Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 31.08.2022/Pykälä 138

355/14.05.00/2017

KAUPHALL 12.06.2017 § 227 

263/01.015/2017

KAUPVALT 22.05.2017 § 53 

 "Me Ylöjärven Keskustan valtuustoryhmässä olemme panneet merkille vesiliikelaitoksen yhtiöittämisessä sen, että kaava-alueen ulkopuolisten taajamien vesihuoltoasia on jätetty vaille oikeaa ja riittävää huomiota. Ehdotamme ulkopuolisen, täysin sitoutumattoman selvittelijän hankkimista selkeyttämään tilanne.

 Taustaa: Ylöjärven kaava-alueen ulkopuolisissa taajamissa on aloitettu vesihuoltotyö vesihuoltolain mukaisesti 25-30 vuotta sitten. Kaava-alueen ulkopuolisiin taajamiin on kunta rakentanut puhdasvesiverkostoa Antaverkan, Mutalan ja Takamaan suunnan taajamiin osittain. Jossain vaiheessa rakentaminen on lopetettu ja ehdotettu kylien väelle perustettavaksi osuuskuntia, jotka rakentaisivat putkistot ja osuuskuntien ollessa velattomia putkistot siirrettäisiin kunnan vesiliikelaitoksen hallintaan.

 Tätä kunnan vesiliikelaitokseen siirtämistä ei ole sittemmin tehty muilta osin kuin Kaitilantien vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Viime vuosina vallalla on ollut ajatus, että "kunnalla ei ole mitään velvollisuuksia kaava-alueen ulkopuolella". Lain mukaan kunnilla on taajamiin vesihuollon järjestämisvelvollisuus riippumatta siitä, onko se hallinnollisesti kaava-alueella vai sen ulkopuolella.

 Asiassa on lisäksi sivuutettu kuntalain 8§. Laki koskee kunnan järjestämisvelvollisuuden alaisia asioita. Lain henki on se, että samassa asiassa kuntalaiset ovat yhdenvertaisia.

 Asioita ei voi ratkaista enemmistöpäätöksellä. Lakien noudattaminen ei ole subjektiivinen asia, mikä voitaisiin ratkaista äänestämällä.

 Esimerkkejä käytännön tilanteista:

 Kaitilantien vesihuolto-osuuskunnan erikoiskohtelun lisäksi kaava-alueen ulkopuolisille alueille on voimassa hinnasto liittymille, jossa on "haja-asutusalueen" liittymishintoja ja kaava-alueen hintoja. Haja-asutusalueelle ei ole oikeutta tehdä liittymiä kunnan toimesta eikä liittyjillä ole liittymisvelvollisuutta. Voimassa on näille alueille hajavesiasetus, joka vaatii kiinteistön omistajan hoitamaan viemäröinnin omin voimin. Todellisuudessa hinnastossa tarkoitetaan kaava-alueen ulkopuolisten taajamien liittymiä. Käsitteitä sekoittamalla on muodostunut tilanne, että kaava-alueen ulkopuoliset luulevat voimassa olevan hajavesiasetuksen olevan ohjeena myös taajamissa, jotka ovat kaava-alueen ulkopuolisia. Kaava-alueen ulkopuolisiin taajamiin noudatetaan vesihuoltolakia kuten taajamista. Eikä suinkaan haja-asutusalueen hajavesiasetusta. Taajamissa hallinnollisia rajoja, kuten kaava-alueen rajaa, ei oteta huomioon.

 Puhtaan veden osalta on myös taajaman ulkopuolisille alueille kunnallinen velvoite liittymille. Vesihuoltolaissa sanotaan niin, että "mikäli suuren ihmisjoukon tarve vaatii, on kunnan ryhdyttävä toimenpiteisiin.". Tämä suuri ihmisjoukko ei edellytä taajamamäärittelyn mukaista asumistiheyttä. Näin Ylöjärvellä on arseenialueitten osalta Lakialasta kohti Orivettä johtuen raskasmetallipitoisesta geologiasta.

 Pihkaperän arseenihavainnoista ei lopulta saatu näyttöä. Asia koskee varsinaisten taajamien osalta myös viemäröintiä.

 Mielenkiintoista on myös se, että vesihuoltolaista on otettu vajaa lause käyttöön esimerkiksi hinnastossa (2016):

  Vesihuoltolain lause kuuluu pääpiirteissään niin, että "alueittain liittymishinnat voivat olla erisuuruisia, jos se kustannusten oikean kohdentamisen tai muun vastaavan syyn takia on tarpeellista ". Lauseen käyttäminen hinnastoissa kokonaisena muuttaa hinnastojen sisältökuvan päälaelleen. Taajamien kalleimpia vesi- ja viemärijohtoja rakennetaan kaava-alueelle nimellisellä hinnalla. "Muu vastaava syy" ei voi olla tonttipolitiikka, johon vedotaan asiaa tiedusteltaessa.

