Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 24.05.2023/Pykälä 61

Ympäristölautakunta 24.05.2023 § 61  

250/11.01.00/2023  

Valmistelija ma. ympäristötarkastaja Kaisa Oikarinen

Asia  Ylöjärven kaupunki hakee ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaista ympäristölupaa tuhkarakeen käytölle maarakentamisessa.

 Hakemus koskee rakeistetun lentotuhkan sijoittamista kenttien alapuoliseen rakennekerrokseen osoitteessa Siltatie 26 kiinteistöllä 980-408-2-325. Pesäpallokentän, kaukalon ja leikkialueen kantavissa kerroksissa on suunniteltu käytettävän rakeistettua lentotuhkaa (TR 40). Kerrospaksuudet ovat 850-950 mm, ja käytettävä määrä on yhteensä n. 15 000 t. Tuhkaa sisältävät rakennekerrokset peitetään kalliomurskeella ja hiekkatekonurmella (pesäpallokenttä ja leikki-/liikunta-alue), tai kalliomurskeella, asfaltilla ja komposiitilla (kaukalo).

 Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Ylöjärven kaupunki (Y-tunnus: 0158221-7)

 Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § 1 momentin sekä lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely on ympäristöluvanvaraista.

 Toimivaltainen lupaviranomainen on valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, kun kyseessä on muu kuin a-e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d-g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa.

Asian vireilletulo ja hakemuksen täydennykset

 Hakija on jättänyt hakemuksen 27.2.2023, jolloin asia on tullut vireille. Hakija on täydentänyt hakemusta riskinarvioinnilla 10.5.2023.

Toimintaa koskevat luvat

 Kyseessä on uusi toiminta. Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta on 26.1.2022 § 19 myöntänyt rakennusluvan Siltatien koulun rakentamisen vaiheille 1 ja 2 sekä pihavarastojen ja -katosten rakentamiselle sekä piha-alueiden järjestelyille leikki- ja liikuntapaikkoineen ja istutuksineen.

Toiminnan sijainti, kaavoitustilanne ja ympäristö

 Toiminta sijoittuu kiinteistölle 980-408-2-325 osoitteessa Siltatie 26, 33480 Ylöjärvi.

 Alueella on voimassa Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos, Siltatien asuntoalue -asemakaava. Asemakaavassa hakemuksen mukainen alue on kaavoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-4).

 Hakemuksen mukainen alue sijaitsee Siltatien osayleiskaavassa PY-2 alueella, joka tarkoittaa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta.

 Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Alue sijoittuu maakuntakaavan kasvutaajamien kehittämisvyöhyke-rajauksen sisäpuolelle. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta.

 Aluetta rajaavat Siltatie ja Lähdevainiontie. Alueen läheisyydessä on asutusta ja alueen eteläpuolelle on rakentumassa Siltatien koulu.

 Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin kahden kilometrin etäisyydellä etelän suunnassa sijaitseva Ylöjärvenharjun 1E-luokan pohjavesialue.

 Lähin luonnonsuojelualue, Perkonmäen Natura 2000 -suojelualue, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Kohdealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muita suojeltuja alueita. Alueen asemakaavassa pohjoissuunnassa on luo-4 -alueen merkintä. Alueen kaavamääräyksen mukaan alueen hoidossa ja käytössä tulee huomioida liito-oravan elinpiiri ja liikkuminen alueella.

 Alueen maanpinta on välillä +135.+141. Korkeimmillaan se on alueen pohjoisreunassa Siltatien vieressä ja alimmillaan alueen eteläkulmassa. Myös alueen pohjoiskulmassa Siltatien alikulun kohdalla maanpinta on noin tasolla +135. Nykyisin alueen läpi kulkee matala oja pohjoisreunasta ensin kohti lounasta ja sitten etelään kohti Nuijasuonpuistoa.

 Alueen sisällä maaperässä on suurta vaihtelua. Länsiosassa pesäpallokentän alueella kalliopinta on lähellä maanpintaa ja maaperä on pääasiassa moreenia. Paikoitellen pesäpallokentän alueella on myös enimmillään noin 2 m kerros silttiä moreenikerroksen päällä. Kairaukset ovat päättyneet länsiosassa kiveen, lohkareeseen tai kallioon tasolla +134.5.+138.8 eli noin 0,5-3,4 m syvyydellä maanpinnasta.

 Kalliopinta laskee voimakkaasti kohti alueen itäosaa, missä puristinheijarikairaus on syvimmillään ulottunut tasolle +125.2. Kaukalon kohdalla kairaus on ulottunut tasolle +130.8. Kalliopinta nousee uudelleen alueen itäreunassa.

 Alueen itäosassa pysäköintialueen ja kaukalon kohdalla maanpinnassa on turvekerros, jonka paksuus on enimmillään noin 2,5 m. Turpeen alla on noin 0-6 m paksuinen kerros savista silttiä, jonka vesipitoisuus on tasolta +134 otetun häiriintyneen maanäytteen perusteella 27 %. Savisen siltin alla on noin 2-5 m paksuinen moreenikerros.

 Pohjavedenpinnan tasoa ei ole mitattu.

