Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.09.2022/Pykälä 132

Ympäristölautakunta 21.09.2022 § 132  

515/11.01.00/2022  

Valmistelija Ympäristösuunnittelija Laura Kokko

Asia  Tampereen Autokuljetus Oy hakee maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa maa-aineksen otolle, kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä ylijäämämaa-aineksen vastaanotolle Ylöjärven kaupungin Liimolan kylän tilalle 980-413-3-118 Pitko.

 Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan yhteiskäsittelyllä, maa-aineslupaa 10 vuodeksi ja ympäristölupaa toistaiseksi voimassa olevana. Ottamisalueen pinta-ala on 4,6 ha ja kymmenen vuoden aikana esitetään louhittavaksi 548 430 m3ktr.

 Lupaa haetaan myös tuoda enintään 9000 t/a puhtaita ylijäämämaa-aineksia käytettäväksi täydentävästi maisemointitarpeisiin.

 Lisäksi lupaa haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n

 mukaisesti toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Tampereen Autokuljetus Oy (Y-tunnus 0154972-4)

 Teollisuustie 2

 33960 Pirkkala

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n (liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e perusteella) mukaisesti.

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan ns. yhteiskäsittelynä maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisesti.

 Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 6 a ja b kohdan mukaan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 8.2.2022. Hakemusta on päivitetty 17.3.2022.

Toimintaa koskevat luvat Alueelle on myönnetty maa-ainesten ottolupa 20.9.2005 § 259 ja ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen 31.10.2006 § 280.

 Alueella on tällä hetkellä voimassa olevat ympäristö- ja maa-ainesluvat. Nykyisen voimassa olevan maa-ainesluvan Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 13.10.2015 § 149. Maa-aineslupa on voimassa 23.11.2025 asti. Voimassa olevan ympäristöluvan Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 13.10.2015 § 150. Lupa myönnettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Voimassa olevat luvat koskevat kiinteistöjä 980-413-3-118 ja 980-409-3-324.

 Nyt alueelle haetaan maa-aineslupaa 10 vuodeksi kallionottoon ja ympäristölupaa yhteiskäsittelynä. Aiempaa ottoaluetta on tarkoitus laajentaa uudella luvalla. Lupaa kallionottoon haetaan 1 480 760 tn kokonaismäärälle. Toiminnanharjoittaja hakee aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

 Suunnittelun kohteena oleva kalliokiviaineksen tuotantoalue sijaitsee Kt 65 Uuden-Kuruntie varressa Ylöjärven taajamasta linnuntietä 5,6 km pohjois-luoteeseen osoitteessa Uusi-Kuruntie 812 Ylöjärvi. Suunnitelma-alue sijaitsee kokonaisuudessaan kiinteistöllä Pitko, 980-413-3-118. Kohdekiinteistö on luvan hakijan omistuksessa. Alueen lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä.

 Ympäristön topografia on vaihtelevaa ja kalliomäkistä. Alueella on pääosin mäntyvaltaista sekametsää. Itäpuolella sijaitsee Peroonsuo lähimmillään suunnitellusta laajennuksesta alle 100 metrin päässä. Itäpuolella noin 500 metrin päässä sijaitsee yksityismaiden luonnonsuojelualue Liimolan metsä. Suunnitellulla laajennusalueella kasvaa pääosin nuorta koivua ja tätä matalampaa kuusta.

 Suunnittelualueeksi määritellään kalliomäkinen alue, jossa maastokartalla on kalliopaljastumia. Itäpuolelle jätetään suojaetäisyyttä luonnonsuojelualueeseen.

 Pirkanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole kaavamerkintöjä. Alueelta Pohjoiseen sijaitsee kaavamerkintä Arvokas geologinen merkintä (Särkivuori - Väärnynvuori). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

 Suunnittelualuetta lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä kaakossa. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin 320 metrin etäisyydellä luoteessa ja 800 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta lounaaseen.

Luonto ja ympäristö Olemassa olevalle ottoalueelle on tehty luontoselvitykset vuonna 2015 ja 2021. Kiinteistöä ympäröivä alue on lähinnä talousmetsää ja maaseutuvaltaista aluetta. Naapurikiinteistöillä maaston piirteet ovat pitkälti samankaltaisia.

 Envineer Oy:n 2021 laatiman luontoselvityksen mukaan suunnitellulla laajennusalueella kasvaa pääosin nuorta koivua ja tätä matalampaa kuusta. Välittömästi ko. alueen pohjoispuolella sijaitsee lajistoltaan monipuolisempi kostean maan alue. Selvityksen mukaan laajennusalueen ympärillä ei ole uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Ko. lajien esiintyminen alkaa lähimmillään noin 300 metrin päästä luontoselvitysalueen rajasta.

 Luontoselvityksen mukaan alueen metsät eivät ole arvokkaita. Arvokkaiksi on arvioitu alueella olevat yksittäiset suuret puut sekä jyrkänteet ja niiden päällä olevat jäkäläalueet.

 Suunnitellun laajennusalueen luoteispuolella lähimmillään noin 100 metrin päässä tontilla 980-409- 3-289 sijaitseva jyrkänteen laen kallio ja kivikkoalueet, itse jyrkänne ja jyrkänteen välitön alusmetsä ovat mahdollisia metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luontoselvityksessä kyseinen alue suositellaan säilyttämään nykyisen kaltaisessa tilassaan metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä.

 Etelässä noin 2 kilometrin päässä sijaitsee lähin Natura-alue Hirvijärvi.

 Nykyinen toiminta-alue on louhittu noin tasolle +113, joka on hieman alueen eteläpuolisen suon pintaa korkeammalla. Myös suunnitelma-alueen lounais- ja luoteispuoliset peltoalueet ovat suunnilleen tässä korkeusasemassa tai alempana.

 Suunnitelma-alue ei ole maisemallisesti kovin hallitseva piirre alueellaan, vaan ympäröivät Liimolanvuori, Kulonvuori ja Väärnynvuori ovat maisemallisesti merkityksellisempiä.

 Suunnitelma-alueella ei ole mitään maisemallisesti merkittäviä piirteitä. Suunnittelualueen kalliokohoumat nousevat korkeimmillaan noin tasolle +135.+137.

 Suunniteltu laajennusosa on pääosin luonnontilaista metsää. Suunnitelma-alueella ei ole ympäristöhallinnon karttapalvelun mukaan tunnettuja arvokkaita luontokohteita. Lähin on Särkivuoren Lehmusrinne suunnitellun louhinnan lähimmästä reunasta 880 m luoteeseen.

 Suunnittelualue sijoittuu geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartalla pääosin kalliomaan alueelle. Alueella tavataan myös muutamia kalliopaljastumia. Alueelta saatava kiviaines on geologian tutkimuskeskuksen kartan perusteella kiilleliusketta ja fylliittiä.

 Suunnittelualueen maapeitteet ovat paikoin ohuita. Suunnitelma-alueen eteläpuolella on maastokartan mukaan pientä soistumaa ja ojitusta. Muilta osin suunnitelma-alue on peltoaukeiden ja kalliomäkien ympäröimää. Em. perustuen alueella ei muodostu merkittävästi pohjavettä, eikä alueen maankäytön muutoksella oleteta olevan merkittävää vaikutusta alueen pohjavesiolosuhteisiin. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin 1-luokan pohjavesialue, Ylöjärvenharjun pohjavesialue sijaitsee noin 5 km päässä lounaassa.

