Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.10.2023/Pykälä 117

Ympäristölautakunta 25.10.2023 § 117  

433/11.01.00/2023  

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

Asia Sandvik Mining and Construction Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaista ympäristölupaa. Hakemus koskee koeporausalueen toimintaa. Toiminta sijoittuu kiinteistölle 980-458-4-4 osoitteessa Poikeluksentie 855, 34320 Parkkuu.

 Lisäksi toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Luvanhakija Sandvik Mining and Construction Oy

 Pihtisulunkatu 9

 33311 Tampere

 Y-tunnus: 0211600-7

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 2 momentin kohdan 3 mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 3. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian.

Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 12.8.2023.

Toimintaa koskevat luvat Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa.

Toiminnan sijainti ja ympäristö

Toiminta sijoittuu Ylöjärven Olkitaipaleen kylään kiinteistölle 980-458-4-4 (Testikallio) osoitteessa Poikeluksentie 855. Toiminta-alueen koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatistossa: N = 6858311.991, E = 323480.932.

Koeporausalueen pohjoisosaan on suunniteltu sijoitettavan toimisto- ja sosiaalitilarakennus sekä kohteella käytetyn kaluston huoltotoimintaa palvelevat kalustohuoltoteltta, kaluston pesupaikka sekä polttoöljyn jakelupaikka. Varsinainen koeporausalue on suunniteltu sijoitettavan kiinteistön eteläosaan sekä kalliojyrkänteiden päälle kiinteistön länsi- ja eteläreunassa.

Maaperä

Suunniteltu maanpinnan taso vaihtelee kallioleikkauksen louhitulla alueella, koeporauskentän alatasolla sekä tuki- ja sosiaalitilojen sekä koneiden huolto- ja kunnossapitotilojen alueella välillä noin +144…+147 (korkeusjärjestelmä N2000). Kallioleikkauksen päälle etelä- ja länsireunalle sijoittuvan porauskentän ylätasolla pintataso vaihtelee välillä noin +154…+155 ja sinne johtavien ajoluiskien pintataso länsi- ja itäreunalla välillä noin +145… +154. Kohteella ei ole tehty toiminnanharjoittajan toimesta erillistä maaperäselvitystä. Testiporauksen perusteella louhitulla alueella maaperän rakenne koostuu noin 0…2 metrin välillä vaihtelevasta kalliomurskekerroksesta ja sen alapuolisesta kalliosta. Maaperä kallioleikkauksen päällä on pääosin avokalliota. Koeporausaluetta ympäröi vaihteleva metsämaasto.

Pohjavesi

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet ovat Karusta (pohjavesialueen tunnus 0430301, 1-luokan pohjavesialue, noin 5,1 km koilliseen) sekä Haukikangas (pohjavesialueen tunnus 0430304, 2-luokan pohjavesialue, noin 8,7 km etelään). Koeporausalueen lähialueella ei tiettävästi ole nykyistä pohjaveden talousvesikäyttöä.

Pintavedet

Kohdetta lähimmät pintavesistöt ovat Vähä-Jakaman vesistöön yhdistyvä Jakama- järvi (1,1 km idässä), Tienarinlammi (0,9 km koillisessa), Kalliojärvi (0,5 km lounaassa) sekä Valkeajärvi (0,5 km kaakossa).

Suunniteltu koeporaustoiminnan alue on kallioleikkausaluetta, jossa maaperä koostuu pääosin avokalliosta ja louhitulla alueella vaihtelevasta 0…2 metrin paksuisesta kalliomurskekerroksesta ennen kallionpintaa. Alueella syntyvät hulevedet imeytyvät luonnontilaisilla alueilla pääasiassa maastoon ja tasatulta kenttäalueelta vedet virtaavat pintoja pitkin pohjoiseen Poikeluksentien sivuojaan. Alueelta purkavat virtausreitit kulkevat nykyisiä ojia pitkin Muurainsuolle, josta jatkavat Poikeluksentien ali ja päätyvät Vähä-Jakaman kautta Näsijärveen.

Luontoarvot

Suunnitellulta koeporaustoiminnan alueelta on poistettu puusto ja pintakasvillisuus. Kohdealueelle vuonna 2021 tehdyn luontoselvityksen (Sitowise 29.11.2021) mukaan koeporaustoiminnan suunnitellulle alueella tai sen vaikutusalueella ei esiinny liito-oravia eikä selvitysalue ole liito-oravan elinympäristöksi (lisääntymis- tai levähdyspaikaksi) soveltuvaa.

Selvitysalue on pääasiassa muokattua ympäristöä sekä talouskäytössä olevaa kangasmetsää. Pienialaiset suolaikut ovat tavanomaisia. Alueella ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Kohteen lähistölle sijoittuvat ojittamattomat isovarpurämeet, ojanvarren aitokorpi sekä kalliojyrkänne ovat uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä, mutta tavanomaisia ja lajistollisesti vaatimattomia.

Suunnitellulta koeporausalueelta noin 3,1 km pohjoiseen sijoittuu Natura 2000, erityisten suojelutoimien alueeksi luokiteltu luonnonsuojelualue Pikku-Suolijärvi sekä Ikaalisten kaupungin puolella, noin 3,1 km kohteesta luoteeseen sijoittuva Natura 2000, erityisten suojelutoimien- alueeksi luokiteltu Lymylammen suojelualue. Pikku-Suolijärven suojelualueen pohjoisosissa sijaitsevat yksityisten maille sijoittuvina Myllymäen metsän ja Löyttyjärven metsän suojelualueet. Noin 3,5 km luoteeseen, Pikku-Suolijärven ja Lylylammen suojelualueiden väliin sijoittuu Silmäkesuo 384- Rasuneva- Rasu- suojealue.

Kohdealueen läheisyyteen ei sijoitu muita merkittäviä luontokohteita tai luonnoltaan suojeltuja alueilta.

Lähin asutus

Toiminnan välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät asuinrakennukset (5 kpl) ja vapaa-ajan asunnot (9 kpl) sijaitsevat ympäristölupahakemuksen mukaiselta alueelta itään, koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kaakon/idän suunnassa ja lähin vapaa-ajan asunto noin 400 metrin etäisyydellä lounaassa.

Alueen kaavoitustilanne

Alue sijoittuu osittain Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä osoitetulle kiviaineshuollon kannalta tärkeälle alueelle (EOk-merkintä). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä, tutkittuja maaperän tai kallioperän kiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Muilta osin alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle maaseutualueelle. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön.

Ympäristölupahakemuksen mukaisella alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Lähimmät yleiskaavoitetut alueet (Kurun rantaosayleiskaava) sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä lounaassa ja noin 300 metrin etäisyydellä idässä. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä idän/koillisen suunnassa (Koskisen rantakaava).

Lupahakemuksen mukainen toiminta

Koeporausalueen toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnan ajankohta

Sandvik Mining and Construction Oy on suunnitellut aloittavansa toiminnan Poikeluksen koeporausalueella loppuvuodesta 2023, ja toimintaa alueella tullaan harjoittamaan 20 – 30 vuotta. Sandvikin toiminta kiinteistöllä keskittyy kaivos- ja urakointiteollisuudessa / -rakentamisessa käytettävien, kallionporaukseen ja pintaporaukseen soveltuvien poralaitteiden ja -kaluston sekä laitteistoon liittyvien järjestelmien ja koneautomaation testaamiseen sekä poralaitteiden prototyyppien testaukseen ja laite-esittelyihin. Käytännössä tämä tarkoittaa maanpäällisen koeporaustoiminnan harjoittamista Poikeluksen avolouhoksen alueella. Lisäksi Sandvik järjestää alueella laitteiston käyttökoulutusta.

Testaus-, koeporaustoiminta ja koulutustoiminta alueella on jatkuvaluonteista, mutta jaksottaista ja projektiluonteista. Hankkeiden luonteesta johtuen testaus- ja koeporaustoiminnan toiminta-aika kohteessa vaihtelee kausittain, ollen välillä päivittäistä ja välillä jaksottaista, kuitenkin niin, että koeporaustoiminta ajoittuu arkipäiville, kello 7 – 21 väliselle ajalle.

Kohteessa tullaan käyttämään porauslaitteistoa ja porakalustoa, kuten päältäiskeviä porauslaitteita, uppovasaraporauslaitteita (DHT-porauslaitteet), tarvekiviporauslaitteita ja kiertoporauslaitteita sekä laitteiden prototyyppejä. Käytettävän laitteiston paino on 3- 130 tonnia, ja kalustossa on niin kumipyörillä, kuin tela-alustoilla liikkuvia porauslaitteita. Käyttövoimana tällä hetkellä on polttoöljy, mutta jatkossa porauslaitteissa voidaan mahdollisesti hyödyntää vaihtoehtoisia polttoaineita ja lisäksi osa porauslaitteistosta on sähkökäyttöisiä. Laitteita ohjataan / käytetään konetyypistä riippuen radio- ja etäoperoituna tai koneessa olevan kuljettajan toimesta. Osa laitteistosta on varustettu pölyn talteenotolla.

Kiinteistölle rakennetaan toimisto- ja sosiaalitilat henkilöstölle sekä pesupaikka, huoltotilat ja polttoaineen (polttoöljy) varastointi-, täyttö- ja jakelualue porauslaitteille ja kalustolle.

Kohteessa porauskaluston käyttöön tuleva polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä, standardin SFS 2733 mukaisessa 1-vaippaisessa valuma-altaallisessa säiliössä (ns. farmarisäiliössä). Säiliön tilavuus on 7 m3. Valuma-altaan tilavuus 100 % säiliön nestetilavuudesta. Säiliövarusteet täyttävät farmarisäiliöiden varusteille asetetut vaatimukset ja Ylöjärven kaupungin öljysäiliöitä koskevat ympäristönsuojeluvaatimukset.

Muiden kemikaalien käyttö- ja varastointi kohteessa on vähäistä. Muut kohteessa käyttöön tulevat kemikaalit ovat koneiden- ja laitteiden huollossa käytettäviä kemikaaleja mm. moottoriöljyjä, hydrauliöljyjä, voiteluaineita ja -öljyjä, jäähdytinnesteitä, jarrunesteitä, lasinpesuaineita, osien puhdistusaineita, leikkuunesteitä ja ruosteenestossa käytettäviä aineita. Arvio kemikaalien kertavarastointimääristä: öljyt 500 l, nesteet 200 l, pesu- ja puhdistusaineet sekä liuottimet 100 l. Kertavarastointimäärät ovat projektikohtaisia. Kemikaalit toimitetaan kohteeseen tynnyreissä, IBC-konteissa tai pienpakkauksissa. Kohteessa varastoidaan kemikaaleja vain sen hetkisen käyttötarpeen mukaan erillisessä, kemikaalien varastointiin tarkoitetussa lukitussa ja suoja-altaalla varustetussa teräsrakenteisessa kemikaalikontissa (vaarallisten aineiden varastokontti SC 2K 715).

Koneiden pesu toteutetaan kuumavesipesuria käyttäen, eikä pesussa käytetä pesukemikaaleja. Kuumavesipesuria säilytetään pesujen välillä huoltohallissa. Koneiden pesu pääsääntöisesti ennen huoltoa.

Jätehuolto ja vaarallisten jätteiden varastointi ja toimitus käsittelyyn järjestetään säädösten mukaisesti. Kohteessa on jätekontti, toiminnanharjoittaja laatii kohteelle jätehuoltosuunnitelman ja jätteet toimitetaan käsiteltäväksi jätehuoltosopimuksen mukaan kohteisiin, joissa lupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Jätekontissa varastoidaan kohteessa syntyvät kiinteät jätteet sekä nestemäiset vaaralliset jätteet. Jätekontti on lukittu, ja varustettu valuma-altaalla.

Alue aidataan ja ulkopuolisten pääsy kiinteistölle on estetty. Alueella on ympärivuorokautinen kulunvalvonta.

Rakenteet ja niiden sijainnit

Porausalueet

Suurimpien ja äänekkäimpien porauslaitteiden koeporausalueet sijoittuvat kiinteistön eteläpäähän, alatasolle. Alatason korkeus noin + 146 (korkeusjärjestelmä N2000). Alatason koeporausalue erotetaan muista kiinteistön toiminnoista, ja kulku muulla kuin porauskalustolla alueelle on rajoitettu.