Lupahakemuksen mukainen toiminta

 Ympäristölupaa haetaan rakeistetun lentotuhkan (Ecolan TR-40) käyttöön pesäpallokentän, kaukalon ja leikkialueen rakennekerrosten alaosassa. Materiaali tiivistetään enintään 0,4 m paksuisissa kerroksissa vähintään 6 yliajokerralla kaksivalssijyrällä.

 Toiminnan suunniteltu aloittamis- ja lopettamisajankohta ovat 3/2023 ja 12/2024.

 Alueella ei ole tuhkan tuotantoa, eikä alueella välivarastoida tuhkaa. Tuhkan sijoittaminen ei edellytä tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavia toimintoja tai koneita. Materiaalin käsittelyssä noudatetaan ohjetta Ecolan Infra TR Hyödyntämis- ja mitoitusohje.

 Käytettävän tuhkarakeen kokonaismäärä on noin 15.000 tonnia kenttien kantavassa kerroksessa. Kenttien pinta-alat ovat 6530 m2 ja 2480 m2. Ecolan TR-40 -kerroksen alle asennetaan suodatinkangas (käyttöluokka N3) ja tuhkakerrosten alla kaikilla alueilla on salaojakerros. Tuhkarae peitetään puhtaalla noin 300 mm kalliomurskekerroksella, minkä päälle asennetaan tekonurmi ja osittain asfaltti. Leikkialue voidaan tarvittaessa päällystää kiinteällä materiaalilla, kuten esimerkiksi turvalaatalla, tekonurmen vaihtoehtona.

 Tuhkarae sijoitetaan kuljetuksesta suoraan rakenteeseen ja peitetään mahdollisimman pian kiviaineksella. Peittäminen kiviaineksella on kantavuuden vuoksi välttämätöntä, jotta tuhka voidaan kuljettaa perille saakka rakenteeseen.

 Pesäpallokentän rakennekerrokset ylhäältä alaspäin ovat (yht. 1390 mm):

1. Hiekkatekonurmi 30 mm
2. KaM #0/6 (jäähdytysputkisto) 60 mm
3. KaM #0/32 50 mm
4. KaM #0/56 150 mm
5. Ecolan TR-40 #0/40 900 mm
6. Suodatinkangas N3
7. Salaojasepeli #6/16 200 mm
8. Suodatinkangas N3               

 Kaukalon rakennekerrokset ylhäältä alaspäin ovat (yht. 1380 mm):

1. Komposiitti ja hionta 30 mm
2. AA 11/70 40 mm
3. ABK 22/125 (jäähdytysputkisto) 40 mm
4. KaM #0/32 50 mm
5. KaM #0/56 150 mm
6. Ecolan TR-40 #0/40 950 mm
7. Suodatinkangas N3
8. Salaojasepeli #6/16 150 mm
9. Suodatinkangas N3

 Leikkialueen rakennekerrokset ylhäältä alaspäin ovat (yht. 1270 mm):

1. Hiekkatekonurmi 30 mm
2. KaM #0/6 40 mm
3. KaM #0/32 50 mm
4. KaM #0/56 150 mm
5. Ecolan TR-40 #0/40 850 mm
6. Suodatinkangas N3
7. Salaojasepeli #6/16 150 mm
8. Suodatinkangas N3

 Lisäksi hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta, sillä kohde on Ylöjärven kaupungin valtuuston päättämä investointikohde (MAPSTO) ja tuhkasta on olemassa voimassa oleva varaus.

Rakeistettu tuhka

 Lupahakemuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan maanrakennuksessa käytettävä materiaali Infra TR valmistetaan pääsääntöisesti kivihiilen poltosta syntyvästä lentotuhkasta. Kivihiilessä ei ole radioaktiivisuutta, eikä myöskään sen poltossa syntyvissä tuhkissa.

 Tuhkasta on otettu kolme kokoomanäytettä 15.10.2021, 26.11.2021 sekä 20.6.2022. Viimeisin tutkimus tuhkarakeesta on tehty 28.7.2022 toukokuun ja kesäkuun 2022 välisenä aikana otetuista osanäytteistä (100 kpl). Osanäytteistä koostuvan kokoomanäytteen kokonaiskoko on noin 50 litraa, ja näyte edustaa 5000 tn valmista maanrakennusraetta.

 Toiseksi viimeisimmät tutkimukset tuhkarakeesta on tehty 12.11.2021 lokakuun ja marraskuun 2021 välisenä aikana otetuista osanäytteistä (100 kpl) sekä 2021 elokuun ja lokakuun välisenä aikana otetuista osanäytteistä (180 kpl). Osanäytteistä koostuvien kokoomanäytteiden kokonaiskoot ovat noin 50 litraa, ja näytteet edustavat 5000 tn valmista maanrakennusraetta.

 Näytteestä tutkittiin pH, sähkönjohtavuus, sekä ravinteiden, metallien ja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksia sertifioiduin menetelmin. Jäteuutteiden (ravistelu ja läpivirtaus) määritykset on tehty kokoomastandardin CEN/TR 16192:2020 mukaisesti.

Vedenkäyttö, jäte- ja hulevedet

 Alue on kokonaisuudessaan Ylöjärven Vesi Oy:n vesijohdon jakeluverkon piirissä. Alueella ei ole kiinteistökohtaisia talousvesikaivoja. Alue on jätevesiviemäröity.