 Alueen eteläpuolen pintavedet laskevat nykyisellään alueen eteläpuoliseen suopainanteeseen. Siitä ojat kulkevat Vähä-Vahantajärveen (+100,8), joka laskee Vahantajokeen. Vahantajoki laskee lopulta Vahantalahteen (+95,5). Pohjoispuolen pintavedet laskevat todennäköisesti ojitusta pitkin Särkijärveen (+105,5). Suunnitelma-alue kuuluu Vahantajoen valuma-alueeseen (35.314) 3. jakovaiheen vesistöalueen Kokemäenjoen (35) -päävesistössä. Se on jaettu vesistöalueesta Näsijärven alue (35.31).

Ottamisalue Suunniteltu ottamisalue on määritelty seuraavasti:

 1. Kallionoton pohja muodostetaan kaltevaksi siten että alin pohjataso ottamisalueen länsiosassa tasolla +113, ja pohja nousee tästä idän suuntaan siirryttäessä 0,3 % kaadolla, mikä mahdollistaa hulevesien sujuvan johtamisen alueelta.

 2. Kiinteistörajaan jää 10 metrin suojavyöhyke luiskauksen kanssa.

 3. Ottamisalueen rajat muodostuvat muilta osin pääasiassa maastonmuotojen mukaan niin, että ottaminen taloudellisesti kannattavaa ja ottamisen maisemallinen vaikutus pysyy vähäisenä.

 4. Alueen itäreunalle on jätetty noin 580 metrin suojaetäisyys luonnonsuojelualueeseen.

 Suunnitelma-alue on 9,6 ha ja ottamisalue noin 4,6 ha. Kiinteistörajaan jätetään 10 m suojavyöhyke naapurin suostumuksella.

Toiminnan kuvaus Kallionoton valmistelevina töitä kohteessa asennetaan hirviaitaa tai vastaavaa niin, että jyrkiltä ja korkeilta rintauksilta ei ole putoamisvaaraa.

 Kallion päältä kuoritut maat kasataan ensisijaisesti louhittavan alueen itäreunalle mahdollisen porausmelun torjumiseksi lähimpien asuin- ja lomarakennusten suunnassa.

 Tuotettavasta lajikkeesta riippuen, yleensä 1-3-vaiheinen tela-alustainen murskauslaitos tuodaan irrotetun louhekasan viereen, ja louhetta kuormataan murskauslaitoksen syöttimeen. Louhe kaivetaan louhinnan pohjatasoon saakka, ja louhepintaa kiilataan esimerkiksi murskeella tai kivituhkalla työskentelykentäksi. Tarpeen mukaan rikotetaan ylisuuria louhekappaleita. Rikotus, murskaus ja seulonta sijoittuvat eri aikoina eri puolille suunnittelualuetta, kuitenkin aina suunnitelmapiirrokseen merkittyjen aluerajausten sisään. Louhe murskataan tuotteiksi. Tuotettavista tuotteista ja käytettävissä olevasta kalustosta riippuen saattaa syntyä välituotteita, joita jatkojalostetaan. Valmiit tuotteet sijoitetaan varastokasoihin. Varastokasoille otetaan tarpeen mukaan kaikki vapaana oleva tila suunnitelmapiirroksiin merkityn varastokasojen alueen sisältä.

 Tuotantomäärät

 Maa-ainesten ottoa ja kallion louhintaa tehdään n. 4,7 ha alueella, josta kallion ottomääräksi tulee noin 548 430 m3ktr.

 Kallionoton laajuus

 Suunnitelma-alueen pinta-ala 9,2 ha

 Ottamisalueen pinta-ala  4,6 ha

 Louhittava kallio  548 430 m3ktr / 1 480 760 t

 Kuorittavan maannoksen määrä, arvio 34 000 m3ktr

 Vuotuinen maksimi ottomäärä 100 000 m3ktr/a

 Ottamistoiminnan mittakaavan ja toiminta-aikojen osalta halutaan painottaa kysyntää ja mahdollisuuksia reagoida siihen. Toiminnan vuotuiset määrät riippuvat siis kysynnästä, joka tarkoittaa infra- ja talonrakennushankkeiden rakennuskiviainestarpeita lupakauden kuluessa taloudellisen kuljetusmatkan päässä.

 Toiminta-ajat

 Vuotuisten ottomäärien ja alueelle tuotavien maa-ainesmäärien mukaan on arvioitu vastaavaa toimintapäivien lukumäärää kokemusperäisillä työsaavutuksilla. Samoin autokuljetusten määrä on laskettu olettamalla autokuljetuksissa käytettävä kalusto keskimäärin

 Arvio vuotuisesta toiminnan ajallisesta laajuudesta

 Toiminnan osa   yksikkö  keskimäärin  enintään

 porauksen työpäivät   d/a  23  38

 räjäytykset    kpl/a  6  10

 murskauksen ja seulonnan

 työpäivät    d/a  65  108

 40 t autokuljetusta   käyntiä/a  4050  6750

    käyntiä/d  12  30

 Suunnitelman mukainen toiminta toteutetaan jaksottaisena. Tuotantojaksoja ajoitettaisiin vuodenaikoihin nähden vapaasti, tuotteiden menekin ja tuotantoteknisten näkökohtien mukaan. Kesäkausi on maarakentamisen sesonkia, eli oletettavasti kesäkaudella kuormausta ja kuljetusta olisi eniten. Toiminta-ajoiksi haetaan alla olevan taulukon mukaisia ns. Muraus-asetuksen (VnA 800/2010) mukaisia toiminta-aikoja, voimassa olevan maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisesti.

 Suunnitellut toiminta-ajat:

 Toiminnan osa vuosittain viikoittain klo

 Poraaminen  15.8.-15.6. ma-pe 8-18

 Räjäytykset  15.8.-15.6. ma-pe 8-16

 Rikotus  1.8.-30.6. ma-pe 8-18

 Murskaus ja seulonta 1.8.-30.6., ma-pe, 7-22

   la 15.8.-15.6. la 7-18

 Kuormaaminen ja ympäri ma-pe, 6-22

 kuljetukset  vuoden la 7-18

 Tukitoiminta-alue

 Alueella ei suoriteta huoltoja, vaan työkoneet viedään huollettavaksi muualle. Vain jokin koneen rikkoontuminen voisi aiheuttaa tarpeen jollekin pienimuotoiselle huoltotoimenpiteelle, jolla esimerkiksi kone saadaan siihen kuntoon, että se on siirrettävissä varsinaiseen huoltoon muualle.

 Polttoainetankkia ja työkoneiden säilytystä varten alueella on olemassa oleva tukitoimintoalue. Tukitoimintoalueella on HDPE-kalvolla pohjamaasta eristetty alue. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella varastokontissa tai -vaunussa. Ajettavat koneet säilytetään pohjamaasta eristetyllä tukitoiminta-alueen osalla aina, kun ne eivät aktiivisessa käytössä.

