Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.09.2022/Pykälä 129

Ympäristölautakunta 15.12.2021 § 181 

Valmistelija vs. ympäristösuunnittelija Eevi Kocis

Asia Rudus Oy hakee maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa maa-aineksen otolle, kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien tiloille 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpu. 

 Lupaa haetaan toimintavaiheille 1, 2 ja 3. Tämänhetkinen lupa kattaa toimintavaiheet 1 ja 2. Ottamisalue on yhteensä 18,8 ha ja kymmenen vuoden aikana esitetään louhittavaksi 1 070 000 m3ktr kalliota.

 Lupaa haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n

 mukaisesti toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Rudus Oy (Y-tunnus 1628390-6)

 PL 42 (Karvaamokuja 2a)

 00381 Helsinki

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

 Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n

 (liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c ja e perusteella) mukaisesti.

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 1 momentin 6 a ja b kohdan mukaan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 19.1.2021.

Toimintaa koskevat luvat

 Alueelle on myönnetty ensimmäinen maa-ainesten ottolupa 20.2.1996 § 52. Jatkoaikaa ko. luvalle myönnettiin 19.2.2002 § 53. Lupa päättyi 30.6.2006. Lisäksi on myönnetty lupa 2.9.2003 § 243 joka oli voimassa 30.4.2008 asti. Alueelle on myös myönnetty ottolupa 8.8.2006 § 189, joka oli voimassa 30.9.2011 asti. Jatkolupaa ko. luvalle myönnettiin 14.2.2012 § 34. Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 21.3.2017 § 17 uuden yhdistetyn maa-aines- ja ympäristöluvan vaiheen 1 mukaiselle alueelle. Alueelle on myönnetty ympäristölupa vaiheen 1 mukaiselle alueelle 12.6.2001 § 166 ja 14.2.2012 § 35. Ympäristölupaa on muutettu päätöksellä 15.12.2015 § 188. Muutos liittyi maisemointiin käytettävien puhtaiden maiden vastaanottoon maisemointitarkoituksessa ja vuotuisen vastaanotettavan määrän lisäykseen.

 Nykyisen voimassa olevan maa-aines ja ympäristöluvan Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 31.1.2018 § 9 ja kyseinen lupa korvasi vuonna 2017 myönnetyn luvan sen jälkeen, kun se sai lainvoiman. Lupa koskee toiminta-alueen vaiheita 1 ja 2. Lupa on voimassa 15.3.2028 asti. Kyseiselle luvalle ympäristölautakunta myönsi osittaisia muutoksia toiminta-aikoihin liittyen päätöksellään 24.10.2018 § 136.

Toiminnan sijainti ja kaavoitustilanne

 Lupa-alue sijaitsee osoitteessa Uusi-Kuruntie/Röhköntie kiinteistöillä Ruikunharju 980-414-1-87 ja Lintukumpu 980-428-7-273. Ruikunharjun kiinteistön omistaa UPM Kymmene Oyj ja Lintukummun kiinteistön Rudus Oy. Maanomistajalla ja Rudus Oy:llä on voimassa oleva sopimus koskien maanottoa kiinteistöllä Ruikunharju (980-414-1-87).   

 Louhinta-alue on Takamaan osayleiskaavassa osoitettu osin EO- eli maa-ainestenottoalueeksi ja muilta osin M-2- alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Eteläisimmät osat eivät kuulu yleiskaavaan. Ottamisalueen itäpuolella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, jossa junaradan itäpuolinen alue on EV-aluetta ja sen eteläpuolella on SL- merkintä (luonnonsuojelualue). Ottamisalueen kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoja.

 Natura 2000- verkostoon kuuluvat Perkonmäen vanhan metsän alue sijaitsee toiminta-alueen reunasta noin 170 metrin etäisyydellä junaradan itäpuolella. Natura-alueen viereinen alue on jo louhittu. Myös Natura 2000 verkostoon kuuluva Hirvijärvi, sijaitsee ottoalueen koillispuolella noin 1,1 km etäisyydellä. Muut lähialueiden merkittävimmät luontokohteet ovat Työlänojan purovarsi ja noin 150-300 metrin etäisyydellä länteen sijaitsevat Röhkön puronvarret, jotka ovat luonnontilaisen kaltaisia ja osayleiskaavassa osoitettu luo-1-alueiksi.

 Ottamisalue ei sijaitse maisemallisesti arvokkaalla alueella. Alue on yleiskuvaltaan avoinna olevaa louhosaluetta. Ottotoiminta ei juurikaan aiheuta muutoksia kaukomaisemassa, sillä esim. alueen pohjoispuolinen rinnealue jää louhinnan ulkopuolelle. Alueen ympärillä on lisäksi miltei joka puolella metsäalueita.

 Museoviraston tietokannan mukaan ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat alueen itäpuolella yli 700 m etäisyydellä.

 Uusi-Kuruntie (tie nro 65) sekä Tampere-Seinäjoki-junarata kulkevat välittömästi alueen itäpuolella. Ylöjärven kaupungin keskusta sijaitsee ottamisalueesta etelään/kaakkoon noin 4 km etäisyydellä.

 Kohdekiinteistöillä ei ole muita laitoksia tai toimintoja, kuin maa-ainestenottoa ja murskausta sekä maiden vastaanottoa. Lisäksi kiinteistöllä 1:87 on Asfalttikallio Oy:n asfalttiasema, joka on rekisteröity YSL 116 § mukaisesti vuonna 2018 (Ylöjärven ympäristönsuojeluviranomaisen päätös 18.7.2018). Muilta osin kohdekiinteistöt ovat metsätalousaluetta.

 Ottamisalueen mukaisilla kiinteistöillä on yhteensä kymmenen rajanaapuria, joista yksi on yleinen tie ja yksi on rautatiealue. Ruduksen ottamisalueen länsipuolella olevilla kiinteistöillä 8:103 ja 1:121 on louhinta- ja murskaustoimintaa sekä maiden vastaanotto- ja kierrätystoimintaa (Tampereen Autokuljetus Oy).

 Lähin asuintalo sijaitsee noin 400 m etäisyydellä ottamisalueen itäpuolella (Rinneahde). Noin 500-600 m etäisyydellä itäpuolella on lisäksi kymmenkunta asuintaloa. Koska varsinainen louhinta jatkossa pääosin keskittyy ottamisalueen vaiheisiin 2 ja 3, eli ottamisalueen länsiosiin, on etäisyys varsinaisesta louhinta-alueesta edellä mainittuihin taloihin pääosin yli 700 m. Ottamisalueen luoteispuolella lähin asutus on noin 600 m etäisyydellä (Kilpijoentie, Miinantie). Metsäkylän asutukseen alueen lounaispuolella on etäisyyttä noin 1,4 km. Etelä-/kaakkoispuoliseen asutukseen on etäisyyttä yli 1,7 km. Pohjoispuolella olevaan asutukseen on noin 800 m.

Luonto ja ympäristö Ottamisalue on laajalti avointa ja toiminnassa olevaa louhosaluetta, jolla ei nykyisellään ole luontoarvoja. Tämän suunnitelman mukaisesti louhinta laajenee länteen vaiheen 3 mukaiselle alueelle, jossa puusto on osittain poistettu jo aiemmin. Vaiheen 3 pohjois- ja eteläosassa on vielä puustoa jäljellä.

 Ottamisalueen kaakkoispuolella, lähimmillään noin 170 m etäisyydellä ottoalueen rajasta, sijaitsee Perkonmäen Natura-alue. Rudus Oy on teettänyt vuonna 2014 kyseiseltä alueelta Natura arvioinnin tarveharkinnan ja luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura arvioinnin sekä siihen päivityksen vuosina 2017 ja 2021. Tehtyjen selvitysten mukaan ottotoiminta ei vaaranna Perkonmäen Natura-aluetta.

 Ottamisalueelle on tehty luontoselvitys 30.9.2016, johon sisältyi myös vaiheen 3 mukainen toiminta-alue. Selvityksen mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia, vaarantuneita tai rauhoitettuja lajeja tai luontotyyppejä. Tuoreet ja kuivahkot kankaat ovat luontotyyppeinä yleisiä eikä alueella esiinny merkittävissä määrin lahopuuta. Alueen lehtomainen kangas ja korpi ovat muuttuneita eikä niillä katsota olevan luontoarvoja. Luontoselvityksen perusteella ei myöskään ole syytä olettaa, että alueella esiintyisi luontodirektiivin liitteiden lajeja kuten liito-oravaa ja viitasammakoita. Alueella on sittemmin tehty hakkuita.

 Hirvijärven Natura-alueelle ottamisalueen koillispuolella reilun kilometrin etäisyys. Myös Hirvijärven osalta on tehty Natura-arviointi, josta on valmistunut raportti 31.10.2016. Arvioinnin mukaan Takamaan kiviaineshanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Hirvijärvi on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa.

Toiminnan kuvaus Tuotantomäärät

 Tämän suunnitelman mukaisella ottamisalueella (vaiheet 1, 2 ja 3) on louhittavaa kalliota jäljellä yhteensä noin 1 070 000 m3ktr (n. 2,88 milj. t). Kokonaismäärässä on mukana aiemmin luvitettua ainesta (vaiheet 1 ja 2) jota ei kokonaisuudessaan vielä ole louhittu. Ottomäärä vaiheittain on esitetty seuraavasti:

  Pinta-ala (ha) Ottomäärä (m3ktr)

 Vaihe 1 10,5  140 000

 Vaihe 2 3,6  280 000

 Vaihe 3 4,7  650 000

 Yhteensä 18,8  1070 000

 Alueen vuotuisiin tuotantomääriin ei tule muutoksia nykyiseen lupaan verrattuna. Alueella murskataan ottamisalueella irrotettua louhetta maksimissaan 350 000 tonnia vuodessa ja keskimäärin 200 000 tonnia vuodessa. Kalliota louhitaan maksimissaan 150 000 m3ktr vuodessa ja keskimäärin 107 000 m3ktr vuodessa. Puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan maksimissaan 49 000 t/a. Lisäksi otetaan vastaan alueen ulkopuolelta rakennustoiminnassa syntynyttä louhetta maksimissaan 10 000 tonnia vuodessa. Tuotu louhe murskataan alueella murskelajikkeiksi.

