Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.08.2024/Pykälä 91

Ympäristölautakunta 21.08.2024 § 91  

201/11.01.00/2024  

Valmistelija: Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

Asia Metsähallitus Metsätalous Oy hakee maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiselle sekä louhinnalle ja murskaukselle Saukkotantereen kallioalueelle kiinteistölle 980-893-1-1 (Kurun valtionmaa).

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 3,39 ha ja ottoalueen 0,84 ha. Hakemuksen mukainen kokonaisottomäärä on 50 000 m3krt.

Hakija Metsähallitus Metsätalous Oy, y-tunnus 2752751-5

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohtien 6 a ja b perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Hakemus on tullut vireille 6.2.2024.

Alueella on Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan 20.12.2017 § 183 myöntämä yhteislupa kallion louhintaan ja murskaukseen.

Alueella on pidetty valvontaohjelman mukainen määräaikaistarkastus viimeksi 9.10.2023.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne:

Saukkotantereen kallioalue sijaitsee tien 65 ja Kurun kautta ajettuna noin 80,2 kilometrin matkan päässä Ylöjärven keskustasta pohjoisluoteeseen. Alueelle johtaa nimetön metsäautotie, joka kääntyy pohjoiseen Haavistonperäntieltä. Liittymä on lähinnä osoitetta Haavistonperäntie 90. Loppumatkan pituus on noin 900 metriä. Kihniön kunnan raja sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä lännen suunnassa.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä alueella on maaseutualue -merkintä. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Alue sijoittuu turvetuotantoon liittyvä valuma-alue (Aurejärven reitti) -rajauksen sisälle. Merkinnällä osoitetaan valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Alueelta noin 180 metrin etäisyydellä idässä on merkintä Aurejärvi-Pyhäniemi -ulkoilureitistä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Merkintä osoittaa ensisijaisesti tarpeen reitille. Pirkan Taival-retkeilyreitistö kulkee ottamisalueelle johtavaa metsäautotietä pitkin.

Kurun rantaosayleiskaavassa Saukkotantereen lounaisosat on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Saukkolammen rannat ja Saukkoneva on osoittu maa- ja metsätalousvaltaisina (MY) alueina, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Ottamisalueen länsiosa menee hieman kaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle.

Luonto ja ympäristö:

Kohteen ympäristö on metsätalouskäytössä ja laajalti Metsähallituksen omistuksessa. Alue kasvaa havupuustoa sekä on osin avointa metsämaata.

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Aurejärven suojelualue (RSO040037) sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä kaakossa. Noin kilometrin etäisyydellä lännessä sijaitsee yksityismaiden luonnonsuojelualue Peltomäen metsä (YSA203044).

Ottoalueella ei ole vanhaa metsää, metsälakikohteita eikä muita erityisiä elinympäristöjä. Saukkolammen rannassa on lähin metsälaissa (1093/1996) 10 §:ssä määritelty erityisen tärkeä elinmpäristökuvio.

Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä alueen läheisyydessä ole pohjavesialueita. Pohjaveden pinnantaso alueella ei ole tiedossa.

Lähimmät pintavesiesiintymät ovat Saukkolampi noin 200 metrin etäisyydellä lännessä, Pikku Saukkolampi noin 250 metrin etäisyydellä pohjoisessa ja Aurejärven Kiisonperä noin 1 km etäisyydellä kaakossa.

Maanpinnan korkeus vaihtelee kohdealueella välillä N2000 +169…+184.

Lähimmät vakituiset asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lounaassa, idässä ja itä-koillisessa.

Ottamisalue

Leikattavia maa- ja kalliokiviaineksia on koko louhinta-alueella ilman pintamaita yhteensä noin 50 000 m3ktr, jolle määrälle lupaa myös haetaan. Määrä perustuu arvioon, että pintamaita olisi kallion päällä keskimäärin 0,5 metriä. Koko ottamisalueen pinta-ala on 3,39 hehtaaria ja louhinta-alueen 0,84 hehtaaria.

Ottamisalue sisältää varasto- ja tukitoimintoalueet.

Alueen maksimi louhintamäärä olisi vuosittain noin 14 000 tonnia ja koko lupa-aikana noin 140 000 tonnia (50 000 m3ktr).

Alin suunniteltu ottotaso on N2000 +171,00. Pohja on vaakasuora. Mikäli pohjavettä havaitaan, ottamista ei saa missään olosuhteissa ulottaa alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään 2 metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä.