Pienemmillä, tavanomaisilla porauslaitteilla operoidaan niin ylä- kuin alatasolla. Ylätason koeporausalueet sijoittuvat kiinteistön länsi- ja eteläreunalle. Ylätaso korkeudella + 154 / +155.

Toimisto- ja sosiaalitilat sekä parkkialueet

Henkilökunnan toimisto- ja sosiaalitilat sekä parkkialue sijoitetaan kiinteistön itäreunalle, alatason porausalueen pohjoispuolelle.

Polttoöljyn varastointi-, jakelualue ja täyttöpaikka sekä pesupaikka ja huoltohalli

Polttoöljyn varastointi- ja jakelualue sekä koneiden pesupaikka ja huoltohalli sijaitsevat avolouhosalueen alatason länsireunalla, alatason koeporausalueen pohjoispuolella. Toimintojen sijainti ja järjestys kiinteistöllä on määritelty porakoneiden liikennöinti alueella minimoiden. Polttoöljysäiliö sijaitsee toimisto- ja sosiaalitiloista noin 65 metrin etäisyydellä, pysäköintialueista noin 100 metrin ja pesupaikasta noin 30 metrin etäisyydellä ja lähimmillään kiinteistön rajoihin on noin 95 metriä. Ylätason porausalueeseen nähden säiliö on sijoitettu katvealueeseen siten, että mahdollisten irtokivien iskeytyminen säiliöön on erittäin epätodennäköistä.

Huoltohalli on teräsrunkoinen 600 m2 PVC-pressuhalli. Hallin pohjaksi (lattia) tulee asfaltti, hallin sisäpuolta ei viemäröidä. Mahdolliset päästöt kerätään paikallisesti talteen imeytysaineella, joka hävitetään säädösten mukaisesti. Huoltohallin kattovedet ohjataan hulevesiselvityksen mukaisesti hulevesialtaaseen.

Polttoaineen varastointi, täyttö ja jakelu

Porauskaluston käyttöön tuleva polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä, standardin SFS 2733 mukaisessa 1-vaippaisessa valuma-altaallisessa säiliössä. Säiliö suojataan törmäysestein. Säiliön tilavuus on 7m3. Säiliö varustetaan farmarisäiliöiden sekä Ylöjärven kaupungin öljysäiliöitä koskevien vaatimusten mukaisesti. Säiliössä on tyyppikilpi sekä käytössä olevan polttoaineen varoitusmerkinnät. Nestekosketuksessa olevien varusteiden ja putkitusten materiaalien valinnassa huomioidaan varastoitavan polttoaineen vaatimukset. Ennen polttonestejärjestelmän käyttöönottoa putkiston lujuus ja tiiveys tarkastetaan asennuspaikalla. Kaikki polttonesteputkitukset kohteessa ovat maanpäällisiä, ja näin ollen valvottavissa mahdollisten vuotojen osalta. Säiliö on vapaasti tuulettuva. Säiliöputkitukset ovat galvanoitua terästä. Imuputki varustetaan laponestolla ja sulkuventtiilillä, täyttöputken varusteina on sulkuventtiili.

Siirtopumppu ja imuputki (jakeluletku / letkukela) sijoitetaan säiliön päähän lukittavaan pumppukaappiin. Lukittava alatäyttöyhde sijoitetaan tiiviiseen täyttöputken pidätyskaukaloon.

Säiliö varusteineen ja putkituksineen sijoitetaan tiiviille betonilaatalle. Betonilaatalle ei kohdistu liikenteen aiheuttamaa kuormaa. Laatalle kertyvät hulevedet ohjataan laatan kaadoilla polttoöljyn jakelualueen suojausrakenteelle.

Mahdollisten pienten paikallisten vuotojen leviämisen estämiseksi, keräämiseksi ja talteenottoa varten säiliön läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta ja varusteet.

Jakelualueelle tullaan rakentamaan tankattava konekanta huomioiden (suurimmat porakoneet tela-alustoilla liikkuvia, paino 130 tn) pitkäaikainen suojausrakenne, jolla saadaan mahdolliset öljyiset päästöt kontrolloidusti hallittua, ja estettyä mahdollisten öljyisten päästöjen leviäminen jakelualueen ulkopuolelle. Jakelualueen suojausrakenteen laajuus on mitoitettu kohteen porakaluston tankkauksen ja säiliön täytön vaatimassa laajuudessa. Suojausrakenteen päälle kertyvät hulevedet pumpataan suojausrakenteen tarkastuskaivosta tarvittaessa pesupaikalle ja siitä edelleen viemäröitäväksi I-luokan öljyn- ja bensiininerottimen sekä sulkuventtiilikaivon kautta hulevesialtaaseen.

Jakelualueen suojausrakenne tullaan toteuttamaan maanalaisena, pysyvänä rakenteena ilman kestopäällystettä, ja se suojaa jakelualueen 84 m2 laajuudelta. Ratkaisussa ilman kestopäällystettä on huomioitu suojausrakenteen kestävyys ja toimivuus myös kun suurin, 130 tonnin tela-alustainen porakalusto käyttää jakelualuetta (vrt. tieliikenteessä yhdistelmän suurin sallittu paino 50 tonnia),

heikentämättä silti mahdollisten öljyisten päästöjen hallintaa ja ympäristön tilaa. Rakenteeltaan kohteessa tullaan toteuttamaan pohjavesialueillakin käytetty HDPE-kalvon ja bentoniittimaton muodostama yhdistelmä suoja-allastus, missä polttoaine valumat päätyvät HDPE-kalvon pinnalle, josta ne poistetaan tarkkailukaivon kautta öljyn- ja bensiininerottimeen. Lisäksi kalvon yläpuolelle, lähelle maanpintaa jakavaan kerrokseen asennetaan GeoClean puhdistustekstiili 1-2 kerrokseen. Tällöin mahdolliset polttoainevalumat jakelualueella kulkeutuvat joko huleveden mukana tai painuvat paikallisesti ensin GeoClean puhdistustekstiilin pinnalle, joka sitoo itseensä hiilivedyt ja PAH-yhdisteet ja jossa mikrobitoiminta hajottaa edelleen tekstiiliin sitoutuneet hiilivedyt. Tekstiili poistaa 90 – 99 % öljyn hiilivedyistä ja tekstiilin läpi kulkiessaan hiilivetyjen jäännöspitoisuudet läpi kulkeneessa vedessä ovat kuormituksesta riippuen 0,4-2 mg/l. HDPE-kalvon pinnalle päätyvien mahdollisten päästöjen hiilivetypitoisuudet ovat siten jo huomattavan alhaiset (esim. I-luokan öljyn- ja bensiininerottimella saavutettava puhdistustaso (hiilivetypitoisuus 5 mg/l), sallii säädösten mukaan hulevesien johtamisen maastoon / avo-ojaan). Suoja-allas erottaa jakelualueen muusta piha-alueesta, muun piha-alueen hulevesien kulkeutuminen jakelualueelle estetään, eikä jakelualueelta ole hulevesille ja niiden myötä kulkeutuville öljypäästöille yhteyttä jakelualueen ulkopuolelle.

Pesupaikka

Kiinteistölle rakennetaan teräsbetonirakenteinen, kattamaton läpiajettava pesuallas koneiden ja laitteiden pesua varten.

Koneiden pesu kohteessa tehdään kuumavesipesurilla ennen huoltoa. Koneiden pesuun ei käytetä pesukemikaaleja. Vedentuotto pesureissa 400-800 l / h, ja pesureita voidaan käyttää myös höyryn avulla puhdistamiseen.

Pesupaikalta jätevedet johdetaan hiekanerotuskaivoon, siitä edelleen I-luokan öljyn- ja bensiininerottimeen ja välittömästi erottimen jälkeen olevan näytteenotto- ja sulkukaivon kautta kiinteistön itäreunalla olevaan hulevesialtaaseen. I-luokan erottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Muun piha-alueen hulevesien pääsy pesualtaaseen ja öljyn- ja bensiininerottimeen on estetty.

Öljyn- ja bensiininerottimen elektroninen hälytin liitetään ympärivuorokautiseen valvontaan.

Energian käyttö, vedenhankinta ja viemäröinti

Koeporausalueelle tulee sähköliittymä, mutta ei vesi- tai viemäriverkkoa. Veden hankintaa varten kohteeseen tulee porakaivo. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti säädösten vaatimalle tasolle ja pesupaikan jätevedet sekä alueen hulevedet mahdolliset öljyiset hulevedet mukaan lukien käsitellään paikallisesti.

Sähköenergiaa käytetään tilojen ja veden lämmitykseen, valaistukseen ja valvonta- ja seurantalaitteiden toimintaan sekä polttoöljyn jakelussa.

Porakaivo (vesi)

Kohteeseen tehdään porakaivo veden hankintaa varten. Porakaivo sijoitetaan siten, että mahdolliset saastelähteet (kemikaalikontti, pesupaikka ja sen viemäröinti, huoltohalli, polttoöljyn varastointi- ja jakelualue, suolattavat tiet, puhdistettujen jätevesien imeytysallas (hulevesiallas)) ovat pohjaveden virtaussuunnassa kaivon alapuolella. Etäisyys saastelähteisiin minimissään 30 metriä ja rakennukseen 5 metriä. Etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti ennen kaivon rakentamista huomioiden kallioperän rikkonaisuus ja halkeamat. Pintavesien pääsy kaivoon estetään.

Mahdollisuuksien mukaan veden laatu tutkitaan etukäteen ennen kaivon rakentamista talousveden laadun varmistamiseksi, ja porakaivon käyttöönoton jälkeen talousveden laatua seurataan vähintään 3 vuoden välein (suositeltu tarkkailuväli). Porakaivon huolto ja desinfiointi toteutetaan tarvittaessa tai 5 vuoden välein (suositeltu huoltoväli).

Jätevesien käsittely

Käsittelyä vaativia jätevesiä kohteessa muodostuu toimisto- ja sosiaalitilojen talousjätevesistä (pesu- ja käymälävesistä).

Lähtökohtaisesti syntyvät jätevedet käsitellään lakien ja säädösten edellyttämälle tasolle kohteessa, josta puhdistettu jätevesi johdetaan edelleen hulevesialtaaseen. Puhdistusmenetelminä käytetään yleisesti haja-asutusalueilla käytössä olevia järjestelmiä.

Jätevedet voidaan erotella kaksoisviemäröinnillä mustien ja harmaiden jätevesien osalta.

Kaksoisviemäröinnissä rakennuksessa on kaksi erillistä viemäriputkistoa, joista toiseen johdetaan harmaat vedet ja toiseen käymäläjätevedet. Tällöin harmaat jätevedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisesti ja käymäläjätevedet esimerkiksi varastoidaan umpisäiliöön, josta ne voidaan kuljettaa muualle käsiteltäväksi.

Lopullinen jätevesien käsittelyratkaisu- ja mitoitus täsmentyy kohteen suunnitteluvaiheessa.

Hulevesien käsittely

Suunnitelmien mukaan kohteeseen tullaan rakentamaan vettä läpäisemätöntä pintaa noin 2100 m2, joka on 7 % käsiteltävän valuma-alueen pinta-alasta. Alueen pinnantasaukseen ei tehdä merkittäviä hulevesien purkureitteihin vaikuttavia muutoksia, vaan hulevedet ohjautuvat nykytilaa vastaavasti purkureiteille. Maankäytön muutoksen myötä alueelta muodostuva virtaama kasvaa ja toiminnan myötä kiintoainepitoisuus todennäköisesti lisääntyy. Virtaamien hillitsemiseksi ja kiintoaineen vähentämiseksi alueen purkupisteeseen, Poikeluksen koeporausalueen itäreunalle, toteutetaan painanne ja laskeuttava ja viivyttävä hulevesien hallintarakenne, hulevesiallas, mitoitustilavuudeltaan n. 250 m3.

