Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.06.2024/Pykälä 67

Ympäristölautakunta 12.06.2024 § 67  

311/11.01.00/2024  

Valmistelija: Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

Asia

Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniset palvelut hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaista ympäristölupaa. Lupaa haetaan ylijäämämaiden maankaatopaikkatoiminnalle ja maamassojen kierrätys- ja välivarastointialueelle. Kierrätettäviä maamassoja ei jalosteta alueella. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 24.3.2021 § 47. Lupaan haetaan muutosta siten, että maankaatopaikan tasoa nostettaisiin sijoittamalla alueelle lisää maamassoja 146 000 m3. Kokonaisuudessaan maankaatopaikan täytön tilavuus tulisi olemaan 360 000 m3. Maankaatopaikan alue ei tule laajenemaan.

Lupaa haetaan massojen läjittämisen osalta 10 vuodeksi ja kierrätys- ja välivarastointialueen toiminnalle toistaiseksi voimassa olevana.

Toiminta sijoittuu kiinteistöille 980-428-2-171, 980-428-13-23, 980-428-2-138, 980-428-45-62 (osa-alue 45:58) ja 980-428-1-273 osoitteessa Uusi-Kuruntie.

Lisäksi toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Luvanhakija

Ylöjärven kaupunki/Yhdyskuntatekniset palvelut

Y-tunnus: 0158221-7

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13f mukaan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely on ympäristöluvanvaraista.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2. momentin kohtien 12 a ja f mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen.

Ylöjärven kaupungin hallintosäännön 121 §:n mukaan ympäristölautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

Asian vireilletulo

Hakemus on tullut vireille 19.2.2024.

Hakemusta on täydennetty 7.3.2024, 14.3.2024, 15.3.2024 ja 28.3.2024.

Toimintaa koskevat luvat

Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 24.3.2021 § 47.

Toiminnan sijainti ja ympäristö

Alue sijaitsee hakijan omistamilla kiinteistöillä 980-428-2-171, 980-428-13-23, 980-428-2-138, 980-428-45-62 (osa-alue 45:58) ja 980-428-1-273 osoitteessa Uusi-Kuruntie. Ylöjärven keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä etelässä.

Suunnitellun ylijäämämaiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 9,7 hehtaaria.

Alue on metsäistä, länsipuolelta kuusi- ja itäpuolelta mäntyvaltaista kangasta, sekä vanhaa osittain pensoittunutta peltoa. Alue on reunoiltaan kalliota ja niiden välissä olevaa vanhaa peltoa.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Ylöjärvenharjun 1E-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä etelän suunnassa.

Toiminta sijoittuu Työränojan ja Työlänojan valuma-alueiden vedenjakajalle. Pääosin alueen pintavedet johtuvat Työränojaan, mutta toiminta-alueen pohjoisen osan pintavedet johtuvat Leivättömänsuon kautta Työlänojaan. Työlänojan laskusuunnassa noin 1,5 etäisyydellä sijaitsee Perkonmäen Natura 2000 -alue.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä lännen suunnassa Metsäkylän asuinalueella ja noin 550 metrin etäisyydellä idän suunnassa Uuden Kuruntien itäpuolella.

Alueen kaavoitustilanne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä alueella on merkinnät työpaikka-alueesta (Elovainio), kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeestä ja kaupunkiseudun läntisestä yritysalueiden kehittämisvyöhykkeestä. Työpaikka-alue-merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke -merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalouvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke -merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke.

Toiminta-alueen pohjoispuolella on viheryhteys -merkintä, jolla osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Toiminta-alueen pohjoisosassa on yhdysvesijohdon yhteystarve -merkintä, jolla osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Toiminta-alue rajautuu länsi-eteläpuolella merkintään uudesta moottoriväylästä (valtatie 3 Elovainio-Sasi).

Alueella on voimassa Elovainion osayleiskaavan laajennus, jossa toiminta sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T-merkintä). Toiminta-alueen luoteisosan lähellä on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lisäksi alueen läpi kulkee yhdystie/kokoojakadun (yt/kk) -merkintä. Alueesta lounaaseen sijaitsee valtatien selvitysalue (SE-1) sekä merkintä ohjeellisesta valtatiestä. Kaavamääräyksen mukaan tarkka sijainti tutkitaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Alueella ei ole asemakaavaa.

