Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.01.2022/Pykälä 17

Ympäristölautakunta 26.01.2022 § 17  

8/11.01.00/2022  

Ympäristönsuojelulain mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen / Vuorikallio

502/11.01.00/2021

YMPLTK 20.10.2021 § 146 

Ympäristötarkastaja Ida Rintala

Selostus asiasta Ylöjärven kaupungin ympäristöpäällikkö on saanut il­moi­tuk­sen kiinteistölle Vuorikallio ------------- tapahtuvasta maan­ajos­ta ensimmäisen kerran 21.1.2021. Tämän jälkeen ym­pä­ris­tö­toi­mi on saanut useita ilmoituksia ja kyselyitä lä­his­tön asukkailta. Ympäristöpäällikkö on käynyt kiinteistöllä en­sim­mäi­sen kerran 24.1.2021 ja todennut alueella olleen ai­na­kin 10 kuorma-auton lavallista tuotua maa-ainesta. Ym­pä­ris­tö­pääl­lik­kö oli asiasta yhteydessä kiinteistön omistajiin 1.2.2021.

Ympäristötoimi pyysi kiinteistön omistajilta kirjallista sel­vi­tys­tä mm. toiminnan laadusta, laajuudesta ja luonteesta. Kiin­teis­tön omistajien 22.2.2021 toimittaman selvityksen mu­kaan alueelle on arvioitu tuotavaksi noin 50 000 m3 maa­ta pellon rakennusta varten. Maa-ainesta levitettäisiin kes­ki­mää­rin 1 metrin kerros noin 5 ha alueelle. Maa-ai­nek­set olisivat puhdasta koskematonta maata; multaa, hiekkaa ja savea. Maa-ainesta tuodaan selvityksen mukaan esi­mer­kik­si metsään rakennettavan talon pohjien kaivuusta. Alu­eel­le on tarkoitus perustaa pelto ja käyttää aluetta luo­mu­vil­je­lyyn. Alueella ei tällä hetkellä ole peltoa tai peltomaista ym­pä­ris­töä, vaan alue on osin kallioista metsämaastoa, jo­ka on hakattu. Korkeuserot alueella ovat 20 - 25 metriä. Maa-ai­nes­ta vastaanotettiin korvausta vastaan.

Selvityksen perusteella ympäristötoimi katsoi toiminnan ole­van ympäristöluvanvaraista. Kiinteistön omistajia kehotettiin 22.3.2021 hakemaan ympäristölupaa maan­kaa­to­paik­ka­toi­min­nal­le 31.5.2021 mennessä. Mikäli maanajo oltaisiin lo­pe­tet­tu olisi alue tullut maisemoida tai ennallistaa asian­mu­kai­ses­ti. Kehotuksessa perusteltiin ympäristötoimen nä­ke­mys toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta.

Kiinteistön omistajat eivät laittaneet vireille ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­mus­ta määräaikaan mennessä. Ympäristöpäällikkö ke­hot­ti kiinteistön omistajia uudelleen ympäristöluvan ha­ke­mi­sek­si sekä kuuli kiinteistön omistajia haastemiehen kautta 5.7.2021 uhkasakon asettamiseksi. Kehotuksen ja kuu­le­mi­sen määräaika oli 30 vrk tiedoksisaannista.

Kiinteistön omistajien 29.7.2021 antaman selityksen mu­kaan he ovat ilmoittaneet kiinteistöllä suoritettavan met­sä­maan muuttamista pelloksi. Tätä varten alueelle tuodaan puh­tai­ta maa-aineksia. Selityksen mukaan ympäristötoimi oli­si vuonna 2019 ilmoittanut, ettei maa-ainesten tuominen alu­eel­le vaatisi ympäristölupaa. Kiinteistön omistajien mu­kaan heidän saamansa kehotus ympäristöluvan ha­ke­mi­sek­si perustuisi vääriin olettamuksiin ja tietoihin, joita he ovat oi­kais­seet ympäristöpäällikölle lähettämässään säh­kö­pos­tis­sa. Asiaa ei heidän mukaansa ole kuitenkaan arvioitu tä­män jälkeen uudelleen. Kiinteistön omistajat eivät ole myös­kään ottaneet korvausta maa-aineksien vastaanottamisesta 6.5.2021 jälkeen ympäristötoimen käytyä paikalla ja ym­pä­ris­tö­pääl­li­kön ilmoittaneen maa-ainesten vas­taan­ot­ta­mi­ses­ta otettavan korvauksen olevan yksi kynnysasia ym­pä­ris­tö­lu­van­va­rai­suu­del­le. Selityksen lopuksi kiinteistön omistajat to­tea­vat, että alueella olisi nyt suoritettu loppujen puiden kaa­to ja aluetta aletun maisemoimaan pelloksi olemassa ole­vil­la maa-aineksilla niin pitkälle kuin mahdollista.