 Pesäpallokentän, kaukalon ja leikkialueen alle asennetaan salaojat suunnitelmapiirustusten mukaisiin sijainteihin. Salaojaputkena käytetään DN8 110 mm. Salaojien purkuputkena käytetään umpinaista 160 mm tai 200 mm PE-putkea suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Salaojat ympäröidään salaojasepelillä. Salaojien tarkastusputket asennetaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Salaojista vedet johdetaan hulevesilinjastoon, joka purkaa etelässä lopulta Työränojaan ja pohjoisessa Nuijassuolle.

 Alueen uudet avo-ojat rakennetaan asemapiirustusten mukaisiin paikkoihin niin, että veden virtaus hulevesikaivoihin ja rumpuihin varmistuu. Avo-ojat verhoillaan nurmiverhouksella.

Päästöt ilmaan 

 Tuhka on rakeistettua, minkä vuoksi pölyäminen on hyvin vähäistä. Tuhka sijoitetaan kuljetuksesta suoraan rakenteeseen ja peitetään kiviaineksella mahdollisimman pian, mikä osaltaan vähentää mahdollista pölyämistä.

Melu ja tärinä  

 Toimintojen aiheuttamat melupäästöt ovat työkoneiden ääniä. Melu on väliaikaista.

Käyttötarkkailu  

 Rakenteen aiheuttamia päästöjä tarkkaillaan alueelta tulevan hulevesivirtaaman päästä. Näytteenottopiste 1 sijaitsee Työränojassa (Pisaratien päässä), jonne kenttien pinta- ja salaojavedet pääasiassa purkavat. Leikkialueen salaojien purkuvesiä tarkkaillaan Haaviston ulkoilureitin sivuojista, (Metsästäjäntiestä eteenpäin) jonne salaojat purkavat veden rummun kautta. Näytteenotossa käytetään sertifioitua näytteenottajaa. Hakemuksessa näytteet esitetään otettavaksi kerran vuodessa syksyllä ylivirtaamakautena.

Lupahakemuksen käsittely

 Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana 28.2.2023 - 6.4.2023 Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi. => Ilmoitukset ja kuulutukset. Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjä. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 8.3.2023 Ylöjärven Uutiset -paikallislehdessä.

Muistukset ja mielipiteet

 Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

 Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.

 Ympäristöterveydensuojelu Pirteva (31.3.2023)

 Rakeistetun tuhkan liukoisuusarvot eivät täytä raja-arvoja peitetyn rakenteen osalta, mutta raja-arvot täyttyvät, kun käytetään kenttärakenteen päällystämistä. Täten terveydelliseltä kannalta ei ole huomautettavaa, kunhan päästötarkkailua tehdään suunnitellusti.

 Pirkanmaan ELY-keskus (30.3.2023)

 Pirkanmaan ELY-keskus on käynyt hakemuksen läpi ja lausuu siitä seuraavaa:

 Alueen rakentaminen

 Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että jätemateriaalien hyödyntäminen kenttien rakentamisessa vähentää neitseellisten maa- ja kiviainesten tarvetta ja toiminta on siten kannatettavaa. Jotta kenttien rakentaminen edistää aidosti kiertotaloutta, toiminnassa tulee kuitenkin huomioida se, että jätteiden hyödyntäminen tehdään materiaalitehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Jätteitä tulee käyttää vain sen verran, mikä on tarpeen kantavuuden tai muiden vastaavien ominaisuuksien aikaansaamiseksi, ja jätteiden hyödyntäminen tulee toteuttaa siten, että jätteen ominaisuuksia pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tulee tehdä hyvän ja kestävän rakennustavan mukaisesti huomioiden erilaisten uusiomateriaalien ominaispiirteet, soveltuvuus erilaisiin rakenteisiin, mahdolliset käyttörajoitukset sekä materiaalin laadun säilyminen varastoinnin ja maarakentamisen aikana. Uusiomateriaalien käyttöä koskevia ohjeita sekä yleisiä työselityksiä on koottu esimerkiksi UUMA4-ohjelman sivuille (www.uusiomaarakentaminen.fi/uusiomaarakentamisen-ohjeistus).

 Lupaa haetaan jätemateriaalien hyödyntämiseen asemakaavassa olevien ohjeellisten pelikenttien rakentamisessa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 12 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Kaavan mukainen käyttötarkoitus tulee huomioida myös rakentamisen aikaisessa toiminnassa. Ympäristölupahakemuksen mukaan tuhka on rakeistettua, ja materiaalin pölyäminen on hyvin vähäistä. Tuhka sijoitetaan kuljetuksesta suoraan rakenteeseen ja peitetään mahdollisimman pian. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti tuhka tulee sijoittaa kuljetuksesta suoraan rakenteeseen ja jätettä sisältävät kerrokset tulee peittää viipymättä ja päällystää heti, kun se on maanrakentamistöiden kannalta mahdollista. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja uusiomateriaalien maarakennuskelpoisuuden varmistamiseksi uusiomateriaalien hyödyntäminen maarakentamisessa tulisi tehdä vaiheittain siten, että mahdollisimman pieni osa uusiomateriaaleja sisältävistä rakennekerroksista on kerrallaan keskeneräisinä ja peittämättöminä. Mikäli rakentamistyöt keskeytyvät pidemmäksi aikaa, tulee jätemateriaaleja sisältävä rakennekerros suojata peittämällä.