Hulevesialtaaseen ohjataan toimisto- ja sosiaalitilojen käsitellyt jätevedet, rakennuksen sekä huoltohallin katto- ja salaojavedet, alueen itäosilta pintoja pitkin itään suuntautuvat hulevedet sekä koneiden pesupaikan jätevedet I-luokan öljyn- ja bensiininerottimen kautta. Mahdolliset öljyiset hulevedet polttoöljyn varastointi-, jakelu- ja täyttöpaikalta ohjataan hulevesialtaaseen koneiden pesupaikan viemäröinnin kautta. Hulevesialtaan purkuvirtaama säädetään kuristetun putken avulla tasoon 50 l/s, jolloin viipymä altaassa saadaan noin tunnin mittaiseksi sateiden jälkeen. Poikkeuksellisia tilanteita varten purkualtaaseen tulee myös sulkumahdollisuus.

Energiankulutus

Sandvikilla on standardin ISO 50001 mukaan sertifioitu Energiatehokkuusjärjestelmä, ja järjestelmä ohjaa energian käyttöä ja energiatehokkuutta myös Poikeluksen koeporausalueella. Pääasiassa kohteen energiankulutus kohdistuu veden kulutukseen, tilojen ja veden lämmitykseen, valaistukseen ja valvontaan. Kokonaisenergiankulutus vaihtelee kohteessa kausittain toiminnan mukaan, mutta kaikkiaan on tavanomaista.

Toimintaan liittyvät ympäristöriskit, onnettomuuksien estäminen ja toiminta häiriötilanteissa

Poikeluksen koeporausalueelle laaditaan ennen toiminnan aloittamista riskien arviointi, pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet häiriötilanteita varten. Henkilöt perehdytetään tehtäviinsä ja ohjeistus on henkilökunnan saatavilla. Mahdollisista poikkeustilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle ja läheltä piti -tilanteista raportoidaan Sandvikilla sisäisen käytännön mukaisesti. Toimipisteissä tehdään säännöllisesti sisäisiä turvallisuuskierroksia ja toimintaa auditoidaan ulkopuolisten tahojen toimesta niin ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus sekä laatujärjestelmien osalta.

Niin henkilökunnan kuin vierailijoiden on käytettävä kohteessa henkilösuojaimia.

Liikennöinnistä aiheutuvat riskit on minimoitu toimintojen sijoittamisessa kohteeseen porakaluston liikennöinti optimoiden sekä kontrolloimalla alueella liikkumista. Alue on aidattu ja kulku alueelle on valvottua. Pora-alueella liikkumista rajoitetaan lippusiimoin tai aidoin. Porausalueilla tarkkaillaan aktiivisesti maaston muotoja ja reikien sijaintia. Erityistä huolellisuutta noudatetaan talviolosuhteissa tela-alustaisilla koneilla liikkuessa.

Pintaporausalueilla suoritettavista poikkeuksellisista testeistä laaditaan erillinen suunnitelma ja riskinarvio yhdessä koeporausalueen henkilöstön kanssa.

Koeporauksen ympäristöriskit ovat vähäiset. Mahdollisia öljyvuotoja ehkäistään tarkkailemalla säännöllisesti työkoneiden kuntoa ja tekemällä tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet huoltohallissa, missä mahdolliset vuodot saadaan kerättyä talteen. Kohteessa on myös öljyntorjuntakalusto mahdollisesti maastossa tapahtuvien vuotojen varalta.

Polttoöljyn varastointiin ja jakeluun rakennetaan kiinteä säiliö- ja jakelualue, joka suojataan törmäysestein (1 m3 ns. noppakivet). Säiliö on sijoitettu poraustoimintoihin nähden katvealueeseen estämään mahdollisten irtokivien iskeytyminen säiliöön. Tyypillisemmät vuodot polttoöljyn varastointia ja jakelua koskien tapahtuvat polttoöljysäiliön täytön yhteydessä sekä porakaluston tankkauksen yhteydessä. Ympäristöriskejä ehkäistään ohjeistuksella sekä niin toiminnallisilla kuin teknisillä ratkaisuilla. Polttoöljysäiliön ja polttonesteputkitusten osalta tekniset rakenteet täyttävät farmarisäiliön ja kaupungin ympäristösuojeluvaatimukset ja rakenteelliset suojausratkaisut tullaan toteuttamaan kohteen erityispiirteet huomioiden, jotta mahdolliset öljyiset päästöt ympäristöön saadaan hallitusti käsiteltyä ja ehkäistyä niiden päätyminen ympäristöön. Polttoöljysäiliö on 1-vaippainen valuma-altaallinen, standardin SFS 2733 mukainen maanpäällinen säiliö ja polttonesteputkitus toteutetaan maanpäällisenä, joten mahdolliset vuodot ovat havaittavissa käytön aikana. Jakeluletku ja siirtopumppu sijoitetaan lukittuun pumppu- ja letkukelakaappiin ja laitteistossa on mahdollisuus katkaista polttoaineen virtaus hätätilanteessa. Pienien paikallisten vuotojen hallitsemiseksi täyttö- ja jakelualueen välittömässä läheisyydessä on imeytysainetta.

Tulipaloihin varaudutaan sijoittamalla kohteeseen säädösten mukainen alkusammutuskalusto henkilökunnan saataville ja huolehtimalla koneiden säännöllisestä huollosta. Tulityöt suoritetaan huoltohallin tulityöpisteessä tulityökäytänteiden mukaisesti. Porakoneiden huolto- ja asennustyöt pyritään suorittamaan pääsääntöisesti lattiatasolta. Jos tämä ei ole mahdollista, niin korkealla työskennellessä huolehditaan aina riittävästä putoamissuojasta.

Polttonestesäiliötöiden yhteydessä, kuten säiliön sisäpuolisissa tarkastuksissa, säiliö tyhjennetään ja tehdään kaasuvapaaksi ennen tarkastusta. Säiliötyöt tehdään aina pareittain.

Muiden käytössä olevien kemikaalien osalta ympäristöriskit on minimoitu käytössä olevien kemikaalien määrää rajoittamalla sekä varastoimalla ne valuma-altaalla varustetussa kemikaalikontissa. Kohteessa syntyville jätteille on jätevarasto, johon jätteet toimitetaan jätejakeiden mukaisiin jäteastioihin.

Öljy- ja kemikaalivahingoista ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaiselle, ja toimitaan viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Edellä mainituissa tilanteissa toiminnanharjoittaja on varautunut ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikennöinti Poikeluksen koeporausalueelle tapahtuu kiinteistön pohjoispäädystä Poikeluksen tieltä.

Alueelle tapahtuva liikennöinti koostuu henkilö- ja pakettiautoliikenteestä sekä raskaan liikenteen liikennöinnistä kuten säiliöajoneuvoista, jätekuljetuksista ja erikoiskuljetuksista (poravaunujen siirto alueelle). Pääpaino alueelle liikennöinnissä on henkilö- ja pakettiautoliikenteessä, ja pääsääntöisesti liikennöintiä alueelle on vain päiväaikaan. Esim. polttonesteiden kuljetus alueelle korkeintaan kerran kuukaudessa.

Sisäinen liikennöinti tapahtuu kiinteistöllä koeporausalueen ajoalueiden ja reittisuunnitelmien mukaisesti. Liikennöinti porausalueilla on rajattu, ja henkilöliikenne ja tukitoimintojen liikenne tapahtuu kiinteistöllä mahdollista huoltoliikennettä lukuun ottamatta porausalueiden ulkopuolelle. Etäohjattavien porauslaitteiden rajatulle toiminta-alueelle kulku tapahtuu vain luvanvaraisesti.

Porausalueen ylätasolla liikennöi porakalustoa ja tarvittaessa huoltoajoneuvoja. Porakaluston ajo ylätasolle tapahtuu kiinteistön länsipuolelta, pesupaikan ja huoltohallin välistä. Huoltoajoneuvoilla on pääsy ylätason porausalueella kahdelta suunnalta. Länsipuolelta sekä itäpuolelta toimisto- ja sosiaalitilojen takaa.

Alueella on alhaiset ajonopeudet. Talvella on varmistettava ajoväylien ja ramppien mahdollinen liukkaus (kaltevien tasojen liukkaus tarkastettava kävellen) erityisesti tela-alustaisilla laitteilla ajettaessa. Ajo suoritetaan vain sen ollessa turvallista.

Ympäristökuormitus

Poikeluksen koeporaustoiminta-alue ei aiheuta toiminnallaan merkittävää ympäristökuormitusta. Pääasiallinen kuormitus syntyy kallion porauksen aiheuttamasta melusta.

Vesistöön, maaperään ja pohjaveteen

Poikeluksen koeporausalueen toiminta ei aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle ja maaperälle.

Alueelle rakennetaan vettä läpäisemätöntä pinta-alaa noin 2100 m2, mikä aiheuttaa kasvua alueen hulevesivirtaamassa ja hulevesien kiintoainepitoisuudessa. Alueen itäreunalle rakennetaan painanne, jota pitkin mahdolliset valumavedet ohjataan rakennettavaan hulevesialtaaseen. Koeporausalueen pinnantasaukseen ei tehdä hulevesien olemassa oleviin purkureitteihin vaikuttavia muutoksia. Koeporausalueen hulevedet viivytetään tontilla hulevesialtaassa, jonka tilavuus on n. 250 m3. Altaan kapasiteetti riittää käsittelemään kaikki toiminta-alueen mitoitustilanteessa syntyvät hulevedet. Allas hidastaa hulevesien virtaamaa niin, että eroosio purkureitillä vähenee ja hulevesien mukanaan kulkeutuva kiintoaine saadaan laskeutettua. Altaan purkuvirtaama säädetään tasoon 50 l/s, jolloin viipymä altaassa on noin tunnin mittainen sadetapahtuman jälkeen. Poikkeuksellisia tilanteita varten purkurakenteeseen asennetaan sulku. Hulevesialtaan purkuputken jälkeen hulevedet ohjataan laskuojan kautta kohti Muurainsuota.

Poikeluksen koeporausalueella ei arvioida olevan vaikutuksia Muurainsuon vedenlaatuun.

Jätevesiä kiinteistöllä muodostuu toimisto- ja sosiaalitiloista sekä koneiden pesupaikalta. Toimisto- ja sosiaalitilojen jätevedet käsitellään kiinteistöllä lakien ja säädösten edellyttämälle tasolle yleisesti haja-asutusalueilla käytössä olevien puhdistusmenetelmien mukaisesti. Koneiden pesupaikan jätevedet johdetaan hiekanerottimesta I-luokan öljyn- ja bensiininerottimeen ja siitä edelleen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoon ja siitä kiinteistön itäreunalle rakennettavaan hulevesialtaaseen.

Ilmaan

Koeporaustoiminnassa kallion porauksesta aiheutuu jonkin verran kaasu- ja hiukkaspäästöjä (pöly) ilmaan. Kaasupäästöt ovat poravaunujen pakokaasuja ja hiukkaspäästöt muodostuvat pääasiassa poraustoiminnasta ja ajoneuvojen nostattamasta pölystä. Porausprosessissa syntyy enemmän karkeaa porasoijaa kuin hienoainesta. Esim. poratessa 76 mm kruunulla kahdeksan metrin syvyyteen syntyy karkeaa ainesta noin 80 kg ja hienoainesta noin 20 kg.

Poravaunut on pääsääntöisesti varustettu pölynkeräys- ja pölynsuodatuslaitteistolla eli pölyerottimella, joka vähentää ilmaan leviävän hienon pölyn määrää porauksen aikana. Pölynkeräinjärjestelmillä saadaan kerättyä jopa 99 % syntyvästä porasoijasta. Pölynkeräimellä varustetuilla poravaunulla suoritettava kuivaporaus toimii myös talviolosuhteissa.

Tarvittaessa pölynsidontaan porauksen aikana käytetään vettä. Pölyhiukkasten sitomiseen tarvittava vesimäärä porauksessa vaihtelee yleisesti välillä 0,38 – 7,60 l/min riippuen reikäkoosta, poratyypistä ja kohteen geologisista ominaisuuksista. Veden määrän on oltava oikea kullekin poraustapahtumalle riippuen kalliotyypistä. Märkäporausmenetelmä voidaan käyttää kohteessa keväästä syksyyn, kylmissä (talvi) olosuhteissa menetelmä ei toimi.

Lisäksi pölypäästöjä aiheutuu alueen porauskaluston liikuttamisesta ja työmaaliikenteestä. Alueen työmaatiet pölyävät kuivalla ilmalla. Tarvittaessa työmaateitä kastellaan pölyn leviämisen estämiseksi.

