ovat tarpeen asutukselle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ja rasituksen lieventämiseksi. Hakemuksessa esitetyn valmiin kiviaineksen kuljetusta ja kuormausta ei sallita edes tilapäisesti sunnuntaisin, koska VNa 800/2010 asetus ei salli kuormauksia tai kuljetuksia viikonloppuisin eikä arkipyhinä, toiminnan etäisyyden ollessa melulle alttisiin kohteisiin alle 500 metriä.
Lupamääräykset 11-13. Määräykset melu- ja pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä naapuruussuhdelain tarkoittaman kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Varastokasojen ja koneiden sijoittamisella voidaan ehkäistä tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä. Myös työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Melutasoa on rajoitettu valtioneuvoston päätöksessä annettujen ohjearvojen mukaisesti. (YSL 7, 8, 52 §, VNa 800/2010, 7 ja 13 §)
Lupamääräys 14. Lupamääräys tärinästä on annettu lähimmille häiriintyville kohteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
Lupamääräykset 15-17. Lupamääräykset maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi.
Lupamääräys 18. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haittaainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi.
Lupamääräykset 19-22. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5a ja 11 §, YSL 114 §
Lupamääräykset 23 ja 24. Lupamääräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 14, 15, 123 ja 134 §)
Lupamääräys 25. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin, kuten meluun tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)
Lupamääräykset 26-28. Työmaapäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa laitoksen toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a §, MAA 6 §, YSL 8, 9, 52 §).
Lupamääräykset 29-32. Alueen jälkihoitoa koskevien määräysten tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää jälkikäytön turvallisuutta. Ottamisalueen jälkihoidon tulisi edetä suunnitelmallisesti vaiheittain jo ottamistoiminnan aikana, jotta hyödyntämiskelpoiset pintamaat säilyvät elinvoimaisina. Ottotoiminta ei aina etene lupa-aikana lopulliseen laajuuteensa tai ottoalueeseen voidaan hakea muutosta ennen luvan raukeamista. Tästä johtuen on katsottu, että lopullinen maisemointisuunnitelma voidaan toimittaa lähempänä lupa-ajan loppua, kun lopettamisen aikainen tilanne on varmasti tiedossa. Jälkihoidon suunnittelu ja toteuttaminen ovat toiminnanharjoittajan vastuulla. Ne tulee esittää ja ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi.
Lupamääräys 33. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)
Lupamääräys 34. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §)
Lupamääräys 35. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus (8000 €/ha) on laskettu Ylöjärven maa-ainestaksaan perustuen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)
Lupamääräys 36. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut toimintaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §, YSL 199 §)
Lausuntojen huomioon ottaminen
Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa esiin tuodut seikat ja esitetyt vaatimukset on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Pirkanmaan Liiton lausunnossa esitetty tarve luontoarvioinnista paikallisesti merkittävästä luontotyyppien keskittymästä (suot ja pienvedet) on otettu huomioon yhteislupaa käsiteltäessä ja soiden sekä pienvesien suojelu on huomioitu etenkin lupamääräyksissä 18 ja 29. Ottoalueen laajennus suuntautuu kaakon suuntaan poispäin suoalueesta ja valvontaviranomaisella on mahdollisuus antaa tarvittaessa lisämääräyksiä suoalueelle kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi.
Lupamääräystä ankaramman asetuksen tai säädöksen noudattaminen
Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Maksut on määrätty 1.1.2024 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 23.08.2023 § 85) ja 01.01.2024 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 23.08.2023 § 85) mukaan.
Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 170 €.
Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 500 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3.
Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.
Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3000 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1500 €.
Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §). Valvontamaksu vuodelta 2024 lisätään lupapäätöksen maksuun. Valvontamaksu vuodelta 2024 on 400 € (vähimmäismaksu).
Näin ollen tämän lupapäätöksen maksuksi muodostuu 170 € + 500 € + (0,02 €/m3 x 150 000 m3 ) + 1500 €+ 400€+ 200,88 € = 5770,88€.
Päätöksen täytäntöönpano
Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 36 mukaisen 5 000 euron vakuuden ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.
Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 35 edellytetty 24 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.
Sovelletut oikeusohjeet
Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4 a, 5a, 7, 10–16, 19–21, 23, 23a § Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-9, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 114, 123, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §
Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 § Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 §
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 7 ja 13 §
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)
Muut sovelletut ohjeet
Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.
Päätöksestä tiedottaminen
Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.
Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.
Päätös lähetetään hakijalle, Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle, Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-ja L vastuualueille, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva), Pirkanmaan Liitolle, Metsähallitukselle sekä päätöstä erikseen pyytäneille.
Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.
Muutoksenhaku
Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitetään päätökseen.
Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.
-----
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |