Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 24.04.2024/Pykälä 50

Ympäristölautakunta 24.04.2024 § 50  

177/11.02.00/2024  

Valmistelija: ympäristösuunnittelija Laura Kokko

Seloste ja perustelut: 

Asia Peab Industri Oy hakee Ylöjärven ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-aineksen ottamiselle kiinteistöllä 980-439-19-2. Lupahakemus sisältää hakemuksen aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunniteltu ottamisalueen pinta-ala on 4,7 ha. Kokonaisottomäärä on 260 000 m3ktr.

Hakija Peab Industri Oy

 y- tunnus 2977551-2

 Karvaamokuja 2a

 00380 Helsinki

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Toiminta on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesti.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo Hakemus on tullut vireille 16.5.2023.

Aiemmat luvat Alueelle on myönnetty maa-aineslupa Ylöjärven ympäristölautakunnan päätöksellä (päätös 01.10.2013 § 118). Lupa on ollut voimassa 31.12.2023 saakka. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen (päätös 19.6.2014, 14/0399/2, Dnro 02356/13/5404). Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus pysytti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa (päätös 7.1.2015 taltio nro 25, Dnro 2643/1/14).

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

 Alue sijaitsee Hangasjärventien varrella Ylöjärven Viljakkalan Vähäjärvenkankaalla noin 20 km Ylöjärven keskustasta pohjoiseen. Tieyhteys alueelle kulkee Penkolammintien, Heinälammentien ja Kyrönlahdentien kautta Uusi-Kuruntielle (Kantatie 65).

 Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maaseutualueeksi, joka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Luonto ja ympäristö Ottamisalueella ei ole aiemman luvan aikana aloitettu maa-ainestenottotoimintaa. Alue on mäntyä kasvavaa kangasmetsää, jossa puusto on tiheää ja nuorta. Alue on voimakkaasti metsätalouden piirissä, joten luonnontilaista ympäristöä on vain vähän. Hankealue sijaitsee harvaan asutulla alueella, jonka ympäristössä on useita pieniä vesistöjä.

Lähimmät vapaa-ajan asutukset sijaitsevat idässä noin 160 metrin, 300 metrin ja 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta Penkolammin rannalla. Luoteessa lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 840 metrin päässä koillisessa. Ottamisalueesta etelään noin 350 metrin etäisyydellä sijaitsee ampumarata.

Alueella on tehty maatutkaluotaus kesällä 2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maa-aineksen laatua, pohjavesipinnan tasoa ja kallionpinnan syvyyttä tutkimusalueella. Tutkimuksen pääasiallisena tuloksena havaittiin, että alueen pinnassa on paikoin kiviä ja hiekkaista moreenia. Harjun reunalla on myös hiekkaa. Pääosin maa-aines on kuitenkin hyvin karkeaa hiekkaa ja soraa. Alueella saattaa tutkimuksen mukaan myös olla murskattavaa kivistä soraa. Profiileista erottuvat pohjavesitasot näyttäisivät asettuvan n. 140–143 mpy tasolle. Paikoin maanpinnasta pohjaveteen on lähes 30 m, joten sen erottuminen näin syvältä on huonoa maatutkasignaalin vaimentumisen ja ympäristön radiokohinan vuoksi.

Pohja- ja pintavesiolosuhteet

Toiminta ei sijaitse yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin 1-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1,8 km ottamisalueelta etelään (Hangasjärvi 0293202). Kyseisellä pohjavesialueella on myös Viljakkalan Kyrönlahden vesiosuuskunnan vedenottamo. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat lähimpien asutusten luona. Ottamisalueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsevan suon pinta on tasolla + 142 m. Alueen länsipuolinen Kelkkakorpisuo on samalla tasolla. Pohjoispuolen suon ja ottamisalueen itäpuolelta kulkevan yksityistien väliin jää lähde. Lähteestä on otettu vesinäyte 15.10.2013.

Lähin vesistö on Penkolammi (+142,1 m) idässä noin 200 metrin etäisyydellä. Vähä-Kivijärvelle (+142,1 m) matkaa on noin 275 metriä ottamisalueen rajalta. Muita lähiympäristön järviä ovat Kivijärvi (+135,6 m, etäisyys noin 1,0 km), Heinälammi (+139,5 m, etäisyys 1,1 km), Tulijärvi (+138,9 m, etäisyys 1,4 km) ja Majavesi (+138,2 m, etäisyys 1,8 km).