 Liikennöinti ja kuljetukset

 Murskeen ajo suunnitellulta ottoalueelta lähialueen ja Tampereen seudun rakennuskohteisiin tapahtuu kiinteistön länsireunasta suoraan maantielle 65 (Uusi Kuruntie). Tien liikennemäärä vuonna 2020 on ollut 5957 ajoa/vrk. Suunnitelma-alueen läpi kulkee yksityistie yksityishenkilön kiinteistölle. Tarpeen mukaan kulku kiinteistölle voidaan järjestää hakijan alueiden kautta kiinteistön rajalle, tarvittaessa parannetaan ylityskohtaa Peltonotkon metsätien yli. Tien tuleva sijainti sovitaan erikseen maanomistajan kanssa. Hakija huolehtii luvat/sopimukset ko. tien siirrosta mökin omistajan kanssa ja luvista viranomaistahojen kanssa.

 Pintamaiden poisto ja varastointi

 Pintamaa kuoritaan ja varastoidaan alueella. Kallion päältä kuoritut maat kasataan ensisijaisesti louhittavan alueen itäreunalle mahdollisen porausmelun torjumiseksi lähimpien asuin- ja lomarakennusten suunnassa.

 Jälkihoito ja maisemointi

 Maisemointi pyritään aloittamaan pohjatasoon ja louhinta-alueen reunoihin asti otetuilla alueilla jo ottamistoiminnan aikana, mikäli se on työteknisesti järkevää ja varastokasojen tilantarpeen kannalta mahdollista. Jälkihoidon tavoitteena on palauttaa alue ympäröivään maastoon sopivaksi ja ottotoimintaa edeltävän käytön mukaiseksi.

Työn päätyttyä ottoalue maisemoidaan levittämällä kasvukerrokseksi alueelta kuorittuja varastoituja pintamaita. Maisemointiluiskaukset tehdään jättämällä alueen reunoja vasten louhetta, kuten hakemuksen leikkauspiirustuksista käy ilmi. Luiskaukset muotoillaan vastaamaan kaltevuuksiltaan alueen luontaisia kaltevuuksia, eli noin 1:3 kaltevuutta. Lisäksi alueen pohjatasosta tehdään loivasti kumpuileva.

Pohjalle ja luiskiin levitetään kasvukerros kuoritusta maannoksesta ja mahdollisesti muualta tuoduista täydentävistä puhtaista ylijäämämaa-aineksista, siten että kaikkiin paikkoihin tulee ainakin vähäinen peite.

Lupa-ajan päätyttyä metsitettävien alueiden annetaan metsittyä luontaisesti kaksi kasvukautta, jonka jälkeen istutetaan tarvittaessa ympäröivän metsän tai suunnitellun metsätalouskäytön tarpeiden mukaisia taimia täydentävästi. Taimien istutus voidaan tehdä esimerkiksi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Lopputilannetta kuvaavaa suunnitelmapiirrosta ei ole tarkoitus luiskien ja pohjan osalta noudattaa aivan täsmällisesti, vaan ensisijaisesti maisemoinnin tarkoituksena on silmämääräisesti ympäristöön sopiva lopputilanne.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

 Ottamistoiminta on suunniteltu huomioiden ympäristönsuojelun BAT-periaatteet, sekä tunnistetut lähiympäristöön liittyvät huomiot.

Louhintatöiden poraamiseen, rikotukseen, murskaukseen ja seulontaan liittyvän melun sekä pölyn leviämistä ehkäistään BAT-menettelyin: porauksen pölynsidonta poravaunun pölynkeräyslaitteella; jalostusprosessin pölynsidonta vesikastelulla; käsiteltäessä murskeita pyöräkuormaajalla, kipataan matalalta sekä melun että pölyn ehkäisemiseksi; jalostusprosessin meluntorjunta myös varastokasojen sijoittelulla, kaluston tärisevien osien kumivaimentimilla ja keskeisten meluavien komponenttien koteloinneilla; pintamaavallit sijoitellaan ensisijaisesti sellaisiin kohtiin, jossa ne toimivat melun- ja pölyn leviämisen esteenä ympäröivään maastoon.

Hankkeessa käytetään ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP) myöhemmin kuvatuilla hulevesien, melun ja pölyn hallintaratkaisuilla.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

 Louhinnan riskien arvioinnit

 Kohteelle laaditaan louhinnan riskianalyysi ennen louhintatoiminnan aloittamista, ja tärinämittausten mahdollinen tarve tarkistetaan louhintatärinäasiantuntijan toimesta ennen louhintoja.

 Louhintatyöstä laaditaan aina räjäytyssuunnitelma, jossa huomioidaan rintauksen korkeus, kentän koko, etäisyys rakennuksiin, reikäkoko, panostusmäärä, käytettävä räjähdeaine ja nallien ajoitus. Kohteen louhintarintaukset ovat tyypillisesti n. 10-13 metriä korkeita.

 Alueella ei säilytetä kemikaaleja ja räjähdeaineita. Louhija tuo panostuksen yhteydessä räjähteet mukanaan ja vie mennessään, ja panostuksen ajan räjähteet ovat kaikkina aikoina silmälläpidettyinä.

 Pöly ja ilmanpäästöt

 Lähimmät asutuskiinteistöt ovat n. 300-500 m päässä suunnitelma-alueesta, joten merkittäviä pölyhaittoja ei toiminnasta ole odotettavissa. Kiviainestuotannon BAT-selvityksen mukaan yleisesti yli 500 m etäisyydellä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta haittoja.

 Pölyn- ja meluntorjunnan menetelmät ovat osittain yhteneväisiä. Louhinnasta syntyvä rintaus estää osittain melun ja pölyn leviämistä lännen, idän ja etelän suuntaan. Pölyämistä ehkäistään sijoittamalla louhe- ja varastokasoja murskausaseman ympärille, menettelytavalla pystytään torjumaan sekä melun, että pölyn leviämistä. Olennaisin pölyntorjuntaratkaisu on kuitenkin murskattavan aineksen riittävä vesikastelu, mahdolliset pakkasjaksot huomioidaan toiminnassa.

 Melu ja tärinä

 Melumallinnuksen perusteella melun leviämistä lähimpien vapaa-ajan asuntojen suuntaan ehkäistään lisäksi jättämällä osa vanhan ottamisalueen rintausta luiskaamatta uuden alueen toiminnan alkuvaiheessa. Luiskaus toteutetaan, kun uuden alueen otto etenee alueen itäosaan.

 Laadittujen melulaskentamallien perusteella suunnitelma-alue sijaitsee meluvaikutusten kannalta suotuisassa paikassa ja riittävällä etäisyydellä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Päiväaikaisen keskiäänitason meluvyöhyke 55 dB ulottuu toiminta-alueesta enimmillään noin 300 metrin etäisyydelle ja 45 dB meluvyöhyke enimmillään noin 770 metrin etäisyydelle. Tarkastelluissa laskentatilanteissa suunnitelma-alueella suoritettavien louhinta- ja kivenkäsittelytoimintojen keskiäänitason aiheuttama melutaso lähimpien vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla on enimmillään 50 dB ja lähimpien vapaa-ajan asutusten piha-alueilla enimmillään noin 45 dB. Lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille suunnitelma-alueen toimintojen keskiäänitasot LAeq aiheuttavat enimmillään 42 dB melutason. Laskentavaiheiden perusteella suunnitellun toiminnan keskiäänitasot eivät aiheuttaneet valtioneuvoston päätöksen meluohjearvojen 45 dB ja 55 dB ylittäviä melutasoja lähimpien vakituisessa asuinkäytössä tai vapaa-ajankäytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla. Myöskään luonnonsuojelualueille asetettu melutason ohjearvo 45 dB ei ylittynyt missään tarkastelluissa laskentavaihtoehdoissa.