Hakemuksen mukainen toiminta

Hakemuksen mukaan ottamistoimenpiteen tarkoituksena on maa-ainesten sekä kalliolouheesta tehtävien murskattujen lajitteiden hyödyntäminen metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tiestön hiekoitukseen ym. metsätalouden tarpeisiin. Aineksia ei myydä ulos, vaan niitä käytetään yksinomaan em. Metsähallituksen omiin tarpeisiin. Alueelle haetaan maa-aines- ja ympäristölupia (yhteislupa) 15 vuodeksi. Perusteluna 15 vuoden lupa-ajalle esitetään seuraavaa:

Metsähallitus Metsätalous Oy on tehnyt hallinnassaan olevalle koko maan kattavalle tieverkolle tieverkkosuunnitelman, jonka tavoitteeksi on asetettu tieverkon kantavuuden parantaminen. Tieverkkosuunnitelman tavoitteiden mukaisen valmiin tieverkon jatkuva ylläpito vaatii koko tieverkon jatkuvaa hoitoa, ja kattava maa-ainespaikkojen verkosto on tässä avainasemassa. Yli 10 vuoden lupa-aika tukee paremmin em. suunnitelman toteutumista.

Alueelle ei tuoda muualta maa-aineksia käsiteltäväksi.

Pysyviä rakennuksia tai rakenteita ei alueelle sijoiteta, mutta ajoittain toistuvaa melko lyhytaikaista (2-5 viikkoa) kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus- ja seulontalaitteita. Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä.

Tukitoiminta-aluetta käytetään autojen ja työkoneiden paikoitukseen, työkoneiden tankkaukseen sekä varastokasojen sijoittamiseen.

Turvallisuus

Ottamistyön aikana noudatetaan voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä. Työn aikana syntyvät korkeat, vielä maisemoimattomat luiskat, aidataan huolellisesti lippusiimalla tai muulla vastaavalla tavalla. Murskaamon laitteiden mahdolliset polttoaine- ja muut päästöt maaperään estetään viranomaisten edellyttämällä tavalla.

Liikenne

Kulku alueelle tapahtuu entiseen tapaan pohjoisen ja etelän suunnista.

Valmiita tuotteita (louhe ja murskeet) kuljetetaan alueelta pois kysynnän mukaan. Viimeiset varastokasat poistetaan viimeistään ennen lupa-ajan päättymistä.

Hiljaisina aikoina ajosuoritteita on noin 10 suoritetta vuorokaudessa. Vilkkaana aikana 10-20 vuorokaudessa.

Työmaateitä ei päällystetä vaan ne ovat murskepintaisia.

Päästöt ja jätteet

Mustia jätevesiä ei synny. WC on kuivakäymälä. Harmaita jätevesiä syntyy sen verran, mitä tulee 3-10 henkilön käsienpesusta. Pesuvedet imeytyvät maaperään.

Vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle eikä astioihin pääse vettä. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt lajitellaan erikseen. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut kerätään omiin jätesäiliöihinsä. Akkuja ei varastoida pitkiä aikoja laitoksella, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn samalla kun hankitaan uusi akku. Vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden/vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Louhinta ja murskaus

Louhe murskattaisiin Tielaitoksen luokituksen mukaisella B-luokan siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos on siirrettävä omin avuin liikkuva polttomoottorikäyttöinen laitos, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Murskattava aines syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen kuljettimilla väli- ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Laitteisto pyritään sijoittamaan siten, että siirtomatka louhitusta rintauksesta syöttimeen tai seulalle on mahdollisimman lyhyt.

Tielaitoksen määritelmän mukaan käytettävä B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Tielaitoksen ohjeen "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3; 2 tuntia) alitetaan Tielaitoksen luokituksen B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 m:n etäisyydellä.

Murskaamolla (esimerkiksi Lokotrack) on kiinteä oma dieselkäyttöinen generaattori murskauksessa tarvittavan sähkön tuottamiseksi, eikä erillistä polttoainetta käyttävää aggregaattivaunua siten tarvita.

Laitoksella on ISO 14001 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Raaka-aineet sekä polttoaineet, tankkaus ja huolto

Toiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä ja kuljetuskalustossa myös dieselöljyä. Keskimääräinen pyöräkuormaajan polttoainekulutus on 2000 litraa vuodessa. Kuljetuksiin käytettävää autokalustoa ei tankata alueella. Polttoaineiden maksimikulutus on 2,8 m3/a. Voiteluaineita ei varastoida paikan päällä vaan tuodaan tarvittaessa huoltoautolla.

