Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 24.04.2024/Pykälä 45

Ympäristölautakunta 24.04.2024 § 45  

43/11.01.00/2024  

Valmistelija ympäristötarkastaja Eevi Kocis

Asia Pirkan Kaivin Oy hakee maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa Ylöjärven kaupungin Mutalan alueella ottoalueen laajennukselle kiinteistön 980–415–1–242 alueelle ja nykyisen ottoalueen syventämiselle kiinteistöllä 980–415–1–253.  

 Lupaa haetaan myös tuoda enintään 49 000 t/a puhtaita ylijäämämaa-aineksia käytettäväksi maisemointitarpeisiin.

 Lisäksi lupaa haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n

 mukaisesti toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Pirkan Kaivin Oy (y-tunnus 0361453-4)

 Mikrotie 49

 33480 Ylöjärvi 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 
Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 47 a §:n ja maa-aineslain 4 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

Lisäksi ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella jätteen käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, tarvitaan ympäristölupa.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian sekä yhteislupahakemuksen käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 6 a perusteella ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.             

Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 21.4.2023. Hakemusta on täydennetty 17.1.2024.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

 Hakija pyytää lupahakemuksessa maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:ssä mukaista lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakija perustelee toiminnan aloittamista sillä, että alueelta saatavan materiaalin laatu on hyvää ja sille on kysyntää lähialueen rakennusprojekteissa. Toiminta liittyy nykyisen, voimassa olevan luvan mukaiseen toimintaan, jossa riskit on todettu pieniksi. Hakija esittää vakuudeksi 15 000 €. Hakija esittää myös, että nykyisten lupien mukaiset vakuudet tulee huomioida uusista vakuuksista päätettäessä.

Toimintaa koskevat luvat

 Hakijalla on kiinteistöllä 980–415–1–253 vuoteen 2026 asti voimassa olevat maa-aineslupa (16.02.2016 § 20) kallion ottoon ja ympäristölupa (16.02.2016 § 21) kallion louhintaan ja murskaukseen. Kiinteistöllä 980–415–1–242, johon hakija esittää toiminnan laajentuvan, ei ole voimassa olevia lupia.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

 Alue sijoittuu Mutalaan noin 12 km etäisyydelle Ylöjärven keskustasta Uuden Kuruntien (Kt 65) läntiselle ja Sorvajärventien pohjoiselle puolelle. Lähimpien asuinrakennusten ja suunnitelma-alueen välissä kulkee Mt 65 Uusi-Kuruntie. Uusi suunnitelma-alue sijaitsee asutuksen kannalta aikaisempaa kauempana. Suunnitelma-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai yleiskaavoja. Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 27.3.2017. Suunnitelma-aluetta lähellä oleva kaavamerkintä koskee Metsähallituksen omistamaa Taaborinvuoren Natura-aluetta. Kyseinen alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja muodostuu kolmesta eri osasta. Kiinteistöllä 980–415–1–253 on Natura-alueen kanssa yhteistä rajaa 44,5 m ja uudella lisäalueella (kiinteistö 980–415–1–242) 209 m. Antaverkka-Mutalan alueella on vahvistettu haja-asutusalueen kylien osayleiskaava. Kaava-alueen lähin raja on noin 1,2 km päässä suunnittelualueesta.

Luonto ja ympäristö

 Alueen lähiympäristö on pääosin havupuupainotteista talousmetsää, lukuun ottamatta viereistä Natura-aluetta. Suunnitelma-alueelta puusto on jo aikaisemmin kaadettu noin 10 metrin etäisyydelle kiinteistöjen rajoista. Kenttä- ja pohjakasvillisuuden kasvilajistot ovat näille kasvupaikoille tavanomaisia. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä luonnonmuistomerkkejä kuten maisemapuita, kolopuita, hiidenkiviä tai pirunpeltoja.

 Suunnitelma-alueen pohjoispuolella sijaitsee yksi Taaborinvuoren Natura-alueista. Kyseinen Natura-alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja muodostuu kolmesta eri osasta. Taaborinvuoren alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman kohteisiin. Alue on laajahko, monipuolinen ja erämainen vanhan metsän alue, jossa metsätyypit ovat lähinnä tuoretta ja lehtomaista kangasta. Suojelun perusteina olevat luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät (48 ha) ja puustoiset suot (9,3 ha). Suojelun perusteina olevia lajeja ovat liito-orava ja isotorasammal. (Syke, Natura 2000-kohteiden tiedot)

 Risto Kalliola (FT, biologia, luonnonmaantieteen prof.) Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta on laatinut vuonna 2015 selvityksen maa-ainesten ottoalueen vaikutuksista Taaborinvuoren Natura-alueeseen. Vastaava selvitys on tehty myös vuonna 2002 Biota BD Oy:n toimesta. Vuoden 2015 selvityksen yhteenvedossa todetaan, että suunniteltu toiminta voidaan järjestää niin, että sen vahingolliset vaikutukset ympäröivään luontoon ja läheiseen Natura-alueeseen jäävät vähäisiksi. Taaborinvuoren lähimmät alueet on arvioitu luontoarvioltaan melko tavanomaisiksi ja arvokkaimmat vanhan alueen metsät sijaitsevat suunnitelma-alueesta kauempana. Suunnitelma-alueen ja Natura-alueen väliin jätetään vähintään 30 metriä leveä suojavyöhyke. Alueen pintamaat kuoritaan kasalle ottoalueen ja Natura-alueen väliin ehkäisemään mahdollisia ympäristöhaittoja.

 Hankealue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella tai vettä hyvin johtavalla hiekka- tai soramuodostumalla. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 8 kilometrin päässä Hämeenkyrön suuntaan.

 Suunnitelma-alueen läheisyydessä sijaitsee muutamia pienehköjä järviä ja lampia. Lähimmät järvet ovat Kaurisjärvi 700 m:n päässä suunnitellun ottoalueen reunasta, Himotunjärvi 850 m:n etäisyydellä ja Petaajärvi 850 m:n etäisyydellä. Kaurisjärven vedenpinnan taso on noin +126,9, Himotunjärven vedenpinnantaso on noin +111,8 ja Petaajärven vedenpinnantaso on noin +107,05. Alueen kaakkoispuolella virtaa luonnontilainen Kaurisjärven lasku-uoma tasolla +126,5 lähimmillään noin 30 metrin päässä suunnitelma-alueen reunasta. Näsijärvelle on matkaa noin kaksi kilometriä. Suomen ympäristökeskuksen VALUE-työkalun mukaan osa suunnitelma-alueesta kuuluu Himotunjärven valuma-alueeseen (35.311.) ja pohjoispuolen osa kuuluu Petaajärven valuma-alueeseen (35.311).

 Hankealue sijoittuu pääasiassa kallioalueelle. Nykyisellä toiminta-alueella louhintapohjalle kerääntyvät valumavedet johdetaan louhesuoto-ojien avulla selkeytysaltaaseen ja siitä edelleen maastoon. Vedenlaatua on tarkkailtu selkeytysaltaasta otettavilla pintavesinäytteillä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Alle 800 metrin etäisyydellä ottoalueen reunasta sijaitsevien talousvesikaivojen vedenpinnan tasoa ja vedenlaatua on seurattu lupaehtojen mukaisesti.

 Pintavesien virtaussuunnat uudella suunnitelma-alueella laskevat luontaisesti lounaan suuntaan kohti Kaurisjärven lasku-uomaa. Alueen luoteiskulma on osittain soistuneempaa aluetta, jonka vuoksi pintavalunta on sieltä vähäisempää. Nykyisen ottoalueen koilliskulmasta vedet virtaavat kohti pohjoista Petaajärven suuntaan.

Ottamisalue Nykyisen maa-ainesluvan mukaista ottoaluetta laajennetaan luoteeseen kiinteistön 980–415–1–242 alueelle. Uuden suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Laajennusalueen alin ottotaso on +127, jolloin laskennallinen kiviainesmäärä ko. alueella on noin 411 000 m³. Louhinta etenee vaiheessa 1 nykyisen ottoalueen reunasta länteen päin.

 Vaiheessa 2 nykyisellä ottamisalueella ottosyvyyttä kasvatetaan tasolta +127 tasoon +112, jolloin otettavia kiviaineksia on laskennallisesti 971 000 m³. Haettavaa syvennystä ei todennäköisesti tulla toteuttamaan koko alueelle, vaan mm. kiviaineksen laatu määrittelee tarkemmin määräytyvät syventämisalueet ottamisen edetessä. Lupateknisesti syvennystä haetaan kuitenkin koko alueelle, jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan valita kallionottoon soveltuvat alueet.

 Syvennys aloitetaan alueen koilliskulmasta ja edetään itä-lounaissuuntaan. Vesitilannetta tarkkaillaan työn edetessä. Koska otettavien maa-ainesten toteutunut määrä voi poiketa merkittävästi laskennallisesta määrästä, hakija esittää, että vuosittainen valvontamaksu peritään jälkikäteen toteutuneen ottomäärän mukaisesti. Suunnitelma-alue sijaitsee naapurikiinteistöihin nähden vähintään 10 metrin suojaetäisyydellä. Pohjoispuolella sijaitsevaan Natura-alueeseen jätetään vähintään 30 metrin suojaetäisyys. Eteläinen osa ottoalueesta mukailee maaston korkeuskäyriä ja sijoittuu n. 30 metrin etäisyydelle naapurikiinteistöistä.             