Ottamistoiminta Ottamisalueen maanpinta on nykyhetkellä korkeimmillaan tasossa noin +165,00 m (N2000) ja laskee ottamisalueen länsireunaa kohti ollen siellä alhaisimmillaan tasossa +160,00 m. Kohteena oleva tila on pinta-alaltaan 5,38 hehtaaria. Varsinaisen ottamisalueen koko on noin 4,7 hehtaaria. Suunniteltu alin ottotaso on +150,00 m (N2000). Arvioitu kokonaisottomäärä on 285 000 m³ktr, josta soraa on noin 260 000 m³ktr ja pintamaita loput noin 25 000 m³ktr.

Otto toteutetaan maansiirtokoneilla ottamissuunnitelman liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa esitetyllä tavalla. Ottolupaa haetaan 10 vuoden ajalle. Ottosuunta voi olla joko alueen eteläosasta kohti pohjoista tai pohjoisesta etelän suuntaan. Lähimmille asutuksille saattaa aiheutua vähäisempää meluhaittaa, mikäli otto toteutetaan pohjoisesta kohti etelää ja tämän vuoksi tätä pidetään ensisijaisena vaihtoehtona.

Ennen ottamistoimintaa puusto kaadetaan ja pintamaat poistetaan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Ottamista tehdään vastaavalla kalustolla. Lajikkeita toimitetaan alueelta sellaisenaan suoraan penkkatavarana sekä erillisinä seulottuina lajikkeina. Ottamisen etenemiseen alueen sisällä vaikuttaa kiviaineksen laatu. Alueella suoritetaan lajikkeiden jalostusta seulomalla. Lajikkeita varastoidaan alueella tarpeen mukaan, pääsääntöisesti yhden vuoden tarve silmällä pitäen. Lajikevarastot sijoitetaan pääsääntöisesti ottamisalueen pohjatasolle. Valmiit seulotut lajikkeet varastoidaan alueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Kuormausta tehdään pyöräkuormaajalla kasoihin sekä kasoista kuljetukseen käytettäviin ajoneuvoihin. Alueen luiskauksia ja muotoilua pyritään tekemään rinnan varsinaisen ottamisen kanssa.

Toiminta-ajat ja liikennemäärät

Maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää maa-ainesten kuljetusta suoritetaan maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00 välisenä aikana. Kesäaikana 1.5.–30.9. ottamistoiminta lopetetaan perjantaisin klo 18.00. Esimerkiksi isojen siltavalujen tai vastaavien yhteydessä voidaan poikkeustapauksissa suorittaa kuljetuksia ympäri vuorokauden. Nämä tapaukset ovat erittäin poikkeuksellisia ja kaikista tapauksista sovitaan erikseen lupaviranomaisen kanssa.

Liikennemäärät ovat täysin riippuvaisia materiaalin kysynnästä. Toiminnan käynnistyttyä liikennemäärät olisivat keskimäärin 10–20 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Liikennemäärät voivat vaihdella huomattavasti kiviainesmenekin mukaan.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Suunnitelman mukaan pintamaat kuoritaan ja varastoidaan alueella ottamistoiminnan edistymisen mukaisesti. Maat käytetään alueen maisemointiin. Alueella syntyy pintamaita arviolta 25 000 m³ktr.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

 Alueen pintavesien virtaussuunnat eivät muutu ottotoiminnan aikana merkittävästi. Sora-alueella pintavedet imeytyvät tehokkaasti maastoon, eikä alueelta poisjohdettavia valumavesiä synny. Tavallisesti soranottoalueilla pohjaveden muodostuminen lisääntyy, koska pintavalunta alueelta pois vähentyy. Kaivusyvyys pysyy noin 7–10 metriä kartoitetun pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla suojakerrokseksi pohjavedenpintaan suositellaan yleisesti vähintään 1–2 metriä pohjavedenpinnasta. Suojakerrospaksuutta voidaan pitää siis tähän nähden varsin riittävänä.