Pohjapanoksina käytetään dynamiittia tai vastaavaa sekä varsipanoksina rajähdysaineautosta reikiin pumpattavaa nestemäistä Kemixiä tai vastaavaa. Alueella ei varastoida räjähdysaineita vaan panostusta varten paikalle tuodaan juuri se määrä, joka tarvitaan. Loput viedään alueelta pois.

Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tankkiautosta.

 Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Melu

Toiminnasta lähimmille naapurikiinteistöille mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat ovat ajoittaisia. Ottamistoiminta ei ole kaavojen vastainen, eikä se aiheuta mahdollista pohjavesien pilaantumista, kun noudatetaan riittävää suojakerrosta. Ottamissuunnitelman rajauksen sisällä toimittaessa ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, eikä myöskään tuhoa erikoisia luonnonesiintymiä. Edellyttäen, että tämän ottamissuunnitelman ohjeita noudatetaan, ottamistoiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslaissa säädettyjen rajoitusten kanssa.

Pöly

Kasojen pölyämistä ehkäistään tuulisella ja lämpimällä säällä tarvittaessa kastelemalla niitä vedellä. Kasoja sijoitetaan louhospohjalle murskaamon ympärille siten, että ne toimivat meluvalleina ja siten mahdollisimman tehokkaasti ehkäisevät melun kantaumista mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin. Kasoja voidaan sijoittaa myös muille alueille.

Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelemalla puhtaalla vedellä sekä säännöllisellä kunnossapidolla.

Toiminta-ajat

Louhintaa ja murskausta tehtäisiin keskimäärin 2-4 vuoden välein maksimissaan 3-8 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä suoritettaisiin 1-2 kertaa per murskauskerta. Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin aikavälillä 1.9.-31.5.

Toiminta-aikoina tehtäisiin

- räjäytystöitä maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00

- kallion porausta ma-pe 8.00–18.00

- louheen rikotusta ma-pe 8.00–18.00

- sekä murskausta ma-to klo 7.00–21.00 ja perjantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana

Kuormaamista ja kuljetuksia tehtäisiin ma-pe klo 6.00-22.00 ja tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin. Mahdollisia viikonloppukuljetuksia perustellaan sillä, että kiviaineksia saatetaan tarvita jatkuvasti mm. alueen soratiestön kunnossapitoon.

Toiminnot ja meluvaikutukset vaihtelevat toiminnan aikana jonkin verran. Yleisellä tasolla toimintajakso aloitetaan räjäytysreikien porauksella, jonka jälkeen reikiin asetetaan räjäytyspanokset. Räjäytyksen jälkeen suurimmat lohkareet pienitään kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella iskuvasaralla (rikottimella). Ennen räjäytystä ja sen jälkeen on varoajat, jolloin alueella ei ole muuta toimintaa. Louhetta syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitteistoon ja murskattua kiviainesta ajetaan pyöräkuormaajilla varastokasoihin.

 Melu ja tärinä

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pöly- ja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti rajoitettuja ja myös leviämisalueen kannalta rajallisia. Louhintaa ja murskausta tehtäisiin keskimäärin 2-4 vuoden välein maksimissaan 3-8 viikkoa kerrallaan, jolloin räjäytyksiä suoritettaisiin 1-2 kertaa per murskauskerta. Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin aikavälillä 1.9.-31.5. Muina aikoina melua tulisi vain kuljetuskaluston ja kuormauksessa käytettävän pyöräkuormaajan liikenteestä, eikä sekään olisi jatkuvaa. Liikenteestä koituva melu on hyvin vähäistä muuhun toimintaan verrattuna. Toiminnan jälkeen vaikutukset ympäristöön lakkaisivat.

Louhintatyössä ja murskauslaitoksella melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen suurimmat melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet.

Melu vähenee osin aluetta ympäröivään maastoon. Murskekasojen sijoittelulla, louhinnan etenemissuuntien valinnoilla sekä laitteistojen koteloinneilla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Murskauslaitoksen melun leviämistä rajoitetaan kiviainesten varastokasoilla. Murskattavan kiviaineksen pudotuskorkeutta murskaimiin voidaan myös tarvittaessa pienentää.