Toiminnassa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,10 painoprosenttia valtioneuvoston asetuksen (VNa 908/2022, 4 §) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta mukaisesti.

Melupäästöt

Kuljetuksista ja henkilöliikenteestä johtuvan liikenteen melun ei arvioida olevan merkittävää, eikä nostavan alueen melutasoa. Pääasiallinen melun lähde kohteessa on pistemäinen, kallion porauksen aiheuttama melu: pienemmän poravaunun melupäästö 121 LwAdB ja äänekkäämmän poravaunun 128 LwAdB.

Melupäästöt vaihtelevat kausittain ja melua aiheutuu poraustoiminnasta käytettävästä testattavasta laitteistosta, poraustasosta ja vaunun sijainnista riippuen. Alueen poraustoiminta ajoittuu arkipäiville, päiväaikaan välille 7-21. Koeporaustoimintaa ei tehdä öisin. Toiminnanharjoittaja ottaa kohteessa käyttöön jatkuvatoimisen melumittausjärjestelmän 24/7, jonka kautta mittausdata (melutaso) tallentuu suoraan pilveen. Jatkuvatoiminen melumittari sijoitetaan kohteen eteläreunalle.

Joissakin tapauksissa koetoiminta-alueella toimii saman päivän aikana porauskalustoa sekä ylä- että alatasolla. Alueella arvioidaan tehtävän koeporaustoimintaa tavanomisilla poravaunuilla alueen ylätasolla +155 ja / tai +154 ja suurilla poravaunuilla alatasolla +146. Poraustoiminnan meluvaikutuksia on tarkasteltu meluselvityksessä. Laskennassa melulähteinä on huomioitu kallionporaus poravaunuilla. Koska koeporausalue sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella, meluvaikutusten arvioinnissa käytettiin vapaa-ajan asuntojen osalta päiväajan keskiäänitasoa 45 dB ja vakituisen asumisen osalta päiväajan keskiäänitasoa 55 dB. Lähimmät asuinrakennukset (5 kpl) ja vapaa-ajan asunnot (9 kpl) sijaitsevat Poikeluksen koeporausalueelta itään, koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen. Melualueelle ei sijoitu kouluja tai hoitolaitoksia.

Mallinnuksessa meluvaikutukset ilman meluvalleja ja/tai meluntorjuntatoimenpiteitä osoittivat, että alatason poraustoiminnan keskiäänitasot äänekkäintä porauskalustoa käyttäen alittavat asumiselle taajamissa sovellettavat ohjearvot niin vakituisen asumisen kuin vapaa-ajan asuntojen osalta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Käytettäessä tavanomaista poravaunua ylätasolla +155 tai +154 toiminnan keskiäänitaso ylittää selvityksen mukaan taajamien ulkopuolella oleville vapaa-ajanasunnoille sovellettavan ohjearvon 45 dB kokonaan tai osittain yhteensä kahdeksan vapaa-ajan asunnon kohdalla. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat koeporausalueelta kaakkoon ja lounaaseen.

Jotta keskiäänitaso alittaa VNp 993/92 ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, Poikeluksen koeporausalueella tullaan toteuttamaan meluntorjuntatoimenpiteitä ylätasolla. Ylätason kaakkois- ja lounaisreunalle toteutetaan meluvallit, joiden korkeus on 3 – 4,5 m. Jotta yhtäaikainen poraustoiminta ylä- ja alatasolla olisi mahdollista meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen ylätason poraukset on suoritettava tasolla +154. Poravaunujen melutasoon voidaan vaikuttaa myös porakaluston koteloinnilla.

Mikäli koeporausalueella on toistuva tarve operoida yhtäaikaisesti useammalla poravaunulla, mitä mallinnuksessa on esitetty, niin toiminnan meluntuotto ja keskiäänitasot tulee selvittää ennen toiminnan laajentamista ja toteuttaa mahdollisesti nykyistä mallinnusta järeämpiä meluntorjuntatoimenpiteitä.

Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen

Kohteeseen laaditaan jätehuoltosuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Kohteessa syntyvät jätteet käsitellään Sandvikin jäteohjeistuksen mukaan. Jätteiden kuljetuksista vastaavat Sandvikin sopimuskumppanit ja jätteet toimitetaan edelleen käsiteltäväksi laitoksiin, joissa on kyseisen jätteen

käsittelylupa.

Kohteessa syntyy sähkö- ja elektroniikkaromua, sekajätettä, biojätettä, metallia sekä laitteiden huolto- ja korjaustoiminnasta vaarallisia jätteitä. Jätteet varastoidaan koeporausalueella niille rakennetussa erillisessä jätekontissa ja jäteastioissa on asianmukaiset jätelajimerkinnät.

Koeporaustoiminnassa ei synny varsinaista jätettä. Poraustoiminnassa syntyvä porasoija läjitetään kohteessa sora-/murskekasoihin ja lisäksi porasoijaa käytetään kallio- ja pintaporauksessa syntyvien reikien täyttämiseen.

Vaikutukset ympäristöön

Toiminnanharjoittaja seuraa säännöllisesti toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja pyrkii suunnitelmallisella toiminnallaan sekä tuotekehityksen ja -testauksen myötä vähentämään ja / tai minimoimaan koeporausten vaikutuksia ympäristöön.

Testaus- ja koeporaustoiminta ei vaikeuta EOk-merkinnällä olevan alueen maakuntakaavan mukaista käyttöä.

Selvitysalue on pääasiassa muokattua ympäristöä sekä talouskäytössä olevaa kangasmetsää. Pienialaiset suolaikut ovat tavanomaisia. Alueella ei esiinny erityisiä luontoarvoja ja suunnitellulta koeporaustoiminnan alueelta on poistettu puusto ja pintakasvillisuus. Koeporausalueen etäisyys lähimpiin Natura2000 alueisiin on noin 3 km. Kohdealueen läheisyyteen ei sijoitu muita merkittäviä luontokohteita tai luonnoltaan suojeltuja alueilta.

Koeporauksen pölypäästöt eivät leviä koeporausalueen ulkopuolelle. Melun vaikutuksia tullaan vähentämään kiinnittämällä huomiota ylätasolla tehtävään poraustoimintaan ja rakentamalla riittävät meluvallit estämään melun kulkeutuminen kaakossa ja lounaassa sijaitseville vapaa-ajan asunnoille.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Sandvik noudattaa toiminnassaan yhtiölle myönnettyjä standardeja muun muassa ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyen. Toiminnanharjoittaja on varautunut suunnitelmallisesti koeporaustoiminnan alueella poikkeuksellisiin tilanteisiin ja on tietoinen toimintansa ympäristöön sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisemisestä sekä niihin ennalta varautumisesta.

Toiminnanharjoittaja on huomioinut varautumisen ja toiminnan poikkeuksellisissa tilanteissa muun muassa kohdekohtaisesti laaditussa koeporausalueen pelastussuunnitelmassa sekä alueen yleisissä hätätoimintaohjeissa. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa on ohjeistettu sekä koulutettu kohteella toimivalle henkilöstölle. Koeporausalueen varsinaisessa työmaakohtaisessa aluesuunnitelmassa esitetään muun muassa alkusammutuskaluston ja mahdollisten vesipisteiden sijainti, ensiaputarvikkeiden sijoitus, öljyntorjuntakaluston sijainti, kaasupullojen ja palavien nesteiden varastointi, koeporausalueen pelastustiet, kokoontumispaikka mahdollisessa hätätilanteessa sekä toiminnasta vastaavien yhteys- ja yleiset hätänumerot.

Poikkeuksellisia tilanteita voivat muun muassa olla kalustorikosta tai polttoaineen jakelupaikalla aiheutuvat polttoainevuodot, huoltotoiminnassa tai kemikaalien varastoinnissa tapahtuvat kemikaalivuodot, teknisistä laitevioista johtuvat ympäristöriskit tai tulipalot ja tulipalojen sammutuksesta syntyvien mahdollisesti haitallisia aineita sisältävien sammutusvesien tai sammutusvaahdon leviäminen

maastoon.

Polttoaineen ja kemikaalien vuototilanteissa jakelu- ja täyttöpaikan läheisyydestä, huoltopaikoilta sekä kemikaalien varastointipaikoilla on imeytysainetta ja sen levittämiseen ja talteenottoon tarvittavat välineet. Haitallisten aineiden kulkeutumista kohteessa esim. hulevesien mukana pintavaluntana tai sammutusvesien leviämistä voidaan pyrkiä lisäksi estämään esim. pintapatorakentein. Tilanteissa, joissa polttoainetta tai kemikaalia pääsee vuotamaan kaluston pesupaikalta viemäriin, voidaan haitallisen aineen eteneminen viemärilinjassa sulkea öljynerotinkaivon jälkeisen sulkuventtiilikaivon sulkuventtiili kiinni kääntämällä.

Tulipalotilanteiden varalta polttoaineen jakelupaikalta, huoltopaikoilta sekä toimitiloista löytyvät alkusammutusvälineet. Polttoöljypalojen ja lammikkopalojen sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta, mutta ei vettä. Käytettäessä sammutusvaahtoa

ympäristöviranomainen arvioi mahdollisen maaperän kunnostustarpeen, kuten kemikaalivuodoissa.

Kohteella käytettävien kemikaalien käyttöturvatiedotteet sekä muut ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset yhtiön ohjeistukset ovat saatavilla toiminnanharjoittajantiedonhallintajärjestelmästä.

Poikkeuksellisista tilanteista ja päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista tai onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, ilmoitetaan viipymättä Pirkanmaan Pelastuslaitokselle sekä valvoville ympäristönsuojeluviranomaisille. Edellä mainituissa tilanteissa toiminnanharjoittaja on varautunut ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poikkeuksellisen tilanteen uudistumisen ehkäisemiseksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Koeporaustoiminnassa ja sen alueella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöjä. Sandvik noudattaa toiminnassaan yhtiölle myönnettyjä standardeja muun muassa laatuun, ympäristöasioihin ja energianhallintaan liittyen. Toiminnanharjoittaja on tietoinen vastuustaan ja selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varautumisesta tällaisten tekniikoiden hyödyntämiseen ja käyttöönottoon toiminnassaan sekä tietoinen vastuustaan ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen toteuttamiseen koeporausalueen toiminnassa ja toimii sen mukaisesti kohdeympäristössään pyrkien mahdollisimman vähäisiin ympäristöä kuormittaviin vaikutuksiin.

Koeporaustoimintaa on suunniteltu suoritettavan kohdekiinteistöllä Sandvikin uusimmilla kallionporaukseen ja pintaporaukseen soveltuvalla maanpäällisellä porauslaitteistolla ja -kalustolla. Koeporaustoiminta keskittyy laitteistoon liittyvien järjestelmien ja koneautomaation testaamiseen sekä poralaitteiden prototyyppien testaukseen ja laite-esittelyihin. Koeporaustoiminta pyrkii varmistamaan, että laitteet täyttävät niille asetetut toiminnalliset, laadulliset sekä käyttöympäristölliset vaatimukset ja sitä kautta toiminnanharjoittajan tavoitteena on parantaa jatkuvasti laitteiden käyttöä ja toimintakykyä.

Porauslaitteiden käyttövoimana tällä hetkellä on sekä polttoöljy, että sähkö. Jatkossa porauslaitteissa voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muita vaihtoehtoisia polttoaineita. Porauslaitteiden ja kohteella käytettävien muiden moottoriajoneuvojen käyttövoimana voidaan hyödyntää uusiutuvaa polttoöljyä, joka mahdollistaa vähentämään merkittävästi kohteella toimivien polttomoottorikäyttöisten porauslaitteiden ja työkoneiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.

Koeporausalueella tapahtuvan toiminnan yhteydessä syntyvien jätteiden sekä vaarallisten jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseen liittyen toiminnanharjoittaja toteuttaa jätehuoltoa kohdepaikalle laaditun jätehuoltosuunnitelman mukaan, jossa jätejakeille on osoitettu asianmukaiset ja ympäristöturvalliset varastointipaikat sekä jätteiden lajittelulle periaatteet. Kohteella varastoidaan vain tarkoituksenmukaisia määriä ja toimintaan liittyviä tarpeellisia kemikaaleja.