Hakemuksen mukainen toiminta

Alueelle loppusijoitetaan Ylöjärven kaupungin kunnallistekniikan infra-rakennustyömailta tulevia ylijäämämaita. Pysyvään loppusijoitukseen alueelle toimitettaisiin vuosittain arviolta noin 20 000 – 25 000 m3ktr/v (30 000-44 000 t/v) välillä, joka vastaa noin 1000 - 2000 autokuormaa vuodessa.

Kaupunki kierrättää ja hyödyntää ensisijaisesti kaikki soveltuvat massat maan ja ympäristön rakentamisessa omilla alueillaan. Loppusijoitettavat materiaalit ovat pääasiassa liian hienoainespitoisia tai kivisiä, koheesio maita, kivistä silttimoreenia tai isoja kiviä.

Maamassoja, joita voidaan maarakentamisessa vielä hyödyntää kaupungin rakennuskohteissa, voidaan välivarastoida alueella ja kierrättää takaisin maarakennuskohteeseen. Välivarastointia ja materiaalin kierrätystä harjoitetaan haettavalla alueella aina sen mukaisesti ja käytettävissä olevassa aluelaajuudessa, jolla ei ole aktiivista loppusijoitustoimintaa juuri silloin työn alla. Kierrätettäviä maamassoja ei jalosteta alueella.

Alueella tapahtuva toiminta keskittyisi pääosin normaalin työajan puitteissa 07 - 17 ja arkisin. Liikennemäärät toiminta-alueen sisällä järjestellään kulloistakin toimintatilannetta vastaavasti.

Liikenne alueelle ohjataan tällä hetkellä Kolsopintien kautta. Alueelle johtavan tien pituus on noin 850 m. Tiellä on lukittava puomi. Vilkkaimpina päivinä alueelle tuodaan arviolta 20 - 30 autokuormallista materiaalia.

Kalustona kohteessa käytetään maanrakennustöissä käytettäviä maansiirtokoneita ja kuljetuskalustoja. Kalustoa ei säilytetä tai varastoida alueella.

Alueella ei säilytetä tai varastoida polttoaineita tai kemikaaleja kuin poikkeustapauksissa. Vettä alueella käytetään tarvittaessa pölynsidontaan, ei muuhun.

Alueen täyttö

Alueen maaperä on heikosti kantavaa. Täyttö tehdään kerroksittain alle metrin kerrosvahvuuksina. Täyttöalueelle viedään vain puhtaaksi tiedettyjä maa-aineksia. Täytön pinta muotoillaan täyttöaikana siten, että kaltevuudet ovat riittävät pintavalunnan ohjaamiseksi ja toisaalta riittävän loivat täytön vakavuuden vuoksi. Luiskien kaltevuus on 1:4. Täytön yläpinta vaihtelee tasolla +152.00-153.00 mpy. Yläpinta kallistetaan koilliseen viettäväksi ja muotoillaan epätasaiseksi painannesäilyntävaraston kasvattamiseksi ja pintavalunnan hillitsemiseksi. Maankaatopaikan tilavuus on n. 360 000 m3, josta tason noston osuus on noin 146 000 m3. Alueen koko riittää vastaanottamaan ylijäämämaita noin kuudeksi vuodeksi nykyisellä ylijäämämaiden sijoitusmäärällä.

Kosteuden ja täyttövahvuuden vaihteluilla pyritään ehkäisemään laajaa homogeenista kasvualustaa ja pyritään edesauttamaan erilaisissa kosteusolosuhteissa esiintyvää kasvillisuutta. Täyttynyt ylijäämämaiden sijoitusalue metsitetään sitä mukaa, kun alue tulee täyteen. Vaiheittainen metsittäminen edesauttaa eri-ikäisen puuston muodostamisessa. Kierrätys- ja välivarastointiin tarvittavat alueet metsitetään, kun alueen käyttötarve on päättynyt.

Loppusijoituspaikalle otetaan vastaan vain kaupungin omilta rakennustyömailta syntyviä maamassoja. Valvonta perustuu kuormien kirjaamiseen, jatkuvaan silmämääräiseen tarkkailuun ja henkilöstön perehdyttämiseen siitä minne mitäkin massoja voi toimittaa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Pölyäminen on merkittävin käytön aikainen haitta. Alue sijaitsee etäällä asutuksesta ja liikenneväylistä. Ajonopeudet ovat pienet maanläjitysalueen päällä. Alueen pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla/sadettamalla ja pölynsidonnalla. Vesi tuodaan kohteeseen säiliöautolla.