Kiinteistön omistajien viittaamaan 2019 annettuun nä­ke­myk­seen ympäristöluvan tarpeesta on vaikuttanut kiin­teis­tön omistajien silloiset suunnitelmat. Tällöin ym­pä­ris­tö­toi­men tarkastusmuistion 19.3.2019 mukaan kiinteistön omis­ta­jat  suunnittelivat kiinteistölle puiden kaadon ja maa-ai­nes­ten tuonnin lisäksi ainakin varastointialuetta, mullan val­mis­tus­ta, kantojen haketusta, taukotupaa ja liiteriä polt­to­pui­den varastointiin. Varastointialueen pohjana oli ollut tar­koi­tus käyttää jätebetonia. Nykyinen suunnitelma pellon ra­ken­ta­mi­ses­ta poikkeaa vuoden 2019 suunnitelmista.

Ympäristötoimi on edelleen lokakuussa 2021 saanut il­moi­tuk­sia alueelle tuotavista maa-aineksista.

Asian aiempi käsittely Ylöjärven kaupungin tarkastusinsinööri on tehnyt 18.3.2019 kiin­teis­töl­le tarkastuksen maa-aineksen tuontia ja puiden kaa­toa koskevan asiakasilmoituksen vuoksi. Kiinteistön omis­ta­jia ohjeistettiin selvittämään, vaativatko kiinteistön omis­ta­jien alueelle suunnittelemat liiteri, kantojen haketus- ja varastointialue ja taukotupa kaavasta poikkeamisen ja ha­ke­maan suunnitelluille rakennuksille ja varastoalueelle ra­ken­nus­lu­paa. Tarkastuksen perusteella tarkastusinsinööri on 26.4.2019 kirjallisesti saantitodistuksella lähetetyllä kir­jeel­lä antanut määräyksen maisemaa muokkaavan työn kes­keyt­tä­mi­ses­tä MRL 180 §:n mukaisesti kiinteistöllä.

Ylöjärven ympäristölautakunta on päätöksellään 15.5.2019 § 95 vahvistanut tarkastusinsinöörin antaman määräyksen toi­min­nan keskeyttämiseksi ja ohjannut kiinteistön omistajia ha­ke­maan tarvittavat luvat. Kiinteistön omistajat valittivat pää­tök­ses­tä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Lautakunnan päätös kumottiin Hämeenlinnan hal­lin­to-oi­keu­den päätöksellä 18.8.2020 (20/0781/2, Dnro: 01345/19/4199). Perusteluissa hallinto-oikeus on todennut, ett­ei päätöstä ei ole perusteltu hallintolain 45 §:n 1 mo­men­tis­sa edellytetyllä tavalla eikä päätöksestä ole selvinnyt, mi­hin maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen sään­nös­ten tai määräysten vastaiseen toimintaan oli kiin­teis­töl­lä ryhdytty. Päätöksessä ei oltu myöskään yksilöity nii­tä lupia, joita kiinteistön omistajia oli päätöksellä vel­voi­tet­tu hakemaan.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut kantaa kes­key­tys­tä koskeneen toiminnan luvanvaraisuuteen.

Tarkastelu Asiassa on tarkasteltu pilaantumattoman maa-aineksen jä­te­luon­net­ta, toiminnan ammattimaisuutta ja laitosmaisuutta se­kä edelleen sitä onko kyseessä jätteen hyödyntäminen vai loppusijoittaminen.

  Maa-aineksen jäteluonne

Jätelain 5 §:n 1 momentin mukaan jätteellä tarkoitetaan ai­net­ta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo pois­taa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Kun rakennuspaikalla irrotetaan maa-aineksia, joita ei hyö­dyn­ne­tä rakennuspaikalla maarakentamisessa, on ne läh­tö­koh­tai­ses­ti tarkoitettu poistettavaksi rakennuspaikalta ra­ken­ta­mis­ta ja maarakentamista haittaavana ylijäämän luon­tei­se­na aineksena, jolloin maa-aineksia voidaan pitää jät­teen yleisen määritelmän mukaisesti jätteenä.

Jätedirektiivin 2 artiklan kohdan 1 alakohdan c mukaan jä­te­di­rek­tii­viä ei sovelleta maa-ainekseen ja muuhun luon­nos­ta peräisin olevaan ainekseen, joka ei ole pilaantunut ja jo­ka on kaivettu pois rakennustoimien aikana, kun on varmaa, et­tä aines käytetään kaivupaikalla sellaisenaan ra­ken­nus­tar­koi­tuk­siin. Kiinteistöllä ei ole tarkoitus käyttää maa-ai­nes­ta jätedirektiivissä tarkoitetulla tavalla kaivupaikalla ra­ken­nus­tar­koi­tuk­siin. Maa-aines tuodaan muualta. Näin ollen ky­sy­mys ei ole jätelain soveltamisalaan kuulumattomasta ma­te­ri­aa­lis­ta. Maa-ainekseen sovelletaan siten jätelain sään­nök­siä.

Jotta pilaantumattoman maa-aineksen jatkokäyttö muualla kuin rakentamispaikalla olisi jätelainsäädännön asemesta tuo­te­lain­sää­dän­nön piiriin kuuluvaa, käytön on oltava suun­ni­tel­mal­lis­ta ja välitöntä. Rakennustyömaalla kaivun yh­tey­des­sä syntyvät maa-ainekset eivät ole tuotantoprosessissa pää­tuot­teen ohella syntynyttä sivumateriaalia. Maa-aineksia pi­de­tään aina jätteenä, jos niiden käyttöä on pidettävä lop­pu­si­joit­ta­mi­se­na.

Kiinteistöllä ei ole kyse hyväksytyn suunnitelman mu­kai­ses­ta rakenteesta, jossa maa-ainesta käytettäisiin esimerkiksi kaa­vas­sa määriteltyyn käyttökohteeseen, kysymyksessä ole­via maa-aineksia on pidettävä lähtökohtaisesti jätteenä.

Kiinteistölle tuotavia maa-aineksia käytetään kiinteistön omis­ta­jien mukaan kallioisessa metsämaastossa, joka on ha­kat­tu. Alueelle on tarkoitus perustaa pelto ja aloittaa luo­mu­vil­je­ly. Kiinteistön omistajat eivät ole esittäneet yk­si­tyis­koh­tais­ta selvitystä maa-ainesten ottamisesta, eri maa­la­jeis­ta ja niiden pääasiallisesta hyödyntämisestä ra­ken­nus­pai­koil­la tai ylijäävistä maalajeista, mahdollisista esi­kä­sit­te­ly­toi­mis­ta, maa-ainesten laadun varmistuksesta ja muista ra­ken­ta­mis­suun­ni­tel­mis­ta rakennuspaikoilla, vaan kiin­teis­töl­le vastaanotetaan maa-aineksia useilta ennalta mää­rää­mät­tö­mil­tä rakennuspaikoilta.

Kiinteistön omistajat ovat suunnitelleet sijoittavansa alueelle noin 50 000 m3 esimerkiksi metsään rakennettavien talon poh­jien kaivuusta tuotavaa maa-ainesta. Hankkeelle ei ole esi­tet­ty toteutusaikataulua.