Päästöjen vähenemisen osalta toiminnanharjoittaja toteuttaa toimintaansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen periaatteiden mukaisesti, muun muassa käsittelemällä kohteella syntyvät polttoaineen jakelupaikan hulevedet ja viemäröimällä kaluston pesupaikan vedet bensiinin- ja öljynerotinkaivon kautta, käyttämällä poraustoiminnassa pölynhallintalaittein varustettua kalustoa tai lisäkalustoa, rakentamalla kohteelta hyödynnettävästä kiviaineksesta ympäristömelun leviämistä estävät murskemeluvallit sekä liikennöimällä alueella uudehkolla työ- ja ajoneuvokalustolla, josta ei aiheudu merkittäviä liikennepäästöjä ilmaan. Sähköenergian tarve kohteella ei poikkea tavanomaisesta. Toimisto- ja sosiaalitilojen sähkölämmityksen tarvetta kevennetään ilmalämpöpumpuin ja kohdealueen yleis- ja sisätilavalaistus toteutetaan LED-valaisimin. Kone- ja laitehankinnoissa toiminnanharjoittaja on sitoutunut hyödyntämään parasta mahdollista tekniikkaa siten, että päästöt, energiankulutus ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Koeporausalueella toimintaa pyritään toteuttamaan menetelmillä, joissa vaikutukset oman toiminnan ympäristöön ja sen lähiympäristöön olisivat mahdollisimman vähäisiä, ympäristöön kohdistuvat riskit minimoitu ympäristövaikutusten eri suojausratkaisujen avulla ja energian käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Tarkkailu ja raportointi

Vesien tarkkailu

Kohdealueelta kerääntyviä hulevesiä esitetään tarkkailtavan vuosittain. Kohdealueella toteutettavan koeporaustoiminnan ja sen yhteydessä suoritettavien muiden tukitoimien ollessa kohteella ajoittain epäsäännöllistä ja jaksottaista, esitetään hulevesiä tarkkailtavan kerran vuodessa, keväällä (huhti-toukokuussa) tai syksyllä (syys-lokakuussa).

Näytepisteet sijoittuvat polttoaineen jakelupaikan ja kaluston pesupaikan viemäröintilinjassa sijaitsevan öljynerotinkaivon jälkeiseen sulkuventtiili- ja näytteenottokaivoon sekä toiminta-alueelta hulevedet keräävän hulevesialtaan padon jälkeiseen purkuputken edustaan.

Hulevesistä näytteenotto ja näytteiden analysointi tehdään akkreditoiduin menetelmin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteenotto suoritetaan vesinäytteenottoon ja -mittauksiin erikoistuneen sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet analysoidaan kyseisten näytetyyppien käsittelyyn erikoistuneessa akkreditoidussa laboratoriossa.

Hulevesialtaan purkuputken edustalta tehtävän näytteenoton yhteydessä mitataan hulevesialtaasta purkautuvan veden virtaama.

Vesinäytteistä analysoidaan vähintään seuraavat parametrit:

- öljyhiilivedyt C10-C40

- sähkönjohtavuus ja pH

- kokonaistyppi ja -fosfori

- kiintoaine.

Hulevesitarkkailusta laaditaan vuosittain tarkkailuvuoteen perustuva raportti, jossa esitetty hulevesitarkkailun toteutusajankohdat, suoritettu näytteenotto ja näytteenoton olosuhteet sekä näytteiden analyysitulokset johtopäätöksineen. Raportti toimitetaan Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Öljynerotinkaivojen tarkkailu

Kaluston pesupaikka on viemäröity I-luokan öljynerottimen ja öljynerotinta seuraavan sulkuventtiili- ja näytteenottokaivon kautta hulevesilinjaan, joka on johdettu kiinteistön itäreunalla sijaitsevaan hulevesialtaaseen. Mahdolliset öljyiset hulevedet polttoaineen jakelupaikalta pumpataan suojausrakenteen tarkkailukaivosta tarvittaessa pesupaikalle.

Öljynerotinkaivo varustetaan elektronisella valvonta-anturilla, joka hälyttää erottimen öljytilan täyttymisestä tai äkillisistä vedenpinnan muutoksista. Hälytys siirtyy eteenpäin jatkuvatoimisesti (kiinteistöllä sijaitsevalle järjestelmän valvontayksikölle ja sitä kautta laitteista vastuulliselle huoltohenkilöstölle).

Öljynerotinkaivo tarkastetaan vuosittain. Tarkastuksen yhteydessä testataan öljynerotinkaivossa sijaitsevan valvonta-anturin toiminta ja hälytysten välittyminen sekä mitataan öljypinta. Tarvittaessa öljynerottimeen kerääntynyt öljyinen pintafaasi poistetaan imuautolla ja öljyinen vesi sekä mahdollinen öljyinen pohjaliete toimitetaan luvanvaraiseen käsittelykeskukseen.

Öljynerotinkaivon tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan samalla myös sulkuventtiili- ja näytteenottokaivo. Tarkastuksen yhteydessä testataan kaivon sulkuventtiilin toiminta sekä kaivossa sijaitsevan, venttiilin toimintaa ohjeistavan merkkikilven asianmukaisuus. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa öljynerotinkaivon sekä sulkuventtiilikaivon vuosittaisista tarkastuksista.

Toiminnan yleinen tarkkailu

Kaluston, pesu- ja huoltopaikan sekä polttoaineen jakelupaikan jakelulaitteiden ja hulevesialtaan kuntoa tarkkaillaan käytön yhteydessä ja kyseisiin alueisiin kohdistuvat hoito- sekä kunnossapitotehtävät kirjataan toimenpiteineen yhtiön kiinteistötietojärjestelmään.

Koeporausta suorittavien laitteiden automaatiojärjestelmät keräävät poraustoiminnasta sekä - olosuhteista tietoa. Toiminnanharjoittaja ottaa käyttöön koeporaustoiminnan alueella 24/7- melunmittausjärjestelmän, jolla voidaan seurata jatkuvatoimisesti koeporaustoiminnan ja muiden alueen tukitoimintojen aiheuttamia melutasoja kohdeympäristössä. Jatkuvatoiminen melumittari sijoitetaan kohteen eteläreunalle.

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailut tehdään ympäristölupapäätöksen sekä pesu-, huolto- ja polttoaineen jakelutoimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti.

Toiminnan aloittaminen ja vakuus

Rakennustyöt kohteessa ovat alkaneen rakennusluvan mukaisesti kesällä 2023. Koeporaustoiminnan suunniteltu aloitusajankohta on loka-marraskuussa 2023.

Toiminnanharjoittaja hakee lupaa toiminnan aloittamiseksi lupapäätöksen mahdollisesta muutoksen hausta huolimatta ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaisesti. Lupahakemus koskee koeporaustoiminnan aloittamista Poikeluksen avolouhosalueella. Toiminta halutaan aloittaa ympäristöluvan muutoksenhausta huolimatta. Toiminnanharjoittajan esittää 5000 euron vakuutta

ympäristön ennalleen saattamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Hakemuksen käsittely ja hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla 1.9. – 9.10.2023 välisenä aikana.

Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylöjärven Uutiset -paikallislehdessä 6.9.2023 ja Kurun Lehti -paikallislehdessä 7.9.2023.

Vaikutusalueen kiinteistöjä on tiedotettu hakemuksen vireilläolosta ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Ylöjärven kaupungin kaavoitukselta.

Terveydensuojeluviranomainen (PIRTEVA) totetaa 29.9.2023 saapuneessa puoltavassa lausunnossaan, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07–22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB eikä loma-asuntojen pihassa vastaavaa arvoa 45 dB. Melua voidaan torjua esim. meluvalleilla, porakaluston koteloinnilla jne. Toiminnan aikana on tarvittaessa tehtävä melumittauksia lähimmissä häiriintyvissä kiinteistöissä.

Pölynsidontaa täytyy tehdä aktiivisesti esim. kastelemalla ja koteloinneilla. Kuljetuksesta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai lomakiinteistöjen pihaan.

Pirkanmaan ELY-keskus toteaa 27.9.2023 saapuneessa lausunnossaan seuraavasti:

Kaavoitus. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta hakemuksen mukaisen hankeen meluvaikutukset ulottuvat neljän läheisen rantaosayleiskaavan alueelle. Tältä osin ELY-keskus katsoo ympäristölupahakemuksen kaavoitusosion puutteelliseksi. Hakemuksessa ei ole huomioitu rantaosayleiskaavan maankäyttötavoitteita.

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) edellyttää, että loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päivä eikä yöajan ohjearvoa 45dB (A). ELY-keskus pitää suunniteltua meluvallia hyvänä ratkaisuna, mutta huomauttaa että meluselvityksiä tulkittaessa on tarpeen arvioida vaikutuksia kaavassa osoitettuihin lomarakennuspaikkoihin eikä vain toteutuneisiin rakennuksiin / rakennuspaikkoihin nähden. Jo olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten huomiointi on esitetty selkeästi meluselvityksessä, mutta rantaosayleiskaavoihin merkittyjä, toistaiseksi toteutumattomia kohteita ei ole arvioitu. Melumallinnuksen mukaan melua koskeva suunnittelun ohjearvo ylittyy rantaosayleiskaavan mukaisilla loma-asumiseen osoitetuilla kiinteistöillä 980-458-6-101 ja 980-465-1-16.

Melu ja pöly. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumallinnuksen (Kumpula, 31.5.2023) mukaan ilman meluesteitä ylätasolla operoitaessa poraustoiminnan keskiäänitaso voi ylittää päiväajan ohjearvon 45 dB alueelta kaakkoon ja lounaaseen sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen alueella. Pirkanmaan ELY-keskus korostaa, että suunniteltu toiminta tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuvat meluhaitat ovat mahdollisimman vähäiset, jonka vuoksi tarvittavat meluntorjuntatoimet tulee toteuttaa. ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnan aikana kuitenkin ennakoidusta poiketen ilmenee melu- tai pölyhaittoja, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätökseen tulee antaa lupamääräys siitä, että valvontaviranomainen voi edellyttää haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin.

Hulevedet. Hakemuksen mukaan kiinteistön itäreunalle rakennetaan lasketusallas, ELY-keskus katsoo, että ympäristölupaan on tarvittaessa lisättävä velvoite hulevesitarkkailusta.

Maaperän ja pohjaveden suojelu. Kalustoa tankattaessa, pestäessä ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Ylöjärven kaupungin kaavoitus toteaa 13.10.2023 saapuneessa puoltavassa lausunnossaan seuraavasti:

Koeporausalue sijoittuu Poikeluksentien varteen vanhan avolouhokseen kohdalle. Aivan lähellä on enimmäkseen metsäistä aluetta. Ympäristöön, vaikkakaan ei aivan lähelle, sijoittuu ranta-asutusta. Vesistöjä ovat Poikeluksentien länsipuolelle sijoittuvat Pikku Salmijärvi, Iso Salmijärvi. Suunnittelualueen eteläpuolella on Kalliojärvi ja kaakkoispuolella Valkeajärvi. Koillispuolelle Poikeluksentien molemmille puolille sijoittuvat Vähä-Jakoma ja Jakoma. Suunnitellun koeporausaluetta lähimmäksi sijoittuvat Kalliojärvi ja Valkeajärvi sekä Pikku Salmijärvi.

Ranta-alueilla on voimassa oleva Kurun rantaosayleiskaava (hyväksytty 10.5.2004). Koillisessa on voimassa Koskisen rantakaava (vahvistettu Hämeenlinnan ympäristökeskuksessa 6.6.1996). Rantakaava on laadittu osalle Jakomajärveä, Vähä-Jakomajärveä ja Valkeajärveä. Kaavoissa on osoitettu olemassa oleva rakentaminen sekä muutamia uusia lomarakennuspaikkoja. Rantakaavoituksen lisäksi ei alueelle ole laadittu osayleiskaavoja tai asemakaavoja.