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätökseen tulee kirjata hyödynnettäväksi hyväksyttävät jätteet ja niiden jätenimikkeet, määräaika jätteen hyödyntämiselle sekä enimmäismäärä ja/tai - kerrospaksuus, mikä alueen rakenteissa on ympäristöluvan puitteissa sallittua hyödyntää. Hakemuksessa on esitetty tutkimustulokset hyödynnettävästä materiaalista VNa 843/2017 (Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisille haitta-aineiden liukoisuuksille ja pitoisuuksille. Esitetty materiaali ylittää VNa 843/2017 raja-arvot peitetylle kenttärakenteelle kromin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin osalta. Yhdestä testausselosteesta (28.7.2022) ei käy ilmi, onko polyaromaattisista hiilivedyistä tutkittu kaikkien VNa 843/2017 mukaisten yhdisteiden (antraseeni, asenafteeni, asenaftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, kryseeni, naftaleeni ja pyreeni) summapitoisuus. Ympäristöluvassa voidaan sallia VNa 843/2017 mukaisia raja-arvoja suuremmat raja-arvot edellyttäen, että ne on määritetty riskiperusteisesti huomioiden jätteiden ja niiden sisältämien haitta-aineiden ominaisuudet sekä ympäristön ominaispiirteet. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että hakemusta tulisi vielä täydentää riskinarvioinnilla, jossa on arvioitu tuhkan sisältämien haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreittejä sekä sitä aiheuttavatko tuhkan sisältämät haitta-aineet ympäristövaikutuksia. Erityisesti tulisi arvioida, onko haitta-aineita sisältävillä suotovesillä vaikutusta lähialueen, muun muassa Työränojan ja Tiikonojan, vedenlaatuun. Riskinarvioinnin perusteella tulisi ympäristöluvassa määrätä hyödynnettävien tuhkien sisältämille haitta-aineille raja-arvot.

 Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että leikkialue voidaan tarvittaessa päällystää kiinteällä materiaalilla, esimerkiksi turvalaatalla. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että leikkialue tulee päällystää kiinteällä materiaalilla, esimerkiksi turvalaatalla, jotta altistuminen jätteille suoran kontaktin kautta estyy.

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksissä tulisi huomioida, että alueella tapahtuvassa maarakentamisessa pohjaveden pinnan tai pysyvän kuivatuksen (esim. salaojitustaso) yläpuolelle tulisi jättää vähintään metrin paksuinen kerros maa-aineksia ennen hyötykäyttömateriaaleja. Pohjaveden pinnan taso tulee varmentaa työn aikana esimerkiksi koekuopalla. Alueen valmistuttua tulee valvontaviranomaiselle toimittaa tiedot toteutuneista rakenteista, niiden peittämisestä/päällystämisestä sekä hyödynnettyjen jätteiden laadusta, määrästä ja mahdollisesti havaituista laatupoikkeamista.

 Tarkkailu

 Maanrakennustyöselostuksen mukaan pesäpallokentän, kaukalon ja leikkialueen alle asennetaan salaojat suunnitelmapiirustusten mukaisiin sijainteihin. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että rakenteen aiheuttamia päästöjä tarkkaillaan alueelta tulevan hulevesivirtaaman päästä kahdesta näytteenottopisteestä. Näytteenottopiste 1 sijaitsee Työränojassa, jonne kenttien pinta- ja salaojavedet pääasiassa purkavat. Lisäksi leikkialueen salaojien purkuvesiä tarkkaillaan Haaviston ulkoilureitin sivuojista, jonne salaojat purkavat veden rummun kautta. Näytteet esitetään otettavaksi kerran vuodessa syksyllä ylivirtaamakautena. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan, jotta jätemateriaalin vaikutusta ympäristöön voidaan seurata, Työränojassa olevan näytteenottopisteen sijaan näytteet tulisi ottaa välittömästi kentältä tulevasta vedestä salaojien tarkastuskaivoista/näytteenottokaivoista. Vaihtoehtoisesti Työränojassa tulisi olla suotovesien purkukohdan alapuolisen näytteenottopisteen lisäksi yläpuolinen näytteenottopiste heti purkukohdan yläpuolella.

 Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty tarkkailunäytteistä tutkittavia parametrejä. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että näytteistä tulisi analysoida ainakin pH, virtaama, lämpötila, sameus, kiintoaines, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapentarve ja kokonaisfosfori sekä vähintään kerran kaikki Vna 843/2017 mukaiset määritykset kivihiilen-, turpeen- ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkalle (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se, F-, SO4 2-, Cl-, DOC, PAH-yhdisteet). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkkailutulosten perusteella muuttaa tarkkailtavia parametreja.

Hakijan kuuleminen ja vastine

 Hakija täydensi hakemustaan riskinarvioinnilla 10.5.2023.