 Jätteet ja kemikaalit

 Louhinta- ja murskausjaksojen aikana jätteenä syntyy lähinnä metalliromua, kuten rikkoutuneita seulaverkkoja. Lisäksi syntyy pienempiä määriä jäteöljyä, voiteluaineita, akkuja yms. Alueelle tuodaan varastokontti tai useampi, jossa jätteet kerätään tarkoituksenmukaisina jätelajikkeina.

 Jätteet poistetaan määrävälein niitä vastaanottaville laitoksille, toiminnassa noudatetaan jätelain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa. Öljyt ja voiteluaineet varastoidaan tukitoiminta-alueella varastokontissa tai -vaunussa.

 Pintavedet

 Vesien ja maaperän suojelu voidaan tiivistää kolmen riskin hallintaan: 1) murskeen ja louheen seassa virtaava vesi sameutuu siihen irtoavan kiintoaineksen vaikutuksesta 2) tuoreilta kivipinnoilta voi liueta vähäisiä määriä metalleja 3) teoriassa työkoneisiin liittyvät öljyvahingot ovat mahdollisia.

 Kohtien 1 ja 2 osalta; kallionottoalueen ollessa kyseessä, ottamisalueelle muodostuu "rännin" kaltainen kalliokuoppa, josta vesien imeytyminen kallioon on erittäin vähäistä tai olematonta. Lisäksi mahdollinen kallion raoissa suotautuminen puhdistaa vettä.

 Louhitun kentän pohja toimii luontaisena hulevesiä suodattavana rakenteena. Kiintoaineksen pidättymistä maaperään voidaan tehostaa tekemällä suunnitelma-alueen louhittuun pohjaan taite, jossa irtilouhinnalla toteutetaan louhesuoto-oja.

 Louhesuoto-oja kulkee koko alueen läpi alueen länsireunalle, ja sitä pidennetään aina louhinnan edetessä. Selkeytyneet vedet puretaan louhesuoto-ojan päähän kasatun suodatinmateriaalin ominaisuudet täyttävän sora-/ hiekkasuodattimen läpi kohti länsipuolella olevaa kosteikkoaluetta. Louhesuoto-ojan päähän ja sorasuodattimen väliin asennetaan myös suodatinkangas. Jotta louhesuoto-oja toimii myös hulevesien viivytysrakenteena (huokoisuus 0,3), ojan pohjan halkaisija tulisi olla vähintään 2 m ja syvyys 2 m.

 Louhitussa pohjassa ja louhesuoto-ojassa hienoainesta sitoutuu jo osin työskentelykentälle, lisäksi hulevesien johtaminen kosteikkoalueelle ennen vesien johtamista olemassa olevaan ojastoon parantaa hulevesien laatua ja suodattumista. Murskerakeiden pinnoilta voi myös liueta vähäisesti kivessä luontaisesti esiintyviä metalleja tai muita haitta-aineita, jotka pyrkivät reagoimaan ja sitoutumaan kasvillisuuden ja sorasuodattimen kanssa.

 Alueen hulevesimääriä tarkastellaan ennen suunniteltua kallionottoa ja toiminnan aikana, olettaen, että koko alueella on avointa kalliomaastoa (suurin valuma). Oletetaan, että louhinta etenee lännestä itään kanjonissa, joten valuma-alue rajautuu suoraan suunnitelma-alueeseen, joka on n. 4,7 ha suuruinen. Mitoitussateen kestoksi valitaan valuma-alueen koon mukaan 20 minuuttia, ja sateen toistuvuudeksi hankkeen arvioitu kokonaiskestoaika 20 vuotta, jolloin Ilmatieteen laitoksen aineiston perusteella mitoitussateen intensiteetiksi saadaan 150 l/s/ha. Ilmaston äärevöityminen kasvattaa sademääriä tulevaisuudessa, joten louhitun tilanteen mitoittavaa sademäärää korotetaan vielä 20 %.

 Viivytyskapasiteettia alueella tarvitaan siis 406 m3, jotta kaikki alueella syntyvät valumavedet voidaan käsitellä alueella, ja ohjata käsittelyn jälkeen alueen etelä- ja/tai pohjoispuolen ojiin. Alueella ei nykyisellään ole hulevesiallasta, eikä valvova viranomainen ole kuluneen lupakauden aikana edellyttänyt sen rakentamista. Allas on mahdollinen rakentaa uuden luvan yhteydessä, mikäli sille katsotaan olevan tarve. Nykyisellään pintavedet virtaavat nykyisen toiminta-alueen eteläpuolella olevalle kosteikolle, ja jatkavat matkaansa kohti Vähä-Vahantajärveä. Myös uuden alueen pintavedet on mahdollista ohjata tätä kautta.

 Alueelta lähteviä hulevesiä esitetään seurattavan kaksi kertaa vuodessa ja yhden vuoden toiminnan päättymisen jälkeen myöhemmin selvitettävästä pisteestä. Hulevesistä esitetään tutkittavan pH, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, sameus, kokonaisfosfori, CODMn, sähkönjohtavuus, kiintoaine ja arseeni. Öljyhiilivedyt esitetään tutkittavan tarpeen mukaan. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös virtaama.

 Pohjavedet

 Suunniteltu ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin I-luokan pohjavesialue, Ylöjärvenharjun pohjavesialue sijaitsee noin 5 km päässä lounaassa. Alueen pohjavesiolosuhteet eivät näin ollen edellytä pohjavesivaikutusten tarkempaa huomiointia suunnittelussa. Voimassa olevan luvan tarkkailuvelvoitteet ovat keväisin ja syksyisin analysoitavat pH, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, kokonaistyppi, nitraattityppi ja arseeni.

 Öljyvahinkojen torjunta

 Polttoaineita säilytetään tukitoiminta-alueen pohjamaasta eristetyllä osalla. Murskaus- ja seulontalaitteiston tankkauksen osalta toimitaan seuraavasti:

 - polttoainesäiliö (kaksoisvaipallinen, ylivuoto-osa suurempi kuin kerralla säilytettävä polttoainemäärä) tuodaan esim. kuorma-autolla tankattavan koneen viereen - tankkauksen ajaksi maahan levitetään liitosten ja letkujen alle pressu

 - tankkausta valvotaan vierestä koko tapahtuman ajan, valmiina sulkemaan hana tarvittaessa

 - imeytysaineet ovat käden ulottuvilla koko tankkaustapahtuman ajan.