  Ammattimainen tai laitosmainen toiminta

Maa-ainesten käyttö välttämättömään pellon kasvualustan vah­vis­ta­mi­seen ei olisi jätteen ammattimaista tai lai­tos­mais­ta käsittelyä, mikäli käytetty määrä olisi vähäinen ja käyt­tö­ai­ka suhteellisen lyhyt. Tällöin kysymys ei olisi lu­van­va­rai­ses­ta jätteen käsittelystä. Kiinteistön omistajilta saadut sel­vi­tyk­set maa-ainesten määrästä, toimintaan käytettävä ajas­ta, korkeussuhteiden muuttamisesta sekä toiminnan laa­juu­des­ta pellon perustamisen käyttötarkoitus huomioon ottaen ky­sy­myk­ses­sä olevaa toimintaa on kuitenkin pidettävä lai­tos­mai­se­na toimintana. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kiin­teis­tön omistajat ottivat aluksi korvausta maa-ainesten vas­taan­ot­ta­mi­ses­ta, maa-aineksen tulevan yksittäisistä en­nal­ta­suun­nit­te­le­mat­to­mis­ta kohteista, on kyse ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain tarkoittamasta ammattimaisesta jätteen kä­sit­te­lys­tä.

  Hyödyntäminen tai loppukäsittely

Loppukäsittelystä on kyse, jos jätettä käytetään ra­ken­tees­sa tarpeettoman paljon tai jos rakentaminen kestää poik­keuk­sel­li­sen pitkän ajan. Se, etteivät kiinteistön omistajat mak­sa korvausta jätteen tuottajalle tukee myös lop­pu­kä­sit­te­lyn tulkintaa.  Asiassa ei ole saatu selvitystä, käytetäänkö ra­ken­tees­sa maa-ainesta vain määrä, joka on tavoiteltavan hyö­dyl­li­sen vaikutuksen aikaansaamiseksi tarpeen. Sillä sei­kal­la, että alue on otettavissa rakentamisen valmistuttua esi­tet­tyyn käyttöön, ei ole ratkaisevaa merkitystä ar­vioi­taes­sa hankkeen luonnetta.

Selvityksessään kiinteistön omistajat eivät ole myöskään luo­tet­ta­vas­ti osoittaneet, että maa-ainesta hankittaisiin, vaik­ka rakennustoiminnasta syntyvää maa-ainesta ei olisi tar­jol­la. Huomioiden myös kyseessä olevan kiinteistön noin 20 - 25 metrin suuruiset korkeussuhde-erot ja kiinteistön kal­lioi­suu­den, ei ole syytä olettaa, että alueelle olisi omalla kus­tan­nuk­sel­la hankittu alueen täyttömateriaalia siten, että alu­ees­ta olisi rakennettu pelto.

Kiinteistön omistajien olisi todennäköisesti ollut myös mah­dol­lis­ta hankkia nykyistä kiinteistöä vastaavalta sijainnilta ta­sais­ta metsämaata, esimerkiksi päätehakattua met­sä­poh­jaa, luonnonmukaista viljelyä varten. Myös tämä puoltaa maa-ai­nek­sen näennäishyödyntämistulkintaa.

Kiinteistön omistajien selvityksien mukaista toimintaa on edel­lä esitetyn perusteella pidettävä luonteeltaan en­si­si­jai­ses­ti jätteen loppukäsittelynä.

  Toiminnan luvanvaraisuus

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 alakohdissa määritellään luvanvaraiseksi toiminnaksi jät­teen ammattimainen ja laitosmainen käsittely.

Ympäristönsuojelulaissa ei ole säädetty jätteen käsittelyn mää­räl­lis­tä alarajaa ammattimaiselle tai laitosmaiselle jät­teen­kä­sit­te­ly­toi­min­nal­le. Luvanvaraisuus ratkaistaan ta­paus­koh­tai­ses­ti ottaen huomioon merkitykselliset seikat. Maa-ai­nes­ten vastaanottaminen kiinteistöllä on edellä esi­tet­ty olevan ammattimaista tai laitosmaista.