Hakemuksen mukainen toiminta

 Yleiskuvaus toiminnasta

 Kiviainesten otto laajennusalueella aloitetaan poistamalla alueelta jäljellä oleva puusto ja kuorimalla pintamaat kallion päältä. Pintamaat sijoitetaan kasalle toiminta-alueen reunoille suojaamaan toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia Natura-alueelle päin ja alueen luoteiskulmaan vapaa-ajan kiinteistöjen suuntaan. Pintamaat hyödynnetään myöhemmin alueen maisemoinnissa.

 Kuoritulta kallioalueelta porataan, panostetaan ja louhitaan kerralla yhtä tuotantojaksoa vastaava määrä kalliokiviaineksia eli noin 10 000–20 000 m³ktr. Suurikokoiset louheet rikotetaan kaivinkoneeseen asennettavalla iskuvasaralla kooltaan sellaiseksi, että ne on mahdollista syöttää murskaimeen. Louheen murskaus toteutetaan tuotantopaikan läheisyydessä alueelle tuotavalla 1–3 vaiheisella mobiilimurskauskalustolla. Kiviainesten siirrot ja syöttö murskaimeen toteutetaan kaivinkoneella ja/tai pyöräkuormaajalla. Tuotettuja materiaaleja hyödynnetään tarpeen mukaan mm. alueen työmaateiden rakenteissa, muilta osin materiaalit varastoidaan myytäviksi tuotteiksi tuotelajeittain. Otettavista kalliokiviaineksista tuotetaan kalliomursketta myytäviksi tuotteiksi rakennustoimintaan.

 Arvioitu ottamismäärä

 Tässä ilmoitettu otettava kokonaismäärä 1 382 000 m3ktr on maa-aineslupahakemuksen ottamismäärä. Lopullinen ottamismäärä voi jäädä merkittävästi pienemmäksi riippuen toteutuvan syvennyksen alasta. Vuotuisen toiminnan volyymin arvioinnissa on suuri vaihteluväli, koska ottomäärä riippuu voimakkaasti toteutuvista rakennushankkeista, joita ei pysty ennakoimaan.

 Murskaustoiminnan aluerajaus on suunniteltu niin, että murskaus sijoittuu ottopohjalle mahdollisimman alavaan kohtaan, ja että tuotannollisesti järkevän toiminnan vaatimaan murskauslaitoksen siirtelyyn on mahdollisuus. Nykyistä varastointikenttää suunnittelualueen itäosassa suunnitellaan käytettävän samaan tarkoitukseen jatkossakin.

 Tukitoimintojen alue säilyy ennallaan nykyisellä sijainnillaan, koska alueelle kulku tapahtuu sen vierestä ja siellä on olemassa oleva tasainen pohja.

 Ottamistoiminnan ohjaus ja tarkkailu

 Ottamistoimintaa ohjataan maastomittauksin ja -merkinnöin. Lupakauden aluksi mitataan ja merkitään, tai soveltuvin osin tarkistetaan jo olemassa olevat merkinnät:

 - Kiinteistörajat merkitään maastoon puiden kaadon ohjaamiseksi

 - Ottamisaluerajaus merkitään maastoon maannoksen kuorinnan ohjaamiseksi

 - Louhinta-alue merkitään maastoon porauksen ohjaamiseksi

 Ajoittain tarpeen mukaan louhinnan edetessä:

 - Kartoitetaan ottamisalue ottamisen etenemisen laskemiseksi, myynti- ja valmistusmäärätietojen täsmäyttämiseksi tai varastokasojen inventoinniksi

 - Merkitään kallioleikkaukseen korkoja kentän tasauksen ja pinnan kallistusten tarpeisiin

 - Merkitään kallion päälle korkoja poraukselle

 - Maisemoitavilla osilla tehdään luiskapukkeja tai muita maisemoinnin tarvitsemia maastomerkintöjä

 - Tarkkaillaan vesien poistumista louheojaston kautta selkeytysaltaaseen

 Toiminta-ajat

 Suunnitelman mukainen toiminta toteutetaan jaksottaisena. Kallion louhintaa ja murskausta suoritetaan 1.9.–15.4. välisenä aikana arkipäivisin. Toiminta-aika on rajattu lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Kuormausta ja kuljetuksia tapahtuisi kysynnän mukaan ympäri vuoden.

 VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus) määrittää viikko- ja päivätason toiminta-aikoja, koska asuin- ja lomarakennuksia on alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Kuormaamista ja kuljetuksia suunnitellaan tehtäväksi myös lauantaisin. Toiminta lauantaisin palvelee erityisesti lähiympäristön kotitalousasiakkaita ja kesämökkiläisiä.

 Suunnitellut toiminta-ajat on esitelty alla olevassa taulukossa.

 Maa-ainesten vastaanottotoimintaa ja siihen liittyvää lastausta, kuljetusta, maanajoa ja konetöitä on suunniteltu olevan ympäri vuoden arkisin klo 6–22, sekä tarvittaessa lauantaisin. Maakuormat ajetaan täytön rakennusvaiheen mukaan joko ensin varastokasoihin, tai suoraan täyttökohteeseen. Pyöräkuormaaja tai puskukone levittää kuormat konetyötarkkuudella suunniteltuun tasoon ajoittain, kun niitä on kertynyt sopiva määrä. Varastokasojen tarve pyritään minimoimaan, koska materiaali on taloudellisinta ajaa suoraan täyttöihin.

 Toiminnassa käytettävä kalusto

 Käytetyn kaluston määrä ja koko valitaan kussakin vaiheessa tarpeen mukaiseksi. Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa ja koneet viedään tarvittavaan huoltoon välittömästi vian ilmetessä, ennen töiden jatkamista. Soveltuvin osin käytetään samaa kalustoa kuin kallionottotoiminnassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty toiminnassa käytettävä kalusto ja arvio vuotuisista työajoista (vuosikeskiarvoja).

 Tarvikkeiden varastointi ja jätehuoltosuunnitelma

Alueella ei suoriteta laitteiden huoltoja, vaan työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Vain jokin koneen rikkoontuminen voisi aiheuttaa tarpeen jollekin pienimuotoiselle huoltotoimenpiteelle, jolla esimerkiksi kone saadaan siihen kuntoon, että se on siirrettävissä varsinaiseen huoltoon muualle.

Louhinta- ja murskausjaksojen aikana jätteenä syntyy lähinnä metalliromua, kuten rikkoutuneita seulaverkkoja. Lisäksi syntyy pienempiä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja yms. Jätteet toimitetaan niitä vastaanottaville laitoksille lajiteltuina työvuoron päätteeksi. Toiminnassa noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella varastokontissa tai -vaunussa.

Räjähdysaineita ei varastoida työmaalla. Louhija tuo omat räjähteensä mukanaan ja vie pois mennessään kunakin päivänä, ja käsittelee niitä räjähdysaineita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Pölyn leviämisen torjuntaan käytettävä kasteluvesi tuodaan säiliöautolla.

Kaivannaisjätteinä syntyy pintamaita (36 700 m3ktr) ja kantoja sekä hakkuutähteitä (400 m3ktr). Pintamaita käytetään maisemointiin.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

 Päästöt ja jätteet

 Suunniteltujen toimien päästöt ilmaan ovat peräisin työkoneiden polttomoottoreista, ja niitä voidaan arvioida VTT:n TYKO-päästötietokannan avulla.

 Alla olevassa taulukossa esitetään arvio ottamistoiminnan vuotuisista määrätiedoista.

 Edellä esitettyjen vuotuisten määrien mukaan arvioidaan vastaavaa toimintapäivien lukumäärää kokemusperäisillä työsaavutuksilla. Samoin autokuljetusten määrä saadaan myös laskettua olettamalla autokuljetuksissa käytettävä kalusto keskimäärin. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio toiminnan vuotuisesta ajallisesta laajuudesta.

 Melu

 Suunniteltu toiminta sijoittuu suhteellisen kauas häiriintyvistä kohteista. Laajennusalue sijoittuu nykyisen ottoalueen luoteispuolelle kauemmas lähimmistä asuinrakennuksista. Melua aiheuttavien toimintojen sijoitteluun alueelle kiinnitetään huomiota ja varastokasoja voidaan käyttää meluesteinä asutuksen suuntaan. Murskaus tapahtuu ympäristöön nähden kaikkein alavimmalla kohdalla ja kalliorintauksen lähellä meluvaikutusten leviämisen ehkäisemiseksi. Käytettävältä kalustolta edellytetään kotelointeja, kumituksia tai muita ääniteknisesti parhaita meluntorjuntaominaisuuksia.

 Alueelta kuorituista pintamaista kasataan louhittavan alueen reunoille meluesteet Natura-alueen rajalle kiinteistön pohjoisreunalle ja lounaiskulmaan vapaa-ajan asuntojen suuntaan. Alueen itäreunalle on jo tehty meluvallia metsäautotien viereen, ja sitä on tarkoitus jatkaa koko reunan mittaiseksi. Myös kallioleikkaus estää hyvin melun ja pölyn leviämisen länteen ja pohjoiseen.

 Alueelle tehtiin meluselvitys, jossa tarkasteltiin kalliokiviaineksen louhinnan ja käsittelyn aiheuttamia melutasoja kohteen ympäristössä. Selvityksessä huomioitiin erityisesti Taaborinvuoren Natura -alueen ja lähimpien kiinteistöjen melutasot toiminnan eri vaiheissa. Melulaskentamallien perusteella hankealue sijaitsee meluvaikutusten kannalta suotuisassa paikassa ja riittävällä etäisyydellä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Lähiympäristön vakituisessa asuinkäytössä tai vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla päivämeluohjearvot eivät ylittyneet. Taaborinvuoren Natura-alueella hankealueen toimintojen keskiäänitasot aiheuttavat pienellä alueella ohjearvon 45 dB ylittävän melutason, mutta tämä ei kuitenkaan merkittävästi eroa liikenteen keskiäänitason aiheuttamasta taustamelutasosta. Tieliikenteen aiheuttama melutaso on alueella merkittävä vilkasliikenteisen Uusi-Kuruntien vuoksi.