 Toiminta-ajat

 Nykyisessä voimassa olevassa yhteisluvassa 24.10.2018 § 136 on määritelty alueen toiminta-ajat, jotka ovat seuraavat:

 Poraus  ma-pe klo 8-20

 Räjäytyksiä  ma-pe klo 8-16

 Rikotusta  ma-pe klo 8-18

 Murskaus  ma-pe klo 7-21

 Kuormaaminen ja ma-pe klo 6-22

 kuljetukset  la klo 7-18

 Poraukset ja räjäytykset ovat sallittuja 1.9-14.4 välisenä aikana. Rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8-14.4 välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta saa suorittaa ympäri vuoden.

 Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa harjoittaa samanaikaisesti viereisen Tunturavuoren alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

 Louhinta ja murskaus on urakkaluonteista. Louhinta- ja murskausurakoita on yleensä 2-3 kpl/vuodessa ja kunkin urakan kesto on yleensä 1-2 kuukautta kerrallaan. Tarvittaessa tuotantoa on tätä enemmän. Kuljetuksia on ympäri vuoden aina tarpeen mukaan. Tarvittaessa kuljetuksia on satunnaisesti myös lauantaisin.

 Toimintaa jatketaan nykyisillä toiminta-ajoilla, eikä niihin tässä vaiheessa haeta muutosta.

 Tukitoiminta-alue

 Ottamisalueelle on rakennettu Ruduksen ympäristöohjeiden mukainen asianmukainen tukitoiminta-alue. Se sijaitsee alueen itäosassa suunnitelmapiirustuksessa S1 osoitetussa paikassa. Tukitoiminta-alueella varastoidaan työkoneiden poltto- ja voiteluaineita. Työkoneiden tankkaukset ja mahdolliset pienimuotoiset huoltotoimenpiteet tehdään ainoastaan tukitoiminta-alueella. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään sen sijaan murskauslaitoksen yhteydessä (ei tukitoiminta-alueella).

 Sille osalle tukitoiminta-alueesta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, on asennettu riittävän laajalla alueella tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle on levitetty vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Suojatun alueen reunat on korotettu.

 Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50-100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten, korkeintaan 9000 l kerrallaan. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jossa on ylitäytön estimet, tai vaihtoehtoisesti valuma-altaallisissa konteissa.

 Paras käyttökelpoinen tekniikkka (BAT) ja ympäristön

 kannalta paras käytäntö (BEP)

 Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa suunnitelman muissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella käytetään nykyaikaista kalustoa.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

 Pöly ja ilmanpäästöt

 Pölyämistä syntyy kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja murskauksesta sekä kallion porauksesta. Räjähdyksestä muodostuva pölypilvi sisältää räjähdyskaasujen lisäksi kivipölyä. Pölyä muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Yleensä pölypilvi laskeutuu räjähdystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Räjäytyksistä johtuva pölyäminen on lyhytaikaista. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölynleviäminen on ilmankosteuden takia vähäistä.

 Alueen itä-/koillispuolen asutuksen kohdalla on tehty silloisen ympäristöluvan määräyksen mukainen pölymittaus kahdessa mittauspisteessä vuonna 2013. Molemmissa mittauspisteissä vuorokausipitoisuudet olivat alle lupamääräysarvon 50 µg/m3.

 Käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta, jossa vettä sumutetaan murskausprosessissa kiviaineksen sekaan, pölyäminen on vähäistä. Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Myös työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyn leviämistä vähennetään myös varastokasojen oikealla sijoittelulla.

 Pölymittaus on jo tehty, eikä toiminnan siirtyminen vaiheeseen 3 anna aihetta pölymittauksen uusimiselle. Etäisyys luoteispuolenkin asutukseen on riittävä eivätkä mahdolliset pölyämisvaikutukset ennakkoarvion mukaan kantaudu niin pitkälle. Vallitseva tuulensuunta (lounaistuuli) ei myöskään ole louhoksesta siihen suuntaan.

 Melu ja tärinä

 Melua syntyy kallion porauksesta, rikotuksesta, murskauksesta sekä työmaaliikenteestä. Kun porausta tehdään ylimmän louhintakerroksen osalta kallion päältä, kantautuu korkeataajuuksinen melu ympäristöön. Murskauslaitos sen sijaan sijoittuu koko ajan louhoksen pohjatasolle, jossa ympäröivät kalliorintaukset ja varastokasat vaimentavat melun kantautumista tehokkaasti.

 Ruduksen nykyiseen toimintaan liittyen on tehty useita melumittauksia ottamisalueen ympäristössä. Hirvijärven kohdalla on tehty melumittauksia vuonna 2017 (Promethor Oy).

 Vuonna 2019 on tehty melumittauksia itäpuolen lähimmän asutuksen kohdalla kahdella mittauspisteellä (Taratest Oy). Päiväaikaiset melutasot lähimmillä asuinalueilla vaihtelivat ko. mittauksissa 39.42 dB välillä. Melumittauksia on tehty myös aiempina vuosina, eikä melun ohje-/raja-arvot ole ylittyneet.

 Jatkossa louhinnan painopiste siirtyy ottamisalueen länsiosaan, eli etäisyys itäpuolen asuinalueeseen kasvaa ja meluvaikutukset sen myötä vähenevät siltä osin. Toisaalta toiminta siirtyy hieman lähemmäksi alueen luoteispuoleista asutusta (Kilpijoentie), mutta etäisyys jää siinäkin yli 600 metriksi. Lisäksi ottamisalueen ja asutuksen välille jää korkeammalle kohoavaa maastoa, joka vaimentaa melun kantautumista.

 Toiminnan aiheuttamaa ympäristömelua voidaan tarvittaessa mitata kertaluonteisesti toiminnan siirtyessä vaiheeseen 3 ja tällöin mittaukset tehtäisiin alueen luoteispuolella olevan asutuksen kohdalla, sillä koillis-/itäpuolen asutus (jossa mittauksia jo on tehty) sijaitsee tässä vaiheessa kauempana toiminta-alueesta.

 Räjäytykset aiheuttavat tärinää. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää louhinnan hyvällä suunnittelulla, jossa huomioidaan louhinnan alettua lähiympäristöstä havaitut tärinämittauksen tulokset. Jokainen räjäytys suunnitellaan kenttäkohtaisesti siten, ettei haitallisia tärinävaikutuksia aiheudu. Räjäytystärinää seurataan tärinämittarein tarvittaessa kolmessa seurantapisteessä (rakennuksessa), kuten on toimittu kuluvana lupakautenakin.

 Murskaus, liikennöinti ym. toiminnot eivät juuri aiheuta havaittavaa tärinää.

 Jätteet ja kemikaalit

 Sekajätettä alueelta arvioidaan muodostuvan noin 200 kg vuodessa, rautaromua  500 kg vuodessa ja vaarallisia jätteitä 100kg vuodessa. Talousjätteet kerätään tukitoiminta-alueelle jäteastiaan, josta ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Rautaromu toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille. Vaaralliset jätteet (esim. öljyt) varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen (esim. Fortum Waste Solutions) tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu ja määrät.

 Kevyen polttoöljyn keskimääräinen kulutus on 145 t ja maksimikulutus 255 tonnia vuodessa. Lisäksi öljyjä ja voitelu aineita kuluu molempia keskimäärin tonni vuodessa. Räjähdysaineita kuluu keskimäärin 52 tonnia ja maksimissaan 105 tonnia vuodessa. Räjähdysaineita ei varastoida alueella.

 Liikennöinti ja kuljetukset

 Ottamisalueelle on olemassa oleva liittymä Röhköntielle, joka yhtyy Uusi-Kuruntiehen heti ottamisalueen kaakkoispuolella. Uusia tie- tai liittymäjärjestelyjä ei ole tarpeen rakentaa. Uusi-Kuruntiellä kuljetukset ohjautuvat pääosin etelän suuntaan. Työmaatiet ovat murskepintaisia. Pölyämistä torjutaan teiden säännöllisellä kunnostamisella ja tarvittaessa kastelemalla vedellä.

 Murskekuljetukset tapahtuvat pääosin ajoneuvoyhdistelmillä. Vuosittaisen teoreettisen ottomäärän ollessa noin 107 000 m3ktr, aiheuttaisi se keskimäärin noin 20-35 ajoneuvoyhdistelmän käyntiä kohteessa arkisin. Kuljetuksissa on kuitenkin suuria vaihteluja riippuen murskeen kysynnästä.

 Pintavedet

 Nykyiseen ottotoimintaan liittyen on alueella tehty kattavaa pintavesien tarkkailua, eivätkä toiminnan arvioidut vaikutukset Työlänojan veden laatuun ole olleet viime vuosina suuria. Jonkin verran toiminnasta aiheutuvaa typpikuormitusta on kuitenkin seurantatuloksissa ollut havaittavissa, varsinkin varsinaisella ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Koska toiminnan tehokkuus pysyy pääpiirteissään samana kuin aiemmin, merkittäviä muutoksia toiminnan typpipäästöihin ei ole odotettavissa.

 Ottotoiminta ei merkittävästi muuta alueen valuma-alueita, vaan louhinnan jälkeen sadevedet ohjautuvat kaakkoon kuten nykytilassakin. Valuntavesien määrä kasvaa teoreettisesti hieman louhoksen pinta-alan kasvaessa, mutta muutos on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Maisemoinnin myötä tilanne palautuu siltä osin alkuperäiseen tilaan. Jonkin verran louhinta etenee nyt eri valuma-alueelle (vaihe 3) ja pohjoispuolen ojan valuma-alue pienenee tämän myöstä hieman. Huomioiden ojan kokonaisvaluma-aluetta tällä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä.

 Keräysaltaiden avulla vähennetään haitallisia vaikutuksia pintavesien osalta erityisesti virtaamien tasaukseen liittyen. Altaissa hienoaines laskeutuu pohjalle ja alueen ulkopuolelle johdettavat vedet ovat siten puhtaampia. Altaan veden pinnalta on myös helppo havaita mahdolliset öljypäästöt. Hulevesien hallintajärjestelyt on toteutettu, eikä toiminnan laajentaminen vaiheeseen 3 aiheuta muutoksia järjestelyihin. Altaita on mitoitettu huomioiden sitä, että toimintaa tullaan laajentamaan vaiheeseen 3.

 Pohjavedet

 Suurin riski alueen pohjavedelle ovat toiminnasta aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteessa. Pohjaveden pilaantumisen riski minimoidaan tältä osin tarkkailemalla säännöllisesti työkoneiden kuntoa, jotta öljyjä ja polttoainetta ei vuoda maa-/kallioperään. Samalla huolehditaan siitä, että esim. polttoaineiden säilytys tukitoiminta-alueilla tehdään vastuullisesti. Ottoalueen lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.