Valuntavesien mukana liikkuvien kiintoainesten leviämistä estetään altailla ja ojarakenteille. Täyttöalueelle on ympärille rakennettu ympärysoja, joka kokoaa alueelta maanläjitysalueelta tulevat pintavedet. Ympärysojaan on tehty kolmeen alimpaan kohtaan allasmaiset laajennukset. Laajennukset toimivat valumavesien rauhoittumis- ja laskeutusalueina. Altaiden pohjalta voidaan tarvittaessa poistaa hienoainesta imuautolla. Laskeutusalueilta vesien pääsy ympäristöön ja ylivalunta tapahtuu matalan ulkoluiskan yli, jolloin myös altaiden ympärillä lähimaastossa tapahtuu hienoaineksen pidättymistä. Laskeutusaltaiden tarkoituksena on laskeuttaa maanläjitysalueelta pintavaluntana tulevia vesiä sekä estää hienoaineksen kulkeutumista pois alueen välittömästä läheisyydestä. Altailla poistetaan varsinkin sadannan alkuvaiheessa irtoava hienoaines valunnasta. Altaat, joista ei ole laskuojaa, toimivat myös tehokkaasti mahdollisten teknisten ongelmien aiheuttamien öljy- ja polttoainepäästöjen pysäyttäjinä. Alueella olevia heinittyneitä avo-ojia hyödynnetään myös kiintoaineksen poistossa.

Alueen pinnan viettokaltevuus on 1,6 %. Pienellä viettokaltevuudella pyritään ehkäisemään pintaeroosiota. Toiminnan aikana täyttöalueen yläpinta pyritään pitämään epätasaisena.

Toiminnasta syntyvä melu on normaalin rakentamisen tasoista, eikä siitä aiheudu merkittävää ympäristöhaittaa.

Energian käyttöä ei ole arvioitu. Alue tehostaa kunnan rakentamistoimintaa, koska vaihtoehtoiset ylijäämämassojen loppusijoituspaikat ova käytännössä kaatopaikkoja, joihin otetaan myös maamassoja, käytännössä joko Nokialla (Koukkujärven alue) tai Tampereen kaupunkien alueilla (Tarastenjärven alue).

Kierrätyspuiston käyttö vähentäisi merkittävästi ajoaikaa, -matkoja, polttoaineenkulutusta, sekä edellisten kautta myös syntyvää hiilijalanjälkeä.

Onnettomuuksia estetään ja ehkäistään perehdyttämällä toimijat alueella työskentelyyn ja työturvallisuuden korostamisella. Hakijan arvio on, että toimintaan ei sisälly ympäristöriskejä.

Toiminnasta ei synny jätettä. Väliaikaisesti alueelle sijoitetut materiaalit kierrätetään.

Tarkkailu ja raportointi

Maankaatopaikan täytön aikainen tarkkailu liitetään Metsäkylän vanhan kaatopaikan tarkkailuohjelmaan siten, että näytteet voidaan ottaa molemmista kohteita samanaikaisesti. Näytteet maankaatopaikalta otetaan kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syysvalunnan aikana, sekä ennen toiminnan aloittamista.

Pintavesinäytteistä ehdotetaan tarkkailtavaksi:

- kiintoaines

- pH

- sähkönjohtavuus

- kokonaisfosfori

- kokonaistyppi

- kerran vuodessa loppuvuodesta kartoitetaan ylijäämämaiden toteutunut laajuus

Maisemointirakenteiden valmistuttua aloitetaan maankaatopaikan jälkiseuranta, jonka tavoitteena on tarkkailla maankaatopaikan ympäristövaikutuksia ja rakenteiden toimivuutta. Seurannassa tarkkaillaan silmämääräisesti mm. kasvillisuuden kehittymistä, alueen ojien toimintaa ja täytön turvallisuutta. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö on käyttää nykyaikaisia ja vähäpäästöisiä koneita, autoja ja laitteita toiminnassa. Tämä voidaan huomioida käytettävässä kalustossa. Ympäristön kannalta paras käytäntö on, että kuljetusmatkat ja -kaluston määrä saadaan kaupungin rakennuskohteissa toiminnan avulla minimoitua ja kaluston käyttö on mahdollisimman tehokasta.