 Riskinarvion mukaan kahdessa ensimmäisessä kokoomanäytteessä (15.10.2021 ja 26.11.2021) kaikkien tarkasteltavien haitta-aineiden (kromi, molybdeeni, kloridi, sulfaatti) liukoiset pitoisuudet ylittävät peitetylle kentälle annetut MARA-raja-arvot. Viimeisen näytteen (20.6.2022) osalta ainoastaan molybdeenin liukoinen pitoisuus ylittää kyseisen raja-arvon. Jos tarkastellaan tarkasteltavien aineiden keskiarvopitoisuutta kokoomanäytteissä, kromin liukoinen pitoisuus ylittää vain lievästi MARA-raja-arvon ja kloridin pitoisuus alittaa raja-arvon. Tarkasteltavien aineiden liukoiset pitoisuudet alittavat kaikissa näytteissä päällystetylle kentälle annetut MARA-raja-arvot.

 Työränojaan ja Nuijassuolle kulkeutumisen arvioinnissa salaojien oletetaan keräävän suurimman osan tuhkakerroksen läpi suotautuvasta vedestä. Haitta-aineiden kulkeutuminen salaojaveden mukana hulevesilinjastoon ja sitä kautta Työränojaan ja Nuijassuolle on mahdollinen kulkeutumisreitti. Pohjaveteen kulkeutumisen arvioidaan olevan vähäistä, kun tuhkan liukoisuudet alittavat päällystetyn kentän MARA-raja-arvot.

 Riskinarvion perusteella tuhkanäytteissä todetuista pitoisuuksista ei kuitenkaan kulkeudu Työränojaan tai Nuijassuolle sellaisia pitoisuuksia, jotka haitallisesti vaikuttaisivat Työränojan tai Nuijassuon veden laatuun tai aiheuttaisivat haittaa niiden eliöstölle.

 Riskinarvion tarkastelun perusteella kenttärakenteiden tuhkakerroksen MARA-asetuksen peitetylle kenttärakenteelle annetut raja-arvot ylittävien aineiden (kromi, molybdeeni, kloridi ja sulfaatti) todetut pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä kohteessa. Kyseisille aineille voidaan tarkastelun perusteella käyttää raja-arvoina MARA-asetuksen päällystetylle kentälle annettuja raja-arvoja.

Hakemukseen täydennetystä riskinarvioinnista pyydettiin ELY-keskuksen lausunto.

 Pirkanmaan ELY-keskus (12.5.2023)

 Pirkanmaan ELY-keskus on käynyt riskinarvioinnin läpi ja lausuu siitä seuraavaa: Riskinarviointia varten tarvittavat lähtötiedot on selvitetty kattavasti ja riskinarvioinnissa on huomioitu asianmukaisesti kohteen ja sen lähiympäristön sekä tarkasteltavien haitta-aineiden ominaisuudet. Riskinarvioinnissa on tunnistettu haitta-aineiden merkittävät kulkeutumis-, altistumis- ja ympäristöriskit. Haitta-aineiden kulkeutumista on tarkasteltu myös laskennallisesti kolmessa eri tilanteessa:

 1) Tuhkanäytteenotossa todettujen enimmäisliukoisuuksien avulla

 2) Haitta-aineiden keskimääräisten liukoisuuksien avulla sekä

 3) Valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 päällystetyn kenttärakenteen haitta-aineille asetettujen liukoisuusraja-arvojen avulla.

 Laskennasta saatuja tuloksia on verrattu pintaveden ekologisiin viitearvoihin. Riskinarvioinnin perusteella tuhkakerroksesta liukenevat haitta-ainepitoisuudet eivät kulkeudu pintavesiin sellaisina pitoisuuksina, joista voisi aiheutua ekologista riskiä Työränojan tai Nuijassuon eliöstölle.

 Riskinarvioinnin perusteella Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että tuhkan sisältämien kromin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuuksien raja-arvoina voidaan käyttää Vna 843/2017 mukaisia päällystetyn kentän raja-arvoja.

 Pirkanmaan ELY-keskus on 30.3.2023 antamassaan lausunnossa katsonut tarpeelliseksi kohteesta muodostuvien vesien laatuparametrien sekä haitta-ainepitoisuuksien tarkkailun. Pirkanmaan ELY-keskus näkee edellä mainitun tarkkailun tarpeelliseksi myös sen vuoksi, että sen avulla pystytään arvioimaan sitä, kuinka hyvin riskinarvioinnin tiedot vastaavat näytteenoton tuloksia. Tarkkailun perusteella Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää tarpeelliseksi katsomiaan lisätoimenpiteitä haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi.

 Riskinarvioinnissa on tarkasteltu vain niitä haitta-aineita, joiden haitta-aineiden liukoisuudet ylittivät Vna 843/2017 mukaiset peitetyn kentän raja-arvot ympäristölupahakemuksessa esitetyissä tutkimustuloksissa. Mikäli kentän rakentamisessa on tarpeen hyödyntää muuta tuhkaa kuin aiemmin tutkittua rakeistettua lentotuhkaa, tulee tuhkan haitta-ainepitoisuudet tutkia Vna 843/2017 mukaisesti. Jos näytteenoton perusteella muiden haitta-aineiden kuin kromin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet ylittävät Vna 843/2017 mukaisen peitetyn kentän raja-arvot, tulee kyseisten haitta-aineiden mahdollisia kulkeutumis-, altistumis- ja ympäristöriskejä arvioida erikseen. Riskinarvioinnissa tulee esittää kyseisten haitta-aineiden liukoisuuksille ja tarvittaessa kokonaispitoisuuksille asetettavat raja-arvot. Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen arvioi riskinarvioinnin perusteella, onko ympäristölupaa tarpeen muuttaa. Riskinarvioinnin perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myös tarvittaessa edellyttää muutoksia tarkkailuun.