 Pintamaiden poisto ja varastointi

 Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle. Vaiheen 3 mukaisella alueella on puusto pääosin poistettu jo aiemmin, mutta poistettavaa puustoa on vielä pohjois- ja eteläosassa yhteensä noin 2 ha:n kokoisella alueella. Pintamaat ovat luonnollisesti vielä poistamatta koko vaiheen 3 alueella, eli 4,7 ha:n kokoisella alueella. Vaiheen 2 puolella on vielä poistettavia pintamaita noin hehtaarin kokoisella alueella. Alueen pintamaapeite on arviolta melko ohut, pääosin alle 0,5 m. Näin ollen kuorittavia pintamaita on alueella arviolta noin 30 000 m3ktr. Pintamaat sijoitetaan vaiheen 1 koilliskulmaan kun kyseinen alue on louhittu, eli mailla rakennetaan siihen kohtaan luiska. Pintamaita välivarastoidaan tarvittaessa myös ottamisalueen länsireunalle.

 Jälkihoito ja maisemointi

 Ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Jälkihoidolla alue pyritään saamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja maisemaan istuvaksi. Vaiheen 1 itäosassa maisemointi on jo aloitettu ja siinä kohdin on osa tulevasta luiskasta muotoiltu ja istutettu. Maisemointitoimenpiteitä jatketaan tulevina vuosina siten, että ensin viimeistellään vaiheen 1 itäluiska. Tämän jälkeen rakennetaan alueen pohjois-/koillisosan luiska ja sen jälkeen eteläpuolinen luiska. Viimeisenä rakennetaan alueen länsipuolinen luiska.

 Louhinta-alueen reunaluiskat rakennetaan siten, että niiden kaltevuus on noin 1:3. Näin luiskan pituudeksi muodostuu enimmillään noin 55 m. Reunaluiskat rakennetaan pääosin alueen ulkopuolelta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla (luvitettu jo aiemmin). Luiskien rakentamisessa voidaan myös osittain käyttää louhetta tai muita kiviainestuotteita. Luiskissa hyödynnetään myös alueen omia irtomaa-aineksia. Vaiheen 3 irtomailla tullaan rakentamaan luiska vaiheen 1 koillisosaan, kun nykyisin siinä oleva pintamaakasa on käytetty itäosan luiskan rakentamiseen ja alue on louhittu.

 Rakennettujen luiskien ylä- ja alapäät pyöristetään, jotta ne istuvat paremmin maisemaan. Kaakkois- ja luoteisnurkassa ottamisalue yhtyy ympäröivään maastoon ilman luiskia. Vedet purkaantuvat lopputilanteessa kaakkoisnurkasta, kuten louhintatoiminnan aikanakin.

 Alueen pohjatasoa ei voida maisemoida toiminnan jatkuessa sillä pohjatasoa tarvitaan liikennöinti-, varastointi- ja työskentelyalueena. Pohjataso siis maisemoidaan kerralla ottotoiminnan loputtua alueella kokonaan. Ennen istutuksia levitetään pohjatasolle maakerros. Alueelle levitettävän maakerroksen on paksuudeltaan oltava vähintään 50 cm. Pintamateriaalin valinnassa otetaan huomioon se, ettei maa-aines ole liian hienorakeista ja että se sisältää tarpeeksi orgaanista ainesta toimiakseen riittävän hyvin kasvualustana.

 Pohjatasoa metsitetään männyillä (mikäli jälkikäyttönä on metsätalous). Tavanomaisesti lehtipuusto levittäytyy myös luonnostaan jälkihoidetuille ottoalueille, eikä sen istuttaminen välttämättä ole tarpeen. Havupuiden istutustiheys on keskimäärin noin 2 300 kpl / ha. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee. Reunaluiskia olisi myös mahdollista kylvää esim. heinäkasvillisuudella, tai niiden voidaan antaa kehittyä luontaisesti (maiden siemenpankki). Soveltuvin osin seurataan istutusten osalta Ruduksen Lumo-ohjelmaa, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden kehitykseen. Tarkemmat toteutussuunnitelmat maisemoinnin osalta laaditaan tarvittaessa myöhemmin.

Lupahakemuksen käsittely

 Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 2.3.2021- 8.4.2021. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille.

Lausunnot 

 Lupahakemuksista on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta, Väylävirastolta sekä Metsähallitukselta.

 Ylöjärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ympäristöterveys Pirteva ilmoittaa lausuntonaan 19.3.2021, että lupaehtoja harkittaessa on terveydensuojelun kannalta otettava huomioon seuraavaa:

 1. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen pihassa klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB ja klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 dB.

 2. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa levitä asuin- tai teollisuuskiinteistöjen pihaan.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoitti lausuntonaan 7.4.2021 seuraavaa:

 Luontoarvot

 Louhinta laajenee länteen vaiheen 3 mukaiselle alueelle, joka on osittain puuton. Alueen pohjois- ja eteläosassa on vielä puustoa jäljellä. Vaiheen 3 alueella on tehty vuonna 2016 luontoselvitys, joka on riittävä. Selvityksen mukaan alueella ei esiinny uhanalaisia, vaarantuneita tai rauhoitettuja lajeja tai luontotyyppejä. Myöskään ELY-keskuksen luontotietoa sisältävässä paikkatietoaineistossa ei ole tiedossa huomioitavia luontoarvoja laajennusalueelta. Luontoselvityksen sekä ilmakuva- ja paikkatietotarkastelun perusteella ei ole syytä olettaa, että alueella esiintyisi luontodirektiivin liitteiden lajeja kuten liito-oravaa.

 Vaiheiden 1 ja 2 mukaisista toiminnoista on tehty Hirvijärven ja Perkonmäen Natura-alueita koskevat Natura-arvioinnit, joista ELYkeskus on antanut lausunnot 24.4.2017 ja 15.6.2017. Natura-arvioinneissa ei ole kattavasti arvioitu vaiheen 3 vaikutuksia. Hirvijärven osalta ELY-keskus on Natura-arvioinnista ja aikaisemmista

 lupahakemuksista antamissaan lausunnoissaan katsonut, että meluavien toimintojen toteuttaminen lintujen pesimäaikana 15.4.-31.8. heikentää merkittävästi Hirvijärven suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Toiminta onkin aikaisemmissa luvissa rajattu lintujen herkimmän ja pääasiallisen pesimäajan ulkopuolelle (poraukset ja räjäytykset ovat sallittuja 1.9-14.4 välisenä aikana, rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8-14.4 välisenä aikana). Nyt käsiteltävänä olevassa lupahakemuksessa toimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisillä toiminta-ajoilla eikä niihin tässä vaiheessa haeta muutosta. Koska meluavimmat toiminnot rajataan jatkossakin lintujen pääasiallisen pesimäajan ulkopuolella, ELY-keskus katsoo, että hanke ei merkittävästi heikennä Hirvijärven suojelun perusteena olevia luontoarvoja eikä erillistä Natura-arviointia ole tarpeen tehdä.

 ELY-keskus on Perkonmäen Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa todennut, että toiminnan merkittävimmät vaikutukset Perkonmäen Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin liittyvät toiminnasta tuleviin pintavesivaikutuksiin (veden laatu ja määrä). ELY-keskus on kuitenkin katsonut, ettei arvioinnin kohteena ollut toiminta merkittävästi heikennä Perkonmäen Natura 2000-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja, kun hankkeessa toteutetaan esitettyjä lieventäviä toimenpiteitä.

 Nykyisen ympäristöluvan mukaista vesistötarkkailua on tehty myös Perkonmäen Natura-alueella Työlänojassa. Lisäksi luvan mukaisessa tarkkailussa on tullut kuvata sanallisesti Työlänojan uoman kasvillisuus ja tila Perkonmäen näytepisteellä. Lupahakemuksen liitteenä on esitetty vain vuoden 2020 tarkkailutulokset. Hakemuksen mukaan louhosvesien vaikutukset Työlänojan veden laatuun eivät ole viime vuosina olleet suuria. ELY-keskus katsoo, että jo tehdystä tarkkailusta on hakemuksessa esitettävä kooste (tulokset koko tarkkailujaksolta, eri näytepisteiden tulosten vertailu, Työlänojan uoman tilan ja kasvillisuuden tarkkailun tulokset -onko havaittu muutoksia) ja arvioitava sen perusteella nykyisen ja tulevan toiminnan vaikutuksia Perkonmäen Natura-alueeseen. Lisäksi on todettava, että onko lieventävät toimenpiteet (kuten maisemoinnin vaiheittainen toteuttaminen, laskeutusaltaiden tyhjentäminen tarvittaessa, vähätyppisten räjäytysaineiden käyttö) saatu toteutettua suunnitellun mukaisesti.

 Lupahakemuksen mukaan vaiheen 3 valuntavedet ohjautuvat nykytilassa laajalti länteen ja siitä ojassa pohjoiseen ja edelleen Hirvijärveen. Louhinnan myötä tämä valuma-alue muuttuu siten, että louhitulla alueella vedet ohjautuvat jatkossa itään Perkonmäen Natura-alueen läpi virtaavaan Työlänojaan. Pohjoispuolen ojan valuma-alue pienenee louhinnan myötä noin 5 ha ja Työlänojan valuma-alue kasvaa vastaavasti. ELY-keskus katsoo, että vaiheen 3 aiheuttaman valuma-alueen muutoksen vaikutukset Perkonmäen Natura-alueen suojelun perusteisiin on arvioitava tarkemmin.

 ELY-keskus pyytää mahdollisuutta lausua täydennetystä hakemuksesta.

 Vesien johtaminen

 Laskeutusaltaasta lähtevän veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet ovat olleet pieniä. Pintavesivaikutukset Työlänojaan ovat olleet vähäiset. Laskeutusallas sijaitsee alueen itäreunalla, joten epäselväksi jää ohjautuvatko kaikki alueen vedet laskeutusaltaalle. Vaikka kaikki vedet eivät laskeutusaltaalle päätyisi, alueen alapuolella Työlänojassa vaikutuksia ei juuri havaita. Hankealueen valuma-aluemuutokset ovat vähäisiä verrattuna Työlänojan tai Hirvijärven valuma-alueisiin, joten niillä ei katsota olevan vaikutusta Työlänojaan tai Hirvijärveen.

 Melu

 Toiminnanharjoittajan on osaltaan järjestettävä toimintansa siten, että yhteismelu lähialueella toiminnassa olevien ottamistoimintojen ja jätteenkäsittelytoimintojen kanssa ei ylitä melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

 Pöly

 Ilman laatuun kohdistuvien vaikutusten osalta on huomioitava lähialueella toiminnassa olevat ottamistoiminnat ja jätteenkäsittelytoiminnat.