Ympäristön kannalta kyse on ylijäämämassojen loppusijoituksesta sekä vielä rakentamistoiminnassa hyödynnettävän tai jatkojalostettavan maa-aineksen kierrätys- ja välivarastointitoiminnasta, jolloin voidaan muussa vähentää täysin neitseellisten maamateriaalien käytön ja hankinnan tarvetta.

Perustelut luvanvaraisen toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Alueen toiminta ei muutu, eikä alueen pinta-alaa olla laajentamassa.

Hakemuksella haetaan lupaa täyttötilavuuden kasvattamiselle nykyisellä pinta-alalla. Toiminta on käynnissä koko ajan. Alueelle toimitetaan maamassoja ja tarvittaessa niitä viedään pois. Toiminta on edellytys kaupungin hankkeiden kannalta. Alue tehostaa kaupungin rakentamistoimintaa, koska vaihtoehtoiset ylijäämämassojen loppusijoituspaikat ova käytännössä kaatopaikkoja joihin otetaan myös maamassoja, käytännössä joko Nokialla (Koukkujärven alue) tai Tampereen kaupunkien alueilla (Tarastejärven alue). Kierrätyspuiston käyttö vähentää merkittävästi ajoaikaa, -matkoja, polttoaineenkulutusta, sekä edellisten kautta myös syntyvää hiilijalanjälkeä.

Lupahakemuksen käsittely ja hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla 28.3. – 6.5.2024 välisenä aikana.

Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutiset -paikallislehdessä 10.4.2024.

Vaikutusalueen kiinteistöjä on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan ELY-keskukselta. Ylöjärven kaupungin kaavoitus ilmoitti, ettei sillä ole tarvetta lausua hakemukseen.

Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue ilmoitti 3.5.2024, ettei sillä ole lausuttavaa ympäristöluvan muutoksen liittyen.

Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) toteaa 10.4.2024 antamassaan lausunnossa seuraavasti:

Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa muutoksiin, kunhan

1. Toiminnasta ja kuljetuksesta aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB

2. Toiminnasta ja kuljetuksesta aiheutuva pöly ei leviä asuin- tai teollisuuskiinteistöjen pihaan.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan vastine

Luvan hakija ilmoitti, ettei katso tarpeelliseksi antaa vastinetta hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin.

Lisätietoja päätöksestä: Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä, p. 044 4811402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi>

Oheismateriaali: Numeroimattomana oheismateriaalina

 -kartat ja leikkauspiirrokset

 -ympäristölupapäätös 24.3.2021 § 47

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää Ylöjärven kaupungin yhdyskuntateknisille palveluille ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan ylijäämämaiden maankaatopaikkatoiminnalle ja maamassojen kierrätys- ja välivarastointialueelle kiinteistöille 980-428-2-171, 980-428-13-23, 980-428-2-138, 980-428-45-62 (osa-alue 45:58) ja 980-428-1-273 osoitteessa Uusi-Kuruntie. 

Lisäksi ympäristölautakunta päättää, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.

Luvan saajan on noudatettava hakemuksessa ilmoitettua, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa on harjoitettava kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Toimintaa saa harjoittaa hakemuksen mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 7.00 -17.00, lukuunottamatta arki- ja juhlapyhiä sekä joulu- ja juhannusaattoa.

Alueen asiattoman käytön estämiseksi sisääntulotien puomi tulee pitää lukittuna, kun alueella ei ole toimintaa sekä toiminta-aikojen ulkopuolella.

2. Toiminta-alueelle saa sijoittaa vain puhtaita maa- ja kiviaineksia (jäteluokka 17 05 04) siten, että alueen kokonaistäyttötilavuus on enintään 360 000 m3ktr. Maankaatopaikan lakikorkeus maisemointirakenteineen saa olla enintään +153,0 mpy (N2000-taso).

3. Maamassojen sijoitus alueelle on sallittua 30.6.2034 asti.

Muun toiminnan osalta ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi.

4. Alueelle sijoitettavien ja varastoitavien maamassojen haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) määritellyt alemmat ohjearvot. Arseenin kohdalla voidaan soveltaa alueen luontaista taustapitoisuutta.

Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia.

5. Alueen täyttö on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haittoja tai vaaratilanteita. Täyttöalueen reunojen luiskausten on oltava kaltevuudeltaan 1:4 tai loivempia.

Maankaatopaikan rakenteiden kuntoa, täytön painumia, sortumia ja liukumia on seurattava säännöllisillä tarkastuksilla. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä.

6. Mikäli alueelle aiotaan sijoittaa tai välivarastoida maa- ja kiviaineksia alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, josta on voinut aiheutua haitta-aineiden pääsyä maaperään, on maamassojen puhtaus selvitettävä etukäteen luotettavalla tavalla. Tutkimustulokset tai muu selvitys maa-ainesten puhtaudesta on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen maamassojen sijoittamista tai varastointia alueella.

7. Toiminta-alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta, mukaan lukien alueella tapahtuva liikennöinti, tulee järjestää jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista eikä myöskään ympäristön, pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. Toiminta ei saa aiheuttaa muutakaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli ympäristö roskaantuu toiminnan vuoksi, se on siivottava välittömästi. Mikäli alue roskaantuu ulkopuolisen toimesta eikä roskaajaa saada selville, roskaantuneen alueen siivoamisesta vastaa alueen haltija (ympäristöluvan haltija).
   
8. Toiminnalle tulee olla nimetty vastuuhenkilö. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös käyttämiensä urakoitsijoiden osalta, että toiminta-alueella noudatetaan tämän luvan määräyksiä.

Maaperän ja pohjaveden suojaus

9. Alueen ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään varsinaisesta maankaatopaikka-alueesta ja sen vesistä. Toiminta tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Hakemuksessa esitettyjen hulevesirakenteiden kuntoa ja toimivuutta on seurattava.

Laskeutusaltaiden kuntoa on tarkkailtava silmämääräisesti ja ne tulee tyhjentää vuosittain. Liete voidaan loppusijoittaa maankaatopaikalle, mikäli se täyttää tälle maankaatopaikalle loppusijoitettaville jätteille asetetut laatuvaatimukset. Loppusijoitettavan lietteen tulee olla jätetäyttöön soveltuva.

Tarvittaessa valumavesien käsittelyä on tehostettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

10. Mikäli vesien johtamisesta aiheutuu ennalta arvaamattomia haitallisia seurauksia, luvanhaltijan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Toiminnanharjoittajan on osallistuttava alueen ojien kunnossapitoon siltä osin kuin tarve johtuu maankaatopaikan vesien johtamisesta.

11. Alueella saa säilyttää kemikaali- tai polttonestesäiliöitä vain poikkeustapauksissa, joista tulee viipymättä ilmoittaa Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluun. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi säiliöiden tyyppi, rakenne sekä poikkeuksellisen tilanteen arvioitu kesto. Kemikaalien varastoinnin ja muun käsittelyn on oltava Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaista.

Alueella ei saa korjata tai huoltaa työ- ja kuljetuskalustoa.

Työkoneiden tankkaus tulee tapahtua sille erikseen rajatulla alueella, siten että polttoainevuodot maaperään voidaan estää.

Päästöt ilmaan

12. Toiminta alueella tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille eikä maa-ainesta leviä alueen ulkopuolelle. Maa-ainesten leviäminen maankaatopaikalta ajoneuvojen renkaiden mukana on tehokkaasti estettävä. Mikäli maa-ainesta kulkeutuu yleiselle tielle, kaatopaikan pitäjän on huolehdittava tien puhdistamisesta viipymättä.

Alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä.

13. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

14. Alueelle ei saa sijoittaa tai varastoida muita jätteitä. Maa- ja kiviaineskuormista on eroteltava mahdolliset risut ja kannot. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle.

Vastaanottamatta jätetyistä kuormista on viipymättä ilmoitettava Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluun.

15. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

Melu

16. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB.

Yöaikaan alueella ei saa harjoittaa melua aiheuttavaa toimintaa.

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

17. Toiminnan pintavesivaikutuksia tulee tarkkailla kolmesta näytteenottopisteestä. Pisteiden tulee sijaita Työränojassa ennen maankaatopaikalta tulevaa ojaa ja sen jälkeen sekä Työlänojaan johtavan ojaston varrelta ennen ojaston liittymistä Työlänojaan.