Kun maa-aines on katsottu jätteeksi, ympäristölle hai­tat­to­man maa-aineksen ammattimaisen tai laitosmaisen ra­ken­tees­sa hyödyntämisen toiminnan alarajana on yleisesti pi­det­ty 500 tonnia. Alaraja voi olla tätäkin matalampi, mikäli maa-ai­nes on laadultaan sekalaista. Tähän verrattuna hank­kee­seen käytettäväksi arvioidun maa-aineksen määrää voi­daan pitää selvästi merkittävänä. Harkinnassa on huo­mioi­tu myös se, että materiaaleja tuodaan useista eri läh­tö­pai­kois­ta ja ne ovat laadultaan sekalaisia.

Koska maa-ainekset ovat edellä esitetyn käsityksen mu­kaan jätettä ja koska toiminnassa on lisäksi kysymys jätteen lai­tos- tai ammattimaisesta käsittelystä, toiminnalle on haet­ta­va ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f nojalla.

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina:

  - Sijaintikartta

  - Kehotus 22.3.2021

  - Kehotus ja kuuleminen 5.7.2021

  - Selitys 29.7.2021

Lisätiedot  Ympäristöpäällikkö Tommi Lievonen, sähköposti

  etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi, p. 041 730 8434

  Ympäristötarkastaja Ida Rintala, sähköposti

  etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi, p. 041 730 1402

Johtava rakennustarkastaja ehdottaa

  Ympäristölautakunta päättää:

  1) Jatkaa asian käsittelyä.

2) Määrää kiinteistön Vuorikallion ------------- omistajat ------------------- hakemaan ympäristölupaa maankaatopaikkaan rin­nas­tet­ta­val­le toiminnalle 15.12.2021 mennessä (pää­vel­voi­te).

3) Asettaa päävelvoitteen tehosteeksi kiinteistön omistajille yh­teen­sä 5 000 € suuruisen uhkasakon.

Mikäli päävelvoitetta ei ole noudatettu 15.12.2021 men­nes­sä, tullaan myöhemmin tehtävällä päätöksellä kiinteistöjen omis­ta­jat tuomitsemaan maksamaan asetettu uhkasakko.

  4) Tämä päätös toimitetaan kiinteistön omistajille haas­te­tie­dok­si­an­to­na.

Päätöksen perustelut Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan ympäristön pi­laan­tu­mi­sen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liit­teen 1 taulukossa 2 on oltava ympäristölupa.

Selostusosassa ja asian tarkastelussa esitettyjen seikkojen pe­rus­teel­la on tulkittu toiminnan olevan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lain 27 §:n mukaisesti ympäristöluvanvaraista liitteen 1 tau­lu­kon 2 kohdan 13 f) tarkoittamaa jätteen ammattimaista tai lai­tos­mais­ta toimintaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n koh­dan 12 a mukaan alle 50 000 t/a jätemäärälle mitoitettu maan­kaa­to­paik­ka on kunnan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­ses­sa käsiteltävä  lupa-asia. Kiinteistön omistajia on ke­ho­tet­tu hakemaan ympäristölupaa. Koska kiinteistön omistajat ei­vät kehotuksista huolimatta ole hakeneet ympäristölupaa, kat­so­taan määräyksen antaminen tarpeelliseksi ja te­hos­teek­si asetetaan uhkasakko.

Ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaan val­von­ta­vi­ran­omai­nen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla an­net­tua asetusta tai määräystä jatkamasta tai toistamasta sään­nös­ten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyt­tä­mään muulla tavoin velvollisuutensa sekä määrätä 1 koh­das­sa tarkoite tulla tavalla menetellyt palauttamaan ym­pä­ris­tö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta aiheutunut hait­ta.

Viranomaisen on ympäristönsuojelulain 184 §:n mukaan te­hos­tet­ta­va, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, lain nojalla an­ta­maan­sa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että te­ke­mät­tä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kus­tan­nuk­sel­la tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Koska asias­sa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella toi­min­ta ei olisi ympäristöluvanvaraista, tulee lupaa hakea vaa­dit­tuun määräaikaan mennessä.

Uhkasakko on asetettu määräämällä päävelvoite asian­osai­sen noudatettavaksi sakon uhalla. Uhkasakon suuruutta ja mää­rä­ai­kaa harkittaessa on otettu huomioon päävelvoitteen laa­tu ja laajuus sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Kiin­teis­tön omistajia on kuultu ympäristönsuojelulain 185 §:n mu­kai­ses­ti ennen määräyksen antamista.

