Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.01.2023/Pykälä 10

Ympäristölautakunta 25.01.2023 § 10  

517/11.02.00/2022  

Valmistelija ma. ympäristötarkastaja Kaisa Oikarinen 

Asia Telamurska Oy hakee Ylöjärven ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaista lupaa kalliokiviaineksen ottamiselle kiinteistöllä Viitaniemi 980-439-10-39. Kyseessä on olemassa olevan ottamisalueen toiminnan jatkaminen. 

Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi. Suunniteltu ottoalueen pinta-ala on noin 2,9 ha2 ja kymmenen vuoden aikana esitetään louhittavaksi 264 500 m3ktr. 

 Lisäksi haetaan maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupa on saanut lainvoiman.  

Hakija Telamurska Oy (Y-tunnus: 2468864-7) 

Eteläväylä 5 

28610 Pori 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen tarvitaan lupa.  

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian käsittelee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 

Asian vireilletulo Hakija on jättänyt hakemuksen 25.5.2022, jolloin asia on tullut vireille.

Toimintaa koskevat luvat  Kiinteistön Viitaniemi 980-439-10-39 omistaa Telakiinteistöt Oy. Telamurska Oy:llä on omistajan kanssa sopimus lupien hakemisesta alueelle ja alueella toimimisesta.  

Alueella on ollut Ylöjärven ympäristölautakunnan 14.2.2012 § 39 myöntämä maa-aineslupa. Lupa on ollut voimassa 31.3.2022 asti.  

Alueella on Ylöjärven ympäristölautakunnan 14.2.2012 § 40 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä asfalttiasemalle.  

Viimeisin tarkastuskäynti ottoalueella on pidetty 25.11.2021. 

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

Suunnitelmaa koskeva alue sijaitsee Ylöjärvellä Sontun kylässä, osoitteessa Majavedentie, Kyrönlahti. Ottoalue kuuluu Lähdekorvenmäen alueeseen.

Ylöjärven keskusta sijaitsee noin 22 km etäisyydellä etelässä. Noin 2 km etäisyydellä hankealueesta itään sijaitsee Kantatie 65 (Kyrönlahti-Virrat), joka on osoitettu parannettavaksi kantatieksi. Kyrönlahdentie sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä kohdealueesta lounaaseen.

Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maaseutualueeksi (M). Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Hankealueesta noin 370 m etäisyydellä lounaassa ja noin 790 m etäisyydellä luoteessa sijaitsee kaksi maakuntakaavassa osoitettua kiviaineshuollon kannalta tärkeää aluetta (EOk). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä, tutkittuja maaperän tai kallioperän kiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla.

Hankealueen ympäristössä sijaitsee neljä muuta ottoaluetta, joilla on voimassa olevat luvat soran ja hiekan ottamiseen.

  Alue ei sijaitse voimassa- tai vireillä olevan yleis- tai asemakaavan alueella.

Hankealueen ympäristössä sijaitsee neljä muuta ottoaluetta, joilla on voimassa olevat luvat soran ja hiekan ottamiseen. Suunnittelualue on ollut metsätalouskäytössä ja ottaminen alueen koillisosassa on aloitettu. Ympäristössä ei ole teollisuutta tai muita toimintoja, joihin suunnitellulla toiminnalla voisi olla vaikutuksia. Alueella ei sijaitse tiedossa olevia yleisesti käytössä olevia ulkoilureittejä.

Alle 300 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta ei sijaitse yhtään asuinrakennusta. Suunnittelualuetta lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 500 m, 830 m ja 940 m etäisyydellä kaakossa sekä 610 m, 790 m ja 930 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta itään. Luoteessa sijaitsee yksi asunto 980m etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat 690 m, 750 m ja 840 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta itään, sekä 590m ja 620m etäisyydellä luoteeseen.

Kohteen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja, terveydenhoidon laitoksia tai vastaavia. Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin eikä rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita.

Luonto ja ympäristö  Ottoalue sijaitsee mäkialueella, missä on runsaasti avokalliota. Ottoalueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa ja ovat noin tasolla +157. Maasto laskee pohjoiseen ja kaakkoon. Alavimmat kohdat sijaitsevat koillisosassa noin tasolla +135.+136. Ottoalueen kallioperä on avoimen tiedon järjestelmien mukaan pääosin granodioriittia ja eteläosassa graniittia. Välittömästi alueen pohjoispuolella on hiekan ja soran ottoalueita. 

Ottoalue ei kuulu vedenhankinnan kannalta merkittäviin pohjavesialueisiin. Ottoalueen koillispuolella sijaitsevan laaksopainanteen pohja on noin tasolla +130, joten pohjaveden tason arvioidaan olevan tämän alapuolella. Lähin pohjavesialue on 1-luokan tärkeä vedenhankintaan soveltuva Hangasjärven pohjavesialue, joka sijaitsee noin 1,1 km etäisyydellä lännessä. Pohjavesialueen päävirtaussuunta on etelään-kaakkoon. 

Ottoalue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön (35), Näsijärven vesistöalueeseen (35.31) ja Näsijärven lähialueeseen (35.311), joista viimeisin on pinta-alaltaan 7 672 km2. Voimassa olevan valuma-aluejaon perusteella Hangasjärven pohjavesialueen itäreunasta pieni osa kuuluu samaan Näsijärven lähialueeseen, mutta uudemman tiedon perusteella (valuma-alue ehdotus, SYKE 2017) valuma-alueen raja sijaitsee siten, että pohjavesialue sijaitsee kokonaisuudessaan eri valuma-alueella, kuin ottoalue.

Noin neljäsosalla ottoalueen pinta-alasta pintavedet laskevat koilliseen ja noin puolella alueesta (länsiosassa) luoteeseen. Ottoalueen itäpuolella sijaitsevassa purolaaksossa sijaitsee metsälain 10 §:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, puron välitön lähiympäristö. Yhteensä noin ¾:lla ottoalueen pinta-alasta, eli noin 2,2 ha:n alalta, pintavedet laskevat puroon ennen vesien virtaamista metsälakikohteen läpi. Ottoalueen eteläosan korkeimmilta kohdilta pintavedet laskevat etelään ja edelleen puroon metsälakikohteen jälkeiselle osuudelle. Avoimen tiedon järjestelmien perusteella kaikki ottoalueen pintavedet laskevat lopulta etelään Näsijärven Pengonpohjaan. 

Lähin järvi on noin 500 m etäisyydellä luoteessa sijaitseva Hyyrynjärvi, jonka pinta-ala on noin 2 ha ja pinta on karttatiedon perusteella noin tasolla +140,1. Ottoalueen hulevedet eivät laske Hyyrynjärveen tai muihin järviin ennen Näsijärveä, jonne on etäisyyttä noin 4 km. Hyyrynjärven ja ottoalueen välillä on noin 5 m korkeammalla sijaitsevia kallionselänteitä. 