 Pöly

 Maastonmuotojen takia kivipölyn leviämistä häiriintyviin kohteisiin ei ole odotettavissa. Varastokasoja, louhetta tai muita pölyn lähteitä kastellaan kuivalla säällä pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Porauksessa syntyvää pölyä sidotaan poravaunun pölynkeräyslaitteella. Pölyämistä voidaan estää myös pitämällä materiaalien pudotuskorkeudet alhaisina sekä käyttämällä koteloitua tuotantokalustoa.

 Alueen lähiympäristössä on suoritettu pölymittauksia vuosina 2013 ja 2016. Mittaukset suoritettiin 300–400 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lyhytaikaisten mittausten tulosten mukaan pölyhaittaa lähimmille asutuksille ei todettu. Syntyvän kivipölyn lisäksi toiminnan päästöt ilmaan ovat polttonestekäyttöisten työkoneiden moottoreissa syntyviä päästöjä, kuten hiilidioksidia, rikkidioksidia, pienhiukkasia, typen oksideja ja hyvin vähäisiä määriä muita päästölajeja. Hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa käytetyn polttoaineen määrään. Muiden päästölajien määrä riippuu konetyypistä.

 Pinta- ja pohjavedet

 Hankealue sijoittuu pääasiassa kallioalueelle. Louhintapohjalle kerääntyvät valumavedet johdetaan louhesuoto-ojien avulla nykyisen ottoalueen koilliskulmaan rakennettavaan selkeytysaltaaseen ja siitä edelleen pohjoisen suuntaan korkeudessa +119 kulkevaan ojaan. Louhesuoto-ojaa rakennetaan louhinnan edetessä rintauksen mukana. Täytön edetessä ojat putkitetaan ja ne jäävät täytön sisään. Selkeytysaltaan vieressä kulkevaa tietä voidaan tarvittaessa käyttää huoltoreittinä.

 Vedenlaatua tarkkaillaan selkeytysaltaasta otettavilla pintavesinäytteillä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteistä analysoidaan sameus, COD, sähkönjohtavuus, pH ja kokonaistyppi sekä aistinvaraisesti öljyhiilivedyt. Jatkossa täyttötoiminnan edetessä analysoidaan myös kiintoainepitoisuus. Alle 800 metrin etäisyydellä ottoalueen reunasta sijaitsevien talousvesikaivojen vedenpinnan tasoa ja vedenlaatua seurataan lupaehtojen mukaisesti. Vedenpinnan tasoa mitataan vähintään kolmen vuoden välein ja veden laatuanalyysi tehdään vähintään viiden vuoden välein. Syksyllä 2021 tutkittavana oli 15 talousvesikaivoa, joista vain yhdestä saatiin vedenpinnan taso mitattua. Kahdeksan kiinteistön omistajia ei tavoitettu. Muut kaivot olivat peitettyjä porakaivoja tai niiden kannet olivat jäätyneet kiinni. Vuonna 2018 vesinäytteet saatiin otettua 12 kaivosta. Seuraava kaivovesien näytteenotto tehdään syksyllä 2023.

 Mahdollisten öljyvuotojen varalta työkoneissa tai muuton työmaalla on imeytysaineita helposti saatavilla. Työmaalla tulee olla nähtävillä toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalle, lisäksi jokaiselle työmaalla olevalle työntekijälle tulee antaa perehdytys toiminnasta ympäristövahinkotilanteessa. Vahingon sattuessa tehdään välittömästi ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Hyväkuntoisella kalustolla ja kaluston kunnon säännöllisellä tarkkailulla minimoidaan toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia.

 Ympäristövahinkoriskit

 Öljyvahinkoja torjutaan toimintatavoin, jotka liittyvät erityisesti koneiden tankkauksiin. Polttoaineita ei säilytetä alueella. Ajettavien koneiden sekä murskaus- ja seulontalaitteiston tankkauksen osalta toimitaan seuraavasti:

 - polttoainesäiliö (kaksoisvaipallinen, ylivuoto-osa suurempi kuin kerralla säilytettävä polttoainemäärä) tuodaan esim. kuorma-autolla tankattavan koneen viereen - tankkauksen ajaksi letkujen ym. alle levitetään pressu

 - tankkausta valvotaan vierestä koko tapahtuman ajan, valmiina sulkemaan hana tarvittaessa

 - imeytysaineet ovat käden ulottuvilla koko tankkaustapahtuman ajan

 - tankkauspiste sijaitsee päällystetyllä alueella

 Ajettavat koneet säilytetään alueella nykyisellään käytössä olevalla päällystetyllä työkoneiden säilytyspisteellä aina, kun ne eivät aktiivisessa käytössä.

 Maa-ainesjätteeseen liittyvät riskit

 Hankealueelle otetaan vastaan massoja vain kohteista, joissa ei ole pilaantuneita maita tai kunnostuskohteista, joista pois kuljetettaville massoille on järjestetty lähtöpäässä asianmukainen laadunvalvonta.

 Alueelle sijoitettavat ja käsiteltävät materiaalit

 Jos havaitaan että alueelle on tullut maa-aineserä, joka ei vastaa yllä mainittuja jätenimikkeitä, asiasta tiedotetaan välittömästi kaikkia työmaita ja maakuormien tuojia, joilta on tullut edellisen täytön rakentamisjakson jälkeen kuorma alueelle. Poikkeava erä kuormataan ja viedään tarvittavat luvat omaavalle jätteenkäsittelyalueelle. Kuorman laatu tarkistetaan, tarvittaessa laboratoriotestein, siinä määrin että sen ominaisuudet voidaan esittää vastaanottajalle luotettavasti. Erän alkuperä pyritään selvittämään. Jos kuormia on tullut ulkopuolisilta, ja ongelma toistuu siinä määrin että siihen liittyy merkittävä taloudellinen taakka, suunnitellaan jokin uusi tarkkailuratkaisu, jolla ulkopuolisten tuomat kuormat tarkastetaan kuormakohtaisesti, tai vaihtoehtoisesti vastaanottopalvelu suljetaan oman organisaation ulkopuolisilta. Jos ulkopuolisten kuormien tuojien toteutuneissa ja ilmoitetuissa määrissä epäillään olevan eroa, suunnitellaan niin ikään toimet määrien valvontaan. Toimenpiteenä voisi olla esimerkiksi kameravalvonta.

 Täytön geotekniset riskit (vyörymät, eroosio) voidaan ehkäistä, jos karkeampia maamateriaaleja voidaan hyödyntää työmaateissä ja täytön rakenteissa. Myös säännölliset painuma- ja pinnantasomittaukset parantavat riskienhallintaa. Täyttö voidaan suorittaa tiivistämällä kerroksittain. Täyttö rakentuu pääasiassa louhitun kallioseinämäisen alueen sisälle, joten eroosioriski ja stabiliteetin alenemisriski ovat joka tapauksessa pieniä.

 Vaikutusten tarkkailu ja raportointi

 Toiminnanharjoittaja kerää tuotujen erien vaakalaput / kuormakirjat, jotka saadaan omilta työmailta tai kuorma-autokuljettajilta. Tiedot kerätään yhteen taulukoidusti, siten että aina kun aloitetaan uusi täytön rakentamisjakso, voidaan erottaa edellisen jakson jälkeen tulleiden erien tiedot. Taulukosta tulee saada selville seuraavat tiedot:

 - yksittäiset kuormat: päiväys, alkuperäpaikka, määrä ja laatu

 - laadun osalta tunnistettavuus jätenimikkeittäin (puhdasta ylijäämäkaivumaata / puhdasta ruoppausmassaa / puhdasta ratapenkan soraa)

 - kokonaismäärät alkuperäpaikkojen ja aikavälien mukaan

 - kokonaismäärät laadun ja aikavälin mukaan

 Täytön rakennusjakson aluksi työkoneen kuljettaja tai muu toiminnanharjoittajan vastuuhenkilö tarkistaa, että alueelle kipatut kasat vastaavat silmämäärisesti määrän ja laadun puolesta ilmoitettuja tietoja. Vastuuhenkilön tulee olla riittävän kokenut maanrakennustoiminnassa, niin että hän erottaa erilaiset maalajit toisistaan ja tunnistaa pilaantuneet maat. Hänet perehdytetään tehtävään läpikäymällä tämä suunnitelma.

Vakuusesitys Alueella käsiteltävien materiaalien määrä on rajattu vuositasolla, eikä alueella käsitellä tai loppusijoiteta haitallisia aineita sisältäviä maa-aineksia. Alueen sulkemiseen ja asianmukaiseen maisemointiin on arvioitu vakuus, jonka suuruus on 50 000 €. Voimassa olevan maa-ainesluvan mukaiset vakuudet tulee huomioida uusista vakuuksista päätettäessä.

Lupahakemuksen käsittely

 Hakemuksesta tiedottaminen

 Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 22.8.-28.9.2023. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille. Tieto hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 30.8.2023.

 Täydennetty hakemus on ollut kuulutettavana 19.01.-26.02.2024. Täydennetystä hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille. Tieto täydennetystä hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 24.01.2024.