Rakennettu loma-asutus sekä vakituinen asutus on huomioitu meluselvityksen kartoissa. Kaavassa osoitettuja rakentamattomia rakennuspaikkoja ei ole huomioitu meluselvityksessä. Rakentamattomista lomarakennuspaikoista, melun vaikutusalueelle sijoittuvat Kalliojärven eteläosan kolme paikkaa, Pikku Salmijärven eteläosan yksi paikka sekä ranta-asemakaavassa osoitettu Valkeajärven koilliskulman yksi paikka. Meluarvoja on tutkittu eri korkeustasoista. Meluselvityksen vaihtoehdoissa, joissa meluvalli on rakennettu, ei ylitettäisi olemassa olevien eikä rakentamattomien rakennuspaikkojen osalla Valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja ylimmälläkään koeporaustasolla. Olemassa olevan rakentaminen ja kaavoissa osoitettu maankäyttö huomioiden tulee huolehtia riittävien meluvallien rakentamisesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin kuulutusaikana kaksi muistutusta.

Muistuttaja AA:

Koeporaustoiminta sijoittuu n. kilometrin säteelle omistamastani kiinteistöstä.

Toiminta tulee aiheuttamaan tonttien arvon laskua. Kallion porauksesta aiheutuva melu, joka syntyy porauksesta arkisin klo 7–22 välille on kohtuuton. Poraustoiminta häiritsee luonnon tasapainoa mm. kaasu- ja hiukkaspäästöjen takia. Kohteessa syntyy myös sähkö- ja elektroniikkaromua ym. vaarallisena pidettäviä jätteitä. Nämä asiat kuormittavat aluetta. Laitteiden huollosta ja korjaustoiminnasta syntyy myös vaarallisena pidettävää jätettä. Poraustoiminnasta tulee suuria määriä jätteenä pidettävää kivimateriaalia ja maa-ainesta.

Meluvallit olisi pitänyt asentaa jo aikaisemmin, jotta voitaisiin todeta niiden lieventävä toimivuus ja riittävän pieni haitta loma-asunnoille (45 dB). Loma-asuntoja käytetään tällä alueella useita kuukausia vuoden aikana ei vain kesällä tai loma-aikoina.

Polttoainetta varastoidaan alueella ja sen käytössä on isot ympäristön saastumisen riskit

On esitetty, että koeporauksissa tullaan käyttämään kahta poraa, mutta ei poissuljeta mitenkään lisäkaluston testausta, mikäli tuotannollinen kehitys tulee sitä vaatimaan. Mikäli esimerkiksi koeporaukseen käytetään kymmeniä poria, niin melusaaste lisääntyy merkittävästi. Tästä saattaa syntyä vielä suuremmat haittavaikutukset alueelle ja sen asukkaille.

Ei myöskään ole esitetty miten kauan koeporaustoiminta mahdollisesti jatkuu.

On myös hyvin kyseenalaista, että lupahakemusta hakeva yritys teettää itse konsulttitoimistolla selvityksen haitoista. Haittojen tutkimuksen olisi tullut olla puolueeton toimija.

• Miten tonttien arvonlasku korvataan tontinomistajille?

• Koeporauksissa käytettävien porien määrän tulee olla rajattu esim. max

kolmeen poraan.

• Päivittäistä poraustoiminta-aikaa tulee ehdottomasti lyhentää. Kahdeksan tunnin porauksen arkena alkaen klo 9–17 tulee riittää porausten suorittamisesi.

• Meluvallit tulee rakentaa heti. Niiden asentaminen on välttämätöntä.

• Miten korvataan mahdollisesti Valkeajärven vesistön laadun huononeminen?

Pyydän, että mainitsemani asiat huomioidaan ja mainitut velvoitteet ja rajoitteet sisällytetään lupahakemukseen.

Muistuttajat BB ja CC:

Tämä muistutus koskee Sandvik Mining and Construction Oy:n ympäristölupahakemusta, johon naapureina haluamme vaikuttaa haastavan melu-ja pölyhaitan sekä ympäristön saastumisen tähden.

Toivomme ympäristölautakunnan tekevän kyseisen päätöksen aidosti ympäristönsuojelulain määritelmien nojalla sekä alueen asukkaiden asumisterveys, hyvinvointi ja viihtyvyys etusijalla. Ja päätöstä tehdessä voi vaikka ihan miettiä millaiselta tuntuisi, jos tällainen lottovoitto osuisi oman kodin kohdalle.

Voiko tällainen tärinää, melua, pölyä, saasteita ja terveyttä rasittava toiminta olla kenenkään mielestä asutuksen lähelle soveliasta? Järkyttävää, että Sandvik vetoaa hakemuksessa siihen, että asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita on toiminnan läheisyydessä vain muutamia. Itse asumme linnuntietä vajaan kilometrin päässä toiminta-alueesta osoitteessa *****************, joten koeporausalueen rakennustyömaalta jo nyt aiheutunut melu on saanut mielemme stressaantuneeksi.

Vielä enemmän stressaannuimme ja järkytyimme, kun asiaan perehdyttyämme selvisi, että sama tilanne tulee jatkumaan 20-30 vuotta tästä eteenpäin. Ihmisen aivot tarvitsevat päivittäin lepoa jatkuvasta metelistä, myös näiden muutamien asukkaiden, jotka nyt epäonnekseen omistavat kiinteistönsä koeporausalueen läheisyydessä.

Yhtiö on tehnyt hienoja mittauksia meluhaitoista SoundPlan-melunlaskentaohjelmalla, jonka mukaan melu olisi sallitun rajoissa. Ja tämä sallittuhan on Suomen laissa ihan liian korkea. Samankaltaisiin tilanteisiin tutustuttuamme löysimme tietoa, että todellisuudessa kivilouhosten keskimelun mittaustulokset ovat olleet kirjattua korkeampia. Jo 10 dB nousu melutasossa aiheuttaa 100 % enemmän meluhaittaa. Mielestämme melua tulisi lisäksi mitata desipelimittauksilla maastossa toiminnan ollessa käynnissä sekä asukaskyselyin. Jokainen yksilö kokee melun eri tavalla ja sitä ei saa terveyden kustannuksella aliarvioida.

Saatuamme ympäristölupahakemuksen syyskuussa, yhtiö aloitti toiminnan alueella samantien. Sieltä tähän saakka kantautunut melu on kuulunut hämmästyttävän hyvin kiinteistöllemme. Melu on häiritsevän lujaäänistä kolinaa, jyskytystä, ja jos siellä ei vielä olla edes porailtu kalliota, niin mitähän on vielä tiedossa. Tällainen melu on korville ja mielelle paljon raskaampaa kuin esimerkiksi liikenteestä syntyvä tasainen melu. Lisäksi olemme huolissamme siitä,että yhtiö on rikkonut hakemiensa lupien mukaisia toiminta-aikoja, koska työskentely alueella on aloitettu usein jo klo 6 aamulla. Tällaista melua ei saisi joutua kukaan, edes kotieläimet, kuuntelemaan päivästä toiseen.

Jatkuvalla ympäristömelulla on tutkitusti terveydellisiä vaikutuksia, jotka voivat olla jopa pysyviä. Pitkään jatkunut altistus voi lisätä unihäiriöitä, verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä sekä älylliset toiminnot ja suorituskyky laskevat. Tutkitusti myös siinä on ero koetaanko melualtistus työssä vai vapaa-ajalla.

Olemme myös erityisen huolissamme ympäristöstä. Raskaspolttoöljyllä käyvät koneet saastuttavat niin rankasti, että mitä käy pitkässä juoksussa nyt niin puhtaana naavaa kasvavalle lähialueen kasvillisuudelle. Lisäksi kivimurskeen pöly leviää luontoon. Omavaraisuuden näkökulmasta meidän sieni- ja marjamaat muuttuvat käyttökelvottomiksi kivipölyn kuorruttaessa maaston. Kuinkahan käy meidän porakaivon vedelle? Selvitimme, että porakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua niinkin pitkälle kuin missä koeporausalue sijaitsee. Melu saa meidän ihmisten lisäksi myös metsän eläimet ja linnut stressaantumaan. Stressireaktio saa eläimet pakenemaan. On surullista, että yhtiön toiminnan salliminen tulee muuttamaan ja supistamaan tärkeää luonnon monimuotoisuutta meidän lähimetsässä.

Tämä maailmanlaajuisesti toimiva konserni saa näköjään rahan voimalla tuhota rauhassa luontoa hiilineutraalin Ylöjärven alueella kenenkään siitä välittämättä. Sitowise -yrityksen 29.11.21 tehty luontotutkimus vaikuttaa maallikon silmään naurettavalta johtopäätöksineen, missä talvisesta maastosta ei löytynyt liito-oravan kakkaa ja alueella ei todettu olevan ollenkaan luontoarvoa. Lisäksi raportissa kirjoitetaan 1,4 km:n päässä tehdystä liito-orava havainnosta (Lajitietokeskuksen havainnot, ote 20.11.2021). Liito—orava naaraan reviiri on 10 ha ja koiraalla 50 ha, joten on mielenkiintoista kuinka asiantuntija on uskaltanut todeta varmaksi, ettei tutkitulla alueella ole liito-oravia.

Yrityksen toiminta aiheuttaa lähellä sijaitseville kiinteistöille myös taloudellisia haittoja. Kivipöly estää pyykkien kuivaukseen ulkona ja kaikki kiinteistön rakennelmat, kesällä kasvimaa, hedelmäpuutja marjapensaat saavat tietysti myös ylleen koeporauksista aiheutuvan pölykerroksen. Porauksesta aiheutuva tärinä saattaa vaurioittaa talojen rakenteita. Kiinteistömme on mitä todennäköisimmin rakennettu louhoksen kanssa samalle peruskalliolle, joten tärinä kantaa meille erityisen hyvin. Onko reilua, että joudumme taistelemaan suuren pörssiyhtiön kanssa korvausasioista, joita emme tule koskaan saamaan?

Asuntomme arvo laski reilusti ympäristölupahakemus -kirjeen saatuamme. Tietoisuus siitä, että kiinteistön vieressä on melua, pölyä ja saasteita aiheuttava koeporausalue ei houkuta ketään sitä ostamaan. Meille ei jätetty vaihtoehtoa poistua paikalta, koska saimme tietää tästä kaikesta vasta, kun yhtiö oli aloittanut jo toimintansa. Toisin kuin naapurista eräs Sandvikin työntekijä, joka varmasti tiesi suunnitelmista jo etukäteen, ehti juuri myydä oman talonsa pois.

Kaiken kaikkiaan olemme joutuneet yllättäen erittäin kurjaan tilanteeseen. Tällaista ei kukaan toivoisi kohdalleen.

Toivottavasti saamme kuitenkin olla ylpeitä kaupunkimme päättäjistä, jotka pitävät huolta kaupungin hiilineutraaliuden saavuttamisesta sekä myös haja-asutusalueilla asuvien hyvinvoinnista ja terveydestä, eikä nojaa päätöksiään yrityksen mukana tuomien verorahojen kuvat silmissä.

Hakijan vastine

Luvan hakija ilmoitti, ettei katso tarpeelliseksi antaa vastinetta hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin.

Luvan hakija toteaa muistutuksiin 17.10.2023 antamassaan vastineessa seuraavasti:

Sandvik Mining and Construction Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen koskien Ylöjärven Parkkuussa sijaitsevaa kiinteistöä. Ympäristölupaa haetaan yrityksen uutta koeporausaluetta varten. Alue on suunniteltu Sandvikin tuotekehityksen ja tutkimuksen käyttöön. Alueella tullaan testaamaan yrityksemme uusia laitteita ja automaatiojärjestelmiä. Uudet laitteet ovat enenevissä määrin akku- / sähkökäyttöisiä. Näiden laitteiden kuormitus on ympäristölle pienempi verrattuna perinteisiin porauslaitteisiin. Tulevaisuuden laitteet tukevat kestävän kehityksen politiikkaa, johon Sandvik on sitoutunut.

Sandvik pyrkii kaikessa toiminnassaan kunnioittamaan luonnonarvojen säilymistä ja minimoimaan toiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuotteiden kehittämisessä huomioimme ympäristöasiat, jotka ovat myös asiakkaillemme tärkeitä. Pyrimme jatkuvasti vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia erilaisin keinoin:

• Jätteiden määrän vähentäminen ja huolellinen lajittelu

• Liuotinaineperäisten päästöjen vähentäminen

• Energian kulutuksen ja CO2 – päästöjen vähentäminen

Huomautamme kunnioittavasti, että tällä hetkellä alueella on käynnissä rakennusluvan mukainen infran ja rakennuskannan rakentamistoiminta. Alueella on tehty rakennusvaiheessa kiven murskausta ja rikotusta, mistä on tehty erillinen säännösten mukainen meluilmoitus, ja rakennusvaiheessa työt ovat jatkuvia ja meluhaittaa syntyy enemmän kuin varsinaisen toiminnan aikana.