Kohdealuetta ympäröivät pääasiassa eri metsänhoidollisissa vaiheissa olevat metsät ja avohakkuualueet. Pohjoispuolella on soran ja hiekan ottoalueita ja noin 250 m etäisyydellä kaakossa on peltoalue. Ottoalue ja sen lähiympäristö ovat kivennäismaata ja puusto pääasiassa havumetsää, jonkin verran myös sekametsää. Puusto on ottoalueella avoimen tiedon järjestelmien mukaan pääosin alle 45-vuotiasta. Alueella ei ole havaittu eikä alueella avoimen tiedon järjestelmien perusteella ole sellaisia luonto-, maisema- tai muita arvoja, jotka estäisivät tai rajoittaisivat louhintaa.  

Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkoston alueita. Lähin suojelualue on noin 5,5 km etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen sijaitseva Jankan metsä (YSA233310). 

Ottamisalue ja ottotoiminta 

Suunnitelma-alueeseen kuuluvat ottoalue, tukitoimintoalue ja työn aikaiset ajoreitit. Suunniteltu ottoalueen pinta-ala on noin 2,9 ha ja kokonaisuudessaan kiinteistön 980-439-10-39 pinta-ala on 10,48 ha.

Ottamistoimintaa on suunniteltu jatkettavan alueella, koska alueelta on hyödynnetty kalliota vasta vähän. Alueen koilliskulmasta on vuonna 2017 louhittu vain noin 10 000 m3ktr aineksia. Suunnitelma-alue ja ottovaiheet pysyvät samana, kuin nykyisissä luvissa. Lupaa haetaan nykyisen luvan mukaisesti vain vaiheelle I.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi 264 500 m3ktr ottomäärälle. Toiminta jatkuu nykyisen luvan mukaisena, mutta ottomäärä on päivitetty tarkennetun arvion mukaiseksi. Laskennallinen vuosittainen ottomäärä on noin 26 500 m3ktr. Arvioitu kalliomurskeen vuosituotanto on keskimäärin 71 500 tn ja enintään 150 000 tn.

Suunnitelma-alueella toiminta koostuu kallion louhimisesta (poraus ja räjäytykset), rikotuksesta, murskauksesta, seulonnasta, varastoinnista, kuormauksesta ja kuljetuksista.

Hakija omistaa ottoaluetta ympäröivät kiinteistöt, joten suojavyöhykettä kiinteistörajoihin ei ole tarpeen jättää. Ottoalue merkitään maastoon ja rintauksesta varoitetaan lippusiimoin. Noin viidesosalta aluetta, sen koilliskulmasta, on poistettu pintamaat, jotka on sijoitettu kaivualueen reunoille. Pintamaita poistetaan oton edetessä ja ne sijoitetaan alueen reunoille. Oton päätyttyä niitä käytetään alueen maisemoinnissa luiskien muotoiluun ja erityisesti pintaverhoiluun.

Ottoalue, jolle nyt haetaan lupaa, on vaihe I laajemmasta ottamissuunnitelmasta kohdekiinteistöllä. Suunnitelma on, että ennen uuden luvan umpeutumista haetaan uutta lupaa vaiheelle II. Mikäli toimintaa ei jatkettaisi vaiheisiin II ja III, vaiheessa I louhitut jyrkänteet luiskataan kaltevuuteen 1:3 ja alue maisemoidaan kokonaisvaltaisesti.

  Tuotantomäärät

Ottoalueen pinta-ala on noin 2,9 ha. Lupaa haetaan 264 500 m3ktr ottomäärälle. Laskennallinen vuosittainen ottomäärä on noin 26 500 m3ktr. Arvioitu kalliomurskeen vuosituotanto on keskimäärin 71 500 tn (kun kerroin on 2,7) ja enintään 150 000 tn. Vuotuinen otto- ja murskausmäärä vaihtelee kysynnän mukaan.

Kiinteistön pinta-ala   10,48 ha

Otettava maa-aines   kallio

Ottoalueen pinta-ala   2,9 ha

Alin ottamistaso   (N2000) + 138,5 mpy

Suurin ottamissyvyys   18,5 m

Ottomäärä   264 500 m3ktr / 714 150 tn

Keskim. otto vuodessa  26 500 m3ktr / 71 500 tn

Otto enintään vuodessa  150 000 tn

Louhinta on aloitettu ottoalueen koilliskulmasta ja ottoa jatketaan etelään sekä länteen ja lännessä myös pohjoiseen. Pohja louhitaan eteläosassa alimmillaan tasoon +138,5 ja pohjoisessa sekä länsiosassa tasoon +140. Pohja kallistuu siten etelään/kaakkoon. Ottotoiminnan aikana rintauskaltevuus 1:1 voi olla louhintateknisesti edullisin ottoalueen rajaan saakka. Luiskat muotoillaan lopulliseen 1:3 kaltevuuteen maisemoinnin yhteydessä.

Toiminta-ajat ja liikenne

Ottamistoimintaa on 1-3 kertaa vuodessa yhteensä noin 1-3 kuukauden ajan 15.8.-31.5 välisenä aikana. Toimintaa ei välttämättä ole joka vuosi. Räjäytyksiä tehdään louhintajaksojen aikana 1-2 kertaa viikossa. Louhintaa ei harjoiteta viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Asfalttiasema alueella on toiminnassa 1.8.-30.6. välisenä aikana arkisin klo 7-21 enintään 90 työpäivänä vuodessa.

Kallion räjäytyksiä tehdään 15.8.-31.5. välisenä aikana arkipäivisin klo 8-16. Kuormausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin klo 7-21 välisenä aikana. Porausta tehdään arkipäivisin (ma-to) klo 7-21 välisenä aikana ja perjantaisin klo 7-18. Rikotusta tehdään arkipäivisin klo 8-18 välisenä aikana. Murskausta tehdään arkipäivisin (ma-to) klo 7-21 sekä perjantaisin klo 7-18 aikavälillä.

Toiminto   Viikonpäivät  Aika

Räjäytykset 15.8.-31.5.  Ma - Pe   klo 8 - 16

Kuormaus ja kuljetukset  Ma - Pe   klo 7 - 21

Poraus    Ma - To  klo 7 - 21

    Pe    klo 7 - 18

Rikotus    Ma - Pe   klo 8 - 18

Murskaus   Ma - To  klo 7 - 21 

  Pe   klo 7 - 18

Murskauksessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Kuormaukseen käytetään pyöräkuormaajaa ja kuljetuksiin kuorma-autoja.

Raskasta liikennettä aiheutuu ottamistoimintaan liittyen enintään 30-50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Välillä liikennettä ei ole lainkaan. Asfalttiaseman toiminnan aikana voi raskaita ajoneuvoja kulkea lisäksi 30-50 vuorokaudessa. Liikennettä voi olla ympäri vuoden, mutta se on vilkkaimmillaan louhinta- ja murskausjaksojen aikaan.