Pahin naapurikiinteistöjä kohti suuntautuva melu syntyy poravaunusta, kun se on kallion päällä. Porausten kesto olisi kuitenkin melko lyhyt. Porausmelu on korkeataajuuksista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytyksistä syntyvä melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä valitsemalla louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioonottaen, mikäli mahdollista.

Työkoneiden ja kuljetuskaluston peruutushälyttimistä syntyvä ääni saattaa kantautua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Työsuojelulainsäädäntö kuitenkin määrää näiden olemassaolon, joten niitä ei voida rajoittaa.

Luonto, luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristö

Toiminnalla ei ajoittaisen melun ja pölyämisen lisäksi ole muita toimenpiteitä vaativia vaikutuksia alueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin.

Pinta ja pohjavedet

Välittömiä vaikutuksia vesistöön ei ole. Mahdolliset välilliset vaikutukset hulevesien muodossa pyritään estämään maa-ainesosion suunnitelmaselostuksen kohdassa 6 esitetyllä tavalla: Mahdollisten hulevesien lammikoituminen louhoksessa estetään muotoilemalla irtilouhittu pinta kaltevaksi kohti etelää, josta vesi johdetaan edelleen suoto-ojan kautta kohti laskeutusallasta. Suoto-oja syntyy, kun kallioon louhitaan pohjaltaan kohti allasta viettävä kanaali. Kanaali täytetään sen jälkeen riittävän harvalla irtolouheella niin, että se läpäisee huleveden, mutta sen päällä voidaan kuitenkin tarvittaessa liikkua.

Laskeutusaltaasta vedet ohjataan louhinta-alueen lounaispuolella olevalle suolle. Laskeutusaltaasta poistuvalle kiintoaineista vapaalle vedelle ei asenneta putkea tai tehdä erillistä ojaa, vaan veden annetaan valua pintavalutuksena altaasta rinnettä alas. Se hyödyttää siten lähistön aluskasvillisuutta.

Otto- ja varastointialueelle ei tulla tekemään asfaltoituja tai muita pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu.

Maaperä ja pohjavesi

Mahdollisia valumavesiä varten tehdään tarvittaessa laskeutusallas ennen niiden purkua maastoon. Toimittaessa maa-ainessuunnitelman sekä ympäristölupahakemuksen ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen ei ole tai ne ovat vähäisiä.

Tukitoimintoalueen tankkaus- ja säiliöiden säilytysalue rakennetaan kalliomurskeella kantavaksi ja se suojataan tarvittaessa muovikalvolla. Alueella ei suoriteta koneiden tai autojen huoltotoimenpiteitä tai pesua.

Murskauslaitoksen polttoainesäiliö sijaitsee murskauslaitoksen rakenteessa. Murskaimet tankataan ns. IBC-pakkauksesta (Intermediate Bulk Container), joka on maksimissaan 3000 litran vetoinen polttoainesäiliö. Se on suunniteltu kestämään siirtämistä, nostamista ja kuljettamista. Säiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskaimen viereen ja tankkaus suoritetaan valvotusti käyttäen murskaimen omaa imupumppua. Tankkauksen jälkeen säiliö viedään takaisin tukitoimintoalueelle sille varatulle paikalle. Murskaimen omat polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden täyttöliitin on ns. camlock-  eli nokkavipuliitin tai vaihtoehtoisesti hydraulinen pikaliitin, esimerkiksi Tema 1000 -mallinen.

Työkoneiden polttoaineena käyttämä kevyt polttoöljy sekä mahdollinen tarvittava dieselöljy varastoidaan myös IBC-säiliössä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei säiliö tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa pääse valumaan tyhjäksi. Kaikki tankkauslaitteistot lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Lisäksi työmaalla säilytetään asiallisesti imeytysmattoja ja/tai -turvetta.

Päästöt ilmaan

Hakemukseen on liitetty Saukkotantereen kallioalueen päästölaskelmat.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen (BEP)

BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että yleisiä parhaita torjuntakäytäntöjä päästöjen ehkäisemiseksi ovat kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitteiston sijoittaminen louhoksen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä.

Riskit ja poikkeukselliset tilanteet

Kaikki laitosalueella työskentelevät hakijan ja urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristölupaehdoista siinä laajuudessaan, kuin ne heidän työtään koskevat. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Louhinnan ja murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien polttoaineiden ja voiteluaineiden riskistä päästä maaperään ja pohjaveteen onnettomuus- tai häiriötilanteessa. Niiden varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Valvomoihin ja työkoneisiin varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50-100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Käytetylle turpeelle tai muulle öljynimeytysaineelle varataan suojapaikka, josta se viedään asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle ja kunnan ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään toimistojen ja valvomoiden ilmoitustaululla näkyvillä paikoilla.