Tarkkailua tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysvalunnan aikana. Näytteenottopisteistä tulee määrittää vähintään seuraavat parametrit: pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, sameus, väri, kloridi, arseeni, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, CODMn ja öljyhiilivedyt (C10-C40, määritysrajana 50 µg/l). Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Näytteet tulee ottaa aina samoista paikoista ja näytteenottopaikkojen sijainnit tulee merkitä tarkkailuraporttiin.

Näytteenoton yhteydessä tulee määrittää virtaama.

18. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että vieraslajeja ei pääse leviämään toiminta-alueelle tai sen ympäristöön. Maankaatopaikkaa ja sen lähiympäristöä tulee silmämääräisesti seurata ja tarkkailla mahdollisten vieraslajien esiintymisen havaitsemiseksi. Toiminnanharjoittajan on poistettava toiminta-alueelta sen ympäristöön levinneet vieraslajit. Haitallisia vieraslajeja tai niiden osia sisältävät jätteet tulee toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä ja jossa se voidaan asianmukaisesti käsitellä.

19. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavia ympäristövaikutuksia.

20. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden epävarmuus sekä tulosten edustavuus.

21. Alueen käytön valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä sekä muusta tarkkailusta on pidettävä kirjallista seurantaa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito ja jätekirjanpito tulee säilyttää vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

22. Luvanhaltijan tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:

        tiedot vuoden aikana tuotujen maa- ja kiviainesten määrästä, lajista ja alkuperästä

        tiedot kiinteistöltä eteenpäin hyödynnettäväksi toimitettujan maa- ja kiviainesten määrästä

        tieto kiinteistöllä vuoden vaihteessa varastossa olevien tai kierrätettäväksi tarkoitettujen maa- ja kiviainesten määrästä

        tehdyt pölyntorjuntatoimenpiteet

        yhteenveto vedenlaadun tarkkailutuloksista

        yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista hulevesien hallintajärjestelmien huoltotoimenpiteistä

        selvitys täytön etenemisestä suhteessa täyttösuunnitelmaan

        tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

23. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta alueella tai käytettävissä koneissa on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

24. Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita on päässyt ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

25. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.
    

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

26. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

Toiminnan lopettamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ilmoituksessa on esitettävä yksilöity suunnitelma alueen maisemoinnista, toiminnan hallitusta lopettamisesta aikatauluineen sekä vesiensuojeluun, ilmansuojeluun, maaperänsuojeluun ja jätehuoltoon liittyvistä alueen lopettamistoimenpiteistä. Ilmoituksen on sisällettävä suunnitelma alueen muotoilusta, mahdollisista istutuksista, toimista, joilla varmistetaan alueen turvallisuus toiminnan päättymisen jälkeen, alueen pintavesien johtamisesta sekä suunnitelma mahdollisesta hulevesien jälkitarkkailusta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa määräyksiä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista.

27. Toiminnanharjoittaja on vastuussa maankaatopaikasta 10 vuotta sen käytöstä poistamisen jälkeen.

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

28. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Ratkaisun perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuus on ratkaistu ympäristölupapäätöksen 24.3.2021 § 47 käsittelyssä. Alueen kaavoitustilanteeseen ei ole tullut muutoksia eikä toiminnan luonne tai pinta-ala ole muuttunut. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Toiminta-ajat ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Valvonnan kannalta toiminta-aika on määrätty täsmällisesti. Määräyksellä puomista ja sen lukituksesta estetään asiaton liikenne ja vähennetään riskiä sille, että alueelle tuodaan pilaantuneita maa-aineksia tai muuta jätettä. (YSL 52 §)

Lupamääräys 2.

Maankaatopaikan ympäristölupa on rajoitettu koskemaan vain tietynlaisen maa-ainesjätteen vastaanottoa. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 16 §:n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Maankaatopaikat ovat ympäristönsuojelulain tarkoittamia kaatopaikkoja, vaikka niihin ei sovelletakaan valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (331/2013).

Alueelle läjitettävän materiaalin enimmäismäärä on hakijan esityksen mukainen. Maankaatopaikan täytön tulee tapahtua järjestelmällisesti täyttösuunnitelman mukaisesti.