Otettavien maa-ainesten kuljetus tapahtuu olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen. Tieyhteys alueelle kulkee metsäautotietä pitkin Heinälammin yksityistien kautta Kyrönlahdentielle. Hankekiinteistöllä on tieoikeus näihin teihin ja tien käytöstä sekä hoidosta on sovittu tiehoitokunnan kanssa. Tiet ovat sorateitä ja tarvittaessa niitä kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

  Tukitoiminta-alue

Tukitoimintoalue sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella ja siellä sijaitsee myös asfalttiasema. Alueella säilytetään ja tankataan työkoneita ja voidaan tehdä pienimuotoisia huoltotoimenpiteitä. Tukitoimintoalueeseen kuuluvat pysäköintialue, öljy- ja voiteluaineiden säilytys, jätehuoltopiste sekä tarvittaessa sosiaalitilat. Alueelle sijoitetaan tarvittaessa myös varastokasoja.

Tukitoimintoalue rakennetaan vähintään tankkaus- ja huoltoalueen sekä kemikaalien varastointialueen osalta nesteitä läpäisemättömäksi. Pohjalle asennetaan tiivis kalvo (esim. HDPE-kalvo), jonka reunat on nostettu. Kalvon alla ja päällä on vähintään 5 cm hienoa hiekkaa estämässä kalvon rikkoutumista. Rakenteen päällä on lisäksi noin 25 cm paksuinen kerros kantavaa maa-ainesta (esim. soraa), jotta rakenne säilyy ehjänä. Puhdas sadevesi ohjataan alueelta pois pinnankallistusten avulla. Alueen pinta on keskeltä korotettu.

Tankattaessa ja huollettaessa huolehditaan, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään. Mikäli tukitoiminta-alueella tapahtuu pienikin vuoto, kerätään pilaantunut maa-aines heti talteen astiaan. Isomman onnettomuuden tai vuodon sattuessa, alue kalvon päältä kuoritaan kokonaan, jolloin vuoto ei pääse leviämään tukitoimintoalueen ulkopuolelle. Alueelle varataan lisäksi imeytysmateriaalia vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. Säiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Työkoneita ei pestä hankealueella.

Ottamistoimintaan välttämättömästi liittyviä poltto- ja voiteluaineita ym. vesistöille vaarallisia aineita varastoidaan vain ottoalueen ulkopuolella sille tarkoitetulla suojatulla tukitoimintoalueella. Kuorma- autoja ja työkoneita ei säilytetä, huolleta, eikä tankata ottoalueella. Mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu imeytysmateriaalein. Onnettomuuksista ilmoitetaan Tampereen aluepelastuslaitokselle sekä valvovalle viranomaiselle ja vahingon leviämisen estämiseksi ryhdytään toimiin välittömästi.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

  Pöly ja ilmanpäästöt 

Pölyä syntyy pääosin murskaustoiminnasta sekä vähäisemmässä määrin muusta ainesten käsittelystä ja kuljetuksista. Suurin osa pölystä jää toiminta-alueelle. Pölyn leviämistä ympäristöön ehkäistään pölynsidonnalla, kuten kastelemalla, tai leviämisesteillä. Materiaalien pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman pieninä ja ajonopeudet toiminta-alueella alhaisina.

Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille (PM10) on 50 ?g/m3 (VNa 79/2017). Yleensä yli 500 m etäisyydellä murskauksesta sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja. Ilmanlaatuasetuksen (VNa 711/2001) mukaisten raja-arvojen ylittyminen murskaustoiminnan vaikutuksesta on epätodennäköistä lähelläkin murskausaluetta. (SYKE 2010). Tielaitoksen mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 m lähimpään häiriytyvään kohteeseen (Tielaitos 1994). Pölyn ohjearvojen ei arvioida ylittyvän lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnan laadun, etäisyyden ja metsäisen maaston vuoksi.

Melu ja tärinä

Toiminnassa melua syntyy pääosin murskauksesta. Materiaalin siirtelystä sekä kuormauksista ja kuljetuksista johtuvat melupäästöt ovat vähäisempiä. Asumiseen käytettävillä alueilla melun keskiäänitaso ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 päiväohjearvoa (klo 7.00-22.00) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla päiväohjearvo on 45 dB. Vallitsevissa maasto- ja puusto-olosuhteissa melun keskiäänitason ei arvioida ylittävän annettuja päiväohjearvoja lähimmillä asuinalueilla. Yöaikaan alueella ei ole toimintaa.

Toiminnot sijoitetaan mahdollisimman lähelle kalliorintausta melu- ja pölyvaikutusten ehkäisemiseksi. Louhinnan edetessä, 15-18,5 m korkeat seinämät ehkäisevät tehokkaasti rikotuksen ja murskauksen haitallisia ympäristövaikutuksia. Myös ottoalueen pintamaakasat, varastokasojen sijoittelu sekä ympäröivä kasvillisuus ehkäisevät melun ja pölyn leviämistä.

Tärinää aiheuttavat lähinnä harvoin tapahtuvat räjäytykset, eikä lähietäisyydellä ole tärinälle herkkiä kohteita. Räjäytyksiä suoritetaan ottamistoiminnan aikana vain 1-2 kertaa viikossa.

Jätteet ja kemikaalit

Jätehuoltopiste sijaitsee tukitoimintoalueella. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet säilytetään tukitoimintoalueella merkityissä, tiiviissä ja suljetuissa astioissa siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle, minkä jälkeen ne toimitetaan mahdollisimman pian käsittelylaitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Vähäiset määrät syntyviä sekajätteitä varastoidaan tukitoiminta-alueella ja toimitetaan hyödynnettäväksi/käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen.

Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa laitosalueen, varastokasojen ja murskausprosessin kasteluun pölyämisen estämiseksi. Pölynsidontaan käytetään alueelle kerääntyneitä hulevesiä tai tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöautossa. Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan kunnallisen jätehuollon käsiteltäväksi.

Pintavedet

Pohja louhitaan siten, että se kallistuu kohti etelää/kaakkoa, jolloin pintavedet laskevat ottoalueen eteläosaan. Mikäli hulevesiä alkaa kertyä, ne pumpataan ottoalueen viereen itäpuolelle, missä ne imeytyvät maastoon. Koska vedet pumpataan, kiintoaines jää louhoksen pohjalle. Tarvittaessa pohjalle kertyneet kiintoainekset poistetaan. Mikäli maastossa louhoksen vesiä laskee puroon asti, ne laskevat metsälakikohteen jälkeiselle osuudelle. Louhoksen vesiä ei johdeta suoraan puroon tai siihen johtaviin ojiin.