 Toiminta

 Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät luiskat. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Suojaetäisyys naapurikiinteistöstä louhinta-alueeseen tulisi olla 30 metriä.

 Jälkihoito

 Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Maisemoinnissa hyödynnettävien muualta tuotavien maa-ainesten määrä tulee perustua alueella todelliseen tarpeeseen. Hyödynnettävien

 pinta- ja täyttömateriaalien alkuperä on selvitettävä ja niistä on pidettävä kirjaa. Lisäksi tulee varmistaa, ettei pintamaiden mukana alueelle leviä haitallisia vieraslajeja, esimerkiksi lupiinia tai jättiputkia.

 Väylävirasto ilmoitti lausuntonaan 1.4.2021 seuraavaa:

 Rautatien läheisyydessä louhittaessa on noudatettava Väyläviraston louhintaohjetta (Louhintatyöt rautatien läheisyydessä LO 23-2013), joka on saatavilla Väyläviraston internetsivuilta. Kohdassa 2.2.2 on selvitetty rautatien läheisyydessä tehtävän louhinnan toimenpiteistä ja vastuista.

 Hakijan on huolehdittava siitä, ettei louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva kivipöly tai vastaava hienoaines leviä radan päällysrakenteeseen. Kaikissa tapauksissa hakija vastaa louhinnasta ja murskauksesta Liikennevirastolle ja kolmannella osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

 Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa hankkeeseen.

Muistutukset ja mielipiteet

 Määräaikaan mennessä saapui yksi muistutus. Läheisen kiinteistön omistaja pyytää metsänomistajana huomioimaan ja selvittämään kustannukset hänelle ja perheelleen aiheutuvista vahingoista omaisuuden arvon menetyksestä. Kiinteistön omistaja ilmaisee huolensa maanarvon alenemisesta, puiden ja metsän arvon alenemisesta sekä virkistymiskäytön heikentymisestä. Muistutuksessa pyydetään myös huomioimaan alueen vesimuodostumien ja pohjavesien suojelu, hulevesien käsittely, liikenneturvallisuuden varmistaminen kuljetusten osalta Uusi-Kurun tiellä sekä toiminnasta tulevat melu-, pöly-, ja hajuhaitat/päästöt.

Vastineet 26.4.2021 saapuneessa vastineessaan luvanhakija vastaa lupahakemuksesta annetuihin lausuntoihin ja tehtyyn muistutukseen seuraavaa:

 Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa Ympäristöterveys Pirtevan lausuntoon. Toiminnan meluvaikutuksia on mitattu, eikä toiminta ole ylittänyt annettuja ohjearvoja. Toiminnan pölyvaikutuksia vähennetään hakemuksessa kuvatulla tavalla.

 Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa Väyläviraston lausuntoon. Louhinnassa huomioidaan toiminnan sijoittuminen rautatien läheisyyteen.

 Rudus Oy toteaa vastineenaan ELY-keskuksen lausuntoon seuraavaa:

 Vastineen liitteenä on esitetty kooste tehdystä vesi- ja kasvillisuustarkkailusta (KVVY Tutkimus Oy 20.4.2021) sekä raportti Takamaan kiviaineksen ottoalueen vaikutuksista Perkonmäen Natura2000 alueeseen (Ramboll, 30.10.2014, päivitys 14.2.2017, päivitys 23.4.2021).

 Louhosvesien vaikutukset Työlänojan veden laatuun eivät ole tavallisesti olleet suuria. Vedenlaatu Natura-alueella sijaitsevalla louhoksen alapuolisella havaintoasemalla on ollut pääosin samankaltainen kuin louhoksen yläpuolisella asemalla. Uoman tilassa ei ole ollut havaittavissa muutosta.

 Natura-arvioinnin päivityksen perusteella voidaan arvioida, että Rudus Oy:n Takamaan kiviaineshanke, mukaan lukien vaihe 3, ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Perkonmäki on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa.

 Alueen maisemointia on aloitettu vaiheen I itäosassa, jossa osa tulevasta luiskasta on muotoiltu ja istutettu. Maisemointi etenee mahdollisuuksien mukaan jatkossakin vaiheittain. Alueen laskeutusaltaan täyttymistä on seurattu, tyhjennystarvetta ei ole ollut. Räjäytyksissä käytetään vähätyppisiä räjähdeaineita.

 Ottamistoiminta on suunniteltu alueelle siten, että ottotoiminnan suojaetäisyys naapurikiinteistöihin on nykyisen luvan mukaisesti 20 metriä, jolloin alue saadaan yhteneväiseksi jo otetun alueen kanssa.

 Muilta osin viitataan hakemuksessa esitettyyn ja todetaan, että Rudus Oy:llä ei ole muuta huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon.

 Hakemuksesta jätettyyn muistutuksen osalta viitataan edellä esitettyyn ja todetaan lisäksi seuraavaa:

 Kun toiminta järjestetään hakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti, ei toiminnasta katsota aiheutuvan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille tai ympäristölle.

 Mahdollisia kiinteistöjen arvon alennuksia ei ratkaista nyt käsiteltävässä luvassa. Ympäristölupahakemuksen yhteydessä ei Rudus Oy näkemyksen mukaan myöskään ratkaista esiin tuotua huolta liikenneturvallisuudesta ja liikkumisesta yleisellä tiellä.

 Toiminnan aiheuttamia melu-, pöly-, tärinä- ja vesivaikutuksia on tarkkailtu voimassa olleiden lupien mukaisesti. Tulosten perusteella toiminnasta ei ole ollut merkittävää haittaa lähiasutukselle tai ympäristölle. Hulevedet ohjataan hakemuksessa esitetyn mukaisesti laskeutusaltaan kautta läheiseen ojastoon. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan jatkossakin lupaehtojen mukaisesti. Nyt haettava lupa vastaa toiminnoiltaan jo voimassa olevaa lupaa, eikä siten merkittävästi lisää toiminnasta syntyviä päästöjä. Muistutuksessa mainitusta rengaskaivon ongelmista on tehty erillinen selvitys, joka on toimitettu myös viranomaiselle.

 Toiminnasta syntyviä haittoja vähennetään hakemuksessa esitetyillä tavoilla, mm. varastokasojen ja murskan sijoittelulla, kastelulla sekä laskeutusaltaan ja laitteiden kunnossapidolla. Polttoaineet ja kemikaalit varastoidaan alueella asianmukaisesti suojatuilla alueilla.

 Asfalttiasema ei kuulu nyt luvitettavan toiminnan piiriin, vaan se on luvitettu erikseen toisen toiminnanharjoittajan toimesta.

 Yhteenvetona todetaan, että hakijan näkemyksen mukaan lausunnoissa ja muistutuksessa ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka olisivat este luvan myöntämiselle. Lupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti toimittuna toiminnasta ei katsota olevan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille.

ELY-keskuksen lausunto 18.5.2021 täydennetystä hakemuksesta

 Pirkanmaan ELY-keskus antoi vastineesta ja lisäselvityksistä uuden lausunnon toukokuussa 2021 ja toteaa lausunnossaan seuraavaa:

 Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia Perkonmäen Natura 2000 -alueeseen on arvioitu päivitetyssä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisessa Natura-arvioinnissa, jossa on huomioitu myös tehtyjen tarkkailujen tulokset. Luonnonsuojelulain mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pyydettävä arvioinnista lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Natura-arvioinnista annettava lausunto on annettava viivytyksettä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lausuntopyyntö on saapunut ELY-keskukseen.

 Muilta osin Pirkanmaan ELY-keskukselle ei ole lisättävää 7.4.2021 antamaansa lausuntoon liittyen. 

Metsähallituksen lausunto Natura-arvioinnista 11.6.2021

 Metsähallitus kiinteistön 980-428-7-275 Pohjantikka haltijana on perehtynyt Takamaan kiviaineksen ottoalueen Natura-arviointiin ja katsoo, että ottoalueen toiminnan vaikutukset Perkonmäen Natura-alueen (FI0356001) suojeluperusteille on arvioitu luonnonsuojelulain 65 § mukaisesti asianmukaisella tavalla, eikä toiminnasta seuraa merkittäviä heikentäviä vaikutuksia alueeseen.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Natura arvioinnista 16.11.2021

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausuu Perkonmäen Natura 2000- aluetta koskevasta Takamaan kiviaineshankkeen täydennetystä Natura-arvioinnista seuraavaa:

 Aiempiin arviointi- ja lupavaiheisiin perustuen nyt tarkasteltava Natura-arviointi on rajattu koskemaan louhintavaiheen 3 aiheuttamia vaikutuksia Perkonmäen Natura 2000- alueen suojeluperusteisiin. Kiviaineshankkeen vaikutukset EU:n luontodirektiivin mukaisesti suojellun Perkonmäen Natura 2000- alueen (FI0356001) suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin (vuorten alapuoliset tasankojoet eli pikkujokien ja purojen luontotyyppi 0,2 ha, boreaaliset luonnonmetsät 19,5 ha, boreaaliset lehdot 1,2 ha ja puustoiset suot 1,6 ha) on asianmukaisesti tunnistettu ja pääosin asianmukaisesti arvioitu.

 Hankkeen merkittävimmät vaikutukset Natura -alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin liittyvät toiminnan aiheuttamiin pintavesivaikutuksiin (veden määrä ja laatu) Työlänojassa. Hanketta koskevan pintavesitarkkailun tulokset vuosina 2009-2020 kuitenkin osoittavat, että Ruduksen kiviaineksen ottamistoiminnan tähänastiset pintavesivaikutukset Työlänojan vedenlaatuun Perkonmäen Natura 2000- alueella eivät ole olleet viime vuosina suuria. Myöskään samalle tarkkailujaksolle ajoittuva Työlänojan uoman ja kasvillisuuden yleispiirteinen dokumentointi Natura-alueelle sijoittuvalla näytepisteellä ei osoita merkkejä muutoksesta uoman tai kasvillisuuden tilassa. Arvioitavan hankkeen vuotuisiin tuotantomääriin tai toiminta-aikoihin ei tule muutoksia nykytilanteeseen verrattuna.

 Hankealueen vaiheittainen maisemointi on arvioinnin mukaan aloitettu ja sitä jatketaan toiminnan etenemisen myötä. Maisemoinnissa käytettävien puhtaiden maa-ainesten osalta ELY-keskus huomauttaa, että hankealueen ulkopuoleisten maa-ainesten tulee olla puhtaita myös vieraslajien osalta. Vieraslajien levittäytyminen hankealueelle sekä Perkonmäen Natura-alueelle tulee pystyä estämään.