Toiminnan tarkkailu

Louhinnan ja murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnan melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi.

Mikäli hulevesien laskeutusallas on tarpeen tehdä, sen kiintoaineksen määrää tarkkaillaan ja ainesta tarvittaessa poistetaan. Lisäksi seurataan, että altaasta edelleen virtaava vesi on kiintoaineksesta vapaata, ja että laskuojan alkuun ja sen kauempaan uomaan ei pääse syntymään padotusta aiheuttavia kynnyksiä tai muita esteitä.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Pintamaita arvioidaan muodostuvan 6300 m3ktr sekä kantoja ja hakkuutähteitä 40 m3ktr.

Pintamaat varastoidaan pääsääntöisesti louhinta-alueen rajan ja ottamisalueen rajan väliselle vyöhykkeelle.
Kaivannaisjätteet sijoitetaan alueelle, jonka ympäristö on pääosin moreenia ja sen alla olevaa kalliota. Mahdolliset pintamaista liuenneet aineet suotautuvat lopulta maa-aineksiin, eivätkä kulkeudu ympäristöön. Kaivannaisjätteen varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Moreeni ym. sekä kivet ja lohkareet ovat pilaantumattomia ja pysyviä kaivannaisjätteitä. Ne eivät aiheuta pinta- tai pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Kivien ja lohkareiden rikotus sekä murskaus aiheuttavat osaltaan melu- ja pölyhaittaa. Pintamaa- ja moreenikasoja voidaan tarvittaessa käyttää estämään melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristöhaittoja kuin normaali metsänhoitokaan. Toiminnan päätyttyä kaivannaisjätteet hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden varastoalueet siistitään ja maisemoidaan lupaehtojen mukaisesti lupa-ajan puitteissa.

Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua lukuun ottamatta mahdollista pintamaa- ja moreenimaakasojen pölyämistä. Luvan hakijan nimeämä vastuuhenkilö tarkkailee itse ja ohjeistaa myös alueella työskenteleviä toimijoita tarkkailemaan kaivannaisjätteiden mahdollisia ympäristövaikutuksia.

Kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa tai jalostettu tuotteeksi viimeistään toiminnan päättyessä. Kaivannaisjätteiden varastoalueet siistitään, maisemoidaan ja metsitetään ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Kallioluiskat louhitaan työn aikana noin kaltevuuteen 5:1…6:1. Viimeisen räjäytyksen louhe luiskataan ja maisemoidaan kaltevuuteen 1:2,5 niin, että alueelle voi jäädä vain alle kahden metrin korkuisia kallioseinämiä.

Alue palautuu metsätalouskäyttöön, joten leikatulle pohjalle levitetään paikalta saatavia moreenipintamaita taimettumista varten. Alueen metsittyminen tapahtuu luontaisesti. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy.

Lupahakemuksen käsittely

Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 16.4.-23.5.2024 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 24.4.2024. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjen lisäksi muita vaikutusalueen kiinteistöjä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelta, terveydensuojeluviranomaiselta, Kihniön kunnalta ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta.

Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) toteaa 20.5.2024 antamassaan puoltavassa lausunnossa seuraavasti:

Terveydelliseltä kannalta otettava huomioon seuraavaa:

1. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinkiinteistöjen

pihassa klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB, eikä loma-asuntojen pihassa arvoa LAeq 45 dB.

2. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai lomakiinteistöjen pihaan.

3. Toiminnasta ei saa aiheutua tärinää asuin- tai lomarakennusten sisälle.

Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue antoi 20.5.2024 hakemukseen seuraavan lausunnon:

Luontoarvot

Yhteislupahakemuksen alue on pääosin aiemman maa-ainestenoton piirissä ollutta aluetta, jonka lähiympäristössä on puutonta metsämaata. Ottamissuunnitelmassa ei ole tietoa, onko alueelta tehty luontoselvityksiä, mutta hakemuksen mukaan alueella ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä tai muita luontoarvoja. Pirkanmaan ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole kattava ja vastuu paikallisten luontoarvojen huomioimisesta on hankkeesta vastaavalla taholla. Alueen länsipuolella on luonnontilainen Saukkolampi, johon tulisi jättää nykyisen kaltainen puustoinen suojaetäisyys. Aurejärven Natura 2000-alue (FI0321008) sijaitsee ottoalueesta noin 900 m kaakkoon. Aurejärvi on luontodirektiivin mukainen erityisten suojelutoimien alue (SAC), jonka hydrologia on säilynyt harvinaisen luonnontilaisena. Aiemmassa ympäristöluvassa on arvioitu, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueelle. Alueelta ei suunnitelman mukaan kulkeudu tai ohjata hulevesiä Natura-alueen suuntaan. Vesien käsittely tapahtuu ottoalueen eteläpuolella, josta vedet johdetaan suoto-ojan ja laskeutusaltaan kautta alueen lounaispuolen suolle. Toiminnasta voisi aiheutua alueille melua tai pölyämistä, mutta etäisyydestä ja alueen pienialaisuudesta johtuen sen arvioidaan jäävän vähäiseksi. Louhintaa ja murskausta suoritettaisiin hakemuksen mukaan aikavälillä 1.9.-31.5. ELY-keskus katsoo, että toiminta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Aurejärven Natura 2000-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja.

Lupa-aika

Maa-ainestenottolupaa haetaan 15 vuodeksi. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ottamissuunnitelmassa ei ole esitetty sellaista erityistä syytä, jotta lupa voitaisiin myöntää 15 vuodeksi.

Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Luvan käsittelyssä tulee huomioida seuraavaa:

Vesien tarkkailu

Laskeutusaltaan kautta maastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Toiminta

Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Melu

Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.

Jälkihoito

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 150 alkaen. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Kihniön kunta ei antanut lausuntoa määräaikaan mennessä.

Ylöjärven kaupungin kaavoitus ilmoitti, ettei anna lausuntoa.

Hakijan vastine

Hakija ilmoitti 30.5.2024, ettei katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa ELY-keskuksen ja Ympäristöterveys Pirtevan lausuntoihin.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Toimivalta:  Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena.

Lisätietoja päätöksestä:  ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä, puh. 044 481 1402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaali:  -Sijaintikartta

 -Yhteislupahakemus

 -Suunnitelmakartat

 -Yhteislupa 20.12.2017 § 183

 Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen yhteisluvan kalliokiviaineksen ottamiselle sekä louhinnalle ja murskaukselle Saukkotantereen kallioalueelle kiinteistölle 980-893-1-1 (Kurun valtionmaa). Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset lupamääräykset

Ottamisalue ja ottomäärä

1. Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi enintään 50 000 m3krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman (2.2.2024) mukaiselle alueelle. Vuosittain saa louhia enintään 5000 m3ktr.

2. Lupa on voimassa 31.8.2034 asti.

Lupa korvaa lainvoimaiseksi tultuaan ympäristölautakunnan 20.12.2017 § 183 myöntämän yhteisluvan.

Ottotaso

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti + 171 (N2000).

Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille.

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista

Yhteyshenkilö

4. Maa-ainesten ottamistoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia yhteisluvan velvoitteista.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää.

Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai muulla vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa louhinta-alueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. Varoituskyltit tulee lisäksi asentaa helposti havaittaviin kohtiin metsäautotien varrelle siten, että mahdolliset metsäautotiellä kulkevat huomaavat lähestyvänsä ottoaluetta.

Merkintöjen tulee säilyä maastossa koko toiminnan ajan.

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).

7. Ottoalueelle tulevan tien varressa on oltava kyltti, josta löytyy alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä, yhteisluvan voimassaoloaika ja ottamisesta vastaavan yhteystiedot.

Luvaton kulku alueelle on estettävä puomilla tai muulla vastaavalla tavalla. Ottamisalueen ja metsäautotien risteysalue on pidettävä näkymältään avoimena siten, että ajoneuvojen kuljettajat voivat esteettä havaita mahdolliset tiellä kulkijat.

Tukitoiminta-alue

8. Alueella tulee olla nesteitä läpäisemätön työkoneiden säilytys- ja tankkausalue. Alueen tulee olla reunoilta korotettu.

Seuranta ja tarkastukset

9. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

10. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

11. Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset

12. Alueen toimintojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

Luvanhaltijan on tarvittaessa valvontaviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuntojen ja loma-asuntojen piha-alueet sekä muut kohteet, joille melusta voi olla haittaa).

13. Melua sekä melun leviämistä tulee torjua ja rajoittaa koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti.

Lupa ei mahdollista muualta tuotavan maa-aineksen murskaamista.

14. Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan torjumiseksi. Pölypäästöjä on ehkäistävä tarpeen mukaan kastelemalla murskauslaitteistoa, varastokasoja, kuormia ja teitä, koteloimalla murskaimia ja kuljettimia, säätämällä kuormauksen ja kuljettimien putoamiskorkeutta sekä varustamalla poravaunu pölynkeräyslaittein. Pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin. Luvanhaltija vastaa siitä, että toiminnasta ei aiheudu haitallista tiealueiden pölyämistä tai likaantumista.

15. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 800/2010 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

16. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille.

Valvontaviranomainen voi edellyttää luvan haltijaa tarvittaessa mittaamaan louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa.

Toiminta-ajat

17. Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.- 31.3. välisenä aikana.

Kallion louhintaa ja murskausta saa suorittaa 1.9.-31.5. välisenä aikana noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:

-murskaus ma-to klo 7.00-21.00 ja pe klo 7.00-18.00

-räjäytykset ma-pe klo 8.00-16.00

-kallion poraus ma-pe klo 8.00-18.00

-louheen rikotusta ma-pe klo 8.00-18.00

Kuormaamista ja kuljetuksia voidaan suorittaa ympäri vuoden ma-pe klo 6.00-22.00 sekä ja tienpidollisista syistä tarvittaessa myös viikonloppuisin.

Alueella ei saa olla toimintaa arki- tai juhlapyhinä.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhintaräjäytyksistä sekä murskausjaksojen alkamisesta valvontaviranomaiselle.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

18. Ottamisalueen länsireunan ja Saukkonevan välillä tulee säilyttää puustoinen suojavyöhyke.

19. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

20. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellussa ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

21. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

22. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella.

23. Alueelle tulee rakentaa tarvittaessa laskeutusallas, mikäli hankealueen hulevedet eivät imeydy maastoon. Altaan koon tulee olla riittävä kiintoaineksen laskeutumisen varmistamiseksi. Veden johtamisen maastoon tulee tapahtua altaan pintaosasta siten, että kiintoaines jää altaan pohjalle. Allas tulee rakentaa siten, että sieltä lähtevästä vedestä voidaan ottaa näyte ja mitata virtaama.

Altaan kuntoa ja rakenteita tulee tarkkailla. Allas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa.

Ottamisalueen hulevesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

24. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

25. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

26. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena. Maisemointiin käytettävistä maa-aineksista määrätään lupamääräyksessä 38.

27. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ympäristönsuojelulain 114 §:n mukaisesti.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

28. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

29. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

Vuotojen varalta alueella on oltava aina helposti saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä. Imeytysaineen sijainti tulee olla alueella työskentelevien tiedossa.

30. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

31. Mikäli aluelle kertyy lammikoituvia hulevesiä ja ottoalueen kuivatus siten edellyttää laskeutusaltaan rakentamista, tulee luvanhaltijan tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää.

Näyte tulee ottaa altaan rakentamisen jälkeisenä kahtena ensimmäisenä vuotena ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä ja tämän jälkeen vuosittain keväällä ylivirtaamakautena.

Näyte tulee ottaa aina samasta paikasta ja näytteenottopaikan sijainti tulee merkitä tarkkailuraporttiin.

Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

Tarkkailua tulee jatkaa vähintään kaksi vuotta toiminnan päättymisen jälkeen, elleivät tulokset anna aihetta pidentää tarkkailua.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden sisällä näytteiden ottamisesta valvontaviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

32. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

33. Luvanhaltijan tulee pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, joka on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian.

34. Luvan haltijan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

-tuotantotiedot

-toiminta-ajat (räjäytysajat eriteltyinä) ja mahdollisten viikonloppuna tapahtuneiden kuljetusten ajankohdat ja syyt

-tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista

-vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat

-tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

-mahdollisen pintavesitarkkailun raportti

Kirjanpidon perusteena olevat käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

35. Kallioainesten ottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Maisemointi ja jälkihoito

36. Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

37. Alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa on noudatettava ympäristöministeriön oppaan ”Maa-ainesten ottaminen. Opas kestävään käyttöön, 2023” ohjeita.

Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai loiventaa rinteiksi, jotta alue on muotoilultaan metsätalouskäyttöön soveltuva. Alue tulee istuttaa kahden vuoden kuluttua maisemoinnista sekametsälle (taimia 2 500 kpl/ha), mikäli alue ei metsity luontaisesti.

Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.

38. Alueelle varastoidut pintamaakasat tulee levittää alueelle kasvillisuuden palauttamiseksi. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi siten, että maita tuodaan vain välttämätön määrä kasvillisuuden ja puuston kasvun varmistamiseksi. Enintään noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajilain (1709/2015) mukaisia vieraslajeja. Muualta tuotavien maamateriaalien alkuperä on selvitettävä ja niistä on pidettävää kirjaa.

39. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella.

40. Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

41. Yksityiskohtainen suunnitelma alueen maisemoinnista ja jälkihoidosta tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella viimeistään vuosi ennen luvan päättymistä. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin tiedot alueen siistimisestä, muotoilusta ja pintamateriaalin levityksestä, kasvillisuuden palauttamisesta sekä alueelle soveltumattoman käytön estämisestä ja turvallisuuden varmistamisesta.

42. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

43. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta.

Luvan haltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

44. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

Vakuus

45. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 15 000 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Jos alueen annetaan taimettua luontaisesti, voidaan vakuus vapauttaa vasta lupamääräyksen 37 mukaisen kahden vuoden päästä tehtävän lisäistutustarpeen katselmoinnin jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Toiminta täyttää valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) vaatimukset.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista. Kyseessä on jo aiemmin ottamistoiminnan piirissä ollut alue. Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna.

Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä.

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Luvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, luvan haltija on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle.

Lupa on myönnetty hakemuksesta poiketen ainoastaan 10 vuodeksi. Hakemuksessa ei ole esitetty maa-aineslain 10 §:n 2 momentissa määriteltyjä erityisiä syitä, joiden perusteella lupa voitaisiin myöntää 10 vuotta pidemmäksi ajaksi eikä aluetta ole maakunta- tai yleiskaavassa varattu maa-ainesten ottamiseen.

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi MAL 10.1 §:n mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso.

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §, YSL 8 §)

Lupamääräykset 5-7, 10 ja 11. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 8 tukitoiminta-alueesta on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 9. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräykset 12-13 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 7, 8, 52 §, VNa 800/2010 7 ja 13 §)

Lupamääräykset 14-15 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Määräyksillä vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (MAL 11 §, VNa 79/2017, YSL 52 §)

Lupamääräys 16 tärinästä on annettu lähimmille häiriintyville kohteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §)

Lupamääräys 17 toiminta-ajan rajauksesta on annettu asutuksella ja ympäristölle koituvien haittojen minimoimiseksi sekä valvonnan mahdollistamiseksi.

Lupamääräys 18. Suojavyöhykkeestä on määrätty Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen lausunnon vuoksi.

Lupamääräykset 19-23 maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haitta-ainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräykset 24-27. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5a ja 11 §, YSL 114 §)

Lupamääräyksillä 28-30 varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 31. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräys 32. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräykset 33-35. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maa-ainesten oton tilanteen tietojen kirjaamisesta sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan lupaehtojen noudattaminen ja ehkäistään toimintaan liittyviä riskejä. Käyttöpäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a §, MAA 6 §, YSL 8, 9, 52 §).

Lupamääräykset 36-41. Määräyksillä on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupamääräyksillä varmistetaan, ettei maa-ainesten ottopaikasta muodostu maankaatopaikkaa. (MAL 11 §, MAA 8 §)

Lupamääräys 42. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella toimittaa lopputarkastus. (MAA 7 §)

Lupamääräys 43. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 44. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §)

Lupamääräys 45. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus on voimassa olevan yhteisluvan hyväksytyn vakuuden suuruinen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lausuntojen ja muistutusten/mielipiteiden huomioon ottaminen

Ympäristöterveys Pirtevan lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 13-15.

Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 2, 3, 9, 11, 13-15, 19, 21-24, 32 ja 37.

Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.

Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 500 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3. Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 3000 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1500 €. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella yhteensä 162 €.

Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 500 € + (0,02 €/m3 x 50 000 m3) + (0,5 x 3000 €) + 162 € = 3162,00 €

Maksut on määrätty 1.1.2024 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 23.8.2023 § 85) ja 1.1.2024 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 23.8.2023 § 85) mukaan.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §).

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 45 edellytetty 15 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4 a, 7, 23 1, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23a §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44,

48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §:t

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle, Pirkanmaan ELY-keskuksen Y- vastuualueelle, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva) sekä Kihniön kunnalle.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----