Suunnitelma on, että vaiheen I jälkeen haetaan hyvissä ajoin lupaa vaiheille II ja III. Vaiheen I pintavesien ohjaaminen ottoalueen eteläosaan on suunniteltu seuraavia vaiheita ajatellen siten, että kaikkien ottovaiheiden jälkeen vedet valuvat ottoalueiden kaakkoispuolelle maastoon, eivätkä vedet pääse suoraan puroon, eivätkä metsälakikohteen osuudelle. Mikäli seuraavat ottovaiheet eivät toteudu, vaiheen I alueelta rakennetaan uoma hulevesille ottoalueen alimmalla tasolla olevalta eteläosalta ottoalueen itäreunaa pitkin koilliskulmaan ja sieltä hankekiinteistön reunaa pitkin maastoon siten, että vedet pääsevät poistumaan vaiheen I ottoalueelta, mutta ne eivät laske suoraan puroon tai siihen laskeviin ojiin.

Alueen hulevedet johdetaan pumppaamalla maastoon ja kiintoaines jää louhoksen pohjalle. Mikäli ottamistoiminta alueella ei jatkuisi vaiheen I jälkeen vaiheisiin II ja III, hulevesille rakennetaan uoma ottoalueen eteläosasta koilliskulman kautta kiinteistön maastoon. Hulevesien pääsy suoraan ottoalueen itäpuolella sijaitsevaan puroon tai sinne johtaviin ojiin estetään.

 Pohjavedet

Ottoalue ei kuulu vedenhankinnan kannalta merkittäviin pohjavesialueisiin. Ottoalueen koillispuolella sijaitsevan laaksopainanteen pohja on noin tasolla +130, joten pohjaveden tason arvioidaan olevan tämän alapuolella. Ottoalue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön (35), Näsijärven vesistöalueeseen (35.31) ja Näsijärven lähialueeseen (35.311). Kaikki ottoalueen pintavedet laskevat lopulta etelään Näsijärven Pengonpohjaan. Lähin järvi on noin 500 m etäisyydellä luoteessa sijaitseva Hyyrynjärvi. Ottoalueen hulevedet eivät laske Hyyrynjärveen. Ottoalueen itäpuolella sijaitsevassa purolaaksossa sijaitsee metsälain 10 §:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.

Hakija selvittää alle 500 m etäisyydellä toiminta-alueen rajasta sijaitsevien talousvesikaivojen sijainnit ja vastaa niiden vedenpinnan tason mittauksesta ja veden laadun selvittämisestä (ns. suppea talousvesitutkimus) ennen tämän luvan mukaista toiminnan aloittamista ja jatkossa kolmen vuoden välein sen jälkeen. Tulokset toimitetaan ympäristötoimeen. Toimija tarkkailee silmämääräisesti hulevesien kertymistä alueelle ja pumppaa vedet tarvittaessa maastoon hankekiinteistölle. Muusta ympäristön tarkkailusta on määrätty ympäristöluvassa.

Pintamaiden poisto ja varastointi

Pintamaita on jo kuorittu noin 2 000 m3 ja kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan vielä noin 6 600 m3, jolloin pintamaita on yhteensä noin 8 600 m3. Mikäli pelkät alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä suunnitellun luiskakaltevuuden saavuttamiseen, käytetään lisäksi muualta tuotavia rakennustoiminnan sivutuotteena syntyviä pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia; moreenia, hiekkaa, savea ja silttiä.

Alueelta syntyvät kaivannaisjätteet ovat pintamaan kuorinnasta syntyviä epäorgaanisia ja orgaanisia aineksia (kivennäismaata, humusta, kantoja ja hakkuutähteitä). Pintamaat ovat ns. pilaantumatonta eli luonnontilaista maa-ainesta, joka ei sisällä haitallisia aineita ja josta ei näin ollen aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen varaa.

Pintamaan paksuudeksi arvioidaan keskimäärin 0-40 cm. Poistetun, alueelle varastoidun pintamaan määräksi arvioidaan noin 2 000 m3. Pintamaat on poistettu tukitoimintoalueelta sekä ottoalueen koilliskulmasta, josta maa-ainesten ottaminen on aloitettu. Ottoalueella arvioidaan olevan pintamaita vielä noin 6 600 m3. Pintamaat varastoidaan alueen reunoille myöhemmin maisemoinnissa hyödynnettäväksi. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteeksi luokiteltavaa sivukiveä.

Jälkihoito ja maisemointi

Toiminnan päättyessä alue siistitään ja maisemoidaan tai vaihtoehtoisesti louhintaa jatketaan vaiheisiin II ja III, jolloin toiminnalle haetaan ajoissa uutta lupaa. Mikäli uutta lupaa ei haeta, kaikki koneet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Reunat luiskataan maa-aineksilla ympäristöön soveltuvaan 1:3 kaltevuuteen ja alue jää metsätalouskäyttöön.

Pintamaita on jo kuorittu noin 2 000 m3 ja kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan vielä noin 6 600 m3, jolloin pintamaita on yhteensä noin 8 600 m3. Mikäli pelkät alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä suunnitellun luiskakaltevuuden saavuttamiseen, käytetään lisäksi muualta tuotavia rakennustoiminnan sivutuotteena syntyviä pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia; moreenia, hiekkaa, savea ja silttiä.

Alueelta kuorittuja pintamaita hyödynnetään erityisesti maisemoinnin pintakerroksessa. Alueen annetaan taimettua luontaisesti metsäisen ympäristön vaikutuksesta. Mikäli taimettuminen ei ole käynnistynyt noin 2 vuoden kuluessa toiminnan päättymisestä, alueelle istutetaan männyntaimia tiheydeltään 2 300 kpl/ha sekä koivuntaimia tiheydeltään 700 tainta/ha sekametsän aikaansaamiseksi.

Suunnitelman mukaisesti toimittaessa maa-aineksen ottamisella ei aiheuteta maisemakuvan turmeltumista ottaen huomioon, että alue vapautuu metsätalouskäyttöön.

Lupahakemuksen käsittely

Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutus aikana 15.6.2022 - 22.7.2022 Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.ylojarvi.fi. => Viralliset ilmoitukset.

Hakemuksesta on tiedotettu naapurikiinteistöjen lisäksi muita vaikutusalueen kiinteistöjä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta.