 Alueen hulevesien hallintarakenteet on Natura-arvioinnin mukaan toteutettu vuoden 2016 hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti ja niiden mitoitus sekä toiminta on alun perin tehty vastaamaan ottamisvaiheen 3 mukaista tilannetta. Tämän perusteella hulevesien nykyisiä hallintarakenteita ei ole tarpeen muuttaa toiminnan siirtyessä ottamisvaiheeseen 3. Vuoden 2016 kuivatussuunnitelmassa ei ole ilmoitettu tietoja altaiden mitoitusperusteista. Natura-arvioinnissa ei ole esitetty tietoja hulevesirakenteiden toteutuneesta seurannasta tai vuosittaisesta ylläpidosta. Arvioinnissa ei ole myöskään kuvattu mitä hulevesien hallintarakenteille tapahtuu toiminnan päättymisen jälkeen. Hulevesien hallinnasta on kuitenkin määrätty kiviaineshankkeen nykyisessä ympäristöluvassa (ymp.ltk 24.10.18/136) seuraavasti: Louhosalueen vedet tulee johtaa pintakerrosvalumana selkeytysaltaisiin, mistä ne johdetaan ylivaluntana laskupuroon. Keräys- ja selkeytysallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Luvassa on määrätty myös toiminnan tarkkailusta pintavesien osalta. ELY-keskus katsoo, että hulevesirakenteiden toimintaa sekä hulevesien määrää ja laatua tulee seurata myös jatkossa. Tämän seurannan perusteella tulee tarvittaessa tehdä muutoksia hankeen hulevesien hallintajärjestelyihin.

 Ennen toiminnan päättymistä tulee lupaviranomaiselle esittää suunnitelma hankealueen jälkihoidosta, jossa otetaan huomioon hulevesirakenteiden toiminta kiviaineksen ottamisen päätyttyä. Suunnitelmassa tulee kuvata hankealueen toiminnan jälkeinen hulevesijärjestely, jolla turvataan hankealueelta Työlänojaan johtuva vähintään nykyinen pintavesivirtaama sekä estetään vedenlaadun heikkeneminen nykytilanteesta.

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Rudus Oy:n Takamaan kiviaineshanke ei merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat Perkonmäen Natura-alueen suojeluperusteena edellyttäen, että hankkeen yhteydessä tehdään edellä mainitut sekä arvioinnissa esitetyt lieventävät toimenpiteet myös jatkossa. Hankkeen lupakäsittelyssä lieventävien toimenpiteiden toteutuminen tulee varmistaa hankkeen nykyisen ympäristöluvan (ymp.ltk 24.10.18/136) lupamääräysten mukaisesti koskien erityisesti hankkeen toiminta-aikoja lintujen pesimäaikarajoitukset huomioiden, hulevesien hallintaa ja hulevesirakenteiden seurantaa sekä riittävää vuosittaista huoltamista, kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaa vesistötarkkailua mukaan lukien Työlänojan uoman vuosittainen kasvillisuuden tilan seuranta sekä vaiheittain tapahtuvaa jälkihoito- ja maisemointivelvoitetta. Lisäksi vähätyppisten räjähdysaineiden käyttämistä louhinnassa tulee jatkaa.

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina:

-          sijaintia osoittava kartta

-          nykytilannekartta

-          lopputilannekartta

Lisätiedot vs. ympäristösuunnittelija Eevi Kocis, p. 044 4811 402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Rudus Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan maa-ainesten ottoon, kallion louhimiseksi ja kiviaineksen murskaamiseksi sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien kiinteistöille Ruikunharju 980-414-1-87 ja Lintukumpu 980-428-7-273 ensisijaisesti seuraavin lupamääräyksin ja muilta osin 19.1.2021 päivitetyn maa-ainesten ottosuunnitelman ja hakemuksen mukaisesti.

 Myönnetään ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukainen lupa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 1. Luvan voimassaolo

 Yhteislupa on voimassa 10 vuotta siitä kun lupa on saanut lainvoiman. Mikäli toiminnassa tapahtuu ympäristön kannalta oleellisia muutoksia, tulee toiminnalle hakea uusi yhteislupa.

 Lupa korvaa Rudus Oy:n yhteisluvan 31.1.2018 § 9 sen jälkeen, kun lupa saa lainvoiman.

 Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristön suojelutoimista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten.

 2. Tuotanto- ja ottomäärät

 Kalliosta saa louhia kiviainesta lupa-ajan puitteissa enintään 1 070 000 m3ktr ja korkeintaan 150 000 m3-ktr vuodessa. Kiviainesta saa valmistaa murskeeksi enintään 350 000 tonnia vuodessa.

 3. Ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus

 Alueelle saa ottaa vastaan ja murskata puhdasta ylijäämälouhetta (17 05 04) korkeintaan 10 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettu ylijäämälouhe tulee murskata paikalta louhitun kiviaineksen murskauksen yhteydessä.

 Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun ylijäämälouheen laadusta ja alkuperästä. Alueelle tulevat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa ja niistä tulee pitää kirjaa.

 Toiminta-alueella ei saa ottaa vastaan muita jätejakeita. Mikäli alueelle toimitetaan muita jätejakeita, on kuljettajan palautettava jäte jätteen luovuttajalle tai jäte on toimitettava viipymättä paikkaan, jossa sen vastaanottamiseen on lupa.

 4. Yhteyshenkilö

 Luvan saajan tulee nimetä ottamistoiminnalle vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vastaa, että kallioainesten

 otossa ja alueen jälkihoidossa noudatetaan lupamääräyksiä. Luvan saajan on toimitettava vastuuhenkilön yhteystiedot valvontaviranomaiselle ennen

 ottamistoiminnan aloittamista. Vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

 5. Toiminta-ajat

 Kallioaineksen irrotusta, rikotusta ja murskausta saa suorittaa 1.9.-14.4. välisenä aikana.

 Kallioaineksen poraamista saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

 Rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana.

 Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

 Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa harjoittaa samanaikaisesti Tunturavuoren alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

 6. Melu

 Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä loma-asunnoille

  annettua 45 dB (LAeq) päiväohjearvoa häiriintyvien kohteiden piha- tai oleskelu alueilla.

  Laitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

 Melun leviämistä tulee ehkäistä varastokasoilla, suojavallilla, toimintojen suunnitelmallisella sijoittamisella tai muulla tavoin siten, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä häiriintyvissä kohteissa ohjeistettuja raja-arvoja.

 Siirryttäessä vaiheeseen 3 tulee tehdä kertaluontoinen melumittaus luoteispuolella olevan asutuksen kohdalla ensimmäisen mahdollisen toimintajakson aikana.

 Ympäristölautakunta voi edellyttää muitakin melun torjuntatoimenpiteitä, mikäli ne katsotaan tarpeelliseksi.

 7. Pöly

 Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa tai muita haitallisia päästöjä ilmaan.

  Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle. Pölyn leviämistä on estettävä laitteistojen riittävällä koteloinnilla, pudotuskorkeutta säätämällä sekä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminta-alueen ja varastokasojen pölyäminen on estettävä riittävällä kastelulla tai muulla riittävällä pölynsidontakeinolla. Ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa

  kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

 Varastoalueiden ja naapuritilojen väliin jätettävät vähintään 20 metrin suojakaistat tulee säilyttää puustoisina ja varastointi niillä on kielletty.

 Luvan haltijan on tarvittaessa Ylöjärven kaupungin ympäristötoimen määräyksestä mitattava hengitettävien hiukkasten (PM10) leijumaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 8. Tärinä

 Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että toiminnasta aiheutuva tärinä ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistölle. Siten räjäytyskenttien

 koko tulee pitää riittävän pienenä, jotta räjäytyksistä aiheutuvat tärinäarvot pysyvät turvallisuusmääräysten mukaisina.

 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista eikä muuta haittaa alueen toiminnoille. Luvan haltijan on mitattava louhinnasta aiheutuvaa tärinää vähintään kolmessa mahdollisesti häiriintyvässä kohteessa.  

 9. Ottamisalueen merkintä ja turvallisuus

 Luvan haltijan on huolehdittava, ettei ottoalueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. Ottoalue on merkittävä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä ottoalueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen metriä avoinna olevan ottoalueen rajaa ulompana. Työaikaiset jyrkät seinämät on aidattava.

 Merkinnät, aidat, kyltit ja muut edellä mainitut rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

 Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida maa-aineksia eikä muita turvallisuutta heikentäviä massoja tai suuria kiviä.

 Alin sallittu ottotaso on +134...+137 (N2000). Ottoalueella tulee olla korkeus/ottotasot merkittynä siten, että ottotaso on valvontaviranomaisen todettavissa alueella jatkuvasti työn edetessä.

 10. Jätehuolto

 Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mukaisesti. Alueen pintamaat tulee varastoida otettavalle alueelle, josta ne käytetään verhoiluun jälkihoitotöiden yhteydessä.

 Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi.

 Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviillä alustalla lukitussa ja katetussa tilassa siten, että vuototapauksissa jätteet saadaan kerättyä

  talteen. Jätteiden laadut tulee ilmetä niiden varastointipakkauksista. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa laadultaan erilaiseen jätteeseen. Jätettä

  siirrettäessä ja luovutettaessa on jätteen haltijan laadittava vaarallisesta jätteestä, käymäläjätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta siirtoasiakirja.

 Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Kaivualueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä.

 11. Ympäristölle vaarallisten aineiden käyttö ja tukitoiminta-alue

 Poltto- ja voiteluainesäiliöt sekä työkoneiden tankkaus pisteet tulee suojata siten, ettei niistä aiheudu pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

 Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippa säiliöitä tai kiinteällä valuma-altaalla varustettuja säiliöitä. Suoja- tai valuma-altaan tilavuuden tulee olla vähintään 110 % säiliötilavuudesta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimillä ja laponestolla. Siirtopumppujen tai täyttöletkujen tulee olla lukittuna tankkaus tapahtumien ulkopuolella. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Alueella tulee olla riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto.

 12. Pinta- ja pohjaveden suojelu sekä tarkkailu

 Louhosalueen vedet tulee johtaa pintakerrosvalumana selkeytysaltaisiin, mistä ne johdetaan ylivaluntana laskupuroon. Keräys- ja selkeytysallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

 Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Kuormituksen  seuraamiseksi tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Näytteet otetaan louhoksen selkeytysaltaasta, laskupurosta ennen rautatietä, laskupuron yhdyttyä Työlänojaan Perkonmäen Natura-alueella sekä vertailunäyte Työlänojasta ennen rautatie alitusta. Näytteistä tutkitaan vähintään pH, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, arseeni, kokonaistyppi ja nitraattityppi. Perkonmäen näytepisteestä tulee kuvata myös uoman kasvillisuus ja tila sanallisesti. Ympäristölautakunta voi tehdä lupaehtoihin muutoksia seurantatulosten perusteella.

Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma hankealueen jälkihoidosta, jossa otetaan huomioon hulevesirakenteiden toiminta kiviaineksen ottamisen päätyttyä. Suunnitelmassa tulee kuvata hankealueen toiminnan jälkeinen hulevesijärjestely, jolla turvataan hankealueelta Työlänojaan johtuva vähintään nykyinen pintavesivirtaama sekä estetään vedenlaadun heikkeneminen nykytilanteesta.

 13. Poikkeustilanteet

 Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Vahingosta tulee ilmoittaa myös Ylöjärven

 ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 14. Suoritettavat tarkastukset

 Luvanhaltijan on pyydettävä ennen luvanmukaisen toiminnan aloittamista valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloituskatselmus, jossa tarkastetaan mm. ottamis- ja ottoalueen rajamerkit.

 Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää valvontaviranomaisen lopputarkastus, kun kallioainesten otto on loppuun saatettu ja jälkihoitotyö suoritettu.

 15. Raportointi

 Kallioainestenottajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä tehtävä maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista maa-ainesasetuksen 10 a §:n mukaisesti. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

 Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee säilyttää vähintään 3 vuotta ja vaarallisten jätteiden osalta 6 vuotta.

 Vuosiraportti tulee toimittaa ympäristölupaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja raportin tulee sisältää vähintään:

 - tuotantotiedot

 - laitoksen käyttöajat

 - vaarallisten jätteiden synty ja toimittaminen

 - ulkopuolelta tuodun maa- ja kiviaineksen määrä ja

 tuontipaikka

 - havainnot pintamaiden vieraslajeista ja mahdollisesta leviämisestä alueen ulkopuolelle

 - selkeytysaltaan huoltotoimenpiteet

 - täyttösuunnitelman eteneminen

 - yhteenveto laitoksen käyttöhäiriöistä

 16. Jälkihoito

 Luiskat tulee oton jälkeen loiventaa alueelta otetuilla pintamailla ja muualta tuotavilla puhtailla maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3 ja pyöristettävä maastoon sopiviksi. Muualta tuotavan maa-aineksen tulee olla puhdasta (haitta-ainepitoisuudet alle ns. PIMA-asetuksen kynnysarvon) ja toiminnanharjoittajan tulee valvoa tuotavan maa-aineksen laatua ja olla selvillä sen alkuperästä. Puhtaita ylijäämämaita voidaan tuoda alueelle korkeintaan 49 000 tonnia vuodessa.

 Ottoalueen pohja ja luiskat tulee verhoilla kauttaaltaan maamassoilla vähintään 50 cm paksuiseksi kasvualustaksi. Jälkihoidossa tulee varmistaa, ettei pintamaan mukana leviä alueelle haitallisia vieraslajeja, esimerkiksi lupiinia tai jättiputkia. Näitä tulee myös aktiivisesti torjua, mikäli niitä alueelle leviää.

 Pohja-alue on istutettava männyntaimille tiheydeltään 2300 kpl/ha. Lisäksi alueelle on istutettava koivuntaimia tiheydeltään 700 tainta/ha sekametsän aikaansaamiseksi. Istutusten mahdollinen paikkaus on tehtävä 2 vuoden kuluttua.

 Mahdollinen metsänistutuksesta poikkeava, luonnon monimuotoisuutta lisäävä maisemointisuunnitelma, on esitettävä hyvissä ajoin ennen luiskien viimeistelyä

 ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi.

 Toiminnan loputtua alue tulee siivota kaikesta jätteeksi luokiteltavasta romusta.

 17. Paras käyttökelpoinen tekniikka

 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimintaan liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen

 mukaisessa toiminnassa.

 18. Vakuus

 Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa Ylöjärven kaupungille omavelkainen pankkitakaus määrältään 45 000 € ennen kallionoton jatkamista. Pankkitakauksen tulee olla voimassa niin kauan kunnes kallioainesten otto on kokonaan suoritettu ja jälkihoitotoimenpiteet loppuun suoritettu, kuitenkin vähintään vuoden luvan voimassa olon päättymisen jälkeen. Mikäli luvan ehtoja ei noudateta, Ylöjärven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella.

 Yleiset perustelut lupapäätökselle

 Maakuntakaava ei aseta estettä haettujen lupien myöntämiselle. Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää, sillä alue on jo ottotoiminnan piirissä eikä siitä siten aiheudu maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen turmeltumista tai huomattavia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottotoiminnalla ei

 aiheuteta vaaraa asutukselle tai ympäristölle hakemuksen, annettujen lupaehtojen ja tehtyjen selvitysten perusteella. Toimitettu ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu ja siinä on tarkasteltu toiminnan vaikutukset riittävällä

 tarkkuudella.

  Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Asetetut toiminta-ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu

 kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

 Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää.

 Lupamääräysten perustelut

 Tiedot toiminnassa tapahtuvista muutoksista ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi, vaatiiko muuttunut toiminta maa-ainesluvan muuttamista. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. (Määräys 1)

 Maa-aineksen kokonaisottomäärä ja vuosittainen ottomäärä ovat hakemuksen mukaiset. (Määräys 2)

 Vastaanotettavalle ja käsiteltävälle ylijäämälouheelle on asetettu hakemuksen mukaiset vastaanotto- ja käsittelymäärät. Määräyksellä rajoitetaan sitä, että alueella käsiteltävä ylijäämälouhe sisältäisi muita jätteitä tai epäpuhtauksia ja se on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ylijäämälouheen murskaamisen rajoittamisen muun kiviaineksen murskaamisen yhteyteen ei katsota lisäävän ympäristökuormitusta. (Määräys 3)

 Toiminnan ja päästöjen tarkkailu edellyttää vastuuhenkilön nimeämistä. Lupaehto annetaan myös valvonnallisista syistä. (Määräys 4)

 Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. (Määräys 5)

 Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Melutasoa koskeva määräys on informatiivinen ja noudattaa valtioneuvoston asetusta

 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä ympäristön yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että työmaaliikenteestä ja muista toiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Tärinämittauksien jatkamisella ehkäistään ja minimoidaan mahdolliset haitat asutukselle. (Määräykset 6-8)

 Määräys on annettu turvallisuuden vuoksi ja kallioainestenoton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene luvanmukaisen ottoalueen ulkopuolelle. Ottoalueelle tulee merkitä riittävä määrä kiinteitä korkotasoja, jotta kallioaineksen ottamisen etenemistä voidaan seurata. (Määräys 9)

 Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 10)

 Määräys on annettu toiminnasta pinta- ja pohjavesille aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. (Määräykset 11-12)

 Öljy- ja muista kemikaalivahingoista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Määräys 13)

 Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista. Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. (Määräys 14)

 Määräykset on annettu tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin. (Määräys 15)

 Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan loputtua alueelle ei jää jätteitä tai muutakaan tarpeetonta materiaalia. Jälkihoitoon liittyvät määräykset on annettu kallioainesten ottamisen aiheuttamien maisema- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (Määräys 16)

 Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä otettava sitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan. (Määräys 17)

 Lupaviranomainen määrää toiminnanharjoittajan antamaan hyväksyttävän vakuuden ennen ottamistoiminnan aloittamista, joilla pyritään varmistamaan lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden toteutuminen. (Määräys 18)

 Lausuntojen ja muistuksen huomioon ottaminen

 Annetut lausunnot ja muistutus on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevin tavoin.

 Lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen suhde

 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastuksesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

 Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Kyseessä on ottotoiminnan jatkaminen alueella, jolla on jo maa-aineksenottotoimintaa, eikä toiminnan jatkaminen täten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti.

  Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus Ylöjärven kaupungille ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai

 lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhaku tuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon.

 Sovelletut säännökset

 Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 70, 83-87, 94, 113, 114, 130, 134-135,167-170, 190-191, 199, 205 §

 Maa-aineslaki (MaL 555/1981) 1, 3, 4, 4a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a §

 Jätelaki (646/2011) 28-29, 72, 91, 118-123 ja 126 §

 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17-18 §

 VN asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014)        

 VN asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

 VN asetus maa-ainesten ottamisesta (MaA 926/2005)

 VN asetus kaivannaisjätteistä (VNa 379/2008)

 VN asetus jätteistä (179/2012)

 VN asetus ilmanlaadusta (711/2001)

 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §

 Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 15.8.2018 § 98

 Käsittelymaksu

 Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden

 myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 160 €.

 Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen yhteiskäsittelystä peritään maksuna maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta koskeva maksu kohdan 1.1 mukaisesti ja lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelyn osuutena 50 % toiminnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesta maksusta.

 Tarkastusmaksua määrättäessä, hakemuksessa otettavaksi esitetystä maaainesten määrästä, otetaan 500 000 m3 ylittävältä osalta huomioon 50 %.

 Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 160€+ 420 € + 0,02€ * 500 000 + 0,02* (570 000/2)+ 2850€/2 =  17 705 €.

 Päätöksestä tiedottaminen

 Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä julkisesti kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Päätösasiakirjat pidetään kuulutusajan nähtävillä kaupungin

 verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

 Päätös lähetetään hakijalle, Ympäristöterveys Pirtevalle, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle.

 Tieto päätöksestä lähetetään naapureille, joita kuultiin hakemuksesta.

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä

 Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä

 maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasia.

 Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.  

Päätös Esittelijä teki kokouksessa lisäyksen lupamääräysten kohtaan 7. seuraavasti: Länsipuolen naapurikiinteistöön 8:103 tulee jättää ottamisalueelta niin ikään 20 m etäisyys, mutta suunnitelma-alueen ja ottamisalueen välisellä alueella voidaan varastoida tarvittaessa pintamaita. Pintamaiden ja suunnitelma-alueen rajaan tulee jättää kuitenkin vähintään 5 metrin etäisyys.

 Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----

Ympäristölautakunta 26.01.2022 § 15 

Asiavirheiden korjaaminen/

Valmistelija ma. ympäristötarkastaja Eevi Kocis

Asia Rudus Oy:n maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa yhteislupapäätöksessä (YMPLTK 15.12.2021 § 181) olevien asiavirheiden korjaaminen koskien maa-aineksen ottoa, kallion louhintaa ja louheen murskausta sekä ylijäämälouheen vastaanottoa ja murskausta Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien tiloilla 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpu. Asiavirheet koskevat lupamääräyksiä 5 ja 12.             