Oheismateriaali  Numeroimattomana oheismateriaalina:

 - Kaavakartat ja määräykset

 - Laadunvalvonta käsikirja

 - Maarakennustyöselostus

 - Leikkauskuvat 1-9

 - Tuhkan testausselosteet

 - Riskinarviointi

Lisätiedot  ma. ympäristötarkastaja Kaisa Oikarinen

 puh. 040 120 8901, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää myöntää Ylöjärven kaupungille ympäristöluvan tuhkan sijoittamiselle kenttien alapuoliseen rakennekerrokseen osoitteessa Siltatie 26 kiinteistöllä 980-408-2-325.                                                        

Lisäksi ympäristölautakunta päättää, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on noudatettava hakemuksessa ilmoitettua, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.                                                                                                                                  

Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa on harjoitettava kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, täydennysten ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset määräykset 

1. Kenttien alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää tuhkaa (jätenimikkeet 10 01 02, 10 01 03, 10 01 17 ja 19 01 14 sekä 10 01 01, 10 01 15 ja 19 01 12) hakemuksen mukaisesti enintään 15 000 tonnia siten, että pesäpallokentässä tuhkaa sisältävän kerroksen paksuus on enintään 900 mm, kaukalossa 950 mm ja leikkialueella 850 mm. Jätettä tulee hyödyntää vain se määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkasti alueen rakenteiden tarvetta.

Rakennekerrokset tulee tehdä hakemuksen mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että leikkialue päällystetään kiinteällä materiaalilla, esimerkiksi turvalaatalla.

2. Rakeistettua lentotuhkaa voi hyödyntää kenttien rakentamisessa siten, että kenttien on valmistuttava 31.12.2025 mennessä.

3. Tuhkan sisältämien kromin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet eivät saa ylittää Vna 843/2017 mukaisia päällystetyn kentän raja-arvoja. Muiden haitta-aineiden liukoisuuksien ja pitoisuuksien tulee täyttää VNa 843/2017 mukaiset peitetyn kentän raja-arvot.

4. Mikäli kentän rakentamisessa on tarpeen hyödyntää muuta tuhkaa kuin aiemmin tutkittua rakeistettua lentotuhkaa, tulee tuhkan haitta-ainepitoisuudet tutkia VNa 843/2017 mukaisesti jokaista 5000 tonnia kohti. Tulokset tulee toimittaa Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluun. Jos näytteenoton perusteella muiden haitta-aineiden kuin kromin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet ylittävät VNa 843/2017 mukaisen peitetyn kentän raja-arvot, tulee kyseisten haitta-aineiden mahdollisia kulkeutumis-, altistumis- ja ympäristöriskejä arvioida erikseen riskinarvioinnilla. Riskinarvioinnissa tulee esittää kyseisten haitta-aineiden liukoisuuksille ja tarvittaessa kokonaispitoisuuksille asetettavat raja-arvot. Valvontaviranomainen arvioi riskinarvioinnin perusteella, onko ympäristölupaa tarpeen muuttaa. Riskinarvioinnin perusteella valvontaviranomainen voi myös tarvittaessa edellyttää muutoksia tarkkailuun.

Päästöt vesistöön ja viemäriin

5. Pohjaveden pinnan tai pysyvän kuivatuksen (esim. salaojitustaso) yläpuolelle tulee jättää vähintään metrin paksuinen kerros maa-aineksia ennen hyötykäyttömateriaaleja. Pohjaveden pinnantaso tulee varmistaa töiden aikana, mikäli alueelta ei ole käytettävissä riittävän tarkkoja pohjatutkimustietoja. Rakenteiden muotoilu on tehtävä niin, että hulevedet saadaan hallitusti kerättyä ja ohjattua siten, että vesien pääsy jätettä sisältävään rakenteeseen minimoidaan.

6. Tuhka tulee sijoittaa kuljetuksesta suoraan rakenteeseen. Tuhkaa ei saa sekoittaa muihin maa-aineksiin rakentamisen aikana.

Tuhkakerroksen yläpuoliset rakennekerrokset tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti heti, kun maanrakennustyöt sen mahdollistavat.

7. Työt tulee vaiheistaa siten, että mahdollisimman pieni osa uusiomateriaaleja sisältävistä rakennekerroksista on kerrallaan keskeneräisinä ja peittämättöminä. Mikäli työt keskeytyvät pidemmäksi aikaa, tulee jätemateriaaleja sisältävä rakennekerros suojata peittämällä.