Kiinnitämme myös huomiota siihen, että ympäristölupahakemuksen mukainen koeporaustoiminta alkaa vasta luvan myöntämisen jälkeen, eikä ympäristöluvan mukainen toiminta tule sisältämään louhintaa, rikotusta tai murskausta. Kyseessä ei siis ole kaivos tai kivilouhos, mihin toimintaan muistuttajat BB ja CC muistutuksessaan viittaavat.

Koeporausalueen suunniteltu toiminta-aika on klo 07:00 – 21:00.

Pölyn leviämistä ympäristöön vähennetään poralaitteissa olevalla pölynsidontajärjestelmällä (tarkempi kuvaus järjestelmästä on ympäristölupahakemuksessa). Lisäksi louhepintaisia alueita kastellaan tarvittaessa pölyn sitomiseksi.

Polttonesteiden ja jätteiden käsittely on eritelty ympäristölupahakemuksessa. Polttonestesäiliössä on kiinteä valuma-allas, joka on sijoitettu lisäksi valuma-altaalliseen betonilaattaan. Muut kemikaalit tullaan säilyttämään alueella valuma-altaallisessa kemikaalikontissa. Jätteiden käsittelyä varten on alueelle rakennettu valuma-altaallinen kierrätyspiste.

Toteamme myös, että koeporaustoiminnasta ei synny merkittävää porausjätettä, vaan porauksesta syntyy kivituhkan kaltaista kiviainesta, jonka käsittely on eritelty ympäristölupahakemuksessa. Syntyvä kivituhka käytetään pääsääntöisesti alueen sora-alueiden hoitamiseen ja tasaamiseen.

Melutason ohjearvot tullaan antamaan ympäristölupapäätöksessä. Ohjearvot määrittävät sen, kuinka monella laitteella voidaan alueella yhtäaikaisesti suorittaa koeporauksia.

Hulevesiselvityksen mukaan hulevesien valumasuunta on Sulun suuntaan, eikä Valkeajärven suuntaan mene valumavesiä. Hulevesi laskee viivytysaltaan kautta Tienarinlammiin ja sitä kautta Jakamaan.

Yleisesti ottaen ympäristöön liittyvät valvonnat määrittää Ylöjärven kaupungin

ympäristösuojeluviranomainen. Sandvik tulee näitä viranomaisten ohjeita ja määräyksiä toiminnassaan noudattamaan.

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina

-          Ympäristölupahakemus

-          Ympäristölupahakemuksen liitteet 1-13

-          Liite: Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnan ajankohta

Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Sini Yli-Öyrä

 etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Sandvik Mining and Construction Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan koeporausalueen toiminnalle kiinteistölle 980-458-4-4 osoitteessa Poikeluksentie 855, 34320 Parkkuu.

Lisäksi ympäristölautakunta päättää, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 5000 euron suuruista vakuutta vastaan.

Luvan saajan on noudatettava hakemuksessa ilmoitettua, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa on harjoitettava kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: 

Lupamääräykset

 Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Toimintaa saa harjoittaa hakemuksen mukaisesti maanantaista perjantaihin klo 7.00 -21.00, lukuunottamatta arki- ja juhlapyhiä sekä joulu- ja juhannusaattoa.

2. Toiminta-alue tulee aidata ja ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää lukitulla aidalla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Aidat ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

3. Toiminta-alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta, mukaan lukien alueella tapahtuva liikennöinti, tulee järjestää jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista eikä myöskään ympäristön, pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. Toiminta ei saa aiheuttaa muutakaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli ympäristö roskaantuu toiminnan vuoksi, se on siivottava välittömästi. Mikäli alue roskaantuu ulkopuolisen toimesta eikä roskaajaa saada selville, roskaantuneen alueen siivoamisesta vastaa alueen haltija (ympäristöluvan haltija).

4. Toiminnalle tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jolla tulee olla alueen tehtävien hoitamisen vaatima riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös käyttämiensä urakoitsijoiden osalta, että toiminta-alueella noudatetaan tämän luvan määräyksiä.

5. Toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen valvontaviranomaiselle.

 Polttoaineet ja kemikaalien varastointi

6. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Ne on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla. Säiliöiden täyttöputkien ja jakelulaitteiden tulee olla lukittavia ja ne on pidettävä lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla.

Polttonestesäiliö tulee tarkastaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kunnon vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen tekijällä

on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.

7. Kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

8. Jakelualueen rakentuminen tulee dokumentoida valokuvin. Alueen valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

Jakelualueelle ei saa johtaa toiminta-alueen muita hulevesiä. Jakelualuetta tulee tarkkailla ja varmistua, ettei toiminta-alueen kunnossapito, kuten auraus, vahingoita rakenteita.

9. Alueella säilytettävät muut kemikaalit on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa, lukitussa ja allastetussa tilassa tai muulla vastaavalla tavalla, jolla estetään niiden pääsy ympäristöön.

 Maaperän ja pohjaveden suojaus

10. Laitteiston huolto- ja korjaustoimenpiteet tulee tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti huoltohallissa.

11. Hulevesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa.

12. Hulevesiallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa. Altaan kuntoa ja purkurakenteen sulkua tulee tarkkailla kuukausittain.

13. Jakelualueen ja pesupaikan hule- ja jätevedet tulee johtaa 1. luokan öljynerottimen kautta. Öljynerottimesta poistuvan veden öljyhiilivetypitoisuuden tulee olla alle 5 mg/l. Öljynerottimen jälkeen on oltava näytteenotto ja sulkuventtiilikaivo. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Sulkuventtiilikaivo tulee sijoittaa, merkitä ja suojata siten, että kaivoon on esteetön pääsy.

14. Öljynerottimen tulee olla mitoitettu siten, että erottimen kapasiteetti on riittävä sen kautta johdettavien hule- ja jätevesien käsittelyyn. Erotin tulee varustaa öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälyttimellä. Öljynerottimen toimintaa ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Öljynerotin ja elektroninen valvonta-anturi tulee tarkastaa vuosittain. Erotin tulee tyhjentää tarvittaessa.

Tarkkailusta, huolloista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa.

15. Ajoneuvoja tai koneita ei saa pestä alueella kuin siihen käyttötarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. Pesu tulee tehdä hakemuksen mukaisesti pelkällä vedellä. Pesupaikan rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset vauriot korjata viipymättä. Pesupaikan vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti hiekanerottimen ja 1. luokan öljynerottimen kautta hulevesialtaaseen.

Hiekanerottimeen kertyvän kiintoaineksen määrää tulee tarkkailla. Erottimeen kertynyt kiintoaines tulee poistaa tarvittaessa. Kiintoaines tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.

16. Toiminta-alueen sosiaalitilojen jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (157/2017) vaatimusten sekä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

 Päästöt ilmaan

17. Porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on ehkäistävä pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta kuhunkin laitteistoon soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin ja laitteistot on pidettävä hyvässä kunnossa.

18. Alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää aineita, joista voisi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.

19. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää hengitettävien hiukkasten (PM10) leijuman mittausta lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla.

20. Toiminnassa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn enintään 1,00 painoprosenttia.

 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

21. Alueelle laadittava jätehuoltosuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista.

22. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden lajittelu ja varastointi on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta ympäristö-, terveys- tai viihtyisyyshaittaa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain mukaista etusijajärjestystä.

Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Kaatopaikalle toimitetuista jätteistä tulee tarvittaessa esittää kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikan pitäjälle.

Jätteiden kuljetukseen voidaan käyttää vain sellaisia jätteen kuljettajia, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

23. Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja varastoida lukitussa, katetussa, tiivispohjaisessa ja allastetussa tilassa, josta aineet eivät mahdollisen vuodon sattuessa pääse ympäristöön. Jätteiden laatu tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Vaarallista jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on laadittava siirtoasiakirja.

24. Toiminnassa syntyvät porasoijat tulee ennen jatkokäyttöä säilyttää toimintakiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eivätkä ne pääse leviämään ympäristöön hulevesien tai tuulen mukana.

25. Toiminnassa on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

 Melu

26. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla, leirintäalueilla ja taajaman ulkopuolella olevilla virkistysalueilla toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää päivällä (klo 7–22) melutasoa LAeq 45 dB.

Yöaikaan alueella ei saa harjoittaa melua aiheuttavaa toimintaa.

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista raja-arvoon.

27. Melun leviämistä on rajoitettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti siten, että edellä olevassa lupamääräyksessä määrätyt melun raja-arvot eivät ylity. Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on mahdollisuuksien mukaan estettävä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti.

28. Alueelle tulee rakentaa ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista hakemuksessa esitetyt meluntorjuntaratkaisut (meluvallit tai meluntorjunnan kannalta vastaavat rakenteet). Meluesteiden sijoittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon mitä lupahakemuksessa ja hakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on esitetty. Meluntorjuntaratkaisut tulee sijoittaa niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vaimentavat toiminnasta lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan aiheutuvaa melua. Meluvallien on pysyttävä paikallaan niin kauan kuin alueella on toimintaa tai niiden avulla voidaan vähentää meluhaittaa.

 Toiminnan tarkkailu ja raportointi

29. Poravaunujen mahdolliset pölynkeräys- ja erotinlaitteistot on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti.

30. Jatkuvatoimisen melunmittausjärjestelmän tarkka sijaintipaikka sekä laitteiston merkki ja malli tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Laitteiston tulee olla aina toiminnassa, kun alueella on ympäristöluvan mukaista toimintaa. Meluntarkkailusta saatuja tietoja tulee hyödyntää meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelussa.

31. Toiminnasta aiheutuvat melutasot tulee lisäksi selvittää melumittauksella vähintään neljässä melun leviämisen kannalta todennäköisimmässä häiriintyvässä kohteessa. Mittaus tulee tehdä vuoden kuluessa toiminnan käynnistymisestä alueen tavanomaisessa käyttötilanteessa siten, että myös ylätasolla on mittauksen aikaan toimintaa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen” -mukaisesti. Mittaussuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle vähintään kuukautta ennen mittauksen tekemistä.

Mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaamisen melutason raja-arvoihin) on toimitettava mittauksen jälkeen tiedoksi valvontaviranomaiselle.

32. Mikäli mittauksissa todetaan lupamääräyksen 26 mukaisten melutasojen ylittyvän, toiminta on keskeytettävä ja toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin meluntorjunnan tehostamiseksi. Toimintaa voidaan jatkaa, kun mittauksin on varmistuttu siitä, että melutason raja-arvot eivät ylity. Selvitys tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle.

33. Toiminnan pintavesivaikutuksia tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn mukaisesti siten, että näytteet otetaan syksyisin ylivirtaamakaudella sulkuventtiili- ja näytteenottokaivosta sekä hulevesialtaan padon jälkeisen purkuputken edustalta. Vesinäytteistä tulee analysoida sähkönjohtavuus, pH, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi- ja fosfori sekä öljyhiilivedyt (C10-C40, määritysrajana 50 µg/l ). Näytteenoton yhteydessä tulee mitata hulevesialtaasta purkautuvan veden virtaama. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

34. Käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuja voidaan tarkkailutulosten tai muiden perusteltujen syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Valvontaviranomainen voi toiminnan aikana edellyttää mahdollisten haittojen selvittämistä mittauksin ja/tai mallinnuksin, mikäli on syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan ennakoidusta poikkeavaa melua tai muita ympäristövaikutuksia. Perustellusta syystä valvontaviranomainen voi vaatia myös täydentäviä meluntorjuntatoimenpiteitä.

35. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ja suoritettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden epävarmuus sekä tulosten edustavuus.