Lupamääräys 3. Lupa-aika maankaatopaikkatoiminnan osalta on hakemuksen mukainen. Ympäristöluvan myöntämistä koskeva päätös määrätään olemaan voimassa toistaiseksi. Se voidaan kuitenkin määrätä olemaan voimassa määräajan toiminnanharjoittajan hakemuksesta tai jos siihen on toiminnan erityisiin ominaisuuksiin, siinä käytetyn tekniikan tai käytettyjen menetelmien uutuuteen tai toiminnan haitallisten vaikutusten arvioinnin vaikeuteen liittyvä painava syy. (YSL 87 §)

Lupamääräys 4. Pilaantumattomana voidaan yleensä pitää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa Vna (214/2017) liitteen mukaisen alemman ohjearvon, kun maa-aines loppusijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle. Koska Ylöjärven seudulla arseenin luontaiset pitoisuudet ovat joillain alueilla kynnysarvoa ja mahdollisesti alempiakin ohjearvoja korkeampia, voidaan tällaisissa erityistapauksissa soveltaa taustapitoisuutta.

Lupamääräys 5. Sortumien ennaltaehkäisy ja muu tarkkailu ja kunnossapito on tarpeen sekä alueella työskentelevään henkilöstöön, että alueella käyville kuljettajille kohdistuvan turvallisuusriskin vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan alueen turvallisuus myös täytön päättymisen jälkeen. (JL 13 ja 72 §, YSL 66 §)

Lupamääräys 6. Määräyksessä eritellään maa-ainesten alkuperäkohteita, joista tulevien maa-ainesten puhtaus tulee erikseen selvittää pilaantumisriskin minimoimiseksi. Määräyksellä korostetaan puhtauden selvittämistä etukäteen kaikissa toiminnoissa, joista on voinut aiheutua haitta-aineiden pääsyä maaperään. (YSL 52 §)

Lupamääräys 7 on annettu jätelain nojalla. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (JL 72-74 §, YSL 58 §)

Lupamääräys 8. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (YSL 8 §)

Lupamääräykset 9 ja 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräys 11 on annettu maaperän sekä pinta-ja pohjavesien suojelemiseksi. (YSL 16, 17, 52, 66 ja 202 §)

Lupamääräykset 12 ja 13 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja (VNa 79/2017, YSL 52 §)

Lupamääräykset 14 ja 15 on annettu valvonnallisista syistä ja jätelain nojalla. (JL 72 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 16 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 7, 8 ja 52 §)

Lupamääräys 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 6, 7, 49 ja 22 §)

Lupamääräys 18. Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 3, 4 ja 5 §)

Lupamääräys 19. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräys 20. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräykset 21 ja 22. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 8, 9, 52 ja 62 §)

Lupamääräykset 23 ja 24. Määräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 25. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 26. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten, ilmoituspäätöksen tai luvan noudattamiseen. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle muutoksen merkittävyyden arvioimiseksi. Mikäli ilmoituksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa hakemaan lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle.

Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain mukaan annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 52, 62, 66, 94, 133, 135 ja 170 §)

Lupamääräyksellä 27 selvennetään toiminnanharjoittajan vastuuta maankaatopaikasta myös toiminnan päättymisen jälkeen. Koska kyseessä ovat puhtaat maa-ainekset, katsotaan 10 vuoden vastuu riittäväksi. (YSL 94 §)

Lupamääräys 28. Toiminta katsotaan voitavan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Alue on jo hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 12, 13 ja 16.

Luvan voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 29 §)

Korvattavat päätökset

Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan 24.3.2021 § 47 myöntämän ympäristöluvan. Kyseinen päätös raukeaa tämän päätöksen saatua lainvoiman.

Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44,

48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 135, 170, 190, 191, 199 ja

202 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15 - 17, 24, 28, 29, 72-74, 91 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 4, 7 – 11 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista (1725/2015)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 23.8.2023 § 85)

mukainen ympäristölupamaksu suuruudeltaan 3000 euroa.

Lisäksi peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 9 §:n mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa 170 euroa ja taksan 4 §:n mukaisesti lehtien ilmoituskulut (189,00 euroa).

Käsittelymaksu on siten 3359,00 euroa.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Ympäristölupapäätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja

terveydensuojeluviranomaiselle.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----