 Ajettavat koneet säilytetään em. pohjamaasta eristetyllä tukitoiminta-alueen osalla aina, kun ne eivät aktiivisessa käytössä. Alueella ei lähtökohtaisesti suoriteta koneinen huoltoja, vaan koneet toimitetaan huoltoon muualle. Mahdollisten murskauslaitoksen pienten korjausten tai huoltojen osalta toimitaan samalla periaatteella kuin murskauslaitoksen tankkauksessa; levitetään pressu huollettavan kohdan sekä sellaisten kohtien alle, joihin voi liittyä vuotoriski, ja pidetään imeytysaineet käden ulottuvilla. Korjaustarve alueella liittyy tilanteeseen, että kone saadaan sellaiseen kuntoon, että se voidaan siirtää alueelta pois varsinaiseen huoltoon

 Turvallisuusriskien hallinta

 Turvallisuusvarusteet ja -laitteet, kuten huomiovaatteet, turvajalkineet, varoitusvilkut yms. ovat asianmukaisia ja oikealla tavalla käytössä, ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Louhinta- ja murskausurakoitsijoilta edellytetään hyvää nykytasoa henkilöstön turvallisuusperehdytyksissä, hakijan voimassa olevan toimintaohjeistuksen mukaan. Ottamisalueen läheisyydessä liikkuvien ulkoilijoiden, marjastajien ym. ulkopuolisten henkilöiden ja villieläinten turvallisuuden vuoksi ottamisalueen korkeat kalliorintaukset ympäröidään hirviaidalla,

 Turvallisuus ja poikkeustilanteisiin varautuminen

 Työturvallisuuden peruslähtökohtana on henkilöstön riittävään perehdytys ja turvallisuuskoulutus. Turvallisuusvarusteiden ja -laitteiden täytyy olla asianmukaisia ja oikealla tavalla käytössä, ja niiden kunto täytyy tarkistaa säännöllisesti. Viikoittaiset turvallisuustarkastukset suoritetaan tavanomaisen käytännön mukaisesti murskamittari-menettelyllä. Lisäksi esim. tankkauspisteen kuntoa seurataan silmämääräisesti päivittäin. Toiminnanharjoittajan nimittämä työmaan vastuuhenkilö pitää työmaapäiväkirjaa normaalin murskaustyömaan tavoin. Samoin murskaustyömaan vastuuhenkilö pitää kirjaa tuotantomääristä. Lisäksi työmaan kielto- ja varoitusmerkkejä on useammassa kohdassa. Työmaalla on räjäytysten aikana aina henkilökuntaa paikalla.

 Louhintatöissä jokaisesta räjäytyskerrasta laaditaan räjäytyssuunnitelma, josta ilmenee mm. räjäytysaika, suojaustoimenpiteet ym. räjäytystoimintaan liittyvät tiedot. Räjäytystöissä noudatetaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita sekä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

 Kerrallaan räjäytettävissä olevaan kentän kokoon vaikuttaa mm. kalliolaatu, rakoilu, sekä rakennetulla alueella sallittu tärinä häiriintyvissä kohteissa. Uusi-Kuruntielle sijoitetaan asianmukaiset liikennemerkit varoittamaan työmaasta. Tiealueen viereisistä louhintakäytännöistä sovitaan erikseen ELY-keskuksen tienpitoviranomaisen kanssa ennen varsinaisen louhinnan aloitusta (räjäytystyösuunnitelma), mikäli tämä etäisyyksien osalta on tarpeellista. Louhintatyöt ja räjäytykset suunnitellaan niin, että niistä ei aiheudu vaaraa Uuden Kuruntien liikenteelle. Toiminnanharjoittaja poistaa mahdolliset tiealueille kulkeutuneet maa-ainekset työn aikana. Varsinaista toimintaa ei ole tiealueella. Työmaa-alue suojataan tarkoituksenmukaisesti väliaikaisella turva-aidalla työvaiheiden mukaan, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle, eikä alueella ole putoamisvaaraa.

 Maisemallinen vaikutus

 Suunniteltu kallionotto ei poista ympäristöstään mitään maisemallisesti merkittävää piirrettä, kallioalue ei ole alueen ainoa kalliomäki. Viereisten kiinteistöjen maastotyypit ovat samankaltaisia. Louhos varastokasoineen näkyy kantatielle jo entuudestaan.

 Raportointi

 Alueen kallionoton määrätiedot ja muut valvovan viranomaisen keräämät tiedot raportoidaan normaalin käytännön mukaan vuosittain. Vesinäytteenoton analyysitodistukset taulukoidaan ja toimitetaan heti kun ne ovat saatavilla.

Vakuus Hakija esittää lupaehtojen noudattamiseen liittyväksi vakuudeksi 5700 €. Aloituslupaan muutoksenhausta huolimatta liittyväksi vakuudeksi esitetään 2500 €.

Lupahakemuksen käsittely

 Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 24.3.2022- 2.5.2022. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille.

Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta sekä terveydensuojeluviranomaiselta

 Ylöjärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ympäristöterveys Pirteva ilmoittaa lausuntonaan 2.5.2022, että lupaehtoja harkittaessa on terveydensuojelun kannalta otettava huomioon seuraavaa:

1. Toiminnasta ei saa aiheutua kiinteistöille pöly- eikä meluhaittaa.

2. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB ja klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 dB.

3. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä kiinteistöjen pihaan.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoitti lausuntonaan 16.5.2022 seuraavaa:             

 Kaavoitus

 Ottamisalueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa ei ole

 sellaisia kaavamerkintöjä, jotka olisivat ristiriidassa ottosuunnitelman kanssa.

 Luontoarvot

 Yhteislupaa haetaan uudelle kallionottoalueelle, joka on laajennus saman kiinteistön olemassa olevaan ottamisalueeseen. Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2021, jonka mukaan ottamisalue on suurimmalta osin voimakkaasti käsiteltyä nuorta kasvatusmetsää. Luontoselvityksessä alueelta ei havaittu huomionarvoisia lajeja tai luontotyyppejä. Myöskään Pirkanmaan ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole havaintoja huomionarvoisista lajeista tai luontotyypeistä ottamisalueelta tai sen lähiympäristöstä. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole kattava, ja vastuu paikallisten luontoarvojen huomioimisesta on hankkeesta vastaavalla taholla.

Kohteen eteläpuolella, noin 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Natura 2000 - verkostoon kuuluva Hirvijärven luonnonsuojelualue. Hirvijärven Natura-alue on lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue. Ottamisalueen itäpuolella, noin 550 metrin etäisyydellä alueen rajasta, sijaitsee yksityismaiden luonnonsuojelualue Liimolan metsä sekä Kaitijärven lehmusmetsikkö. Yksityisten mailla sijaitseva luonnonsuojelualue Särkivuoren lehmusrinne sijoittuu ottoalueen luoteispuolelle noin 1,1 km etäisyydellä ottoalueen rajasta. Särkivuoren lehmusrinne ja Kaitijärven lehmusmetsikkö ovat suojeltavia jalopuumetsiköitä. Lupahakemuksessa esitetyn melumallinnuksen mukaan ottamistoiminnan melualue ylettyy rakennusvaiheessa 3 Liimolan metsän ja Kaitijärven lehmusmetsikön suojelualueille, mutta keskiäänitasoilla mitattuna ei ylitä suojelualueita koskevan melutason päiväohjearvoa 45 dB.