Hakijan arvion mukaan ottotoiminnalla ei ole vaikutusta läheisten vesistöjen tai pohjaveden vedenlaatuun. Mahdollisen riskin pohjavedelle aiheuttaa toiminnassa käytettävät öljytuotteet. Ottamisalueelle on varattu alueen eteläosaan sekä alueen pohjoisosaan tukitoiminta-alue. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan mahdolliset henkilöstön sosiaalitilat, huoltokontit, tarvittaessa vaarallisten jätteiden varastointikontti sekä polttoainesäiliöt. Polttoaineet varastoidaan UN-hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Lastauskaluston ja varastosäiliöiden tankkaus tapahtuu tukitoiminta-alueella. Lastauskaluston säilytyspaikka on tukitoiminta-alueella. Mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan luvalliselle vastaanottajalle. Lisäksi henkilöstö on saanut koulutusta toiminnasta ympäristövahingon sattuessa.

Jälkihoito Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Ottamissuunnitelman mukainen ottamisalueen pohja muotoillaan alimmilleen tasolle + 150,0 m tai 2 m ylimmän havaitun pohjavesitason yläpuolelle. Luiskat muotoillaan ottotoiminnan päätyttyä jyrkimmillään kaltevuuteen 1:3 suunnitelman leikkauspiirrosten mukaisesti. Luiskiin käytetään alueelta saatavia sekä alueen ulkopuolelta tuotuja pilaantumattomia maita, luiskissa on mahdollista käyttää myös ylisuuria kiviä. Toiminnan loputtua alue palautetaan metsätalouskäyttöön.

Lupahakemuksen käsittely  Lupahakemuksesta on kuulutettu kaupungin verkkosivuilla 7.2.-15.3.2024. Hakemuksesta on tiedotettu lähimpiä naapurikiinteistöjä. Tieto hakemuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 14.2.2024.

Hakemuksesta jätettiin kuulutusaikana yksi muistutus.

 Muistuttaja toi muistutuksessaan esiin muun muassa, että maa-aineksen ottolupa muuttaisi oleellisesti alueen ja vapaa-ajan asunnon virkistyskäyttömahdollisuutta ja -arvoa. Alueella on toiminnassa oleva soranottoalue 1,5 km päässä ja siitä on aiheutunut jo yli 10 vuoden ajan melua ja raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja. Suunniteltu ottoalue aiheuttaisi alueelle entistä enemmän melua, pölyä, tärinää ja raskaan liikenteen rajua kasvua.  

Muistutuksen mukaan alueella on jo nyt suuret ympäristörasitukset useiden harvennushakkuiden ja avohakkuualueiden vuoksi. Ilmastonmuutoksen vuoksi puiden kaatamista pitäisi välttää, ettei luonnon biodiversiteetti häiriinny. Alueen luonto ja eläinkanta on hyvin monipuolinen. Muistutuksessa on tuotu esiin alueella havaittuja eläin- ja kasvilajeja. Muistuttaja uskoo, että paikan rauhallisuus ja syrjäinen sijainti, sekä sopivat elinolosuhteet ovat todennäköinen syy rauhoitettujen lajien, sekä muiden yleisempien lajien esiintymiseen. Muistutuksen mukaan luvan toiminta häiritsisi näiden eri lajien rauhaa.

Muistutuksessa on tuotu myös esille alueen luonnonvaraiseen lähteeseen kohdistuva uhka, jos pohjaveden korkeus muuttuu kiviaineksen tuotannon vuoksi. Muistutuksessa on otettu myös kantaa luontoarvion kattavuuteen ja ikään.

Muistutuksen mukaan soranotto lisäisi raskaan liikenteen kulkua huomattavasti ja aiheuttaisi liikennevaaroja. Kyseistä reittiä kulkee jo toisen saranottoalueen autot ja siten tulisi suuri lisäys likaan, hajuun, meluun, pölyyn, tärinään ja rasituksen voimakkuus ja kesto ympäristölle on suuri.  On otettu myös kantaa vaaratilanteisiin ja teiden kuntoon.