 Lausunnot 

 Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot 22.08.2023 terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Y-vastuualueelta, Metsähallitukselta ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta.

 Täydennetystä hakemuksesta on pyydetty lausunnot 19.01.2024 terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta

 (Y-vastuualueelta), Metsähallitukselta ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta.

 Lisäksi pyydettiin lausuntoa Pirkanmaan Liitolta 23.02.2024.

 Terveydensuojeluviranomainen ilmoitti 29.09.2023 lausuntonaan seuraavaa:

 Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07–22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB eikä loma-asuntojen pihassa vastaavaa arvoa 45 dB. Melua voidaan torjua esim. meluvalleilla, porakaluston koteloinnilla jne. Toiminnan aikana on tarvittaessa tehtävä melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kiinteistöissä. Pölynsidontaa täytyy tehdä aktiivisesti esim. kastelemalla ja koteloinneilla. Kuljetuksesta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai lomakiinteistöjen pihaan. Kaivovesien tutkimusta täytyy jatkaa hakemuksessa esitellyn suunnitelman mukaisesti.

 Terveydensuojeluviranomainen ilmoitti 22.2.2024 täydennetystä hakemuksesta pyydettyyn lausuntoon, että heillä ei ole lisättävää ensimmäisellä kuulutuskierroksella annettuun lausuntoon.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Y-vastuualue ilmoitti 29.09.2023 lausuntonaan seuraavaa:

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen alueella on mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa.

 Pirkanmaan ELY-keskus on tutustunut vireillä olevaan hakemukseen ja lausuu seuraavaa:

 Luontoarvot

 Suunnitellulta laajennusalueelta puusto on jo aikaisemmin kaadettu noin 10 metrin etäisyydelle kiinteistöjen rajoista. Alueen pohjoispuolella on Taaborinvuoren Natura-alueen osa, jonka väliin esitetään jätettävän 30 metrin suojavyöhykettä kiviainesalueeseen. Hirvimäen tilalla on Natura-alueen kanssa yhteistä rajaa 44,5 m ja laajennusalueella on yhteistä rajaa Natura-alueen kanssa 209 metriä. Taaborinvuoren Natura 2000-alue (FI0356002) on luontodirektiivin mukainen kohde, jonka suojeluperusteena ovat luontotyypeistä boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot sekä lajeista liito-orava ja isotorasammal. Ottoalueen pohjoispuolinen osuus Natura-alueesta on kokonaisuudessaan boreaalisten luonnonmetsien luontotyyppiä. Hakemuksen liitteenä on aikaisempaa ympäristölupaa varten laadittu arvio hankkeen vaikutuksista Taaborinvuoren Natura-alueeseen (Turun yliopisto, 22.7.2015). Kyseisestä arviointia ei voida käyttää laajennusalueen vaikutusten arviointiin, sillä hanke on muuttunut arvioinnin tekemisen jälkeen sekä sijainniltaan että kooltaan. Luonnonsuojelulain mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Hakemukseen tulee täydentää arvio siitä, onko toiminnalla mahdollisesti heikentäviä ja laadultaan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin. Kiviaineshankkeessa vaikutukset koostuvat mm. melu-, pöly- pintavesi- ja reunavaikutuksesta. Mikäli arvioinnin perusteella ei ole poissuljettua, että hanke voisi merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluperusteita, on tehtävä luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi.

 Kaavoitus

 Suunnitelma-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai yleiskaavoja. Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on alueella seuraavat merkinnät:

 ▪ Maaseutualue

 - Alue on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön

 ▪ Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke (kulkee suunnitelma-alueen poikki)

  - Nämä alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta.

 Melu

 VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus) määrittää viikko- ja päivätason toiminta-aikoja, koska asuin- ja lomarakennuksia on alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Kuormaamista ja kuljetuksia suunnitellaan tehtäväksi myös lauantaisin. Kallion louhintaa ja murskausta suoritetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolella 1.9.–15.4. välisenä aikana arkipäivisin.

 Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla sekä täydennysrakentamiskohteissa, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa

 (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB. Taaborinvuoren alueelle kantautuvan melun osalta tulee noudattaa em. ohjearvoa.

 Vuonna 2023 tehdyssä melumallinnuksessa on huomioitu Taaborinvuoren Natura-alueen ja lähimpien kiinteistöjen melutasot toiminnan eri vaiheissa. Selvityksen perusteella Lähiympäristön vakituisessa asuinkäytössä tai vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla päivämeluohjearvot eivät ylittyneet. Taaborinvuoren Natura-alueella hankealueen toimintojen keskiäänitasot aiheuttavat pienellä alueella ohjearvon 45 dB ylittävän melutason. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi eronnut liikenteen keskiäänitason aiheuttamasta taustamelutasosta. Laadittujen melulaskentamallien perusteella hankealueen toiminta voidaan toteuttaa aiheuttamatta ympäristön asutuksille tai luontokohteille merkittävää meluhaittaa.

 Hakemuksessa esitetyn mukaisesti alueen toiminnat on sijoitettava alimmalle ottamistasolle sekä kalliorintauksen suojaan meluvaikutusten leviämisen estämiseksi. Käytettävältä kalustolta edellytetään kotelointeja, kumituksia tai muita ääniteknisesti parhaita meluntorjuntaominaisuuksia. Alueella on oltava meluvallit ehkäisemään meluvaikutusta Taaborinvuoren Natura-alueen (FI0356002) ja lähimpien vapaa-ajan kiinteistöjen ja asuinkiinteistöjen suuntaan. ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana ennakoidusta poiketen ilmenee melu- tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätökseen tulee antaa lupamääräys siitä, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää haittojen selvittämistä uusin mittauksin ja/tai mallinnuksin.

 Pöly

 Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi varastokasoja, louhetta tai muita pölyn lähteitä on kasteltava kuivalla säällä. Pölyämistä tulee estää pitämällä materiaalien pudotuskorkeudet alhaisina sekä käyttämällä koteloitua tuotantokalustoa.

 Vesien tarkkailu

 Hankealue sijoittuu pääasiassa kallioalueelle. Louhintapohjalle kerääntyvät valumavedet johdetaan louhesuoto-ojien avulla nykyisen ottoalueen koilliskulmaan rakennettavaan selkeytysaltaaseen ja siitä edelleen pohjoisen suuntaan korkeudessa +119 kulkevaan ojaan. Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, CODMn, metallit: Fe, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

 Toiminta

 Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

 Jälkihoito

 ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön uusimman oppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Y-vastuualue lausui 16.2.2024 täydennetystä hakemuksesta seuraavaa:

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Pirkan Kaivin Oy:n maa-aineshanke ei merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat Taaborinvuoren Natura-alueen suojeluperusteena.

 Hankkeessa tulee noudattaa hakemuksessa esitettyjä toimenpiteitä vaikutusten estämiseksi rajaamalla meluavimpien toimintojen toiminta-ajat lintujen pesimäajan 15.4–1.9. ulkopuolelle, noudattamalla tehokasta pölyntorjuntaa ja muodostamalla pintamaista meluvalli ottamisalueen reunalle. Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää, että noin kolme metriä korkea meluvalli rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja Taaborinvuoren Natura-alueen ja suunnitellun ottamisalueen väliin jäävä 30 metrin suojavyöhyke lisäksi metsitetään.

  Metsäinen suojavyöhyke estää pölyn ja melun leviämistä, vähentää toiminnan aiheuttamaa reunavaikutusta sekä ehkäisee myrskytuhoja tehokkaammin kuin avoin ja jyrkkä raja. Toimijan tulee seurata ulkopuolelta tuotavien maa-ainesten sisältämiä mahdollisia vieraslajeja, ja ryhtyä torjuntatoimiin viipymättä, jos lajeja alueella esiintyy.

 Laajennusalueen etelä-lounaispuolella on Kaurisjärvi sekä Kaurisjärven laskuoja, jonka ympäristö on valtakunnallisesti arvokas suo sekä soidensuojelun täydennysohjelman kohde. Kaurisjärven laskupuro on myös Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (pienvesistön välitön lähiympäristö). Toimijan tulee huomioida, ettei toiminnasta aiheudu kiintoaineskuormaa tai vesien ohjaamisesta aiheutuvaa kuivumista pienveden tilalle.

 Metsähallitus ilmoitti 22.9.2023 lausuntonaan seuraavaa:

 Suunnitelma-alueen pohjoispuolella sijaitsee Metsähallituksen Luontopalvelut - yksikön hallinnassa oleva kiinteistö 980–415–2–103. Kiinteistö on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen osana vanhojen metsien suojeluohjelmaa (amo). Alueesta tullaan myöhemmin perustamaan luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Kiinteistö sisältyy myös Natura 2000 -verkoston kohteeseen Taaborinvuori FI0356002. Alueen metsät edustavat luontotyyppiä Boreaalinen luonnonmetsä (9010). Vuosittain vastaanotettava ylijäämäkaivumaiden määrä on enintään 49 000 tonnia. Metsähallituksen näkemyksen mukaan muualta tuotavasta ylijäämämaasta aiheutuu riski haitallisten vieraslajien kulkeutumisesta ottoalueelle ja leviämisestä siihen rajautuvalle Metsähallituksen suojelutarkoitukseen varatulle kiinteistölle. Metsähallitus katsoo, että lupaehdoissa hakijalta tulee edellyttää vieraslajien tarkkailu- ja torjuntavastuuta sekä sen varmistamista, ettei muualta tuodun maa-aineksen ja kuljetuskaluston mukana leviä haitallisia vieraslajeja suojelualuekiinteistölle. Muilta osin Metsähallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

 Metsähallitus ilmoitti 16.02.2024, että he ovat tutustuneet täydennettyyn materiaaliin ja, että heillä ei ole huomautettavaa.