ELY-keskuksen lausunto 11.8.2022

Toiminnan vaikutusalueen linnuston pesimärauhan turvaamiseksi ELY-keskus suosittelee, että pintamaiden kuorintaa ei tulisi suorittaa 1.4-31.7 välisenä aikana. Lisäksi kallioaineksen irrotus ja murskaus olisi suositeltavaa ajoittaa 1.9-15.4. väliseen aikaan. Hakemuksen mukaan, mikäli hulevesiä alkaa kertyä, ne pumpataan ottoalueen viereen itäpuolelle, missä ne imeytyvät maastoon. Mikäli maastossa louhoksen vesiä laskee puroon asti, ne laskevat metsälakikohteen jälkeiselle osuudelle. Louhoksen vesiä ei johdeta suoraan puroon tai siihen johtaviin ojiin. Lopputilanteessa, mikäli vaiheita II ja III ei toteuteta, vedet johdetaan ottoalueen alimmalla tasolla olevalta eteläosalta ottoalueen itäreunaa pitkin koilliskulmaan ja sieltä hankekiinteistön reunaa pitkin maastoon siten, että vedet pääsevät poistumaan vaiheen I ottoalueelta, mutta ne eivät laske suoraan puroon tai siihen laskeviin ojiin. Hakijan tulee selventää lupaviranomaiselle, vaatiiko esitetty vesien johtaminen ojan kaivamista. Mikäli, tulee lähteviä vesiä tarkkailla. ELY-keskus pitää suunniteltua kaivokartoitusta ja tarkkailua hyvänä. Pohjaveden tarkkailuun käytettävän kaivon kaivokortti tai havaintoputken putkikortti tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukseen. Ympäristöön kohdistuvat haitat ja niiden rajoittaminen ja seuranta käsitellään ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa, kun seuraavat asiat otetaan huomioon:

Vesien johtaminen ja tarkkailu

Kuivatusvesien vesien pumppaus tulee tehdä niin, ettei louhoksen pohjalle mahdollisesti sedimentoitunut kiintoaines lähde vesien mukana. Tarvittaessa tulee rakentaa laskeutusallas kuivatusvesien käsittelemiseksi, jolloin myös vesien tarkkailu on tarpeen. Tarkkailun tulee sisältää näytteenottohetken virtaaman ja vesinäytteistä tulee tutkia pH, sähkönjohtavuus, typpipitoisuus, sameus ja kiintoaines sekä tarvittaessa öljyhiilivedyt. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Ottamistoiminta

Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Jälkihoito

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2020) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 141 alkaen.

Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Muistutukset  Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia kuulutusaikana.

Hakijan vastine Hakijan vastine 15.9.2022

Telamurska Oy hakee maa-ainesluvalleen jatkoa 10 vuodeksi ottamistoiminnan jatkamiseksi Ylöjärvellä kiinteistöllä 980-439-10-39. Ottamisalueen pinta-ala on 2,9 ha ja ottomäärä 264 500 m3ktr. Toiminta jatkuu olemassa olevan luvan mukaisena, mutta ottamismäärä on päivitetty tarkennetun arvion mukaiseksi. Pirkanmaan ELY-keskus on antanut hakemuksesta lausuntonsa 11.8.2022 ja hakijan vastine siihen esitetään tässä.

Luontoarvot

ELY-keskus suosittelee lausunnossaan, että toiminnan vaikutusalueen linnuston pesimärauhan turvaamiseksi pintamaiden kuorintaa ei tulisi suorittaa 1.4-31.7 välisenä aikana. Lisäksi kallioaineksen irrotus ja murskaus olisi suositeltavaa ajoittaa 1.9-15.4. väliseen aikaan.

Hakija hyväksyy lausunnossa esitetyn aikarajoituksen pintamaiden kuorinnasta. Louhintaa ja murskausta koskien, hakija toteaa, että voimassa olevassa ympäristöluvassa ja aikaisemmassa maa-ainesluvassa louhintaa/murskausta on saanut suorittaa 15.8.-31.5. välisenä aikana, eikä sellaisia perusteita ole ilmennyt, joiden mukaan aikaisemman luvan mukaista rajoitusta olisi syytä laajentaa. Alueelta ei ole esitetty sellaisia luontoarvoja tai tehty sellaisia lintuhavaintoja, joiden vuoksi aikaisempi kesätauko murskauksen ja louhinnan osalta ei olisi riittävä. Laji.fi -tietokannasta 14.9.2022 tehdyn haun perusteella hankealueelta tai sen lähiympäristöstä (kuva 1) ei ole tehty sellaisia lintu- tai muita eläinhavaintoja, jotka olisi kirjattu tietokantaan. Tämä tukee hakemuksessa esitettyä tietoa siitä, että hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole sellaisia luonto-, maisema- tai muita arvoja, jotka estäisivät tai rajoittaisivat murskausta tai louhintaa. Kyseessä ei ole uusi lupa ja ottoalue on jo avattu eikä suunniteltuun toimintaan ole esitetty muutoksia aikaisempaan lupaan verrattuna, paitsi pienempi ottomäärä päivitetyn laskennan perusteella. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly, jotka ovat toiminnan aikaisia. Pölyvaikutukset rajoittuvat pääasiassa hankealueelle. Alkuvaiheen louhinnan jälkeen murskain sijoitetaan louhitun rintauksen lähelle, jolloin kallioseinät ehkäisevät merkittävästi melun ja pölyn leviämistä.

Hakemuksessa esitetysti ottamistoimintaa on vain 1-3 kertaa vuodessa yhteensä noin 1-3 kuukauden ajan eikä toimintaa välttämättä ole joka vuosi. Louhintaa ei harjoiteta viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Toiminnan ajankohta vaihtelee kysynnän mukaan ja koska toimintaa on vain enintään muutaman kuukauden ajan vuodessa, olisi toiminnanharjoittajalle kohtuutonta, mikäli ajankohtaa, jolloin ottamistoimintaa voisi tehdä, rajoitettaisiin vielä aikaisempaa lyhyemmälle ajanjaksolle. Mikäli kysyntään voitaisiin vastata entistä vähemmän aikaa vuodesta, sillä voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia toiminnanharjoittajalle. Edellä mainituin perusteluin, hakijan näkemyksen mukaan aikaisemman luvan mukainen 2,5 kuukauden kesätauko louhinnassa ja murskauksessa on riittävä.

Vesien johtaminen ja tarkkailu

ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakijan tulee selventää lupaviranomaiselle, vaatiiko esitetty vesien johtaminen ojan kaivamista ja mikäli vaatii, tulee lähteviä vesiä tarkkailla. Suunnitelman mukainen ottamistoiminnan aikainen hulevesien pumppaaminen ottoalueen itäpuolelle maastoon, ei vaadi ojan rakentamista. Merkittävä osa hulevesistä imeytyy louhitulle kalliopinnalle syntyvään murskepintaan ja varastokasoihin haihtuen niistä vähitellen. Mikäli vesiä kertyisi, ne pumpataan maastoon, jossa ne imeytyvät pintamaihin ja kasvillisuuteen. Maastoon vesiä johdettaessa huolehditaan siitä, ettei maasto pääse vettymään ja ettei vesien johtamisesta aiheudu muuta haittaa. Alue, johon vesiä tarvittaessa pumpataan, on laaja, joten siitä ei pääse aiheutumaan haittaa. Vedet eivät myöskään pääse laskemaan metsälakikohteeseen, sillä rinteen, joka laskee purolaaksoon, ja purolaakson välissä, sijaitsee ajotie, joka ehkäisee vesien valumista purolaaksoon asti hankealueelta, mikäli niitä sinne asti valuisi. Hakijalla ei ole muuta kommentoitavaa hakemuksesta annettuun lausuntoon.