Muistutuksessa on katsottu, että lupaa ei voida myöntää. Lisäksi on esitetty, että Peab Industri Oy:lle ei myönnettäisi lupaa toiminnan aloittamiseen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 6.3.2024 seuraavan lausunnon:

Luontoarvot

Ottamisalue on metsäinen ja kasvaa nuorta mäntyvaltaista talousmetsää. Lupahakemuksen liitteenä on vuonna 2013 alueelta toteutettu luontoselvitys, jonka mukaan alueella ei ole uhanalaisia, rauhoitettuja tai muutoin huomion arvoisia eliölajeja tai luontotyyppejä. ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta tai sen lähiympäristöstä. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole kattava, ja vastuu paikallisten luontoarvojen huomioimisesta on hankkeesta vastaavalla taholla. Soran ottamisalueen rinteeseen voi muodostua erittäin uhanalaisen törmäpääskyn pesimäyhdyskuntia. Törmäpääsky on rauhoitettu lintulaji, jonka pesintää ei saa häiritä. Törmäpääsky ei ole herkästi häiriintyvä laji, joten maa-ainestenottotoimintaa voi jatkaa pesien läheisyydessä. Seinämää/kasaa, jossa pesäkolot ovat, ei saa rikkoa tai kaivaa niin, että pesät voivat rikkoontua.

Pohjavesi

Hakemuksen mukaan alueelle tullaan asentamaan pohjavesiputki ennen toiminnan aloittamista. ELY-keskus huomauttaa, että asennettavan pohjavesiputken tulee olla muovinen, jotta siitä voidaan ottaa myös edustavia laatunäytteitä. Ensimmäinen laatunäyte on otettava ennen toiminnan aloittamista. Pohjavesiputki tulee asentaa niin, että siitä havaitaan pohjavettä riittävän paksu kerros.

Maa-ainesten ottamistoiminta tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden laadun tai määrän vaarantumista. Hakemuksen mukainen alin ottamistaso on +150 m, jolloin maatutkaluotausten perusteella määritetyn pohjaveden pinnan yläpuolelle jää noin 7–10 metrin suojakerros. Pohjaveden pinnankorkeus tulee kuitenkin varmistaa ennen toiminnan aloittamista alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta ja luvassa on määritettävä pohjaveden pinnan yläpuolelle jäävän maakerroksen paksuudeksi vähintään 2 metriä.

Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa.

Luvan käsittelyssä tulee huomioida seuraavaa:

Tarkkailu

Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueen pohjavesiputkesta ja neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa).

Alueen pohjaveden laadun ja ottamisen vaikutusten selvittämiseksi tulee laatunäytteenottoon soveltuvasta muovisesta pohjaveden havaintoputkesta vuosittain otettavasta näytteestä analysoida haju, maku, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 µg/l).

Samoin lähteen veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua tulee tarkkailla vähintään kolmen vuoden välein.

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Lisätietoa laadun tarkkailusta löytyy Maa-ainesten ottaminen: opas kestävään käyttöön s.124. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset ja mahdolliset uudet havaintopaikkatiedot (putkikortti ja sijainti) tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa(at)ely-keskus.fi).

Alueelle tulee rakentaa tarvittaessa laskeutusallas, mikäli hankealueen hulevedet eivät imeydy hankealueella. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Tällöin laskeutusaltaasta poistuvan veden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Tarkkailtavina parametreinä tulee olla ainakin kiintoaines, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi ja öljyhiilivedyt. Näytteenottohetken virtaama tulee mitata.

Melu

Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminta tulee toteuttaa siten, että aiheutuvat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Lisäksi tulee huomioida VNa 800/2010 asetus (ns. muraus-asetus), joka määrittää viikko- ja päivätason toiminta-aikoja, koska vapaa-ajan asutusta on alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta.

ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana kuitenkin ennakoidusta poiketen ilmenee melu tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätökseen tulee antaa lupamääräys siitä, että valvontaviranomainen voi edellyttää haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin.

Toiminta

Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti.

Ottamiseen liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Jälkihoito

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 150 alkaen.

Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Hakija on antanut 5.4.2024 vastineensa lausuntoon ja muistutukseen.

Peab toteaa lausunnon osalta, että siinä esitetty vesitarkkailu on mahdollista toteuttaa lausunnon mukaisesti lukuun ottamatta makua, jota tutkimuslaboratorioiden ei tarvitse työturvallisuussyistä tehdä. Peab toteaa, että tarkkailua ei aloiteta ennen ottotoiminnan alkamista.

Melun osalta Peab toteaa, että muraus-asetusta ei sovelleta alueella, koska toiminta ei ole ympäristöluvanvaraista. Kuitenkin Peab pitää perusteltuna lausunnossa esitettyä mahdollisuutta määrätä tarkkailusta ja meluntorjunnasta, mikäli siihen on aihetta.