 Ylöjärven kaupungin kaavoitus ilmoitti 22.12.2023 lausuntonaan seuraavaa:

 Ottoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla viereisellä tilalla sijaitsee luontodirektiivin perusteella suojeltu Taaborinvuoren Natura 2000- alue.

 Alueella tai lähiympäristössä ei ole voimassa asemakaavaa, mukaan lukien ranta-asemakaavat. Alueelle ei ole laadittu osayleiskaavaa. Alueen kaavoitus ei sisälly Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelman (MAPSTO) mukaisiin hankkeisiin.

 Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jossa alue sisältyy maaseutualueeseen, joka on tarkoitettu maa- ja metsätalouden sekä niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Lisäksi alue sisältyy osittain laajan Kasvutaajamien kehittämisvyöhykerajauksen piiriin. Läheiset Naturakohteet ovat suojelumerkinnällä.

 Pirkanmaan liitossa on vireillä vaihemaakuntakaavan laatiminen (Elonkirjo ja Energia). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.5.–30.6.2023 ja kaavahanke etenee seuraavaksi ehdotukseen. Alue sisältyy ainakin osittain laajennetun Luonnon monimuotoisuuden ydinalue aluerajaukseen. Kaavamääräys ja kehittämisuositus: ” Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti edustavat luontokokonaisuudet. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tai loma-asumiseen. Kehittämissuositus: Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Aluetta koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot.”

 Ympäristöluvan muutos sisältää meluselvityksen. Selvityksen perusteella ja tehdyin toimenpitein valtioneuvoston meluarvot eivät näyttäisi ylittyvän läheisillä asuin- ja lomarakennuksilla.

 Alueelle ei ole vireillä tai tulossa olevia kuntakaavahankkeita eikä siten mahdollista haittaa kaavoitukselle tunnisteta. Kaavoitus ei vastusta hanketta. Pirkanmaan ELY keskus arvioinee Natura-alueen läheisyyttä. Toteutuksessa tulee huomioida, että valtioneuvoston asettamat meluarvot asutukselle eivät lähialueella ylity. Lisäksi suositellaan pyydettävän Pirkanmaan liiton lausuntoa vaihemaakuntakaavan merkintöihin liittyen.

 Ylöjärven kaupungin kaavoitus ilmoitti 12.4.2024 täydennetystä hakemuksesta pyydettyyn lausuntoon seuraavaa:

 Viitataan 22.12.2023 jätettyyn lausuntoon. Alueelle ei ole vireillä olevia kuntakaavahankkeita eikä mahdollista haittaa kaavoitukselle tunnisteta. Toiminnassa ja sen suunnittelussa tulee huomioida mm. Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY keskuksen lausunnossaan esiintuomia seikkoja.

 Pirkanmaan Liitto ilmoitti lausuntonaan 14.03.2024 seuraavaa (tekstiä lyhennetty):

 Pirkanmaan liitto on tutustunut Pirkan Kaivin Oy:n hakemus- ja suunnitelma-asiakirjoihin. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 (hyväksytty 27.3.2017). Pirkanmaan liitossa on parasta aikaa käynnissä kokonaismaakuntakaavaa täydentävän vaihemaakuntakaavan (elonkirjo ja energia) laadinta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.5.–30.6.2023, ja kaavan viranomaisehdotuksen lausunnolle lähettämisestä on tavoitteena päättää maakuntahallituksessa 18.3.2024.

 Valmisteltavana olevassa vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu luonnon monimuotoisuuden ydinalue -merkinnän reunalle. Kaavamerkintä koskee hankealueen länsipuolista laajaa luontokokonaisuutta, joka on osoittautunut vaihemaakuntakaavan taustaselvityksessä luontoarvoiltaan merkittäväksi. Hankealueen välittömässä läheisyydessä, sen etelälänsipuolella, sijaitsee Kaurisjärvi-niminen soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) -alue. Hakemusasiakirjoista ei löydy mainintaa näiden arvojen huomioon ottamisesta. Pirkanmaan liitto katsookin, että hakemusta olisi tarpeen täydentää tältä osin.

 Hankkeen suunnittelussa ja lupaharkinnassa tulee tavoitteena olla luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen säilyminen. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää vesiolosuhteiden säilymiseen sekä melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseen. Suunnittelualueella läheisyydessä olevan uhanalaisen ja muun linnuston kannalta on hyvä, että maa-ainestenottotoiminta on hankesuunnitelmassa rajattu lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

 Muistutukset ja mielipiteet

 Muistutuksia saapui ensimmäisen kuulutuskierroksen (22.8.-28.9.2023) aikana 5 kpl. Täydennetystä hakemuksesta ei kuulutusaikana saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

 Muistutuksessa 1 (1 allekirjoittaja) tuodaan esille muun muassa seuraavaa: Kyseinen toiminta on aivan liian lähellä omakotitaloaluetta. Nyt, kun uuden kuruntien molemmilta puolilta on kaadettu metsää, on melu ja pölyhaitta entistä pahempi Sorvajärventien alueella. Kallion räjäytys, mitä Pirkan Kaivimen toimesta Hirvimäki kiinteistöllä harjoitetaan, on niin rajusti panostettuja, että tärinähaitta vaikuttaa aina Antaverkkaan ja Länsi-Teiskoon saakka. Siitä on helppo päätellä, kuinka paljon vaikutus tuntuu, alle kilometrin päässä sijaitsevissa asuinrakennuksissa. Sorvajärventien alueella on kaikilla asuinkiinteistöillä käytössä porakaivo. Joka ikinen räjäytys, mikä Hirviniemessä suoritetaan saattaa halkaista esimerkiksi rautasuonen ja pilata yhden tai useamman talouden käyttöveden. Suuri huoli on, että mitenkä sitten toimitaan ja kuka on korvausvastuussa, mikäli uusista porakaivoista ei saisikaan juomakelpoista vettä.  Myöskään maaperään ja pohjavesiin valuvia ongelmajätteitä ei pitäisi unohtaa. Uuden Kuruntien varrella, Elovainion suuntaan mentäessä, on jo kaksi soranotto paikkaa, joten on todella vaikea perustella, että Hirvimäellä tapahtuva toiminta olisi välttämätöntä aivan asuinalueen vieressä.

 Muistutuksessa 2 (2 allekirjoittajaa) tuodaan esille muun muassa seuraavaa: Olemme huolissamme räjäytysten ja tärinän vaikutuksesta porakaivoon ja talon kivijalkaan pitkässä juoksussa. Ottoalueen reunasta kaadettiin tämän vuoden aikana puusto, jonka jälkeen pöly ja meluhaitta lisääntyi merkittävästi Uusi- Kuruntien toisella puolella. Uusi-Kuruntien varresta on kaadettu myös paljon metsää, joka mahdollistaa pölyn kantautumisen entistä pidemmälle Sorvajärventien varren asutusta kohti. Pöly heikentää hengitysilmaa ja aiheuttaa oireita hengityselinsairaille. Ottoalueen kohdalla Uusi- Kuruntien toisella puolella, hakkuuaukean vieressä, sijaitsee vanha metsä, jossa on vanhanmetsän eliöstö. Metsässä on paljon vanhoja haapoja ja kuusia, kaatuneita puunrunkoja ja koloja. Sieltä löytyy monipuolisesti vanhan metsän eliöstöä mm. pohjantikka ja palokärki, se on otollinen elinalue liito-oravalle. Pöly ja melu aiheuttavat nyt jo haittaa ympäristölle ja jatkuessaan mahdollisesti vielä vuosia eteenpäin saattaa jopa hävittää nyt jo harventuneita vanhojen metsien eliölajeja ja elinympäristöjä. Huolena on myös maastoon valuvat jäteöljyt ja hulevedet ja niiden imeytyminen maahan ja siitä edelleen vesistöihin ja pohjaveteen. Aivan ottoalueen reunassa kulkee puro, jota pitkin mahdolliset öljyt ja saastuneet vedet leviävät puron varren lehtometsään ja aina Himotunjärveen asti. Emme halua, että Pirkan Kaivin Oy:lle myönnetään lupaa ottoalueen laajennukselle kiinteistön 980–415–1–242 alueelle ja nykyisen ottoalueen syventämiselle. Puhtaiden maa-ainesten vastaanotto voidaan sallia, mikäli sen avulla alue saadaan ennallistettua.

 Muistutuksessa 3 (3 allekirjoittajaa) tuodaan esille muun muassa seuraavaa: Metsätilan muuttaminen louhokseksi muuttaa ja kasvattaa erityisesti kiinteistön 980–415–1–242 hulevesiriskiä merkittävästi. Metsälain 10 pykälän rajausohje ei sellaisenaan ole riittävä ympäristölupahakemuksessa kiinteistölle tulevan louhoksen vuoksi, vaan hulevesien valuminen läheisen puron suuntaan tulee estää kaikissa olosuhteissa. Ennen yhteislupahakemuksessa haetun luvan myöntämistä hakijalta tulee edellyttää ympäristölupahakemuksen liitteeksi erillistä hulevesien hallintasuunnitelmaa, jolla estetään kaikissa olosuhteissa hulevesien valuminen luonnontilaiseen rajapuroon ja puron suuntaan, joka on metsälain 10 pykälän 2 momentin 1. kohdan mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Lisäksi hulevesisuunnitelmaan tulee vaatia erillinen suunnitelma siitä skenaariosta, että rankkasadejakson jälkeen louhos on täyttynyt vedellä ja sitä aletaan pumpata tyhjäksi. Pumppausvesi tulee ohjata harjanteen yli pohjoiseen, jolloin varmistetaan, että louhosta tyhjennettäessä pumppaamalla hulevesi ei valu rajapuron suuntaan.