 Asiaa ei ole korjattu vesilaitoksen yhtiöittämisessä. Hinnastosta 2017:

 Liittymismaksun määräytyminen haja-asutusalueella

  Viittaus vajaaseen lauseeseen löytyy vain hinnaston "haja-asutusalue"-kohdassa.

Yhteenveto Valtuustoaloitteen myötä pyritään siihen, että hinnoittelun määrittämiseksi haetaan kertakaikkinen toimintamalli ja kumotaan virheelliset voimassa olevat kyseenalaiset ja laittomat mallit. Lisäksi pyritään välttämään vahingonkorvauslain kautta tapahtuva tarkastelu ja virkavelvollisuusasioihin liittyvä tarkastelu.

 Tällä hetkellä voimassa oleva menettely aiheuttaa suurelle ihmisjoukolle taloudellista vahinkoa. Osuuskuntamallissa kunta ei ole suostunut edes tukkuvesihinnoitteluun, vaikka vesihuoltolain mukaan kunnan hoidettavaksi kuuluvaa asiaa hoidetaan ilmaiseksi.  Osuuskuntien hallinto vaatii resursseja aiheuttaen kustannuksia monin tavoin toimihenkilöille.

 Kunnalle kuuluvia töitä hoidettaessa aiheutuu asiallisesti ottaen isoja kustannuksia samalla, kun kunnan vesilaitosorganisaatio säästää näissä kustannuksissa. Jotta näitä pitkän aikavälin kustannuksia ei ryhdyttäisi takautuvasti missään vaiheessa laskemaan, on tämä hetki oivallinen asian oikaisemiseksi.

 Ylöjärvellä 22. toukokuuta 2017

 Keskustan valtuustoryhmä

 Esko Arola ym."

Päätös  Kaupunginvaltuusto päätti lähettää em. valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

  -----

KAUPHALL

Kaupunginjohtaja ehdottaa:

 Kaupunginhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen tekniikka- ja ympäristöosastolle lausuntoa varten.

Päätös Hyväksyttiin sillä kaupunginjohtajan tekemällä lisäyksellä, että lähetetään valtuustoaloite lisäksi lausunnolle Ylöjärven Vesi Oy:lle.

 -----

Tekninen lautakunta 31.08.2022 § 138  

556/14.05.00/2022  

Valmistelija Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Jokihaara

Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteistyötä tulee kunnan tehdä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa. Kunnan tulee myös osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Käytännössä lain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kunnan alueelle on laadittava vesihuollon kehittämissuunnitelma.

Kehittämissuunnitelma ei ole sitova mutta se on omistajaohjauksen väline ja sen ohella tärkeä työkalu suunniteltaessa pitkän tähtäimen vesihuoltoratkaisuja.

Suurehkon asukasjoukon, terveydellisten ja ympäristönsuojelullisten syiden tulkinta on ollut perinteisesti hankalaa täsmällisen rajanvedon suhteen ja tulkinnat poikkeavat usein eri puolilla maata. Asemakaavaa ei kunnissa ole laadittu useinkaan samojen kriteerien mukaan, joten asemakaavankin käyttäminen tässä arvioinnissa on ollut hankalaa. Myös YKR-taajaman käyttö velvoitteen laukaisemisessa on aiheuttanut ongelmia. Tulkintaongelmista on joskus aiheutunut myös pitkiä valitusprosesseja koko maan tasolla.

Ylöjärven kaupungin tekniikka- ja ympäristöosasto on yhteistyössä Ylöjärven Vesi Oy:n kanssa aloittanut elokuussa 2022 keskustelut alueellisten vesihuolto-osuuskuntien kanssa osana vesihuollon kehittämis­suunnitelman päivitystä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laitettu vireille ja se laaditaan lähitulevaisuudessa. Laatimisen yhteydessä kuullaan myös kaikkia tarpeellisia sidosryhmiä. Kehittämissuunnitelman yhteydessä valtuustoaloitteessa esitetyt asiat tulevat käsitellyiksi. Kehittämis­suunnitelman hyväksyy aikanaan kaupunginvaltuusto.

Lisätiedot Vs. kaupunkirakennejohtaja Jukka Nurmi, p. 050 466 5860, jukka.nurmi@ylojarvi.fi

 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Jokihaara, p. 050 384 8383, ari.jokihaara@ylojarvi.fi

 Ylöjärven Vesi Oy toimitusjohtaja Jouni Vähäkyttä, p. 050 390 4785, jouni.vahakytta@ylojarvi.fi

Esittelijä Vs. Kaupunkirakennejohtaja

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää antaa selosteosan mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 -----