Maisemoinnin osalta Peab toteaa, että Maa-ainesten kestävä käyttö -oppaan mukainen 0,5 m maakerrospaksuus on tarpeettoman paksu sora-alueella maisemoinnin toteuttamiseksi.

Peab:lla ei ole muuta vastattavaa lausunnon osalta.

Muistutukseen hakija on jättänyt seuraavan vastineen

Muistutuksessa on esitetty, että haetun luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuisi melua, pölyä, tärinää ja raskaan liikenteen rajua kasvua. Peab toteaa, että ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti luvassa on mahdollista määrätä toimista melun ja pölyn leviämisen torjumiseksi ja tarvittaessa tarkkailusta. Alueella on kyse soranottotoiminnasta. Siitä ei muodostu sellaista tärinää, joka leviäisi ympäristöön.

Koska kysyntä määrittää kuljetusten määrän, Peab ei näe, että haetun alueen avaaminen lisäisi raskasta liikennettä Penkolammintiellä, jossa nyt vastaavaa materiaalia kuljetetaan toisilta ottamisalueilta. Kysyntä vaikuttaa siis eniten kulloinkin toteutuviin kuljetusmääriin.

Muistutuksessa on tuotu esille muistuttajan alueella havaitsemia eläin- ja kasvilajeja. Peab viittaa ELY-keskuksen antamaan lausuntoon, jossa on todettu, että ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta tai sen lähiympäristöstä.

Kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus on aiemman päätöksen käsittelyn yhteydessä todennut:

Loma-asunnon läheisyydessä tapahtuva maa-ainesten ottaminen aiheuttaa ymmärrettävästi subjektiivista mielipahaa asukkaille. Maa-aineslain mukaan lupa on kuitenkin myönnettävä, jos hyväksyttävä ottamissuunnitelma on esitetty, eikä hakemus ole maa-aineslain 3 §:n vastainen. Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen maa-ainesten ottaminen ei aiheuta valituksessa tarkoitettuja maa-aineslain 3 §:n 1 momentissa mainittuja seurauksia asutukselle ja luonnolle.

Peab toteaa, että luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Toimivalta: Ylöjärven kaupungin hallintosääntö 121 §

Lisätietoja päätöksestä: ympäristösuunnittelija Laura Kokko, 040 120 8901, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Oheismateriaalit: - ottamissuunnitelma

 - suunnitelmakartat

 - muistutus 

Esittelijä: Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus: Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Peab Industri Oy:lle maa-aineslain (555/1981) mukaisen luvan maa-ainesten ottamiselle kiinteistöllä 980-439-19-2. Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset lupamääräykset

Ottamisalue ja ottomäärä

1. Maa-aineslain lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi enintään 260 000 m3krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman (16.5.2023) mukaiselle alueelle.

Luvan voimassaoloaika

2. Lupa on voimassa 31.5.2034 asti.

Ottotaso

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti + 150 (N2000) kuitenkin niin että pohjaveden päälle jää vähintään 2 m suojakerros.

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista

Yhteyshenkilö

4. Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää.

Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla. Alueelle tulee asentaa ottoalueesta ja putoamisvaarasta varoittavia kylttejä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana.

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).

7. Alueen ulkopuolelle tulee asentaa informaatiokyltti, jossa esitetään toiminnanharjoittajan tiedot, alueen osoite, koordinaattipiste, käytetty koordinaattijärjestelmä sekä maa-aineslain mukaisen luvan voimassaoloaika. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Tukitoiminta-alue

8. Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Seuranta ja tarkastukset

9. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Aloitustarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista.

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana

Toiminta-ajat

10. Maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää maa-ainesten kuljetusta saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00 välisenä aikana. Kesäaikana 1.5.–30.9. ottamistoiminta tulee lopettaa perjantaisin klo 18.00. Alueella ei saa olla toimintaa arkipyhinä, viikonloppuisin eikä yleisinä juhlapyhinä.

Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.–31.3. välisenä aikana.

Poikkeuksellisissa tilanteissa toiminta-ajoista saa poiketa kuormauksen ja kuljetuksien osalta enintään 10 päivänä vuodessa. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on aina erikseen sovittava valvontaviranomaisen kanssa vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

11. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle.

12. Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu-, tärinä- ja pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset

13. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa LAeq 40 dB.