 Muistutuksessa 4 (1 allekirjoittaja) tuodaan esille muun muassa seuraavaa: En hyväksy louhinnan laajentamista luonnonmonimuotoisuuden takia. Taaborinvuori on liian lähellä, mikä on ainutlaatuinen luontokohde. Myös vesistöt ovat vaarassa ja meluhaittoja on liiaksi. Kuruntien varressa on jo kolme louhinta kohdetta 12 kilometrin varrella, tämä kohde mukaan lukien.

 Muistutuksessa 5 (1 allekirjoittaja) tuodaan esille muun muassa seuraavaa: Pirkan Kaivimen kyseiselle montulle pääasiallinen liikenne tulee Ylöjärven keskustan suunnasta. Matkalla kyseiseen paikkaan he ohittavat kaksi muuta kiviaines monttua, mistä he voisivat ostaa samat kiviainekset, mitä muutkin maanrakennus yrittäjät ostavat. Kivien rikotus/ murskaus on todella äänekästä ja jatkuu myöhään. Pöly leviää todella pitkälle. Sorvajärventien toiselta tehtiin iso hakkuu reilu vuosi sitten. Ennen hakkuita, kuivaan aikaan, nämä puut olivat aina kivipölystä harmaita. Tärinä, mikä räjäytyksistä tulee, ei voi olla terveellistä millekään lähikiinteistölle, vesikaivolle, luonnolle, ihmisille ja eläimille. Räjäytyksillä on saatu jopa paikallinen maanjäristys aikaan. Bensiini ja diesel autoista haluttaisiin luopua 2035 mennessä, lupa olisi voimassa 2033 asti. Ympäristölautakunnalta toivon ymmärrystä montun lähinaapureita ja Mutalan asukkaista kohtaan.

 Hakijan vastine

 Hakija on antanut vastineensa 5.1.2024 (laatija Taratest Oy, Pirkan Kaivin Oy:n puolesta). Vastineessa todetaan saaduista muistutuksista sekä annetuista lausunnoista seuraavaa:

 Tässä vastineessa otetaan kantaa yllä mainittuihin lausuntoihin ja muistutuksiin niiltä osin, kuin ne katsotaan tarpeellisiksi.

 Ympäristöterveys Pirtevan lausunnossa tuodaan esiin toiminnan melu- ja pölyvaikutusten torjunta sekä lähikiinteistöjen kaivovesien tarkkailu. Hakija toteaa, että meluntorjuntaan tullaan kiinnittämään huomiota ja meluvallien rakentamista jatketaan. Pölynsidontaa tehdään aktiivisesti. Pinta- ja pohjavesien tarkkailua jatketaan lupaehtojen mukaisesti.

 Metsähallitus toteaa lausunnossaan, että muualta tuotavasta ylijäämämaasta ei saa aiheutua riskiä haitallisten vieraslajien kulkeutumisesta ottoalueelle ja leviämisestä Taaborinvuoren Natura 2000 -alueelle. Metsähallitus katsoo, että lupaehdoissa tulee edellyttää vieraslajien tarkkailu- ja torjuntavastuuta. Hakija vastaa, että vieraslajien tarkkailua ja torjuntaa pyritään tekemään säännöllisesti muun toiminnan ohessa.

 Kaavoituksen lausunnossa todetaan, että alueelle ei ole vireillä tai tulossa olevia kuntakaavahankkeita eikä suunnitellusta toiminnasta nähdä olevan kunnan kaavoitukselle haittaa. Lausunnossa nostetaan esiin Pirkanmaan liitossa vireillä oleva vaihemaakuntakaava, jonka ehdotuksessa suunnitelma-alue osittain kuuluu ”Luonnon monimuotoisuuden ydinalue”- merkinnän piiriin. Kehittämissuosituksen mukaan maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Hakija vastaa, että haettavalla ympäristöluvan muutoksella pyritään varmistamaan nykyisen luvan mukaisten ottamisalueiden maisemointi riittävillä maamassoilla, jotta alue voidaan ottamistoiminnan jälkeen palauttaa mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sopivaksi.

 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa katsotaan, että maa-ainesten ottaminen alueella on mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle haittaa. ELY-keskus kuitenkin edellyttää päivitettyä arviota siitä, onko toiminnalla mahdollisesti heikentäviä ja laadultaan merkittäviä vaikutuksia viereisen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin. Hakija vastaa, että hakemusta tullaan täydentämään pyydetyllä selvityksellä. Muilta osin ELY-keskuksen lausunnossa on käsitelty pääosin samoja asioita kuin muissakin jätetyissä lausunnoissa.

 Yksityishenkilöiden jättämien muistutusten osalta vastineessa ei oteta kantaa yksittäisiin seikkoihin, mutta mielipiteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Muistutuksissa oltiin yleisesti huolissaan toiminnan aiheuttamasta melusta, tärinästä, pölystä ja vesistövaikutuksista. Näihin seikkoihin on toiminnan suunnittelussa panostettu ja vaikutuksia seurataan säännöllisesti. Toiminnassa tullaan noudattamaan annettavia lupaehtoja ja toimimaan niin, ettei ympäristölle tai lähialueen asukkaille aiheuteta haittaa. Laajennusalue tulee sijaitsemaan asutukseen nähden kauempana, mikä voi vähentää lähiasukkaiden kokemia vaikutuksia.

 Yrityksellä on pitkä kokemus maa-ainestoiminnasta ja henkilöstö on ammattitaitoista. Alueella käytetään nykyaikaisia koneita ja laitteita, ja ne pidetään hyvässä kunnossa. Yleisesti ottaen olemassa olevien ottoalueiden tehokas hyödyntäminen parantaa luonnon monimuotoisuutta yleisellä tasolla, kun uusia alueita ei jouduta raivaamaan ottoalueiksi. Kiviaineksia louhitaan vain kysynnän mukaan ja niitä käytetään lähinnä Pirkanmaan rakennus- ja infrahankkeissa. Ottoalueen sijainti lähellä käyttökohteita pienentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja tuo kustannussäästöjä niin kiviainesten myyjälle kuin ostajillekin.

 Hakijan vastine Pirkanmaan liiton lausuntoon

 Hakija on antanut vastineensa Pirkanmaan Liiton lausuntoon 19.03.2024 (laatija Taratest Oy, Pirkan Kaivin Oy:n puolesta). Vastineessa todetaan lausunnosta seuraavaa:

 Hakija vastaa, että toiminnan vaikutuksia lähialueen luontoarvoihin on hakemuksessa ja sen liitteissä käsitelty kattavasti. Vaihemaakuntakaavan selvitystyön mukaan suunnittelualue sijoittuu luonnon monimuotoisuuden ydinalue -merkinnän reunalle, jääden kuitenkin ko. alueen ulkopuolelle. Suunnittelualue on ottotoiminnan muokkaamaa, ja suunnitellulle laajennusalueelle on tehty päätehakkuu. Taaborinvuoren Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja on käsitelty täydennyksessä 17.1.2024. Taaborinvuoren kolmesta Natura-aluelohkosta kaksi sisältyy vaihemaakuntakaavan luonnon monimuotoisuuden ydinalueeseen. Alueella on tehty maastokartoitukseen perustuvat luontoselvitykset vuosina 2015 ja 2002. Uusimpaan luontoselvitykseen ei ole sisältynyt maastotutkimuksia epäsuotuisan vuodenajan vuoksi. On epätodennäköistä, että lähialueiden luontoarvoissa olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia positiiviseen suuntaan näin lyhyellä aikavälillä. Luontoarvot ovat muuttuneet lähinnä lähialueilla tehtyjen hakkuiden vuoksi.

 Kaurisjärven suoalueeseen suunnitellulla toiminnalla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia. Kuten hakemuksessa on esitetty, pintavedet virtaavat suoalueelta suunnittelualueelle päin. Näin ollen toiminnan vesistövaikutuksia ei kohdistu suoalueeseen. Ottamisalueen pintavedet ohjataan kallistusten ja louhesuoto-ojien avulla koilliskulman selkeytysaltaaseen, josta ne jatkavat kohti pohjoista. Pölyvaikutukset suoalueella tulevat jäämään vähäisiksi pitkän välimatkan ja käytettävien pölyntorjuntatoimenpiteiden (esim. pintamaavallit, pölynkeräyslaitteistot, kastelu) vuoksi. Myös alueen vallitsevat tuuliolosuhteet ehkäisevät pölyn leviämistä lännen suuntaan. Pölyvaikutuksia on käsitelty tarkemmin täydennyksessä 17.1.2024. Ympäristömeluselvityksessä (15.3.2023) tehdyn mallinnuksen mukaan suoalueen keskiäänitasot jäävät pahimmillaankin alle 50 dB:n. Tulosta voidaan verrata Valtioneuvoston asetukseen 800/2010 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, jossa on esitetty, että melutason ohjearvo taajamien ulko‐puolella olevilla virkistys‐ ja luonnonsuojelualueilla on päiväaikaan 45 dB(A). Ko. ohjearvo ylittyy mallinnuksen mukaan suoalueella ainoastaan toiminnan loppuvaiheessa, jolloin toiminnot on sijoitettu lähimmäs suoaluetta. Suon kuuluminen soidensuojelun täydennysehdotusalueisiin ei aseta rajoituksia tai velvoitteita alueen maankäyttöön.