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina

-Maa-ainesten ottamissuunnitelma 4.5.2022 ja

-Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

-Suunnitelmapiirustukset

-Meluselvitys 30.9.2011, Taratest Oy

Lisätiedot  ma. ympäristötarkastaja Kaisa Oikarinen

  puh. 040 120 8901, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Johanna Venäläinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Telamurska Oy:lle maa-aineslain mukaisen ottoluvan kalliokiviainesten ottamiseksi tilalle Viitaniemi 980-439-10-39.  Toiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevien säädösten, hakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Yleiset lupamääräykset 

Ottamisalue ja ottomäärä  

1. Maa-ainesten ottamislupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi kalliokiviaineksen ottamiseen enintään 264 500 m3krt ottamismäärälle ottamissuunnitelman (4.5.2022) mukaiselle alueelle (pinta-ala 2,9 ha). Vuosittain saa louhia enintään 26?500 m3ktr.  

Luvan voimassaoloaika

2. Lupa on voimassa 31.1.2033 asti. 

Ottotaso 

3. Alin sallittu kaivutaso on hakemuksen mukaisesti + 138,5 (N2000) 

Lupaehdot, jotka on täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista 

Yhteyshenkilö 

4. Maa-ainesten ottamistoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön velvollisuutena on valvoa, että maa-ainesten ottamisessa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan tämän luvan määräyksiä ja hakemusasiakirjoissa esitettyjä seikkoja.  

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus  

5. Suunnitelma-alueen rajat on merkittävä maastoon noin 25 metrin välein selvästi näkyvin puu-, rauta- tai muovipaaluin, joita ei saa hävittää tai siirtää.  

Ottoalue on merkittävä maastoon varoitusnauhalla tai vastaavalla tavalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään 10 metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. 

6. Alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista ottotaso on valvontaviranomaisen seurattavissa. Alueella tulee olla merkittynä tieto alimmasta sallitusta ottotasosta. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000).  

7. Alueen ulkopuolelle tulee asentaa informaatiokyltti, jossa esitetään toiminnanharjoittajan tiedot ja maa-aineslain mukaisen luvan voimassaoloaika. Asiattomien pääsy alueelle tieyhteyttä pitkin on estettävä esimerkiksi puomilla. 

Tukitoiminta-alue 

8. Työkoneiden säilytys- ja tankkausalue (tukitoiminta-alue) tulee rakentaa nesteitä läpäisemättömäksi. Alueen tulee olla reunoilta korotettu. Tarkempi suunnitelma tukitoiminta-alueen rakentamisesta tulee toimittaa etukäteen valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.  

Seuranta ja tarkastukset 

9. Luvanhaltijan tulee selvittää alle 500 m etäisyydellä toiminta-alueen rajasta sijaitsevien talousvesikaivojen sijainnit. Mikäli alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta on talousvesikaivoja, tulee luvanhaltijan mitata kaivojen vedenpinnan taso ja selvittää vedenlaatu näytteenotoin. Näytteistä tulee analysoida ns. suppean talousvesitutkimuksen mukaiset parametrit. Tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaisella ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.  

10. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle. 

Lupaehdot ottamistoiminnan aikana 

Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus 

11. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät reunat ja luiskat (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli kaksi metriä korkeita, on aidattava kiinteällä aidalla (teräsverkkoaita tms.) tai suojattava kivivallilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein. 

12. Merkinnät, aidat, kyltit ja muut turvallisuuteen liittyvät rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. 

Melu-, pölyhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset 

13. Toimintojen melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla melun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla melun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 dB. Määräys koskee myös kuljetusten aiheuttamaa melua. Meluhaittojen ehkäisemisestä määrätään myös ympäristöluvassa. 

14. Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan torjumiseksi. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on ehkäistävä porausvaunujen pölynkeräyslaitteilla tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyntorjuntajärjestelmien toimivuus on tarkistettava toiminnan aikana päivittäin. Suolan ja muiden pohjavedelle tai maaperälle haitallisten aineiden käyttö pölynsidonnassa on kielletty. Pölyntorjunnasta määrätään myös ympäristöluvassa. 

15. Louhinnassa ja rikottamisessa käytettävän laitteiston tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja sitä tulee käyttää ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. 

Toiminta-ajat 

16. Pintamaiden kuorintaa saa suorittaa 1.8.- 31.3. välisenä aikana. Kallioaineksen irrotusta saa suorittaa 15.8. - 31.5. välisenä aikana. Kallioaineksen räjäytyksiä saa suorittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 16.00 välisenä aikana. Maa-ainesten kuormausta ja kuljetusta voidaan suorittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00 - 21.00 välisenä aikana. Muista toiminta-ajoista (rikotus, murskaus, poraus) päätetään ympäristöluvassa. 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu  

17. Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ottamisen etenemisen mukaisesti ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi. 

18. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesiin eikä maaperän pilaantumista. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei louhinta aiheuta alla olevaan kallioon tai maaperään sellaisia muutoksia (halkeamia, ruhjeita ym.), joista saattaa olla haittaa alueen pohjavedelle tai ympäristölle. Räjähteiden valinnassa ja käytössä tulee huolehtia ja varmistaa, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 

19. Kuormaus- ja kuljetuskaluston tankkausta ja huoltoa ei ottamisalueella saa tehdä paitsi toimintaa varten suunnitellussa ja valvontaviranomaisen hyväksymässä paikassa tukitoimintoalueella. Työkoneiden huoltotoimenpiteitä ei saa tehdä ottamisalueella. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita tai laitteita. Koneiden kunto on tarkistettava säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta.  

20. Alueella käytettävien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Ne on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla. Säiliöiden täyttöputkien ja jakelulaitteiden tulee olla lukittavia ja ne on pidettävä lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla. 

21. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden kemikaalien varastointia alueella tulee välttää. Mikäli alueella on toimintaan liittyen välttämätöntä varastoida ympäristön kannalta haitallisia aineita, on aineita käsiteltävä ja ne on säilytettävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tukitoiminta-alueella.  