Melu ja pöly

8. Tuhkan sijoittamista syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

9. Tuhkan kuljetus rakennuspaikalle tulee tapahtua suljetuissa kuljetusvälineissä tai hyvin peitettynä. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava asiamukaisesti siten, että ajoneuvojen mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön. Mikäli tuhkaa kuormausten ja käsittelyn aikana leviää käsittelyalueen ulkopuolelle, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

10. Tuhkan sijoittaminen tulee tehdä siten, että pölyäminen ympäristöön jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuhkan sijoittamisen ajankohta tulee valita sääoloiltaan sellaiseksi, että pölyn leviämistä ympäristöön ei tapahdu. Tarvittaessa pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai suojaamalla pölyävät kohteet. Pölyn (PM10) kokonaisleijuma ei saa ylittää pitoisuutta 50 ?g / m3 24 tunnin keskiarvona toiminta-aikana mitattuna lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

11. Rakentamistyöt on keskeytettävä ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin suojaustoimiin, jos tuulen tai sateen vaikutuksesta taikka muusta vastaavasta syystä voi aiheutua jätteen merkittävää leviämistä ympäristöön.

Jätteiden hyödyntäminen

12. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, hajuhaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnassa tulee noudattaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.

13. Kentän rakentaminen tulee suorittaa siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu tässä ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle.

Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet

14. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään on estettävä. Alueella on oltava käytössä riittävä öljyntorjuntakalusto. Öljy- tai kemikaalivahingon tapahtuessa on välittömästi ryhdyttävä tarpeellisiin torjuntatoimenpiteisiin ja ilmoitettava siitä hätäkeskukseen (112) sekä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluun.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

15. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava soveltuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon.

Seuranta ja tarkkailu

16. Toiminnalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen töiden aloittamista.

17. Hulevesien laatua on tarkkailtava kahdesti vuodessa kevään ja syksyn ylivirtaamakausina rakentamisen aikana ja kaksi vuotta kentän rakentumisen jälkeen.

Ennen tuhkan sijoittamista rakenteeseen, näytteenottopisteiltä tulee ottaa ns. nollanäytteet, jotta hulevesien laadun ja haitta-ainepitoisuuksien muuttumista voidaan luotettavasti vertailla tuhkarakenteen sijoittamisen jälkeen. Näytteenotossa tulee analysoida lupamääräyksessä 19 määritellyt kaikki parametrit.

Näytteet tulee ottaa hakemuksessa esitetyistä näytteenottopisteistä. Näiden lisäksi Työränojassa tulee olla suotovesien purkukohdan alapuolisen näytteenottopisteen lisäksi yläpuolinen näytteenottopiste heti purkukohdan yläpuolella.

Näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Raportissa/tutkimusselosteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta

18. Hulevesien tarkkailunäytteistä tulee vuoden molempina näytteenottokertoina analysoida pH, virtaama, lämpötila, sameus, kiintoaines, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapentarve ja kokonaisfosfori.

Lisäksi näytteistä tulee kerran vuodessa kevään näytteenottokerralla analysoida Vna 843/2017 mukaiset määritykset kivihiilen-, turpeen- ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkalle (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se, F-, SO4 2-, Cl-, DOC, PAH-yhdisteet).

19. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkkailutulosten perusteella muuttaa näytteenottotiheyttä ja tarkkailtavia parametreja tai määrätä toiminnanharjoittajaa muuttamaan hulevesien käsittelyä.

20. Kenttien pintarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mahdollisia vaurioita havaittaessa on rakenne korjattava viipymättä.

Kirjanpito ja raportointi

21. Luvanhaltijan on ilmoitettava kenttärakenteiden rakentamisen etenemisestä siten, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkastaa kenttärakenteet ennen seuraavan työvaiheen alkamista.

Mikäli työn aikana on tarvetta poiketa hakemuksen mukaisista suunnitelmista, on asiasta ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle.

22. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa tuhkan käytöstä. Lisäksi kentän rakentaminen tulee dokumentoida valokuvin, joita on otettu riittävän tiheästi jokaisen rakentamisvaiheen todentamiseksi.

Kirjanpidosta tulee selvitä ainakin seuraavat asiat:

- käytettyjen materiaalien määrä, laatu ja alkuperä sekä työmaalle tuontipäivät

- poikkeamat suunnitelmista

- toteutuneet rakennekerrokset sekä niiden paksuudet ja sijainnit, sisältäen piirustukset ja poikkileikkauskuvat

- laadunvalvonnan asiakirjat

- kentän rakentamisen päivittäinen edistyminen

- tuhkan käsittelyn ja kentän rakentamisen aikaiset poikkeus- ja häiriötilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet sekä vastaavien tilanteiden toistumisen estämiseksi tehdyt toimet

- ympäristövaikutuksiin liittyvät tarkkailut ja niiden tulokset

- toiminnasta syntyneiden jätteiden jakeet, määrät, toimituspaikat ja -ajat sekä jätteenkuljettajat

Raportti kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kentän valmistumisesta sekä pyydettäessä. Kirjanpito tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta.

23. Tuhkaa sisältävän rakenteen rakentamisen aloittamisesta ja valmistumisesta, sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen ja muut määräykset

24. Tuhkan hyötykäytössä tapahtuvista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin tai mahdollisimman pian havaitsemisen jälkeen valvontaviranomaiselle. Olennainen muutos voi olla esimerkiksi tuhkan laadussa tai sen käyttömäärässä tapahtuva muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

Ratkaisun perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, sillä toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille toiminnan sijainti huomioiden. Lisäksi katsotaan, että hakijalla on käytettävissä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyn sekä tässä päätöksessä asetettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Luvan haltijan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava ympäristöluvassa osoitetun valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää eikä vakuuden asettamisesta ole näin ollen määrätty luvassa.

Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:n mukaisen täytäntöönpanon tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 201 §)

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1 ja 2. Määräyksellä on rajattu hyötykäytettävän tuhkan määrää ja niiden laatua. Lisäksi rakenteen valmistumiselle on annettu määräaika. Hyötykäytettävä tuhkamäärä on hakemuksen mukainen. Tuhkarakenne on rakennettava hakemuksen mukaisesti, huomioiden kuitenkin, että leikkikentän alue tulee päällystää kiinteällä rakenteella. Lupamääräyksellä estetään altistuminen jätteille suoran kontaktin kautta ja minimoidaan tuhkasta liukenevien haitta-aineiden määrää. (YSL 52 ja 58 § )

Määräykset 3 ja 4. Sijoitettavan tuhkan laatu voi vaihdella, joten toiminnanharjoittajan on oltava selvillä rakentamisessa käyttämiensä tuhkien laadusta. Tuhkan sisältämiä haitta-ainemääriä on seurattava, eivätkä ne saa ylittää missään vaiheessa ympäristölupapäätöksessä määritettyjä raja-arvoja. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 7 ja 52 §)

Määräys 5. Määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Alueen asianmukainen kuivatus ja suojakerros keskimääräisen pohjavedentason sekä jätekerroksen välillä parantaa rakenteen teknistä kestävyyttä ja vähentää haitallisten aineiden liukenemista ja kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen myös runsaan veden aikana. (YSL 16, 17 ja 52 §)

Määräykset 6 ja 7. Määräyksillä estetään altistuminen jätteille suoran kontaktin kautta ja estetään haitta-aineiden kulkeutumista maaperään ja vesistöihin. (YSL 16, 17, 52, 62 §)

Määräys 8. Määräys on annettu meluhaitan ennalta ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (YSL 52 §)

Määräykset 9-11. Tuhkan käsittelystä ja kuljettamisesta on annettu määräykset tuhkan pölyämisen aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi (YSL 52 § ja VNa 79/2017).

Määräykset 12 ja 13. Määräyksillä pyritään vähentämään jätteistä aiheutuvia haittoja. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. (JL 72, YSL 16, 17, 52 ja 58 §)

Määräys 14. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävä valmius reagoida poikkeuksellisiin tilanteisiin. Ilmoitusvelvollisuus on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi (YSL 7, 8, 14, 15, 16, 17 ja 52 §)

Määräys 15. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita menetelmiä. (YSL 6, 7 ja 53 §)

Määräys 16. Jätelain 141 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla toiminnan asianmukaista hoitoa sekä toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten nimetty vastuuhenkilö. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille. (JL 141 §)

Määräykset 17-18. Näytteenottoa koskeva lupamääräys on annettu mahdollisten vesistövaikutusten havaitsemiseksi. (YSL 15, 17 ja 52 §)

Määräys 19. Lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. (YSL 65 § )

Määräys 20. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (YSL 66 §)

Määräykset 21-22. Rakenteen rakentamisen aloittamisesta ja työn valmistumisesta pyydetään ilmoitukset valvonnan takia. Lisäksi olennaisista muutoksista pyydetään ilmoittamaan, jotta valvontaviranomainen voi ottaa asiaan kantaa etukäteen tai mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen.

Määräys 23. Määräys kirjanpitovelvoitteesta on annettu lupamääräyksien noudattamisen valvomiseksi. Jätteenhaltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta (YSL 52 §)

Määräys 24. Määräys olennaisista muutoksista ilmoittamisesta on annettu valvonnallisista syistä. Valvontaviranomainen voi ottaa muutoksiin kantaa etukäteen tai mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. (YSL 52 §)

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 199 §:n mukaisen täytäntöönpanon tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (YSL 201 §)

Lausuntojen huomioon ottaminen

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 1-7, 11, 17-19, 21 ja lupapäätöksen yleisissä perusteluissa. Pirtevan lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksin 3, 17 ja 18.

Luvan voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Viranomainen voi muuttaa päätöstä, jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta. (YSL 29, 89 §)

Lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 - 8, 11, 12, 14, 15 - 17, 20, 22, 27, 34, 39, 40, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58 - 62, 66, 70, 83-85, 87, 94, 133, 134, 170, 190, 191, 199 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 - 4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15 - 17, 19, 24, 28, 29, 47, 59, 72-73, 94, 118 - 122, 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 4, 7 - 13, 30, 33, 36-38, 40, 41 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Hakijalta peritään tästä päätöksestä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (KH 1.11.2021 § 384) mukainen ympäristölupamaksu. Käsittelymaksu on 2910 euroa. Lisäksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 170 €.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Ympäristölautakunnan päätöksestä kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle.

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja Ylöjärven kaupungin rakennusvalvonnalle.

Tiedote päätöksestä lähetetään vaikutusalueen kiinteistöille.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----