 Pirkanmaan liiton vaihemaakuntakaavaa varten tekemät taustaselvitykset eivät valitettavasti ole vielä olleet käytettävissä hakemuksen laadinnan aikana. Hakemus on jätetty Lupapisteeseen 18.4.2023.             

Oheismateriaali - Pirkanmaan Liiton lausunto

 - sijaintikartta

 - ottamissuunnitelma

 - nykytilannekartta

 - ottotoiminnan vaihe 1 kartta

 - ottotoiminnan vaihe 2 kartta

 - lopputilannekartta

Lisätiedot Ympäristötarkastaja Eevi Kocis, puh. 040 542 0230,

 etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Pirkan Kaivin Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kiviaineksen ottamiseen ja varastointiin sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kivenlouhintaan ja -murskaamiseen sekä pilaantumattomien maa-ainesten vastaanottoon alueen maisemointia varten kiinteistöillä 980–415–1–242 ja 980–415–1–253.

Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Yleiset lupamääräykset

Ottamisalue, maa-ainesmäärät ja luvan voimassaoloaika

1. Lupa on voimassa 31.05.2034 saakka. Lupa koskee enintään 1 382 000 m3ktr kalliokiviaineksen ottamista ottamissuunnitelmassa esitetyllä alueella. Kiviainesta voidaan ottaa ja murskata hakemuksen mukaisella alueella vuosittain noin 138 200 m3ktr.

Pilaantumattomia maa-aineksia saa ottaa vastaan enintään 49 000 tonnia vuodessa. Muualta tuoduista maa-aineksista määrätään tarkemmin lupamääräyksissä numero 27-30.

Lupa korvaa kiinteistöllä 980–415–1–253 voimassa olevan maa-ainesluvan (16.02.2016 § 20) ja ympäristöluvan (16.02.2016 § 21).

Ottotaso

2. Alin sallittu ottotaso kiinteistöllä 980–415–1–253 (nykyisellä ottoalueella) on ottosuunnitelman mukaisesti +112 (N2000). Alin sallittu ottotaso kiinteistöllä 980–415–1–242 (ottoalueen laajennus) on ottosuunnitelman mukaisesti +127 (N2000).

Otto on kuitenkin toteutettava molemmilla kiinteistöillä siten, että ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle jää vähintään kahden (2) metrin suojakerros.

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

3. Ottamisalueella on oltava näkyvästi merkittynä alueen korkotaso. Alimman ottotason merkinnät tulee olla ainakin niissä paikoissa missä ottoa suoritetaan.

Ottamisalueen rajat tulee olla selkeästi merkittynä maastoon vähintään 25 metrin välein. Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa louhinta-alueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. Merkintöjen tulee säilyä maastossa koko toiminnan ajan. Ottamistoimintaa ei saa missään vaiheessa ulottaa ottamisalueen ulkopuolelle.

4. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

5. Ottamisalueen rajan ulkopuolelle on asennettava ottamistoiminnasta ja siitä aiheutuvasta vaarasta ilmoittavat taulut. Ottoalueelle tulevan tien varressa on oltava kyltti, josta löytyy alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä, yhteisluvan voimassaoloaika ja ottamisesta vastaavan yhteystiedot. Luvaton kulku alueelle on estettävä puomilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Yhteyshenkilö

6. Luvan mukaiseen toimintaan tulee nimetä toiminnasta vastaava henkilö ja toimittaa yhteystiedot valvontaviranomaiselle. Yhteystiedot tulee päivittää tarvittaessa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia yhteisluvan velvoitteista.

Seuranta ja tarkastukset

7. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

Toiminta-ajat

8. Kallion louhintaa ja murskausta saa harjoittaa arkisin 1.9.–15.4. välisenä aikana noudattaen seuraavia toiminta-aikoja:

 -murskaus ja seulonta ma-pe klo 7:00 – 21:00

- räjäytykset ma-pe klo 8:00 – 16:00

- rikotus ma-pe klo 8:00 – 18:00

 -poraus ma-pe klo 8:00 – 18:00

Kiviainestuotteiden lastausta ja kuljetuksia voidaan suorittaa ympäri vuoden. Kuljetukset tulee järjestää tapahtuvaksi maanantaista perjantaihin klo 6:00 – 22:00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7:00 – 18:00 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava louhintaräjäytyksistä sekä murskausjaksojen alkamisesta valvontaviranomaiselle. Räjäytyksistä on lisäksi ilmoitettava etukäteen lähialueen asukkaille.

Maa-ainesten vastaanottotoimintaa ja siihen liittyvää lastausta, kuljetusta, maanajoa ja konetöitä voidaan suorittaa ympäri vuoden arkisin klo 6–22, sekä tarvittaessa lauantaisin klo 7-18 välisenä aikana.

Melun, tärinän ja pölyn torjunta

9. Alueen toimintojen aiheuttama melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

Luvanhaltijan on tarvittaessa valvontaviranomaisen määräyksestä mitattava melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuntojen ja loma-asuntojen piha-alueet sekä muut kohteet, joille melusta voi olla haittaa).

10. Meluhaittojen torjumiseksi rikotus ja murskaus tulee tehdä toiminta-alueen alimmalla kohdalla tai melun leviämistä vähentävien rintauksen tai varastokasojen läheisyydessä. Melua tulee torjua myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

Luvan tultua lainvoimaiseksi Taaborinvuoren Natura-alueen ja ottamisalueen väliin jäävän 30 metrin suojavyöhykkeen puustottomalle osalle tulee istuttaa puiden taimia ja suojavyöhyke tulee säilyttää puustoisena ja riittävän tiheänä melu- ja pölyvaikutusten estämiseksi. Alueelta kuorituista pintamaista tulee rakentaa vähintään 3 metriä korkea meluvalli Natura-alueen rajalle kiinteistön pohjoisreunalle sekä lounaiskulmaan vapaa-ajan asuntojen suuntaan. Alueen itäreunalle jo aloitettua meluvallia tulee jatkaa koko ottamisalueen mittaiseksi.

11. Toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölypäästöjä on ehkäistävä tarpeen mukaan kastelemalla murskauslaitteistoa, varastokasoja, kuormia ja teitä, koteloimalla murskaimia ja kuljettimia, säätämällä kuormauksen ja kuljettimien putoamiskorkeutta sekä varustamalla poravaunu pölynkeräyslaittein. Kuljetuksista ja siirroista aiheutuvat pölyhaitat on estettävä laitosalueella ja sieltä poisjohtavalla liittymällä esim. kastelulla ja teiden siivouksella. Suolan ja muiden pohjavedelle tai maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty.

Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa VNa 800/2010 mukaisen ilmanlaadun raja-arvon ylitystä lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

12. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Valvontaviranomainen voi edellyttää luvan haltijaa tarvittaessa mittaamaan louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa.  

Maaperän, pinta- ja pohjavesien suojelu

13. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellulla ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti nesteitä läpäisemättömäksi. Alueen tulee olla reunoilta korotettu. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

Alueelle tulee varata öljyntorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta mahdollisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjumiseksi. Imeytysaineen sijainti tulee olla alueella työskentelevien tiedossa ja imeytysainetta on oltava helposti saatavilla.

14. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

15. Ottamisalueen kuivatusvesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa. Louhosalueella muodostuvia vesiä tulee hakemuksen mukaisesti viivyttää hulevesialtaassa ennen vesien imeyttämistä maastoon tai johtamista eteenpäin.

Hulevesialtaaseen tulee rakentaa hakemuksessa esitetyt rakenteet ja altaan koon tulee olla riittävä kiintoaineksen laskeutumisen varmistamiseksi. Ennen toiminnan laajentumista kiinteistölle 980–415–1–242 tulee hulevesisaltaan mitoituslaskelmat hyväksyttää valvontaviranomaisella.  Mitoituslaskelmissa tulee huomioida ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sadanta. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää hakemuksessa esitettyjä laajempia vesiensuojelurakenteita.

Veden johtamisen tulee tapahtua altaan pintaosasta siten, että kiintoaines jää altaan pohjalle. Altaan kuntoa ja rakenteita tulee tarkkailla. Hulevesiallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa, mutta vähintään vuosittain.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

16. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintatai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

17. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

18. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ympäristönsuojelulain 114 §:n mukaisesti.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vuotojen varalta alueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

20. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

21. Luvanhaltijan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Näytteet tulee ottaa hakemuksen mukaisesti hulevesialtaan poisto-ojasta siten, että otettu näyte on edustava louhosalueelta johtuvien vesien tarkkailuun. Näytteet tulee ottaa aina samoista paikoista ja näytteenottopaikkojen sijainnit tulee merkitä tarkkailuraporttiin.

Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, CODMn, metallit: Fe, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn sekä öljyhiilivedyt (C10-C40, määritysrajana 50 µg/l). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama.

Tarkkailua tulee jatkaa vähintään kaksi vuotta toiminnan päättymisen jälkeen, elleivät tulokset anna aihetta pidentää tarkkailua.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alle 800 metrin etäisyydellä ottoalueen reunasta sijatsevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeutta vähintään kolmen vuoden välein ja teettää kaivoista veden laatuanalyysi (ns.suppea talousvesitutkimus) vähintään viiden vuoden välein.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden sisällä näytteiden ottamisesta valvontaviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

22. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta, eivätkä tarkkailun kattavuutta.

Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

23. Luvanhaltijan tulee pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, joka on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian.

24. Luvan haltijan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- tuotantotiedot

- toiminta-ajat (räjäytysajat eriteltyinä)

- louhitun sekä murskatun kiviaineksen määrä

- maisemointiin vastaanotetun maa-aineksen määrä, laatu ja alkuperä

- tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista

- vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat

- tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

- pintavesitarkkailun raportti

Kirjanpidon perusteena olevat käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

25. Kallioainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Maisemointiin käytettäviä maa-aineksia koskevat määräykset

26. Alueella saa ottaa vastaan pilaantumattomia maa-aineksia maisemointia varten enintään 49 000 tonnia vuodessa. Alueelle ei saa ottaa vastaan eikä läjittää tai välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä tai pilaantunutta maata, hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Vastaanotettavien maa-ainesten seassa ei saa olla purkujätettä eikä kantoja.

27. Alueelle ei pääsääntöisesti saa ottaa vastaan ruoppausmassoja, maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä toimitettava valvontaviranomaiselle edeltä käsin luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maa-ainesten pilaantumattomuudesta.

28. Alueella tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta.

29. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten käsittely on toteutettava siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja veden lammikoituminen alueelle. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi savi- ja silttipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava kerroksia karkeammista maa-aineksista.

Maisemointi ja jälkihoito

30. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajilain (1709/2015) mukaisia vieraslajeja, kuten lupiinia, jättipalsamia tai jättiputkea. Mikäli alueelle tuodaan maa-aineksia tai jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on se viipymättä toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai on palautettava sen haltijalle.

31. Alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa on noudatettava ympäristöministeriön oppaan ”Maa-ainesten ottaminen. Opas kestävään käyttöön, 2023” ohjeita. Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai loiventaa rinteiksi, jotta alue on muotoilultaan metsätalouskäyttöön soveltuva.

32. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella.

33. Yksityiskohtainen suunnitelma alueen maisemoinnista ja jälkihoidosta tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella viimeistään vuosi ennen luvan päättymistä. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin tiedot alueen siistimisestä, muotoilusta ja pintamateriaalin levityksestä, kasvillisuuden palauttamisesta sekä alueelle soveltumattoman käytön estämisestä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

34. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta. Luvan haltijan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

35. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

36. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle.

37. Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta. Alueella ei saa polttaa eikä haudata jätteitä.

Vakuus

38. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 77 000 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

39. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Ottotoiminta ei saa laajentua kiinteistölle 980–415–1–242 ennen kuin päätös on lainvoimainen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 15 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

Päätöksen perustelut

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-ainesten ottamisesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:n vastaisia seuraamuksia: kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan valtioneuvoston asetusta 800/2010 sekä annettuja lupamääräyksiä, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit, alueen muu käyttö sekä lähimmät häiriintyvät kohteet. Edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle ovat siten olemassa (YSL 49 §).

Lupamääräyksissä on huomioitu maa-aineslain 11 §:ssä sekä ympäristönsuojelulain 52, 58, 62 ja 66 §:ssä säädetyt asiat. Määräykset on annettu hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi, ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi sekä valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Yhteislupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10.1 §:n mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 2. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso.

Lupamääräykset 3 ja 4. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §, YSL 52 §)

Lupamääräys 5. Kyltein ja aluerajauksin pyritään parantamaan alueella kulkevien turvallisuutta tiedottamalla selkeästi rajoista sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedoista. Asiattomien pääsy alueelle on estettävä turvallisuuden sekä alueen luvattoman käytön estämiseksi.

Lupamääräys 6. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §, YSL 8 §)

Lupamääräys 7. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräys 8. Toiminta-ajat ovat hakemuksen ja aiemman ympäristölupapäätöksen mukaiset. Toiminta-aikaa koskevat rajoitukset ovat tarpeen asutukselle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ja rasituksen lieventämiseksi. Maa-aineksen ottoon liittyvät kuljetukset ja kuormaukset sekä maa-ainesten vastaanottotoimintaan liittyvä lastaus, kuljetus, maanajo ja konetyöt sallitaan tarvittaessa lauantaisin, koska alueelta on lyhyt liittyminen kantatielle ja yhteislupapäätöksessä on määrätty meluntorjunnasta, jolloin haitan asutukselle katsotaan jäävän vähäiseksi.

Lupamääräykset 9-11. Määräykset melu- ja pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä naapuruussuhdelain tarkoittaman kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Varastokasojen ja koneiden sijoittamisella voidaan ehkäistä tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä. Myös työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Melutasoa on rajoitettu valtioneuvoston päätöksessä annettujen ohjearvojen mukaisesti. (YSL 7, 8, 52 §, VNa 800/2010 7 ja 13 §)

Lupamääräys 12. Lupamääräys tärinästä on annettu lähimmille häiriintyville kohteille mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

Lupamääräykset 13-15. Lupamääräykset maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haittaainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräykset 16-18. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5a ja 11 §, YSL 114 §)

Lupamääräykset 19-20. Lupamääräyksillä varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 21. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräys 22. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräykset 23-25. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maa-ainesten oton tilanteen tietojen kirjaamisesta sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan lupaehtojen noudattaminen ja ehkäistään toimintaan liittyviä riskejä. Työmaapäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa laitoksen toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a §, MAA 6 §, YSL 8, 9, 52 §).

Lupamääräys 26. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi tai jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Laitokselle tulevan maa-aineksen laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 29 §:n perusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 31 §:n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Jätelaki 15, 29, 31 §)

Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastuvaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta.

Lupamääräykset 28-29. Ympäristösuojelulain 16 §:n mukaan maaperää ei saa pilata ja 17 §:n mukaan pohjavettä ei saa pilata. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätettä ei myöskään saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Maa- ja kiviainesten sijoittamisella suunnitelmallisesti ja pengertämällä penkka muun muassa riittävällä luiskankaltevuudella estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen. (YSL 16, 17 §, Jätelaki 13, 72 §)

Lupamääräykset 30-33. Alueen jälkihoitoa koskevien määräysten tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää jälkikäytön turvallisuutta. Ottamisalueen jälkihoidon tulisi edetä suunnitelmallisesti vaiheittain jo ottamistoiminnan aikana, jotta hyödyntämiskelpoiset pintamaat säilyvät elinvoimaisina. Ottotoiminta ei aina etene lupa-aikana lopulliseen laajuuteensa tai ottoalueeseen voidaan hakea muutosta ennen luvan raukeamista. Tästä johtuen on katsottu, että lopullinen maisemointisuunnitelma voidaan toimittaa lähempänä lupa-ajan loppua, kun lopettamisen aikainen tilanne on varmasti tiedossa. Jälkihoidon suunnittelu ja toteuttaminen ovat toiminnanharjoittajan vastuulla. Ne tulee esittää ja ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Lupamääräys 34. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräys 35. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §)

Lupamääräykset 36-37. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella toimittaa lopputarkastus. (MAL 11 §, MAA 7 ja 8 §)

Lupamääräys 38. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus (noin 6000€/ha) on laskettu Ylöjärven maa-ainestaksaan perustuen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lupamääräys 39. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska alueella on jo aiemminkin ollut toimintaa. Alueella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka tämä päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §, YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten/mielipiteiden huomioon ottaminen

Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esiin tuodut seikat ja esitetyt vaatimukset, on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä.

Lupamääräystä ankaramman asetuksen tai säädöksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Maksut on määrätty 1.1.2020 voimaan tulleen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 18.9.2019 § 134) ja 1.1.2023 voimaan tulleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 24.8.2022 § 108) mukaan.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 170 €.

Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta on 420 € ja lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 €/m3. Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maa-ainesten määrästä, otetaan 500 000 m3 ylittävältä osalta huomioon 50 %.

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamista koskeva maksu ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta. Lisäksi veloitetaan hakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella todelliset ilmoituskulut.

Kivenlouhinnan tai murskaamon ympäristöluvan käsittelymaksu on 2705 €, josta maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä peritään 50 % eli 1352,50 €.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §).

Valvontamaksu vuodelta 2024 lisätään lupapäätöksen maksuun. Valvontamaksu vuodelta 2024 on 1191 € (kesäkuu-joulukuu).

Näin ollen tämän lupapäätöksen maksuksi muodostuu 170 € + 420 € + (0,02 €/m3 x 500 000 m3 ) + (0,01 €/m3 x 882 000 m3) + 1352,50 €+ 1191€+ 194,18 € + 267,84 € = 22 415,50 €

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 39 mukaisen 15 000 euron vakuuden ja lupamääräyksen 7 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 38 edellytetty 77 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 7 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 4, 4 a, 5a, 7, 10–16, 19–21, 23, 23a § Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-9, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 114, 123, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 § Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 § Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 7 ja 13 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §:t

Jätelaki (646/2011) 13, 15, 29, 31, 72 §

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle, Ylöjärven kaupungin kaavoitukselle, Pirkanmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle, terveydensuojeluviranomaiselle (Ympäristöterveys Pirteva), Pirkanmaan Liitolle, Metsähallitukselle sekä päätöstä erikseen pyytäneille.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Esittelijä lisäsi kokouksessa, että teknisenä korjauksena muutetaan Lausunnot -kappaleen terveydensuojeluviranomaisen, Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Metsähallituksen syyskuulle päivättyjen lausuntojen oikeaksi vuosiluvuksi 2023.

 Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----