Päätöksen täytäntöönpano

Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muu­tok­sen­haus­ta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää pää­tök­sen täytäntöönpanon.

Ilmoitusvelvollisuus Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka on ase­tet­tu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan pää­vel­voit­teen tehosteeksi, velvoitetun on ilmoitettava omai­suu­den tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan tässä pää­tök­ses­sä mainitusta velvoitteesta ja uhasta luo­vu­tuk­sen­saa­jal­le ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai muu­toin todisteellisesti. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan aset­ta­neel­le viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoi­te.

Jos kiinteää tai irtainta omaisuutta koskeva päävelvoite ja sen tehosteeksi asetettu uhka ovat luovutushetkellä luo­vu­tuk­sen­saa­jan tiedossa tai merkittynä kiinnityksistä pi­det­tä­vään rekisteriin, luovutuksensaajan on noudatettava pää­vel­voi­tet­ta sen tehosteeksi asetetulla uhalla.

Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta ilmoittaa tästä pää­tök­ses­tä uhkasakkolain 19 §:n edellyttämällä tavalla Maan­mit­taus­lai­tok­sel­le, jotta kiinteistöä Vuorikallio -------------  kos­ke­vas­ta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhas­ta tehdään merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Sovelletut oikeusohjeet

  Uhkasakkolaki (1113/1990) 4 - 10, 18, 19, 22 - 24 §

  Hallintolaki (434/2003) 11, 33, 34, 36 §

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 39, 175, 179, 184, 185, 200 §

  Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §

  Jätelaki (646/2011) 5, 13 §

Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, muistio 3.7.2015: Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 2008/EY

Päätös  Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

  -----

Erja Pelkonen (intressijäävi) poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 17:48-17:58.

-----

Ympäristölautakunta 26.01.2022 § 17  

8/11.01.00/2022

Valmistelija Ympäristötarkastaja Ida Rintala

Asia Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta on päätöksellään 20.10.2021 § 146 asettanut kiinteistön Vuorikallio ------------- omistajille ---------------------- päävelvoitteen ja sen tehosteeksi uhkasakon. Päävelvoitteena on ollut hakea ympäristölupaa kiinteistöllä Vuorikallio harjoitettavaan maankaatopaikkaan rin­nas­tet­ta­val­le toiminnalle 15.12.2021 mennessä. Tehosteeksi asetettu uhkasakko oli suuruudeltaan 5 000 euroa.

 Kiinteistön omistajat ovat saaneet päätöksen tiedoksi haastemiehen välityksellä 27.10.2021. Päätös on lähetetty tiedoksi Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

 Kiinteistön omistajat ovat 14.12.2021 laittaneet vireille ympäristölupahakemuksen maankaatopaikkaan rinnastettavalle toiminnalle. Ympäristötarkastaja on tutustunut hakemukseen ja pyytänyt täydentämään hakemusta täydennyspyynnön mukaisesti 31.3.2022 mennessä.

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina:

-          sijaintikartta

Lisätietoja Ympäristötarkastaja Ida Rintala

 p. 041 730 3119, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja

Päätösehdotus Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta päättää:

1)      Todeta kiinteistön Vuorikallio omistajien noudattaneen annettua määräystä ja hakeneen ympäristölupaa maankaatopaikkaan rinnastettavalle toiminnalle.

2)      Päättää rauettaa Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnassa 20.10.2021 § 146 annetun määräyksen ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon koskien kiinteistöä Vuorikallio.

Perustelut Kiinteistön omistajat ovat noudattaneet annettua määräystä ja hakeneet ympäristölupaa ympäristönsuojelulain mukaisesti.

 Päätös lähetetään tiedoksi Maanmittauslaitokselle uhkasakkolain edellyttämällä tavalla, jotta se voi poistaa kiinteistöä Vuorikallio koskevat merkinnät kiinnityksistä pidettävästä rekisteristä.

Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 39, 175, 179, 184 §

 Uhkasakkolaki (1113/1990) 4, 19 §

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----