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

14. Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että lupamääräyksissä määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Melua on torjuttava ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Varastokasoja ja pintamaita voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää meluntorjuntarakenteina. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää melumittauksia lähimpien häiriintyvien kohteiden luona.

15. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. Tarvittaessa varastokasoja ja kulkuväyliä on kasteltava. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta.

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

16. Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi.

17. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellulla ja valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.

18. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja ne on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella.

Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet tulee pitää lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

19. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita ei saa käyttää siten, että

niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

20. Alueelle tulee tarvittaessa rakentaa laskeutusallas, mikäli hankealueen hulevedet eivät imeydy hankealueella. Valvontaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää hyväksyttäväksi tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Tällöin laskeutusaltaasta poistuvan veden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Tarkkailtavina parametreinä tulee olla ainakin kiintoaines, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi ja öljyhiilivedyt. Näytteenottohetken virtaama tulee mitata.

Jätehuoltoa koskevat määräykset

21. Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisena. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jäte- ja ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen.  Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

22. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja.

23. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena. Maisemointiin käytettävistä maa-aineksista määrätään lupamääräyksessä 29.

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset

24. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vuotojen varalta alueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

25. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Toiminnan tarkkailu ja raportointi

26. Pohjaveden tarkkailemiseksi alueelle tulee asentaa lukollisella suojahatulla varustettu laatunäytteenottoon soveltuva muovinen pohjavesiputki valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavaan paikkaan.

Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa).

Alueen pohjaveden laadun ja ottamisen vaikutusten selvittämiseksi tulee

havaintoputkesta vuosittain otettavasta näytteestä analysoida haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 µg/l).

Lähteen veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua tulee tarkkailla vähintään kolmen vuoden välein. Lähteestä otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-C40) määritysraja 50 µg/l).

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset ja mahdolliset uudet havaintopaikkatiedot (putkikortti ja sijainti) tulee toimittaa valvontaviranomaisen lisäksi tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa(at)ely-keskus.fi).

Ensimmäiset näytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista.

27. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä tai vesiensuojelurakenteita.

28. Maa-ainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti.

Maisemointi ja jälkihoito

29. Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa vähintään kaltevuuteen 1:3 ja pyöristää ympäristön maastoon sopivaksi. Alueelle varastoidut pintamaakasat tulee levittää ottoalueen pohjalle kasvillisuuden palauttamiseksi. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi siten, että maita tuodaan vain välttämätön määrä kasvillisuuden ja puuston kasvun varmistamiseksi. Enintään noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle voisi päästä vieraslajeja. Muualta tuotavien maamateriaalien alkuperä on selvitettävä ja niistä on pidettävää kirjaa.

Ottotoiminnan päätyttyä alue tulee istuttaa sekametsälle tiheyteen mäntyä 2 500kpl/ha sekä koivua, haapaa ja pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Tarvittaessa alue tulee täydennysistuttaa kahden vuoden kuluttua toiminnan päättymisestä.

Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.

30. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella.

Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

31. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa.

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle

32. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle toiminnanharjoittajalle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen toiminnanharjoittaja. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle.

Vakuus

33. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus suuruudeltaan 25 000 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan, kunnes maa-ainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Vakuuden tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä.

Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta

34. Toiminnalle ei myönnetä lupaa aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Alueella ei ole ollut aiemmin ottotoimintaa ja täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi.

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelu-lain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.

Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista.

Suunnitelma-alue ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Väliin jää metsäinen alue eikä ottoalue näy rantaan. Suunnitelma-alueen ympäristö on nuorta metsätalouden piirissä olevaa metsää ja luonnontilaista ympäristöä on vain vähän. Alueella ei ole uhanalaisia, rauhoitettuja tai muutoin huomion arvoisia eliölajeja tai luontotyyppejä. Läheinen lähde on huomioitu lupamääräyksissä.

Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna.

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja ottomäärälle.

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10 §:n 1 momentin mukaisesti. (MAL 10 §)

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso hakemuksen mukaan. Ylimpään havaittuun pohjavedenpintaan tulee kuitenkin jättää riittävä suojaetäisyys. (MAL 11 §)

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §)

Lupamääräykset 5-7, 11 ja 12. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §)

Lupamääräys 8 tukitoiminta-alueesta on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §, YSL 16 §, 17 §)

Lupamääräys 9. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.