 Ottamissuunnitelman mukaan alueen hulevedet ohjautuvat louhesuoto-ojan kautta pohjoispuolelta Särkijärveen ja eteläpuolelta kosteikon ja ojien kautta Vähä-Vahantajärveen. Ilmakuvatarkastelun sekä aikaisempien aineistojen mukaan erityisesti Vähä-Vahantajärvi on hyvin rehevöitynyt ja vedenlaadultaan välttävä. Ottamisalueelta lähtevien hulevesien laadun sekä määrän seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta hankkeella ei ole pintavesien laatua heikentäviä vaikutuksia Vähä-Vahantajärven tilaan.

 Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 suunnitelma-alueella ei ole kaavamerkintöjä. Alueelta Pohjoiseen sijaitsee kaavamerkintä ge2, eli valtakunnallisesti arvokas kallioalue (Särkivuori - Väärnynvuori). Särkivuori-Väärnynvuoreen kuuluva jyrkänne ottamisalueen luoteiskulmassa viereisen kiinteistön alueella on myös luontoselvityksissä tunnistettu arvokkaaksi luontokohteeksi, joka tulisi jättää luonnontilaan.

 Ottamisalue on nykyisellään paikallisesti arvokkaalla Suorsalammin kalliolla. Laajennuksen itäisein osa on tämän rajauksen ulkopuolella.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto

 Meluselvityksen rakennusvaiheissa V1 ja V2 suositellaan käyttämään joko noin 2 metriä korkeaa maavallia tai koteloitua poravaunua. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että tämä pitäisi kirjata lupaan vaatimuksena. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus suosittaa kiinnittämään erityishuomiota meluntorjuntaan sekä melutasoihin toiminnan aikana. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan toteuttaminen siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittaa ympäristölle. Toiminnot tulee sijoittaa mahdollisimman alhaiselle tasolle ja lähelle louhintarintausta tai varastokasoja. Lisäksi tulee huomioida parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja kiinnittää huomiota oikeanlaiseen ja kunnossa olevaan kalustoon. Mittauksin tulee varmistaa melun raja-arvojen alittuminen ja tarvittaessa parantaa meluntorjuntatoimia, mikäli ylityksiä havaitaan. Pölyntorjuntatoimien tulee olla riittäviä myös talviaikaan, milloin vesikastelu ei ole mahdollista.

 Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten määrä välivarastointiin ja käyttö maisemointiin tulee yksilöidä luvassa. Alueelle tuotavan aineksen tulee olla pilaantumatonta, jatkokäytön tulee olla varmaa eli jatkokäyttöä varten välivarastoitavan maa-aineksen käyttötarkoitus on oltava tiedossa jo maa-aineksia alueelle tuotaessa ja jatkokäytön tulee olla suunnitelmallista.

 Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus kuitenkin katsoo, että maa-ainesten ottaminen, louhinta ja murskaus voi alueella olla mahdollista ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Luvan käsittelyssä tulee huomioida seuraavaa:

 Melu

 Yhteislupapäätöksessä tulee antaa tarvittavat määräykset meluntorjunnasta toiminnan aikana.

 Vesien johtaminen ja tarkkailu

 Ottamisalueen pohja tulee kallistaa niin, että sinne ei kerry pintavesiä. Vedet tulee johtaa selkeytysaltaan kautta ojastoon. Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla. Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi).

 Hulevesiopas suosittele mitoituksessa käytettävän 20 % lisäystä, mutta Suomen Ilmastopaneelin ennusteen mukaan Pirkanmaalla rankkasateiden voimakkuuden ilmastonmuutoskerroin?on?2050-luvulla mentäessä vuorokausisateille?1,25-1,3 ja?tuntisateille?1,35-1,5. Esimerkiksi hulevesien laadullisessa hallinnassa käytetään yleensä näitä lyhytkestoisia ja tämä Pirkanmaalle ennustettu lisäys voisi olla pahimmillaan jopa 50 %. Rankkasateiden voimistuminen tulee ottaa huomioon lasketusaltaan mitoituksessa suunnitellusti.

 Toiminta

 Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

 Jälkihoito

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2020) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 141 alkaen.

 Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Vastineet 9.6.2022 saapuneessa vastineessaan luvanhakija vastaa lupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin seuraavaa:

 Vastineessa otetaan kantaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon. Lausunnossa todetaan, että suunnitelma-alueen hulevedet päätyvät Vähä-Vahantajärveen, joka on tarkastelujen perusteella hyvin rehevöitynyt ja vedenlaadultaan välttävä. Ottamisalueelta lähtevien hulevesien laadun sekä määrän seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta hankkeella ei ole pintavesien laatua heikentäviä vaikutuksia Vähä-Vahantajärven tilaan. Hakija vastaa, että toiminta suunnitellaan siten.

 Hakija noudattaa toiminnassa ympäristösuunnitelmaa ja lupamääräyksiä, toiminta on samantyyppistä kuin nykyisellä Pitkon kallionottoalueella. Ko. alueella ei ole nykyisellään hulevesiallasta muodostuvien pintavesien vähäisen määrän vuoksi, mutta hakija rakennuttaa toiminnan alkaessa sellaisen, mikäli lupamääräyksissä näin edellytetään. Altaan mitoitus voidaan toteuttaa kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti, ja veden laatua tarkkaillaan lupamääräysten mukaisesti. Ilmastopaneelin viimeisimmän sademääräennusteen mukainen altaan koon minimivaatimus olisi 508 m3 (tuntisateille 1,5 kerroin huomioitu). Kaikkien toimintojen osalta noudatetaan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja melun ja pölyn leviämistä alueelta vähennetään sijoittamalla toiminnat mahdollisimman lähelle louhintarintausta ja varastokasoja. Kaluston kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja huolletaan säännöllisesti. Melumittauksia suoritetaan alueella tulevien lupamääräysten mukaisesti. Alueen maisemointiin käytetään vain puhtaita pintamaita, ja vain maisemoinnin kannalta välttämätön määrä.

 Alueelle tarvittavista liittymäjärjestelyistä hakija huolehtii erikseen tienpitoviranomaisen kanssa. Kiinteistöllä on maa-ainesten ottoon liittyen ollut voimassa oleva liittymälupa, jonka tilanne on tarkastettu ELY-keskukselta 8.6.2022, ja toiminnan jatkosuunnitelmien myötä alueelle on haettu uutta liittymälupaa.

Oheismateriaali - sijaintia osoittava kartta

Lisätiedot Ympäristösuunnittelija Laura Kokko, p. 044 4811 402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Vs. kaupunkirakennejohtaja  

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Tampereen Autokuljetus Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan maa-ainesten ottoon, kallion louhimiseen ja kiviaineksen murskaamiseen sekä ylijäämämaiden vastaanottoon ja varastointiin Ylöjärven kaupungin Liimolan kylän kiinteistölle Pitko 980-413-3-118 ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muilta osin 17.3.2022 päivitetyn maa-ainesten ottosuunnitelman ja hakemuksen mukaisesti.

1. Luvan voimassaolo

Yhteislupa on voimassa 30.9.2032 asti. Mikäli toiminnassa tapahtuu ympäristön kannalta oleellisia muutoksia, tulee toiminnalle hakea uusi yhteislupa.

Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristön suojelutoimista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten.