36. Alueen käytön valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä sekä muusta tarkkailusta on pidettävä kirjallista seurantaa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

37. Luvanhaltijan tulee raportoida valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot:

        Koeporausajat

        Hulevesitarkkailun raportti hakemuksessa esitetyn mukaisesti

        Yhteenveto jatkuvatoimisen melumittauksen tuloksista

        Toimintaan liittyvät yhteydenotot

        Öljynerottimen ja hiekanerottimen tarkkailut, huollot ja tyhjennykset

        Vuosittaiset jätemäärät ja toimituspaikat

        Tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista

        Tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

38. Toiminnanharjoittajan on varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin ennakolta. Toiminnanharjoittajan on pidettävä ajan tasalla hakemuksessa esitetyt riskien arviointi, pelastussuunnitelma ja toimintaohjeet häiriötilanteita varten. Asiakirjat on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle.

39. Mahdollisista tavanomaisesta poikkeavista laitteistojen testauksista tulee ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle.

40. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Merkittävissä häiriötilanteissa on toiminta pysäytettävä välittömästi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet tai muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta laitosalueella on oltava aina saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muita vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavia asianmukaisia välineitä.

41. Päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa vaarallisia aineita on päässyt ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka

42. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä alueen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energiankäyttö mahdollisimman tehokasta.

Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

43. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

44. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle.

Ilmoituksessa on esitettävä yksilöity suunnitelma alueen maisemoinnista, toiminnan hallitusta lopettamisesta aikatauluineen sekä vesiensuojeluun, ilmansuojeluun, maaperänsuojeluun ja jätehuoltoon liittyvistä kiinteistön kunnostamistoimenpiteistä. Ilmoituksen on sisällettävä suunnitelma alueen muotoilusta, mahdollisista istutuksista, toimista, joilla varmistetaan alueen turvallisuus toiminnan päättymisen jälkeen, alueen pintavesien johtamisesta sekä suunnitelma mahdollisesta hulevesien jälkitarkkailusta. Tarvittaessa voidaan antaa määräyksiä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista.

Tarvittaessa alueen maaperän puhtaus on varmennettava näytteenotolla ja maaperä puhdistettava toiminnan loputtua. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi siten kuin jätelaissa säädetään.

 Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

45. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 5000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.

 Ratkaisun perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 2 momentin kohdan 4 mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminnan kaavanmukaisuuden selvittämistä varten on pyydetty lausunto kunnan kaavoitukselta. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä vaikeuta alueen muuta käyttöä. Alue, jolle ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu, on vanha maa-ainestenottoalue, jolle on ollut luvat kalliokiviaineksen ottamiselle sekä kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä kiviaineksen varastoinnille sekä asfaltin valmistukselle. Alueella on vanhojen lupahakemusasiakirjojen mukaan tehty kiviaineksen louhintaa 1980-luvulta asti.

Kaavoitus on lisäksi lausunnossaan todennut, että hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen vaihtoehdoissa, joissa meluvalli on rakennettu, ei ylitettäisi olemassa olevien eikä rakentamattomien rakennuspaikkojen osalla Valtioneuvoston asettamia melun ohjearvoja ylimmälläkään koeporaustasolla.

Alueella on Ylöjärven rakennusvalvonnan 5.7.2023 § 418 myöntämä rakennuslupa seuraavien rakennuksien/rakennelmien rakentamiselle: huoltohalli 607 m2 (607 m2), tilapäiset sosiaali- ja toimistotilat 100m2 (100m2) 22.7.202 saakka, jätekatos 12 m2 (51 m2), kemikaalikontti (12 m2), koneiden pesupaikka, tankkauspiste ja jäteveden käsittely- ja keräysjärjestelmä. Rakentamistöitä voidaan suorittaa rakennusluvan lupaehtojen mukaisesti. Rakennukset sijoittuvat kiinteistön pohjoispäätyyn. Ympäristöluvan mukainen koeporaustoiminta tulee tapahtumaan kiinteistön eteläosissa. Ympäristölupahakemuksessa esitetyillä meluntorjuntaratkaisuilla estetään koeporaustoiminnasta aiheutuvan melun leviämistä.

Alueelle on lisäksi käsitelty ilmoitus ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaisesta melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäistä toiminnasta. Ilmoituksen johdosta tehdyllä päätöksellä (ympäristöpäällikkö 28.07.2023 § 2) on alueella voitu tehdä murskausta ja rikotusta aikavälillä 31.7.-1.10.2023 arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00. 

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Toiminnasta ei hakemuksen ja ympäristölupapäätöksen määräysten mukaisesti toimittaessa katsota aiheutuvan naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Annetut lupamääräykset huomioiden toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä päästöjen rajoittamisessa.

Haetun toiminnan mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset lähikiinteistöjen arvoon eivät kuulu ympäristölupamenettelyn soveltamisalaan. Mahdolliseen kiinteistöjen arvon alenemiseen on mahdollista hakea korvausta ympäristövahinkolain mukaisesti.

Toiminta katsotaan voitavan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä ei ole luonnontilainen alue.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Valvonnan kannalta toiminta-aika on määrätty täsmällisesti. Toiminta-ajat on myönnetty hakemuksen mukaisesti. (YSL 52 §)

Lupamääräys 2 aitaamisesta on annettu turvallisuussyistä ja valvonnan mahdollistamiseksi. (YSL 52 §)

Lupamääräys 3 alueen hoidosta on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 52 §)

Lupamääräys 4. Toiminnalle tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta, kirjanpidosta ja tarkkailusta. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista ja yhteyshenkilön vaihtuessa. Vastuuhenkilö varmistaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa varten. (YSL 8 §)

Lupamääräys 5. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle etukäteen toiminnan aloittamisesta, jos aloitusajankohta ei käy ilmi lupahakemuksesta tai lupapäätöksestä taikka jos se muuttuu etukäteen ilmoitetusta. (YSL 170 §)

Lupamääräykset 6-10 polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä sekä huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamisesta on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (YSL 16, 17 ja 52 §)

Lupamääräykset 11 ja 12. Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle. Hulevesistä ei saa aiheutua vettymishaittaa. Toiminta-alueen hulevesistä saattaisi aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta. Lisäksi hulevesivirtaamien vaihtelut voivat olla suurempia kuin luonnontilaisilla alueilla. Johtamalla alueen hulevedet altaan kautta vähennetään toiminta-alueella muodostuvien hulevesien vaikutuksia ympäristöön. Tarvittaessa hulevesialtaan avulla voidaan estää onnettomuuden tai vuodon seurauksena alueelle joutuneen öljyn tai muun haitta-aineen pääsy hulevesien mukana ympäristöön. Lupamääräys 12 on annettu altaan toimivuuden varmistamiseksi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (YSL 16, 17, 52 ja 66 §)

Lupamääräys 15. Määräys on annettu ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 16, 17 ja 52 §)

Lupamääräys 16 sosiaalitiloissa syntyvien vesien käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi ja valtioneuvoston asetuksen 157/2017 noudattamiseksi. (VNa 157/2017, YSL 156 §)

Lupamääräykset 17-19. Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Määräyksillä mahdollisten pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta vähennetään ilmaan syntyviä päästöjä ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Tarvittaessa mittauksin voidaan varmistaa, ettei hengitettävien pienhiukkasten määrä ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja lähimpien asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueilla. (VNa 79/2017, YSL 52 §)

Lupamääräys 20 on annettu raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (908/2022) noudattamiseksi.

Lupamääräys 21 on annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. (JL 8 ja 72 §, YSL 52 §)

Lupamääräykset 22-24. Jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Vaaralliset jätteet, materiat ja aineet on eroteltava ja toimitettava vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Määräämällä jätteiden luovuttamisesta, halutaan varmistaa, että alueelta pois toimitettavia jätteitä ei luovuteta luvattomille jätteitä käsitteleville ja hyödyntäville laitoksille tai henkilöille. Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa vaarallisten jätteiden kuljetuksia tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (JL 8, 13, 16, 29 ja 121 §, YSL 52 ja 58 §)

Lupamääräys 25 on annettu jätelain 91 §:n nojalla.

Lupamääräykset 26-28 on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Lupahakemusvaiheessa toiminnasta aiheutuvia melutasoja on selvitetty mallintamalla. Meluselvityksen mukaan melutaso lähimmillä häiriintyvillä kohteilla jää alle melutason ohjearvojen, kun alueelle rakennetaan hakemuksessa esitetyt meluntorjuntaratkaisut. Luvassa on määrätty, että meluntorjunta tulee toteuttaa ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista. Toiminnan laajuutta säädellään asettamalla määräykset melutason ohjearvojen noudattamisesta. (YSL 7, 8, 52 §)

Lupamääräys 29. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 7 ja 52 §)

Lupamääräykset 30-32. Melun mittaamista koskeva velvoite on annettu toiminnan melutasoista annetun lupamääräyksen 26 valvomiseksi ja jotta voidaan varmistua meluntorjuntarakenteiden riittävyydestä. Jos annettun melua koskevan raja-arvon todetaan mittauksissa ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

Lupamääräys 33. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Määräys on annettu valvonnallisista syistä. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Lupamääräys 34. Määräyksen nojalla ympäristöluvan valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tehdä tarkkailuun tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten perusteella. Tarveharkinta voi perustua myös toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ympäristövaikutuksiin kuten meluun, tai toiminnasta tulleisiin valituksiin tai muihin palautteisiin. (YSL 52 ja 62 §)

Lupamääräys 35. Määräys on annettu näytteenoton, näytteiden analysoinnin ja tulosten laadun varmentamiseksi. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi mittaajalla/näytteenottajalla on oltava riittävä osaaminen mittausten tekemiseen ja saatujen tulosten käsittelemiseen. (YSL 62 §)

Lupamääräykset 36 ja 37. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 8, 9, 52 ja 622 §)

Lupamääräykset 38-41. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Suunnitelmallinen varautuminen vahinkotilanteisiin ehkäisee ympäristö- ja terveyshaitan syntymistä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 15 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajan ennaltavarautumisvelvollisuuden täyttämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoittaminen määräyksen mukaisesti on tarpeen valvonnan sekä ilmoituksen johdosta mahdollisesti annettavien määräysten vuoksi. (YSL 14, 15, 123 ja 134 §)

Lupamääräys 42. Toiminnanharjoittajan on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen ja niiden vaikutusten olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 8, 20 ja 53 §)

Lupamääräykset 43 ja 44. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten, ilmoituspäätöksen tai luvan noudattamiseen. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle muutoksen merkittävyyden arvioimiseksi. Mikäli ilmoituksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa hakemaan lupaa toiminnan olennaiselle muuttamiselle.

Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, jotta muun muassa kemikaalit ja jätteet tulevat käsiteltyä asianmukaisesti. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain mukaan annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksella säädetyn yksilöidyn velvoitteen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 52, 62, 66, 94, 133 ja 135 §)

Lupamääräys 45. Luvan haltija saa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän päätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupamääräyksessä edellytetyn vakuuden asetettuaan. Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi ja määrätty vakuussumma on riittävä, kun otetaan huomioon toiminnan laatu ja sijoittumispaikka (entinen louhosalue) ja ettei haetusta muutoksesta aiheudu pysyvää muutosta tai vahinkoa, kun toimitaan tätä lupaa noudattaen. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman. (YSL 199 §)

Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 17-19 ja 26-32.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 6-10,13-15, 17, 18, 26-34 ja päätöksen yleisissä perusteluissa.

Ylöjärven kaupungin kaavoituksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 26-28.

Muistutukset on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksin 1, 3, 6-9, 11-15, 17-19, 23-25, 26-33, 35, 36, 42 ja päätöksen yleisissä perusteluissa.

 Luvan voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 29 §)

 Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

 Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 15-17, 20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 133, 134, 135, 156, 170, 190, 191, 199 ja 202 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15 - 17, 24, 28, 29, 72-74, 91 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 4, 7 – 11 §

Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (908/2022) 4 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2014)

 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 24.8.2022 § 108) mukainen ympäristölupamaksu. Sellaisen toiminnan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta., ympäristölupamaksu on 1405 euroa.

Lisäksi peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 9 §:n mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa 170 euroa ja taksan 4 §:n mukaisesti lehtien ilmoituskulut (178,00 ja 173,60 euroa).

Käsittelymaksu on siten 1926,60 euroa.

 Lupapäätöksestä tiedottaminen

Ympäristölupapäätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muistutuksen jättäneille.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

 Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----