Lupamääräys 10. toiminta-ajan rajauksesta on annettu asutuksella ja ympäristölle koituvien haittojen minimoimiseksi sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Toiminta-aja ovat hakemuksen mukaiset. Lupamääräyksessä on mahdollistettu kuormaukset ja kuljetukset välttämättömissä tilanteissa toiminta-aikojen ulkopuolella, rajoittaen kuitenkin toimintapäivien vuosittaista lukumäärää. Mahdollisista poikkeavista toiminta-ajoista tulee sopia etukäteen erikseen, jotta ympäristölle koituvia haittoja voidaan minimoida ja mahdollistaa poikkeusten valvonta. (MAL 11 §)

Lupamääräykset 13-14 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa mittauksin tai mallinnuksin voidaan varmistaa, ettei melu ylitä ulkomelun ohjearvoja. (MAL 11 §, Vna päätös 993/1992)

Lupamääräys 15 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (MAL 11 §, VNa 79/2017)

Lupamääräykset 16-20 maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haitta-ainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräys hulevesirakenteen rakentamisesta on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. Pölyntorjuntakemikaalien käytöstä on määrätty pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (MAL 11 §, MAA 6 §, YSL 16, 17 §)

Lupamääräykset 21-23. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. (MAL 5 a, 11, 16 b §)

Lupamääräyksillä 24 ja 25 varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §, YSL 16, 17, 134 §)

Lupamääräys 26. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Pohjaveden ja lähteen pinnankorkeutta tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (MAL 11 §, YSL 17 §)

Lupamääräys 27. Määräyksen nojalla valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (MAL 16 §)

Lupamääräys 28.  Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11, 23 a §, MAA 10 a §)

Lupamääräykset 29-31. Määräyksillä on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupamääräyksillä varmistetaan, ettei maa-ainesten ottopaikasta muodostu maankaatopaikkaa. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella suorittaa lopputarkastus. (MAL 11 §, MAA 7 ja 8 §)

Lupamääräys 32. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13 a ja 16 a §)

Lupamääräys 33. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruus on laskettu Ylöjärven maa-ainestaksaan perustuen. (MAL 12 §, MAA 6 ja 8 §)

Lupamääräys 34. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta ei sallita. Vaikka alueella on ollut aiemmin maa-aineslain mukainen ottolupa ei ottotoimintaa ole aiemmin aloitettu. Ottamisaluetta on etelän osalta laajennettu aiemmin voimassa olleen luvan ottamisalueesta. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. (MAL 21 §)

Käsittelymaksu

Hakemuksen käsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 18.9.2019 § 134) mukainen maksu.

Perusmaksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta  420 €

lisäksi hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän (260 000 m3)

mukaan 0,015 €/m3  3 900 €

Naapureiden kuuleminen 9 kpl (65 € / kuultava)  585 €

Hakemuksesta kuuluttaminen lehti-ilmoituksella/

todelliset ilmoituskulut  184,14 €                            

Yhteensä:  5 089,14 €

Lisäksi peritään päätöksestä kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella syntyvät todelliset ilmoituskulut. Ilmoituskulut tarkentuvat kuuluttamisen jälkeen ja ne peritään erikseen jälkikäteen.

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §). Vuoden 2024 valvontamaksu peritään lupamaksun yhteydessä. Voimassa olevan maa-ainestaksan (ympäristölautakunta 23.8.2023 § 85) mukaisesti valvontamaksu koostuu lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan. Valvontamaksua vuodelta 2024 peritään seitsemältä kuukaudelta. Valvontamaksusta muodostuu siten

0,02 €/m3 x 26 000 m3 x 7/12 = 303,33 €.

Päätöksen täytäntöönpano

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 33 edellytetty 25 000 euron vakuus on asetettu ja lupamääräyksen 9 mukainen alkutarkastus on pidetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3–7, 10–16, 19–21, 23, 23a §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 134 §

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1–4, 6–9 §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 1–4, 8 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Vieraslajilaki (1709/2015) 3–5 ja 11 §:t

Muut sovelletut ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2023.

Päätöksestä tiedottaminen

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi.

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä päätöstä erikseen pyytäneille.

Tiedote päätöksestä lähetetään naapurikiinteistöille ja muille vaikutusalueen kiinteistöille sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai esittäneet mielipiteen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet.

Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----