2. Tuotanto- ja ottomäärät ja ottoalue

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 9,2 ha ja ottoalueen pinta-ala 4,6 ha. Kalliosta saa louhia kiviainesta lupa-ajan puitteissa enintään 548 430 m3ktr ja korkeintaan 100 000 m3ktr vuodessa.

Naapuritilojen rajoihin tulee jättää vähintään 10 m suojaetäisyys.

3. Ylijäämämaiden vastaanotto

Alueelle saa ottaa vastaan puhdasta ylijäämämaata korkeintaan 9 000 tonnia vuodessa. Ulkopuolelta tuotavien puhtaiden maiden tuonti on sallittu ainoastaan siinä määrin, kuin maisemointi sitä edellyttää.

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun ylijäämämaiden laadusta ja alkuperästä. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa ja niistä tulee pitää kirjaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki).

Toiminta-alueella ei saa ottaa vastaan muita jätejakeita. Mikäli alueelle toimitetaan muita jätejakeita, on kuljettajan palautettava jäte jätteen luovuttajalle tai jäte on toimitettava viipymättä paikkaan, jossa sen vastaanottamiseen on lupa.

4. Yhteyshenkilö

Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vastaa, että kallioainesten

otossa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan lupamääräyksiä. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen

 ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava

 valvontaviranomaiselle.

5. Toiminta-ajat

Poraus- ja räjäytystoimintaa saa harjoittaa 15.8.-15.6. välisenä aikana. Poraamista saa harjoittaa arkipäivisin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja räjäytyksiä klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

Rikotusta ja murskaustoimintaa saa harjoittaa 1.8.-30.6. välisenä aikana siten, että rikotusta saa harjoittaa arkipäivisin klo 8.00-18.00 ja murskausta klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Lauantaisin murskaaminen on sallittu 15.8.-15.6. välisenä aikana klo 7.00-18.00.

Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

6. Melu

Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä loma-asunnoille

annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelu alueilla.

Laitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Poravaunun läheisyyteen sen pohjoispuolelle tulee rakennusvaiheissa V1 ja V2 kasata maa-aineksesta noin 2 metriä korkea melusuojaus tai vaihtoehtoisesti käyttää koteloitua poravaunua.

Melun leviämistä tulee ehkäistä varastokasoilla, suojavalleilla, toimintojen suunnitelmallisella sijoittamisella tai muulla tavoin siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä häiriintyvissä kohteissa ohjeistettuja raja-arvoja.

Toiminnanharjoittajan on mitattava melua lähimmän luoteessa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon läheisyydessä ensimmäisen mahdollisen toimintajakson yhteydessä toiminnan ollessa täydessä toi­min­nas­sa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä tekemään muitakin melumittauksia.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää muitakin melun torjuntatoimenpiteitä, mikäli ne katsotaan tarpeelliseksi.

7. Pöly

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa tai muita haitallisia päästöjä ilmaan.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on estettävä riittävällä kastelulla tai muulla riittävällä pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa

kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Luvan haltijan on tarvittaessa valvontaviranomaisen määräyksestä mitattava hengitettävien hiukkasten (PM10) leijumaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

8. Tärinä

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Räjäytyskenttien koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina.

Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Luvan haltijan on tarvittaessa mitattava louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa.  

9. Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

Luvan haltijan on huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. Ottamisalue on merkittävä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä ottamisalueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. Työaikaiset jyrkät seinämät on aidattava.

Alin sallittu ottotaso on +113 (N2000). Ottoalueella tulee olla korkeustasot merkittynä siten, että ottotaso on valvontaviranomaisen todettavissa alueella jatkuvasti työn edetessä. Ottoalue tulee merkitä maastoon esimerkiksi paaluin.

Merkinnät, aidat, kyltit ja muut edellä mainitut rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida maa-aineksia eikä muita turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä.

10. Jätehuolto

Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisesti. Alueen pintamaat tulee varastoida otettavalle alueelle, josta ne käytetään verhoiluun jälkihoitotöiden yhteydessä.

Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviillä alustalla lukitussa ja katetussa tilassa siten, että vuototapauksissa jätteet saadaan kerättyä

talteen. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä

siirrettäessä ja luovutettaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä, käymäläjätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta siirtoasiakirja.

Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Kaivualueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä.

11. Ympäristölle vaarallisten aineiden käyttö ja tukitoiminta-alue

Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkauspisteet tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Kuormaus- ja kuljetuskalustoa ei saa säilyttää, huoltaa eikä tankata kaivuualueella.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteällä valuma-altaalla varustettuja säiliöitä. Kiinteällä valuma-altaalla olevien säiliöiden tulee olla katetussa tilassa. Suoja- tai valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 110 % säiliötilavuudesta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimillä ja laponestolla. Siirtopumppujen tai täyttöletkujen tulee olla lukittuna tankkaustapahtumien ulkopuolella.

Säiliöiden ja tukitoiminta-alueen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Alueella tulee olla riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto.

13. Pinta- ja pohjaveden suojelu sekä tarkkailu  

Louhosalueen vedet tulee johtaa louhosojaston kautta selkeytysaltaaseen, josta ne johdetaan ylivaluntana laskupuroon. Keräys- ja selkeytysallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

Toiminnanharjoittajan tulee esittää ja hyväksyttää tarkempi suunnitelma ja mitoituslaskelma selkeytysaltaasta valvontaviranomaisella.  Selkeytysallas tulee rakentaa ennen ottotoiminnan aloittamista.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Kuormituksen seuraamiseksi tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Näytteet tulee ottaa selkeytysaltaasta ja purkuojasta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla. Tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle niiden valmistuttua. Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukseen (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi).

Toiminnanharjoittajan tulee jatkaa seurantaa louhintatoimen vaikutuksista tilan Riihimäki talousvesikaivoon ottamalla kaivosta näytteet viiden vuoden välein oton jatkuessa. Kaivovesistä tulee tehdä ns. laaja talousvesitutkimus lisättynä arseenilla.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä tarkkailuun muutoksia seurantatulosten perusteella.

13. Liikenne

Peltonotkon metsätien siirto on toteutettava siten, että tieosakkaiden esteetön kulku on kaikissa tilanteissa mahdollista

14. Poikkeustilanteet

Mikäli alueella tapahtuu öljy- tai kemikaalivahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingosta sekä muista häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai merkittävää haittaa naapureille tulee ilmoittaa viipymättä Ylöjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 15. Suoritettavat tarkastukset

Luvanhaltijan on pyydettävä ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloituskatselmus, jossa tarkastetaan mm. ottamis- ja ottoalueen rajamerkit.

Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää valvontaviranomaisen lopputarkastus, kun kallioainesten otto on loppuun saatettu ja jälkihoitotyö suoritettu.

 16. Raportointi

Kallioainestenottajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee säilyttää vähintään 3 vuotta ja vaarallisten jätteiden osalta 6 vuotta.