22. Kuivatusvesien johtamisesta ei saa aiheutua liettymistä, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa. Louhosalueelta pumpattavia vesiä ei saa johtaa suoraan puroon tai puroon johtaviin ojiin, vaan ne tulee joko imeyttää kiinteistöllä maaperään tai mikäli louhosalueelle kertyy runsaasti lammikoituvaa vettä, tulee alueelle rakentaa laskeutusallas, jonka kautta vedet johdetaan maastoon. Allas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa ja vähintään vuosittain. Laskeutusaltaasta tulee tehdä tarkkailua keväällä ylivirtaamakaudella. Tarkkailun tulee sisältää näytteenottohetken virtaama ja näytteistä tulee analysoida pH, sähkönjohtavuus, typpipitoisuus, sameus ja kiintoaines sekä öljyhiilivetyjakeet C10-C40. Näyte tulee ottaa aina samasta paikasta, ja sijainti tulee merkitä tarkkailuraporttiin.  

23. Luvanhaltijan tulee tarkkailla alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta olevien talousvesikaivojen vedenlaatua kolmen vuoden välein. Samalla tulee mitata kaivojen vedenpinnankorkeus. Näytteistä tulee analysoida ns. suppean talousvesitutkimuksen mukaiset parametrit.  

24. Tarkkailun tulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä talousvesikaivojen ja hulevesien tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa lisäykset ja muutokset.  

Jätehuoltoa koskevat määräykset 

25. Toiminnasta ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivuualueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jätelain mukaiset edellytykset niiden vastaanottamiseen. Alueen jätehuolto on järjestettävä kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.  

26. Mikäli toiminnassa syntyy vaarallisia jätteitä, tulee ne säilyttää tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä tai ne on sijoitettava vaarallisen jätteen konttiin. Säilytysastian tai -tilan tulee olla lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan viimeistään jokaisen toimintajakson päättyessä. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä siirrettäessä ja luovuttaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä, käymäläjätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta siirtoasiakirja.

27. Aluetta ei saa käyttää muualta tuotujen ylijäämämaiden varastointi- tai läjitysalueena. 

28. Mahdollisimman suuri osa syntyvästä sivukivestä on ohjattava hyötykäyttöön. 

29. Toiminnassa syntyvät ylijäämämassa tulee varastoida toimintakiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ympäristöluvan mukaisesti.  

Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset 

30. Alueella on oltava riittävästi alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalustoa mahdollisia onnettomuus- tai häiriötilanteita varten. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta, keräysvälineitä ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 

31. Onnettomuustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa pelastusviranomaiselle (hätäkeskus) ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Onnettomuus- ja muista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista tai pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle. 

Toiminnan valvonta- ja kirjanpitomääräykset 

32. Luvanhaltijan tulee tarkistaa seuraavat asiat säännöllisesti ja tehdä niistä merkinnät työmaapäiväkirjaan: 

-          toiminta-ajat, räjäytys ja iskuvasarointiajat eriteltyinä 

-          ottamisen kohteena oleva alue ja ottamissuunnitelman vaihe, ottamisen korkeustasot 

-          tukitoiminta-alueen kunto, siisteys ja maaperän puhtaus (aistinvarainen arvio) 

-          kemikaalien asianmukainen varastointi tukitoiminta-alueella tai kontissa 

-          tiedot tehdyistä koneiden tarkastuksista ja huolloista 

-          tiedot kemikaali- ja polttoainetoimituksista 

-          vaarallisten jätteiden toimitukset ja toimituspaikat 

-          tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä 

-          maisemointi- ja jälkihoitotöiden toteuttamisen edistyminen 

Tarkistuspäivät, tehdyt korjaustoimenpiteet ja niiden ajankohta on merkittävä työmaapäiväkirjaan. Havaitut epäkohdat tulee korjata mahdollisimman pian. Työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 

33. Kallioainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista Notto-järjestelmään tai valvontaviranomaiselle maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti.

Maisemointi ja jälkihoito 

34. Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa kaltevuuteen 1:3 ja pyöristettävä ympäristön maastoon sopivaksi. Ottoalueen pohja ja luiskat tulee verhoilla kauttaaltaan maamassoilla kasvualustaksi. Tiivispohjaisten alueiden maanpinta tulee rikkoa ja muokata ennen pintamateriaalin levittämistä. Puhtaita ylijäämämaita voidaan tarvittaessa tuoda alueelle siten, että verhoilukerroksen paksuudeksi muodostuu noin 0,5 metriä. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajilain (1709/2015) mukaisia haitallisia vieraslajeja, kuten lupiinia tai jättiputkea. Näitä tulee aktiivisesti myös torjua, mikäli niitä alueelle leviää.

35. Pohja-alue on istutettava männyntaimille tiheydeltään 2300 kpl/ha. Lisäksi alueelle on istutettava koivuntaimia tiheydeltään 700 tainta/ha sekametsän aikaansaamiseksi. Luvan hakijan on tehtävä luvan päättymisen jälkeen kahden vuoden päästä seurantakäynti alueella ja tarvittaessa tehtävä täydentäviä taimien istutuksia. 

Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi.

36. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkihoitotöiden toteuttamisen. Ottamistoiminta on järjestettävä siten, että jälkihoitotöitä voidaan tehdä ottamisalueella sitä mukaan, kun ottamistoiminta edistyy alueella. 

37. Toiminnan loputtua kaikki alueelle ja sen läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta. 

38. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten. 

39. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. 

Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle 

40. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle ja siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. 

Vakuus 

41. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten ja maisemointivelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi hyväksyttävä vakuus. Toiminnanharjoittajan aikaisemman luvan yhteydessä asettama vakuus 20 000 euroa on riittävä, mikäli vakuuden voimassaoloaikaa jatketaan 31.1.2034 asti.

Pankkitakauksen tulee olla voimassa niin kauan, kunnes kallioainesten otto sekä jälkihoitotoimenpiteet ovat suoritettu loppuun. Pankkitakauksen tulee kuitenkin olla voimassa vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Lupaviranomainen voi myös erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikkien luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vasta lupaviranomaisen päätöksellä. (MAL 12 §, VNA 926/2005, 8§) 

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta 

42. Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Luvansaajan on ennen toiminnan aloittamista ilman lainvoimaista päätöstä asetettava 5000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon.  

Luvan myöntämisen edellytykset 

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:  

1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 

2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 

3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. 

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineslain 3 §:n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan maa-ainesten ottaminen on suunniteltava niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.  

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. 

Yleiset perustelut lupapäätökselle 

Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Lupamääräykset huomioon ottaen, ottamisen ei katsota aiheuttavan sellaista seurausta, joka on maa-aineslain 3 §:n mukaisesti kielletty. Lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus, riskitaso ja hankkeesta saatava hyöty huomioon otettuna. 

Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 6 §:n mukaan lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. 

Lupamääräys 1. Maa-aineslupa on myönnetty lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle ja massamäärälle. 

Lupamääräys 2. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi hakemuksen ja MAL 10.1 §:n mukaisesti. 

Lupamääräys 3. Määräyksessä on syvin mahdollinen ottotaso. 

Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajalla on oltava vastuuhenkilö, jonka on tunnettava toiminta ja sitä koskevat säännökset ja määräykset. Vastuuhenkilön nimeäminen on välttämätöntä myös muiden luvassa määrättyjen toimien toteuttamisen varmistamiseksi sekä tiedonvälityksen varmistamiseksi luvanhaltijan, mahdollisten urakoitsijoiden ja viranomaisen välillä. (MAL 11 §) 

Lupamääräykset 5-7, 11 ja 12. Merkinnöistä, suojaamisesta ja varoitustoimista sekä rakenteiden kunnossapidosta on määrätty turvallisuussyistä sekä valvonnan mahdollistamiseksi. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen merkitsemisellä maastoon sekä korkeustason merkinnöillä varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Putoamisvaaran poistaminen jyrkänteiden kohdalla edellyttää tukevaa ja riittävän korkeaa aita- tai vallirakennetta, jonka tulee estää tahaton pääsy vaarallisille alueille. Lippusiimaa, pintamaakasaa tai vastaavaa rakennetta ei katsota riittäväksi esteeksi vaarallisten jyrkänteiden suojaamisen osalta. (MAL 11 §, MAA 7 §)  

Lupamääräys 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien, haitallisten pohja- ja pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11 §) 

Lupamääräys 9. Ottotoiminta voi vaikuttaa kallion rakoiluun ja sitä kautta - samoin kuin kuivatusvesien johtamisen kautta - lähialueiden pohjaveden tilaan. Ennen ottamistoiminnan aloittamista otettujen näytteiden tuloksia voidaan verrata ottamistoiminnan aikana otettuihin näytteisiin, jolloin saadaan vertailutietoja ottamisen mahdollisista vaikutuksista.   

Lupamääräys 10. Aloitustarkastuksella varmistetaan, että maa-ainesasetuksen 7 §:n 1 momentin velvoitteet on täytetty.  

Lupamääräykset 13-15 melu- ja pölyhaittojen ehkäisystä on annettu ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys melutasosta on yhteneväinen ympäristöluvan vastaavan määräyksen kanssa. Työmenetelmät ja laitteiden ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi päästöjen ja siten myös ympäristöhaittojen määrään. Pölyntorjuntakemikaalien käytöstä on määrätty pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (MAL 11 §) 

Lupamääräys 16 toiminta-ajan rajauksesta on annettu asutuksella ja ympäristölle koituvien haittojen minimoimiseksi. (MAL 11 §) 

Lupamääräykset 17-24 maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu toiminnasta aiheutuvien haitallisten pohja- ja pintavesivaikutuksen ehkäisemiseksi sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden käsittelystä aiheutuvien maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen riskien ehkäisemiseksi. Hule- ja kuivatusvesistä voi aiheutua mm. maaston ja uomien vettymistä sekä haitta-ainepitoisuuksien nousua pohja- ja pintavesissä. Määräyksillä on täydennetty ympäristöluvassa annettuja määräyksiä toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. (MAL 11 §, maa-ainesasetus 6 §) 

Lupamääräykset 25-29. Jätehuoltoa koskevien määräysten tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräyksillä rajoitetaan hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Jätteiden lajittelusta ja varastoinnista sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta määrätään myös ympäristöluvassa. Määräyksillä on täydennetty ympäristöluvassa annettuja määräyksiä toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. (MAL 5a ja 11 §) 

Lupamääräyksillä 30 ja 31 varmistetaan ensitorjunta sekä tiedonkulku viranomaiselle onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Pirkanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistamisen osalta. (MAL 11 §) 

Lupamääräykset 32 ja 33. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maa-ainesten oton tilanteen tietojen kirjaamisesta sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan lupaehtojen noudattaminen ja ehkäistään toimintaan liittyviä riskejä. Työmaapäiväkirjaa edellytetään pidettäväksi, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada ajantasaista tietoa laitoksen toiminnasta ja mahdollisista poikkeustilanteista. Ilmoitus otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta on tehtävä vuosittain. (MAL 11 ja 23a § sekä maa-ainesasetus 6 §). 

Lupamääräykset 34-39. on tarkennettu ottamisalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei toiminnan lopettamisen jälkeen alueesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, yleisen turvallisuuden heikentymistä, roskaantumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lupamääräyksillä varmistetaan, että tuotavat maat ovat puhtaita eikä maa-ainesten ottopaikasta muodostu maankaatopaikkaa. Maa-ainesten ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen, tulee alueella toimittaa lopputarkastus. (MAL 11 §, maa-ainesasetus 7 ja 8 §) 

Lupamääräys 40. Tieto toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on tarpeen valvonnan kannalta. Maa-ainesten otto-oikeuden siirron yhteydessä on välttämätöntä varmistaa lupavelvoitteiden noudattaminen ja riittävän vakuuden voimassaolo. (MAL 11, 12, 13a ja 16a §) 

Lupamääräys 41. Toiminnanharjoittajalta edellytetään vakuutta luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuutta voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana. Vakuuden on oltava voimassa ennen toiminnan aloittamista. (MAL 12 §, maa-ainesasetus 6 ja 8 §) 

Lupamääräys 42. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta sallitaan, koska kyseessä on olemassa oleva kallioaineksen ottoalue. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. (MAL 21 §) 

Lausuntojen huomioon ottaminen 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksin 8, 9, 11, 16, 19-24, 31, 34, 35, 37 ja 39. 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen  

Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta 420 €

ja hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän

tilavuuden mukaan 0,02 €/m3 

Naapureiden kuuleminen 65 € / kuultava  

Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 420 € + (0,02 €/m3 x 264 500 m3) + (65 € x 10) = 6 360 €

Maksut on määrätty 1.1.2019 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaan (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 15.8.2018 § 98).  

Ottamistoiminnan valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti (MAL 23 §). 

Päätöksen täytäntöönpano 

Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, mikäli hakija asettaa lupamääräyksen 42 mukaisen 5000 euron vakuuden.  

Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun lupamääräyksessä 41 edellytetty 20 000 euron vakuus on asetettu ja alkutarkastus pidetty. 

Sovelletut oikeusohjeet 

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23, 23a §  

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, 6-9 §  

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 §  

VNa kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4, 8 §  

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvioista (993/1992) 

Vieraslajilaki (1709/2015) 3-5 ja 11 §:t 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 28 §  

Muut sovelletut ohjeet  

Ympäristöministeriön julkaisuja 24/2020: Maa-ainesten ottaminen, opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö 2020. 

Päätöksestä tiedottaminen 

Lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja lupapäätös julkaistaan Ylöjärven kaupungin Internet-sivuilla (www.ylojarvi.fi > Viralliset ilmoitukset).

Päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon seitsemäntenä päivänä tiedoksiannosta.  

Päätös lähetetään hakijalle.  

Päätös lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. 

Muutoksenhaku 

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.  

Valitusosoitus liitetään päätökseen.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----

 S. Peltola poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 18.48.