Päätös, johon lupamääräykset korjataan

 Ympäristölautakunta 15.12.2021 § 181

Luvan hakija Rudus Oy (Y-tunnus 1628390-6)

 PL 42 (Karvaamokuja 2a)

 00381 Helsinki

Asian vireilletulo Yhteisluvan (15.12.2021 § 181) lupamääräysten 5 ja 12 asiavirheiden korjaamiseksi on tullut vireille luvanhaltijan aloitteesta 4.1.2022.

 Lupamääräyksessä 5 on asiavirhe murskauksen ja rikotuksen toiminta-ajoissa. Lupamääräykseen on kirjoitettu, että kallioaineksen irrotusta, rikotusta ja murskausta saa suorittaa 1.9.-14.4. Lupamääräyksessä tulisi luvanhaltijan hakemuksessa esittämien toiminta-aikojen mukaan todeta, että kallioaineksen räjäytykset ja poraus ovat sallittuja 1.9-14.4. välisenä aikana ja rikotusta sekä murskausta saa suorittaa 15.8.-14.4. välisenä aikana.

 Lupamääräyksessä 12 on asiavirhe vesinäytteistä otettavissa analyyseissa. Lupamääräykseen on kirjoitettu, että näytteistä tutkitaan vähintään pH, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoainepitoisuus, arseeni, kokonaistyppi ja nitraattityppi. Lupamääräyksessä tulisi edellisen voimassa olleen yhteisluvan (31.01.2018 § 9) ja luvanhaltijan hakemuksessa esittämien pintavesien tarkkailuanalyysien mukaisesti todeta, että näytteistä tutkitaan vähintään pH, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, arseeni, kloridi, CODMn, sulfaatti, öljyhiilivedyt (C10-C40), kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi.

Asian käsittely Asiavirheiden korjaamisesta on keskusteltu puhelimitse ja sähköpostitse luvan haltijan kanssa 4.1.2022.

Sovelletut oikeusohjeet Hallintolain 50 §:n nojalla viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:

 1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

 4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

 Päätös voidaan korjata 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Lisätiedot ma. ympäristötarkastaja Eevi Kocis, puh. 040 120 8901, sähköposti etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi.

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja

Päätösehdotus Hallintolain 50 §:n nojalla ympäristölautakunta päättää korjata

 lupamääräyksiin 5 ja 12 tulleet asiavirheet yhteislupahakemuksen mukaisiksi seuraavasti:

 5. Toiminta-ajat

 Kallioaineksen räjäytystä ja porausta saa suorittaa 1.9.-14.4. välisenä aikana. Rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8.-14.4. välisenä aikana.

 Kallioaineksen poraamista saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

 Rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana.

 Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

 Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa harjoittaa samanaikaisesti Tunturavuoren alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

 12. Pinta- ja pohjaveden suojelu sekä tarkkailu

 Louhosalueen vedet tulee johtaa pintakerrosvalumana selkeytysaltaisiin, mistä ne johdetaan ylivaluntana laskupuroon. Keräys- ja selkeytysallas tulee tyhjentää kiintoaineksesta tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

 Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ja määrää. Kuormituksen  seuraamiseksi tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakausina. Näytteet otetaan louhoksen selkeytysaltaasta, laskupurosta ennen rautatietä, laskupuron yhdyttyä Työlänojaan Perkonmäen Natura-alueella sekä vertailunäyte Työlänojasta ennen rautatie alitusta. Näytteistä tutkitaan vähintään pH, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, arseeni, kloridi, CODMn, sulfaatti, öljyhiilivedyt (C10-C40), kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi. Perkonmäen näytepisteestä tulee kuvata myös uoman kasvillisuus ja tila sanallisesti. Ympäristölautakunta voi tehdä lupaehtoihin muutoksia seurantatulosten perusteella.

Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma hankealueen jälkihoidosta, jossa otetaan huomioon hulevesirakenteiden toiminta kiviaineksen ottamisen päätyttyä. Suunnitelmassa tulee kuvata hankealueen toiminnan jälkeinen hulevesijärjestely, jolla turvataan hankealueelta Työlänojaan johtuva vähintään nykyinen pintavesivirtaama sekä estetään vedenlaadun heikkeneminen nykytilanteesta.

 Muilta osin yhteislupa (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 15.12.2021 § 181) jää voimaan muuttamattomana.

 Päätöksestä tiedottaminen

 Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä julkisesti yleisessä tietoverkossa kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Päätösasiakirjat pidetään kuulutusajan nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

 Ote lupapäätöksestä, johon asiavirheet on korjattu lähetetään luvan haltijalle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

 Tieto päätöksestä lähetetään naapureille, joita kuultiin hakemuksesta.

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen.

 Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----  

Ympäristölautakunta 21.09.2022 § 129  

581/11.01.00/2021  

Valmistelija Ympäristösuunnittelija Laura Kokko

Asia   Rudus Oy hakee muutosta ympäristölautakunnan 15.12.2021 § 191 (korjattu 26.1.2022 § 15) myöntämän maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiseen yhteislupaan Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien kiinteistöille 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpu.

Muutosta haetaan lupamääräykseen 5.  siten, että lupamääräyksestä poistetaan seuraava kohta: Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa harjoittaa samanaikaisesti Tunturavuoren alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

Muilta osin lupamääräykseen tai lupapäätökseen ei haeta muutosta.

Rudus Oy hakee lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 § ja YSL 199 §).

Hakija Rudus Oy (Y-tunnus 1628390-6)

PL 42 (Karvaamokuja 2a)

00381 Helsinki

Asian vireilletulo Hakemus yhteisluvan muuttamiseksi on jätetty 24.3.2022.

Muutoshakemus  Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt 15.12.2021 § 19 (korjattu 26.1.2022 § 15) Rudus Oy:lle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan maa-aineksen otolle, kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Ylöjärven kaupungin Metsäkylän ja Ylöjärven kylien kiinteistöille 980-414-1-87 Ruikunharju ja 980-428-7-273 Lintukumpu.

Lupapäätöksen lupamääräys 5. on seuraava:

5. Toiminta-ajat

Kallioaineksen räjäytystä ja porausta saa suorittaa 1.9.-14.4. välisenä aikana. Rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8.-14.4. välisenä aikana.

Kallioaineksen poraamista saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

Rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana.

Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

Louhinta- ja murskaustoimintaa ei saa harjoittaa samanaikaisesti Tunturavuoren alueella tapahtuvan louhinta- ja murskaustoiminnan kanssa.

Rudus Oy on teettänyt yhdessä Tampereen Autokuljetus Oy:n kanssa ympäristömeluselvityksen toimintojen yhteismeluvaikutusten arvioimiseksi. Meluselvitys tarkastelee kalliokiviaineksen louhinnan ja -käsittelyn, asfalttiaseman sekä maan vastaanotto- ja kierrätystoiminnan aiheuttamia yhteismeluvaikutuksia kohteiden ympäristössä huomioiden lähimmät kiinteistöt sekä kohteiden eteläpuolella sijaitseva Työlänojan virkistysalue sekä Natura 2000-verkostoon kuuluvat Hirvijärven (FI0356005) ja Perkonmäen (FI0356001) alueet.

Laskentamallien perusteella lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla toiminnan ja liikenteen aiheuttamat yhteismeluvaikutukset ovat enimmillään Miinantien päässä 52 dB, joten melutason päiväaikainen ohjearvo alitetaan kaikissa tarkastelluissa tilanteissa. Liikennemelusta johtuen alueen pohjoispuolella, Viljakkalantien varressa sijaitsevien asuinkiinteistöjen piha-alueella melutason ohjearvot ylittyvät liikenteen aiheuttamasta taustamelusta johtuen, mutta Tunturavuoren ja Takamaan alueiden toiminnoilla ei katsota olevan tähän vaikutusta. Meluselvityksessä käytetyllä tarkastelualueella ei sijaitse maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteritietojen mukaan vapaa-ajan asuntoja.

Yhteismelutarkasteluissa kivenotto- ja maanvastaanottotoiminnan sekä liikenteen aiheuttamat päiväajan melutasot läheisellä Perkonmäen Natura alueella ovat noin 42.66 dB. Perkonmäen sijainnista johtuen, laskennallinen liikenteen taustamelutaso on toiminnan aiheuttamaa melutasoa korkeampi, eikä toiminnan katsota nostavan melutasoja Perkonmäen alueella. Myös Hirvijärven Natura-alueella liikenne aiheuttaa kivenotto- ja maanvastaanottotoimintaa merkittävimmän meluhaitan. Toiminta-alueilla ei suoriteta kivenotto- ja murskaustoimintoja kesäaikaan lintujen pesimäkaudella (15.4. -14.8.), näin ollen toiminnasta ei aiheudu häiriötä Natura-alueilla pesiville linnuille.

Työlänojan virkistysalueella toiminnan ja liikenteen yhteismeluvaikutusten aiheuttama melutason vaihteluväli on enimmillään noin 37.61 dB, joten virkistysalueille asetettu ohjearvo 45 dB ylitetään paikoitellen, mutta alueella on edelleen toiminnasta ja liikenteen aiheuttamasta melusta huolimatta saavutettavissa osittain ohjearvon täyttäviä alueita. Lisäksi kivenotto ja murskaustoiminnat sijoittuvat kesäkuukausien ulkopuolelle, jolloin Työlänojan alueen käyttö tai muu alueen lähiympäristön virkistyskäyttö on vähäistä.

Alueella on lisäksi suoritettu nykyisen toiminnan aikana useita melumittauksia. Voimassa olevan yhteisluvan mukainen murskauksen kokonaismäärä tai murskausaika eivät lisäänny haetun muutoksen vuoksi. Muutos tuo joustavuutta toimintaan ja on mahdollista, että muutos lisää ns. hiljaista aikaa alueella, kun toimijat voivat tarvittaessa toimia myös samanaikaisesti.

Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja tehdyn melumallinnuksen mukaan estettä lupamääräyksen muuttamiselle ei ole.

Rudus Oy: n näkemyksen mukaan ulkopuolisen asiantuntijan tekemä ympäristömeluselvitys on asianmukaisesti laadittu ja antaa riittävät perustelut lupamääräyksen muuttamiselle. Toimimalla nykyisen luvan lupamääräyksissä olevien ehtojen mukaisesti varmistetaan, että toiminta täyttää sille asetut melun ohjearvot jatkossakin, vaikka lupamääräystä muutettaisiin esitetyn mukaisesti.

Asian käsittely Hakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin kotisivuilla 2.6.-11.7.2022. Hakemuksesta on ilmoitettu kirjallisesti lähimmille naapureille.