Vuosiraportti tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja raportin tulee sisältää vähintään:

 - tuotantotiedot

 - laitoksen käyttöajat

 - vaarallisten jätteiden synty ja toimittaminen

 - ulkopuolelta tuodun maa-aineksen määrä ja tuontipaikka

 - havainnot pintamaiden vieraslajeista ja mahdollisesta leviämisestä alueen ulkopuolelle

 - selkeytysaltaan huoltotoimenpiteet

 - täyttösuunnitelman eteneminen

 - yhteenveto laitoksen käyttöhäiriöistä

 17. Jälkihoito

Luiskat tulee oton jälkeen loiventaa alueelta otetuilla pintamailla ja muualta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3 ja pyöristettävä maastoon sopiviksi. Muualta tuotavan maa-aineksen tulee olla puhdasta (haitta-ainepitoisuudet alle ns. PIMA-asetuksen kynnysarvon) ja toiminnanharjoittajan tulee valvoa tuotavan maa-aineksen laatua ja olla selvillä sen alkuperästä. Puhtaita ylijäämämaita voidaan tuoda alueelle korkeintaan 9 000 tonnia vuodessa.

Ottoalueen pohja ja luiskat tulee verhoilla kauttaaltaan maamassoilla vähintään 50 cm paksuiseksi kasvualustaksi. Jälkihoidossa tulee varmistaa, ettei pintamaan mukana leviä alueelle haitallisia vieraslajeja, esimerkiksi lupiinia tai jättiputkia. Näitä tulee myös aktiivisesti torjua, mikäli niitä alueelle leviää.

Pohja-alue on istutettava männyntaimille tiheydeltään 2300 kpl/ha. Lisäksi alueelle on istutettava koivuntaimia tiheydeltään 700 tainta/ha sekametsän aikaansaamiseksi. Istutusten mahdollinen paikkaus on tehtävä 2 vuoden kuluttua.

Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi.

Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

 18. Paras käyttökelpoinen tekniikka

Toiminnanharjoittajan on seurattava toimintaan liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa toiminnassa.

 19. Vakuus

Jälkihoitotöiden ja luvassa määrättyjen velvoitteiden suorittamiseksi tulee asettaa Ylöjärven kaupungille määrältään 28 000 € vakuus ennen kallionoton jatkamista. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan kunnes kallioainesten otto on kokonaan suoritettu ja jälkihoitotoimenpiteet loppuun suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää, sillä alue on jo osittain ottotoiminnan piirissä eikä siitä aiheudu maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen turmeltumista tai huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottotoiminnalla ei aiheuteta vaaraa asutukselle tai ympäristölle hakemuksen, annettujen lupaehtojen ja tehtyjen selvitysten perusteella. Toimitettu ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu ja siinä on tarkasteltu toiminnan vaikutukset riittävällä tarkkuudella.

Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Asetetut toiminta-ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen näkemyksen mukaan lupamääräykset eivät ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon ottaen.

Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä tai ympäristönsuojelulain 49 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

Lupamääräysten perustelut

Tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi, vaatiiko muuttunut toiminta luvan muuttamista. Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Myös yhteisluvan voimassaoloon sovelletaan, mitä pykälässä säädetään luvan voimassaolosta. (Määräys 1)

Maa-aineksen kokonaisottomäärä ja vuosittainen ottomäärä ovat hakemuksen mukaiset. Naapurikiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksensa 10 m suojaetäisyyteen. (Määräys 2)

Vastaanotettavalle ylijäämämaalle on asetettu hakemuksen mukaiset vastaanottomäärät. Vastaanottomääriä on kuitenkin rajoitettu vain maisemoinnin kannalta tarpeellisiin määriin. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa.  Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueelle tuotava ylijäämämaa sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia ja se on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Määräys 3)

Toiminnan ja päästöjen tarkkailu edellyttää vastuuhenkilön nimeämistä. Lupaehto annetaan myös valvonnallisista syistä. (Määräys 4)

Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Kuljetukset on sallittu lauantaisin, koska ottoalueelta on suora yhteys kantatielle eikä liikennettä ole syytä rajoittaa alueella. (Määräys 5)

Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Melutasoa koskeva määräys on informatiivinen ja noudattaa valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Melumittauksesta on määrätty, jotta voidaan varmistua, että toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä ympäristön yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että työmaaliikenteestä ja muista toiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Tärinästä on määrätty häiriintyville kohteille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset 6-8)

Määräys on annettu turvallisuuden vuoksi ja kallioainestenoton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Putoamisvaaran poistaminen jyrkkien rintausten kohdalla edellyttää tukevaa aitaa. Pelkkä merkitsemiseen tarkoitettu lippusiima ei toteuta tässä määräyksessä tarkoitettua putoamista estävää rakennetta.  Ottoalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottoalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta kallioaineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata valvontaviranomaisen toimesta. (Määräys 9)

Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden varastoinnista on määrätty maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Määräys 10)

Kemikaalien ja polttoaineiden käsittelystä sekä käsittelyalueiden ja polttoainesäiliöiden rakenteista on määrätty maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Määräys 11)

Kuivatusvesien käsittelystä on määrätty pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi. Pintavesien ja kaivon tarkkailusta on määrätty mahdollisten ympäristövaikutusten havainnoinnin takia. Lupapäätöksessä edellytettyä pinta- ja pohjaveden tarkkailumääräystä voidaan muuttaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen

vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta. (Määräys 12)

Liikenteestä on määrätty, jotta ottotoiminta ei estä pääsyä yksityisille kiinteistöille, joille kulku on ottoalueen läpi. (Määräys 13)

Öljy- ja muista kemikaalivahingoista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Määräys 14)

Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. (Määräys 15)

Määräykset on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin. (Määräys 16)

Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan loputtua alueelle ei jää jätteitä tai muutakaan tarpeetonta materiaalia. Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu kallioainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (Määräys 17)

Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä otettava sitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan. (Määräys 18)

Lupaviranomainen määrää toiminnanharjoittajan antamaan hyväksyttävän vakuuden ennen ottamistoiminnan aloittamista, millä pyritään varmistamaan lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden toteutuminen. (Määräys 19)

Lausuntojen huomioon ottaminen

Annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevin tavoin.

Lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen suhde

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastuksesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Kyseessä on ottotoiminnan jatkaminen alueella, jolla on jo maa-aineksenottotoimintaa, eikä toiminnan jatkaminen täten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti.

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhaku tuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 113, 114, 130, 134-135,167-170, 190-191, 199, 205 §

Maa-aineslaki (MaL 555/1981) 1, 3, 4, 4a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a §

Jätelaki (646/2011) 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17-18 §

VN asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014)       

VN asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

 VN asetus maa-ainesten ottamisesta (MaA 926/2005)

VN asetus kaivannaisjätteistä (VNa 379/2008)

VN asetus jätteistä (179/2012)

VN asetus ilmanlaadusta (711/2001)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 15.8.2018 § 98

Ylöjärven kaupunginhallitus 01.11.2021 § 384

Käsittelymaksu

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 160 €.

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta koskeva maksu kohdan 1.1 mukaisesti ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta.

Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maa-ainesten määrästä, otetaan 500 000 m3 ylittävältä osalta huomioon 50 %.

Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 160€ + 420 € + 0,02€ * 500 000 + 0,02* (48 430/2)+ 2850€/2 =  12 489,30 €.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä julkisesti kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Päätösasiakirjat pidetään kuulutusajan nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

Päätös lähetetään hakijalle, Ympäristöterveys Pirtevalle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Tieto päätöksestä lähetetään naapureille, joita kuultiin hakemuksesta.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasia.

 Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä. 

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----