Hakemuksesta annettiin nähtävilläoloaikana yksi muistutus.

 -------------- on muistutuksessaan todennut seuraavaa:

Missään tapauksessa ei saa antaa samanaikaista toimintaa näillä saroilla. Nykyisellään monena ajankohtana pitkäaikaiset sallitut äänikeskiarvot ovat ylittyneet. Alueelta ei ole ajantasaista äänimallinnnusta ja vanhat eivät kata montaakaan toimijaa alueelta. Lisäksi voimassa oleva vanha äänimallinnus ei kata esim. puustoa tai alueen muuta muuttumista, joten monelta osalta puutteellinen.

 Yhteismallinnusta ei ole ja ympäristötoimen mukaan ei voi vaatia toimijoilta,  mikä kai pitäisi olla jo asiana ja vaatimuksena itsestäänselvyys!

 Äänimittaukset ovat hyvin satunnaisia ja toimijan tiedossaolevia ajankohtia johon toimija pystyy myös itse sopeuttamaan omaa toimintaansa. Tähän toimintatapaan myös kuuluisi tulla toiminta muutos ja mittauksia säännöllisemmin myös isona kokonaisuutena.

 Kaikkiin näihin hakua koskeviin muutoksiin ja hakuihin kielteinen kannanotto!

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.

Pirkanmaan ELY-keskus on 11.8. saapuneessa lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Taratest Oy on laatinut melulaskentamalliin pohjautuvan ympäristömeluselvityksen Tampereen Autokuljetus Oy:n Tunturavuoren alueella sekä Rudus Oy:n Takamaan alueella suoritettavien toimintojen meluvaikutusten arvioimiseksi toiminta-alueiden ympäristössä. Meluselvityksen mukaan kohdealueet sijoittuvat metsäiselle vyöhykkeelle Metsäkylän ja Takamaan taajamien väliselle alueelle. Kohteiden eteläpuolella noin 90 metrin etäisyydellä toiminta-alueiden rajasta sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavassa seudulliseen virkistyskäyttöön määritelty alue; Työlänojan virkistysalue.

Kohdealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaava on siis ainoa voimassa oleva kaava tällä alueella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan

maakuntakaava on tässä luonteeltaan suurpiirteinen. Tarkemman kaavoituksen

tehtävänä olisi määrittää virkistysalue, jolla on voimassa virkistysalueen meluarvot.

Meluntorjunnan kannalta alueella suoritettavat toiminnot olisi hyvä sijoittaa

mahdollisimman alhaiselle tasolle ja lähelle louhintarintausta tai varastointikasoja. Lisäksi toiminnassa tulee huomioida tuotannon kannalta parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja kiinnittää huomiota oikeanlaiseen ja kunnossa olevaan kalustoon

Terveydensuojeluviranomainen on 5.9.2022 saapuneessa lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Terveydelliseltä kannalta meluntorjuntaan täytyy edelleen aktiivisesti kiinnittää

erityistä huomiota ja pyrkiä alentamaan melutasoa. Meluselvityksen mukaan

virkistysalueen melutasot nousevat paikoitellen ohjearvon yläpuolelle.

Virkistysalueet ovat tärkeitä ihmisten terveydelle, ja jatkuva melu voi aiheuttaa

terveyshaittoja. Muilta osin ei ole huomautettavaa hakemukseen.

Vastineet

Toiminnanharjoittaja on esittänyt vastineissaan seuraavaa:

Hakemuksesta jätetyn muistutuksen osalta viitataan hakemukseen ja todetaan lisäksi seuraavaa:

Rudus Oy on teettänyt vuonna 2022 yhdessä Tampereen Autokuljetus Oy:n kanssa ympäristömeluselvityksen toimintojen yhteismeluvaikutusten arvioimiseksi. Ympäristömeluselvitys on esitetty hakemuksen liitteenä. Selvityksessä on huomioitu alueen toiminnat nyky- ja ennustetilanteessa,

mukaan lukien alueella sijaitseva asfalttiasema sekä tieliikenne.

Laaditut laskentamallit on toteutettu yleisen tavan mukaan niin sanotussa avoimessa maastossa, mikä ei huomioi kasvillisuuden tai puuston melua vaimentavaa vaikutusta. Kasvillisuus ja puusto vaimentavat melun leviämistä, mutta niiden vaikutus voi vaihdella merkittävästi eikä niiden pysyvyydestä hankkeen aikana voida varmistua. Kasvillisuuden vaimentavaa vaikutusta voidaan siis pitää eräänlaisena varmuuskertoimena melutarkasteluiden arvioinnissa.

Alueella on suoritettu menneiden vuosien aikana useita viranomaisen hyväksymän toimintatavan mukaisia melumittauksia, joista viimeisin vuonna 2022. Mittaukset suorittaa aina ulkopuolinen asiantuntija. Melutaso ei ole ylittänyt sille asetettuja raja-arvoja.

Rudus Oy:n näkemyksen mukaan muistutuksessa ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka olisivat este luvan muuttamiselle. Lupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti toimittuna toiminnasta ei katsota olevan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille.

Hakemuksesta jätetyn ELY-keskuksen lausunnon osalta viitataan hakemukseen ja todetaan lisäksi seuraavaa:

Alueella suoritettavat toiminnot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman alhaiselle tasolle ja lähelle louhintarintausta tai varastokasoja.Toiminnassa käytetään tuotannon kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja alueen kalustoa huolletaan säännöllisesti.

Rudus Oy yhtyy ELY-keskuksen näkemykseen siitä, että maakuntakaava on luonteeltaan suurpiirteinen. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan voimassa olevan luvan muuttaminen haetulla tavalla ei lisää merkittävästi toiminnan aiheuttamia päästöjä ympäristöön, eikä luvan muuttamiselle ole siten estettä. Rudus Oy korostaa, että toiminnan laajuuteen tai päivittäisiin toiminta-aikoihin ei olla

hakemassa muutosta.

Rudus Oy:n näkemyksen mukaan lausunnossa ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka olisivat este luvan muuttamiselle. Lupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti toimittuna toiminnasta ei katsota olevan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille

Hakemuksesta jätetyn Pirtevan lausunnon osalta viitataan hakemukseen ja todetaan lisäksi seuraavaa:

Toiminnan meluntorjuntaan tullaan jatkossakin kiinnittämään erityistä huomiota. Rudus Oy korostaa, että toiminnan laajuuteen tai päivittäisiin toiminta-aikoihin ei olla hakemassa muutosta, eikä toiminta alueella ole jatkuvaa.

Rudus Oy:n näkemyksen mukaan lausunnossa ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka olisivat este luvan muuttamiselle. Lupahakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti toimittuna toiminnasta ei katsota olevan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille

Oheismateriaali Numeroimattomana oheismateriaalina:

-          sijaintia osoittava kartta

Lisätiedot ympäristösuunnittelija Laura Kokko, p. 044 4811 402, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Esittelijä Vs. kaupunkirakennejohtaja  

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää muuttaa 15.12.2021 § 191 myöntämänsä ja 26.1.2022 § 15 korjaamansa maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan lupamääräystä 5. ja lisätä uuden lupamääräyksen 6. a.

 Myönnetään ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukainen lupa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 5. Toiminta-ajat

 Kallioaineksen räjäytystä ja porausta saa suorittaa 1.9.-14.4. välisenä aikana. Rikotusta ja murskausta saa suorittaa 15.8.-14.4. välisenä aikana.

 Kallioaineksen poraamista saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00 ja räjäytyksiä maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.00 välisenä aikana.

 Rikotusta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00 välisenä aikana ja murskaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00 välisenä aikana.

 Kuormaaminen ja kuljetukset on sallittu ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

 6. a Toiminnanharjoittajan tulee teettää kertaluontoinen melumittaus alueen itäpuolen lähimmällä asuinalueella. Mittaus tulee tehdä toiminnan ollessa täydessä toiminnassa samanaikaisesti Tampereen Autokuljetus Oy:n Tunturavuoren alueen kallionottotoiminnan kanssa. Mittaus tulee tehdä ensimmäisen mahdollisen toimintajakson yhteydessä, mutta kuitenkin viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä.

 Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään muitakin melumittauksia.

 Muilta osin yhteislupa (Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta 15.12.2021 § 181, korjattu 26.1.2022 § 15) jää voimaan muuttamattomana.

 Päätöksen perustelut

Toiminta jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti. Voimassa olevan yhteisluvan mukainen murskauksen kokonaismäärä tai murskausaika eivät lisäänny haetun muutoksen vuoksi. Myös toiminta-ajat pysyvät samoina. Toiminnan ympäristövaikutukset eivät lisäänny muutoksen johdosta. Hakemuksen yhteydessä esitetyn melumallinnuksen perusteella melun ohjearvot eivät ylity asuinalueilla luvan muutoksesta huolimatta. Melumallinnuksen perusteella luvan muuttamisesta ei katsota olevan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille.

Toimimalla nykyisen yhteisluvan lupamääräyksissä olevien ehtojen sekä alkuperäisen lupahakemuksen mukaisesti varmistetaan, että toiminta täyttää sille asetut melun ohjearvot eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa. Hakemuksessa ja melumallinnuksessa esitetyn perusteella luvan muutos ei lisää toiminnan ympäristövaikutuksia eikä siten luvan muuttamiselle haetulla tavalla ole estettä.

Melumittauksesta toimittaessa yhdessä toisen toimijan kanssa on määrätty, jotta voidaan varmistua, ettei yhtäaikaisesta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. (Määräys 6. a)

Lausuntojen ja muistutuksen huomioon ottaminen

Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaisuutta tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Käsittelymaksu

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 160 €.

Luvan tai ilmoituspäätöksen teknisluontoisesta muuttamisesta tai muusta lupamääräysten vähäisestä muutoksesta, jonka vaatima työmäärä on huomattavasti keskimääräistä pienempi, voidaan käsittelymaksuksi määrätä 30 % kyseisen toiminnan ympäristöluvalle tai ilmoitukselle liitteessä mainitusta maksusta.

Näin ollen lupapäätöksen maksuksi muodostuu 160 €+0,3* 2650 €=955 €.

 Päätöksestä tiedottaminen

 Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä julkisesti yleisessä tietoverkossa kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. Päätösasiakirjat pidetään kuulutusajan nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisuajankohdasta.

 Ote lupapäätöksestä lähetetään luvan haltijalle, terveydensuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

 Tieto päätöksestä lähetetään naapureille, joita kuultiin hakemuksesta.

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen.

 Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----